Saarnastani tänään 2. sunnuntaina helluntaista Honkajoen kirkossa:
Eilen koulujen päätöspäivänä on monissa kodeissa riittänyt juhlaa, uusia ylioppilaitakin lakitettiin 26 809, molempien tässäkin messussa virkatehtäviään suorittavien viranhaltijoiden tyttäret! Tänään saimme seurata uuden Arkkipiispan tästä samasta Lapuan hiippakunnasta lähtöisin olevan Tapio Luoman virkaanasettamista ja mieliimme jäin hänen kehotuksensa saarnatekstimme mukaisesti: Älä hukkaa/ hävitä/ menetä SIELUASI. Tähän liittyvät saumattomasti päivän muutkin lukukappaleet oppimassani muodossa: Älä köyhyyttä, älä rikkautta minulle anna; anna minulle ravinnoksi määräosani leipää Ja: Kilvoittele hyvä uskon kilvoitus, tartu kiinni iankaikkiseen elämään, johon olet kutsuttu ja johon hyvällä tunnustuksella olet tunnustautunut monen todistajan edessä.
Jeesus itse joutui heti julkisen toimintansa alussa kolme kertaa Pahan hengen kiusattavaksi, joka lupasi Jeesukselle - jos Jeesus kumartaisi tätä - kaikki maailman valtakunnat ja loiston, niin Jeesus käski tämän mennä pois, sillä kirjoitettu on: Herraa, sinun Jumalaasi, pitää sinun kumartaman ja häntä ainoata palveleman.
Tekstissämme Jeesus kehottaa seuraamaan itseään samalla tiellä, jolla hän joutui jopa ristiinnaulituksi syntiemme sovittajana.
Yhdessä kristikunnan Raamatun jälkeen levinneimmässä kirjassaTuomas Kempiläisen Kristuksen seuraamisesta tutkitaan hartaasti ja syvällisesti Vapahtajan elämää ja miten hänen seuraamistaan on ennen kaikkea nöyryys, Jumalan tahtoon tyytyminen ja kärsivällisyys vastoinkäymisissäkin.
Luostarikammiossaan tämä keskiaikainen munkki kirjoittaa: Poikani kiellä itsesi, niin löydät Jeesuksen. Hylkää itsekkyys ja omanvoitonpyyntö, niin olet saava voiton. Ja vielä suurempi armo sinulle lisätään, kun pysyvästi olet itsesi kieltänyt.
Tällainen puhe ei omassa ajassamme ole kovin ajanmukaista, kun kristinuskostammekin tahdotaan tehdä vain eräänlaista pinnallista siveysoppia. Suuret Jumalan ihmiset ovat kuitenkin nähneet samoin kuin Tuomas Kempiläinen. Niinpä tanskalainen Sören Kierkegaard sanoo kristittynä olemisen olevan aina ja kaikissa oloissa kieltäymystä, kärsimystä ja marttyyriutta, Kristuksen seuraamista pilkkaan, häpeään ja kuolemaan. Päivän virressä veisasimme samoin: Kristityn ilman ristiä ei Herra olla anna. Siis suostu siihen nöyränä ja ristiäsi kanna. Hän lapsiaan rakkaimpiaan vie usein alle vaivan, lyö ankarimmin aivan.
Risti ja opetuslapsena oleminen kuuluvat yhteen Tarvitsemme uudenlaista itsekuria siitä, ettei elämä ole vain itsensä toteuttamista, vaan aina myös kieltäytymistä monesta asiasta toisten hyväksi. Olisi osattava luopua olemasta oman elämämme herroja, itsekkään minämme olisi meissä kuoltava, jotta uusi ihminen syntien anteeksiantamuksesta ja armosta elävänä saisi meissä tilaa. Ristiä on se, kun kristittynä tunnen olevani niin huono kristitty, että aina uudestaan joudun tappiolle omaa itsekkyyttäni vastaan. Ja ristiä on se, kun Herra riisuu lastaan kaikista niistä vääristä luuloista, toiveista ja ajatuksista, jotka erottavat meidät Herrastamme.
Ilman ristiä emme pysyisi valveilla eikä yhteydessä Herran kanssa. Risti on kyllä raskas kantaa, mutta vielä raskaampi asia on sielun tuho ja iankaikkinen ero Jumalasta. Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman, mutta menettää sielunsa? Näin pitäkäämme vaarin, ettemme uuden arkkipiispamme tämän päiväisen puheen mukaisesti menettäisi omaan sieluamme. Niin, että Herramme Jeesus Kristus antaisi rauhansa sydämeemme, että voisimme rohkeasti seurata häntä, että kaikki laskelmointi ja oman edun tavoittelu loppuisi emmekä etsisi sitä kunniaa, mikä tulee ihmisiltä, vaan ainoastaan Jumalan kunniaa eikä itsekäs luontomme eksyttäisi meitä pois hänestä vaan varjeltuisimme ja saisimme aina elää Vapahtajamme siunauksen elämänpiirissä.
Tuomas Kempiläisen sanoin: Herra, jos tahdot, että olen pimeydessä, ole ylistetty. Jos tahdot, että olen valossa, ole jälleen ylistetty. Jos katsot hyväksi minua lohduttaa, ole kiitetty, ja jos tahdot, että olen ahdistuksessa, ole aina yhtä kiitetty. Herra, mielelläni kärsisin sinun tähtesi, mitä tahtonetkin kärsittäväkseni lähettää. Yhtä mielelläni tahdon ottaa kädestäsi vastaan pahaa ja hyvää, suloista ja katkeraa, iloa ja surua ja kiittää kaikesta, mikä minua kohtaa. Varjele minua synnistä, niin en pelkää kuolemaa enkä kadotusta. Kunhan vain et minua iankaikkisesti hylkää etkä poista nimeäni elämän kirjasta, ei mikään voi minua vahingoittaa. Amen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti