Presidenttivaalissa puhuttiin paljon EU:sta ja turvallisuudesta. Jaakko Iloniemi kirjoittaa kirjassaan Maantieteelle emme mahda mitään myös ja ennen kaikkea näistä asioista.
Vuoden 1994 kansanäänestyksessä EU:n liittymisen puolesta Suomessa äänesti 56,9% ja Ruotsissa 52,3%. Myöhemmin Suomessa haluttiin ymmärtää jäsenyyden merkitsevän myös rahaliittoon eli euroon liittymistä. Ruotsissa meneteltiin toisin, pidettiin kansanäänestys ja liittyminen euroon tyrmättiin 55,9% enemmistöllä.
Suomessa ratkaisevaa oli, että myös keskustapuolueen puheenjohtaja Esko Aho rinnallaan MTK:n johtaja Heikki Haavisto esittivät jäsenilleen myönteisen jäsenyyskantansa.
Jopa presidentti Mauno Koivisto totesi jälkeenpäin, että hänen kantaansa presidenttinä jäsenyyden turvallisuusvaikutuksilla oli kyllä merkitystä. Aivan kuten monella muullakin jäsenyyden puolesta äänestäneellä.
V.1992 Ruotsi ilmoitti hakevansa EU:n jäsenyyttä. Se tuli Suomelle yllätyksenä. Syystä nyt sitten vakuutetaankin yhteistyöstä ja jos Ruotsi joskus hakisi Nato-jäsenyyyttä, siitä oltaisiin hyvissä ajoin tietoisia meillä Suomessa. Onhan meillä Ruotsin kanssa lisääntyvää sotilaallista yhteistyötä puolustussopimuksen mukaisesti harjoituksissa ja hankinnoissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti