IS:n Haapala gallup-tuloksesta terävää kritiikkiä

Timo Haapala 18.3. 8:44 Gallup-kärki on Helsingin Sanomien aamun kyselyssä tuttu. Perussuomalaiset johtaa (21,5 %), Sdp on kakkonen (20,5 %), kokoomus kaukana perässä kolmonen (16,0 %) ja vielä kauempana perässä tulee nelonen eli keskusta (11,8 %). Gallupin kaikki muutokset mahtuvat virhemarginaaliin. Ja todettakoon heti alkuun, että HS kysyy eduskuntavaalikannatusta, ei kuntavaalikannatusta. Tästä lopussa. MUTTA PIENISTÄKIN muutoksista voi vetää johtopäätöksiä, sillä persujen kannatus on kasvanut (0,4 prosenttiyksikköä), Sdp:n laskenut (0,5 prosenttiyksikköä). Miksei toisinpäin? Eli kun Sdp on laskenut kannatuksensa lähinnä suositun pääministeri-puheenjohtajansa Sanna Marinin (sd) varaan, onko se rakentanut kannatustaan liikaa yhden kortin varaan? Alkaako gallupissa pikku hiljaa näkyä myös Krista Kiurua (sd)? Perussuomalaisten puheenjohtajalla Jussi Halla-aholla on helppoa. Kaikki protestointi milloin mistäkin väärin kokemisesta kanavoituu nyt perussuomalaisille, eikä Halla-ahon tarvitse tehdä mitään. Hänelle riittäisi, että istuisi kiikkustuolissa seuraamassa tilannetta. Eli palataan Sdp:hen. PÄÄMINISTERI MARININ suosio lähti nousuun vuosi sitten jämäkän ja asiallisen koronatiedottamisen ansiosta, kun korona iski Suomeen. Lisäksi Antti Rinteen (sd) jälkeen Marin tuntui tuoreelta kasvolta. Siitä alkaen Marinin suosio on pysytellyt korkealla. Samoin Sdp:n. Nyt kun kaikki ei enää koronan suhteen ole mennyt kuin Strömsössä, alkaa poliittinen vastuu painaa sekä pääministeriä että hänen puoluettaan. Keskiviikkona Helsingin Sanomat julkisti sattumoisin myös kyselyn, miten tyytyväisiä kansalaiset ovat Mariniin. Tyytyväisiä ovat, kovastikin – ei siinä mitään. Mutta trendi kulkee siinäkin mittauksessa alaspäin. Varsinkin erittäin tyytyväisten osuus Mariniin on pienentynyt tasaisesti. Vuosi sitten Mariniin oli erittäin tyytyväisiä 39 prosenttia, nyt 21 prosenttia. Kokonaistyytyväisyys ei ole laskenut vastaavalla tavalla. Se oli Marinilla vuosi sitten 45 prosenttia, nyt 42 prosenttia. MUTTA JOSKUS kannattaa tutkia pieniä merkkejä – ja luoda samalla katsaus tulevaan: Koronakriisi ei helpota – se pahenee, vaikka muuhun maailmaan verrattuna tilanne on Suomessa yhä hyvä, ainakin siedettävä. Mutta kansalaiset ovat seuranneet viranomaisten ja hallituksen sählinkiä ns. monttu auki. Tilannetta ei ole parantanut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd), jonka puheesta harva saa mitään tolkkua, mikä nähtiin viimeksi eduskunnassa keskiviikkona. Kehysriihi odottaa. Työttömyys ei hallituksen aikana ole parantunut. Taloutta vedetään velaksi. Normaaliaikoina noista kaikista tulisi hallitukselle ja pääministeripuolueelle jatkuvaa iskua. Kuntavaalitkin jouduttiin siirtämään kesäkuulle. Samaan asiaan kiinnittää Hesarin gallupissa tutkimuksen tehneen Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela: koronan hoitaminen näkyy. POLIITTINEN LASKU lankeaa väistämättä lopulta pääministeripuolueelle. Niin on aina ollut, ja niin on aina oleva, tiivistäisi Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläisen uskollinen palvelija Kaptah. Eli Sdp:ssä kannattaa lukea merkkejä ajoissa. Politiikassa ei koskaan kannattaisi laskea kaikkea yhden kortin varaan, kuuluu vanha poliittinen viisaus. Mitäs muista puolueista? Kuten sanottu, Halla-aho voi seurata tilannetta vaikka kiikkustuolista. Kokoomuksen tilanne on yhä umpisurkea. Kaiken lisäksi kannatus on laskenut 0,4 prosenttiyksikköä. Peli Petteri Orpon (kok) seuraajasta käy jo kovana, ellei kuntavaalitulos pelasta. Kepun tilanne on niin ikään katastrofaalinen, mutta puolue voi saada lohtua siitä, että kannatus kääntyi 0,8 prosenttiyksikön nousuun. Vihreät on jäänyt alle kymmenen prosentin tason (9,8 %) – eli kaukana ovat ajat, jolloin vihreistä puhuttiin vielä mahdollisena pääministeripuolueen. MUTTA. Helsingin Sanomat kysyi siis eduskuntavaalikannatusta, ei kuntavaalikannatusta. Kuntavaalit on toinen juttu. Kuntavaalien tulokseen vaikuttaa niin moni muu tekijä, etteivät eduskuntavaalikyselyt anna niihin vastauksia: erityisesti ehdokasasettelu ratkaisee, ja se, missä ehdokkaat ovat – suurissa kaupungeissa, pienemmissä kaupungeissa vai maaseutukunnissa. Kuntavaaleissa ei päde Hesarin kyselyn tulos. Järjestyskin tulee olemaan toinen. LUE LISÄÄ KIRJOITTAJALTA Timo Haapala