Maailman on ihmeitä täynnä.
Tänään veteraaniasianneuvottelukunnan kokouksessa olin niin minulle kuin toisellekin paikalla olleelle kansanedustajata Esko Kurviselle oli melkoinen yllätys, kun paljastui käsittämätön totuus eduskunnan hyväksymästä sotilasvammalain 6 §: muuttamisesta.
Eduskuntaryhmien puheenjohtajien allekirjoittaman aloitteen mukaisesti eduskunta päätti laajentaa aiemmasta 20% sotainvalidien saamista palveluista alentaa rajaa 15 prosenttiin. Näin laajennettiin sotainvalidien sotilasvammalain mukaisten korvausten saavien piiriä. Mutta se koskeekin vain selviytymistä kodissa tukipalveluiden, omaishoidon tuen sekä avosairaanhoidon turvin. Se ei koskekaan laitoskuntoutusta eikä laitoshoitopaikkojen saamista. Ei ole tullut mieleenkään, että tämä hyvällä mielellä tehty parannus onkin näin rajoitettu. Käsittämättömän nihkeetä tämä kunniakansalaistemme sotainvalidiemme ja veteraaniemme asioiden hoitaminen ja parantaminen.
Mitalisatoa
Sen sijaan eduskunnan urheilukerhon syyskokouksessa oli melkoista mitalisadetta, kun jaettiin mitalit kauden kilpailuista. Uutena lajina mukaan otettu pyöräilyjoukkueiden yhteiskilometrimäärät olivat kunnioitettavia ja kaikki joukkueiden osanottajat saivat mitalin.
Lisäksi henkilökohtaisista kilpailuista palkittiin suunnistus- ja maastojuoksukilpailujen sarjojensa kolme parasta sekä parhaiden maraton- ja puolimaratontuloksen saaneet. Satuin olemaan kolmen mitalin saajana, koska olin maastojuoksuissa kansanedustajasarjassa toinen, maratonilla toinen Alexander Stubbin jälkeen puolimaratonilla kolmas Pauli Kiurun ja Kari Uotilan jälkeen. Siis kaksi hopea- ja yksi pronssimitali ripustettiin sinivalkoisin nauhoin kaulaani. Muuten, näytin niitä kahvilassa istuneelle Juha Väätäiselle ja hän väitti, ettei tiedä missä hänen omat mitalinsa ovat - olisiko uskottava! Nehän jopa - ainakin 2 euroopanmestaruusmitalia - kuuluisivat Suomen urheilumuseoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti