Mikä on hallituksen päivien lukumäärä

Ilalehti UUTISET PÄÄKIRJOITUS Pääkirjoitus: Johtajuuden puute repii nyt hallitusta Juha RistamäkiHallituspuolueiden välejä riepovat sekä akuutit riidat että pidemmän aikavälin politiikan suunta, kirjoittaa Juha Ristamäki. Hallituksen johtoviisikko budjettiriihen infossa 9. syyskuuta 2021. juha.ristamaki@iltalehti.fi Tänään klo 14:35 Sanna Marinin (sd) johtama hallitus natisee liitoksistaan. Näin voi sanoa hallituslähteiden kanssa käytyjen taustakeskustelujen perusteella. Hallituspuolueiden välejä riepovat sekä akuutit riidat että pidemmän aikavälin politiikan suunta. Viimeisin palopesäke syttyi keskiviikkona, kun pelastusasioista vastaava sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) siunasi päätöksen Pelastuskoulun toiminnan jatkamisesta myös Helsingissä. Tämä on myrkkyä keskustalle, jonka mukaan pelastajien kouluttaminen keskitetään suunnitellusti Kuopioon. Torstaina keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kommentoi Ohisalon päätöstä, että ”tämä ei vastaa aikaisemmin puhuttua eikä sovittua”. Maakunnissa, erityisesti Pohjois-Savossa, ollaan Ohisalon ohimarssista raivoissaan. Savon Sanomat tiivisti tunnelmia pääkirjoituksessaan perjantaina: – Ellei keskusta nosta meteliä, joka kaataa Pelastusopistoa uhkaavan sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) operaation Helsingin kaupungin pelastuskoulun henkiinherättämiseksi, seuraava puoluekannatuskysely näyttää todennäköisesti vieläkin rumempia lukemia kuin torstaina Ylen julkaisema kysely, jossa keskustan kannatus on jälleen alle 12 prosenttia. Savon Sanomien mukaan keskustasta on ”sukeutunut hallituksen puudeli, vaikka se yrittää julkisuuteen viestittää olevansa terrierimäisen ärhäkkä maakuntien näkökulmien puolustaja”. – Kun tulokset puuttuvat, ärhentely ainoastaan syö puolueen uskottavuutta poliittisena toimijana, lehti kirjoittaa. Keskusta on hallituksen sisällä ollut toistuvasti napit vastakkain vihreiden kanssa. Juuri ennen Pelastusopisto-päätöstä tapetilla oli susikannan harventaminen. Keskustalaisen ministerin Jari Lepän johtama maa- ja metsätalousministeriö ilmoitti viime maanantaina olevansa valmis antamaan 20 sudelle kaatoluvan ensi vuonna. Vihreillä meni ilmoituksesta niin sanotusti kuppi nurin. Vihreiden puheenjohtaja Ohisalo piti Lepän ministeriön esitystä pöyristyttävänä. Esityksen tyrmäsi myös vihreä ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Mikkosen mukaan nyt ei ole susien kannanhoidollisen metsästyksen aika. Keskustassa koetaan, että Ohisalon Pelastusopisto-päätös on kosto Lepän susien kaatolupaesityksestä. Puolueiden keskinäinen luottamus on ohut. Tilanne alkaa muistuttaa jo Alexander Stubbin (kok) hallituksen lopputaivalta, jolloin aika meni riidellessä ja hallituksen omia esityksiä kaataessa. Iso riita muhii myös EU-tason niin sanotussa taksonomia-asiassa. Hankkeella luodaan kriteerit toimille, joita voidaan pitää kestävän kehityksen mukaisina. Metsävaltaisille Suomelle ja Ruotsille asia on hyvin hankala, koska taksonomia tuo tullessaan lisähaasteita niin metsäteollisuudelle kuin metsänomistajillekin. Keskusta vastustaa, että EU saisi päätäntävaltaa Suomen metsistä. Vihreiden mukaan tässäkin asiassa pitää mennä ilmastokriteerit edellä, eli vihreät ei vastusta EU:n hanketta. Pääministeripuolue SDP tasapainoilee keskustan ja vihreiden välissä. Periaatteessa SDP katsoo, että metsätalouden pitää jatkossakin kuulua kansallisen päätösvallan piirin, mutta puolue haluaa huomioida vihreidenkin kannan. Hallituksesta puuttuu juuri nyt jämäkkä johtajuus. Hallituslähteiden mukaan tilanne on huonontunut viime keväästä lähtien. Pääministeri Marin on hallituskumppaneiden mukaan osin kadonnut omaan norsunluutorniinsa, eikä ratkaise kriisinpoikasia heidän kanssaan. Toisaalta hän saattaa junailla asioita, kuten kulttuurileikkausten perumisen, tavalla, joka jättää arpia hallitusyhteistyöhön. On aihetta myös epäillä, selviääkö hallitus ensi kevään kehysriihestään, jossa pitäisi ympäristötoimien tarkistamisen lisäksi sopia määrärahojen leikkaamisesta. Se on tälle hallituskokoonpanolle vaikea paikka. Ensinnäkin julkisen talouden menoja pitäisi leikata 370 miljoonaa euroa. Tämän kanssa limittäin kulkee esimerkiksi tutkimusta rahoittavan Suomen Akatemian määrärahojen leikkaaminen sadoilla miljoonilla euroilla. Kaiken kukkuraksi korona ei hellitä otettaan ja hallituksella voi pian taas olla edessään rajoitusten lisääminen. Niistäkin saadaan aikaan iso riita.