Mieliinpainuva tapahtuma oli Lavian kaatuneiden muistopäivän viettäminen. Jo vuodesta 1940 raskaita uhreja vaatineen talvisodan jälkeen on tätä päivää alettu viettää toukokuun kolmantena sunnuntaina.
Laviassa on päivän järjestelyissä vahvat perinteet, jotka säilyvät edelleen, vaikka nyt päivää vietettiin eka kertaa Poriin kuuluvina ja Porin kaupunki yhdessä Lavian seurakunnan kanssa oli seppeleiden maksajina. Erikoista oli, että kirkosta jumalanpalveluksen päätyttyä lähdetti…in viemään Suomen lipun ja sotaveteraanilipun jäljessä neljää havuseppelettä, jotka vietiin sankarihaudan lisäksi vapaussodan, Karjalaan jääneiden ja vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkeille. Jokainen sankarihauta oli saanut myös ruusun maljakkoon.
Laviassa on päivän järjestelyissä vahvat perinteet, jotka säilyvät edelleen, vaikka nyt päivää vietettiin eka kertaa Poriin kuuluvina ja Porin kaupunki yhdessä Lavian seurakunnan kanssa oli seppeleiden maksajina. Erikoista oli, että kirkosta jumalanpalveluksen päätyttyä lähdetti…in viemään Suomen lipun ja sotaveteraanilipun jäljessä neljää havuseppelettä, jotka vietiin sankarihaudan lisäksi vapaussodan, Karjalaan jääneiden ja vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkeille. Jokainen sankarihauta oli saanut myös ruusun maljakkoon.
Kahvitilaisuuden täytekakkujen kera olivat järjestäneet lotta-perinteen ja muiden maanpuolustusjärjestöjen naiset. Osanottajia tilaisuuksissa oli kiitettävästi yksi veteraanikin oli jaksanut tulla mukaan. Isänmaan virsiä veisattiin niin kirkossa, sankarihaudalla kuin kahvituksessakin aluksi ja lopuksi. Hieno on perinne Laviassa eikä missään ahtaassa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti