Kun saavuin junalla Helsinkiin päivällä ja katselin tuttuja monumenttirakennuksia, remontin vuoksi peitettyä eduskuntataloakin, niin ei voinut olla muistelematta monia Helsinkiin liittyviä muistoja vuosien ajalta. Onhan äidin koti eli mummulani ollut Mannerheimintie 33 A kuudes kerros, jossa jo lapsesta lähtien on käyty. Siellä asui ukki Bruno Räike uuden vaimonsa Helvin kanssa, äitini äiti Taimi os. Lilja Kankaanpään Karhusaaren tyttäriä kuoli jo nuorena.
Ensimmäinen muistikuva on vuodelta 1952, kun käytiin katsomassa Helsingin Olympialaisia, minä vielä alle 10-vuotiaana poikana. Kesäisin oltiin myös Brunon ja Helvin ja heidän Terttu-tyttärensä eli tätini, joka on minua nuorempi, kesämökillä Rusutjärvellä Tuusulassa. Tietysti myös käytiin äidin veljen arkkitehti Kalle Räikkeen perheessä, jonka lopullinen koti tuli Jollakseen lähes meren rantaan.
Opiskelemaan Helsingin teologiseen tiedekuntaan sai kirjautua sisään syksyllä 1964. Pikku Robertinkatu 10 oli asuinpaikkana vuosikaudet Heränneiden ylioppilaskodin ylätorpassa ylimmässä kerroksessa. Samassa rapussa oli myös alatorppa ja Ratakadun puolella ala- ja ylätalon sekä vielä kodin isännän asunto. Yliopistolle oli lyhyt kävelymatka ja lenkkimaastotkin Kaivopuiston kautta kiertäen Seurasaareen tulivat tutuiksi. Ja Jouko-veljenikin oli toimessa Valistuksessa ja asui perheineen lähistöllä Aabrahaminkadun ja Kalevankadun kulmauksessa,
Niinpä ei sitten ollut mitään outoa päästessäni v.1979 kansanedustajaksi ja korteeripaikkojakin löytyi vuoronperään helposti. Veljenikin Timo opiskeli samoihin aikoihin teologiaa Helsingissä asuen perheineen Pihlajistossa. Muistan asuneeni hänen luonaan, Mannerheimintiellä, Jollaksessa, Juoksijalehden päätoimittajan Tapio Pekolan alivuokralaisena Tehtaankadulla ja jopa Arabian teollisuustalolla sitten jo ministerin avustajana ollessa.
Näin Helsinki on aikas tuttu monen vuoden ajalta siis yli kuudenkymmenen vuoden ajalta, josta parisenkymmentä vuotta on ollut pysyvämpää olemista, joskin aina kirjat on ollut muualla vakinaisen asumisen merkiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti