Suomi aina maksumiehenä EU:n rahastoissa

Koskela varoittaa EU:n olevan jälleen kerran suoma­laisten kukka­rolla: ”EU:ssa on menossa huoles­tut­tava ja vaaral­linen liit­to­val­tio­ke­hitys” LEHTIKUVA Politiikka Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela varoittaa Euroopan unionissa tapahtuvasta Suomelle epäsuotuisasta kehityksestä. Ilmastotoimia koskeva sosiaalirahasto sekä tieliikenteen ja rakennusten fossiilisten polttoaineiden päästökauppa ovat jälleen iso harppaus kohti keskitettyä ja yhteisvelkaista liittovaltiota, jossa suomalaisilla on vain maksajan rooli. Suunnitteilla olevan sosiaalisen ilmastorahaston koko on 72 miljardia, ja se on 25 % komission ehdottamasta uudesta päästökaupasta. Suomen maksut ovat ainakin 840 miljoonaa euroa tuloja suuremmat. – Tämän lisäksi rahasto edellyttää vähintään 50 prosentin kansallista osarahoitusta, eli rahaston koko olisi lopulta 144 miljardia ja Suomen teoreettinen tappio jopa 1,68 miljardia, Jari Koskela sanoo. EU ottaa roolia jäsenmaidensa sosiaalipolitiikassa Rahaston kautta aiotaan jakaa rahaa niin sanotuille energiaköyhille, joita löytyy runsaasti Suomea keskimäärin rikkaammistakin EU-maista näiden heikon sosiaaliturvajärjestelmän vuoksi. Suomessa sosiaaliturva ehkäisee energiaköyhyyttä jo nyt kohtuullisen hyvin. – EU:n sosiaalirahasto tarkoittaa, että EU käytännössä ottaa roolia jäsenvaltioidensa sosiaalipolitiikassa. Sosiaalipolitiikka on perinteisesti ollut kansallisen päätäntävallan alla, ja näin sen pitää ehdottomasti olla myös jatkossa, Koskela toteaa. Päästökauppajärjestelmä ilmastorahastoakin ongelmallisempi Ilmastorahastoa vielä suurempi ongelma on EU:n uusi päästökauppajärjestelmä, jossa päästökauppaa käydään ensimmäistä kertaa suoraan kansalaisten kukkaroilla. Uuden päästökaupan koko on noin 300 miljardia, ja vain 25 prosenttia siitä on tällä hetkellä korvamerkitty. – Uusi päästökauppa tulee näkymään bensapumpulla ja lämmityskustannuksissa. Ensimmäistä kertaa komissio päättää, mihin päästökaupan tuottoja käytetään, ja erityisen olennaista on se, että kukaan ei vielä tiedä, mihin tämä ilmastorahaston ulkopuolinen 75 prosentin osuus menee, Koskela huomauttaa. Suomalaiset pelinappuloita EU:n suurvaltapyrkimyksissä Koskelan mielestä ei ole kestävää, että suomalaiset veronmaksajat joutuvat jatkuvasti olemaan pelinappuloita EU:n suurvaltapyrkimyksissä. Oman maan asiat ja epäkohdat unohtuvat, kun Suomi velkaantuu solidaarisuuden nimissä. – Me olemme nyt menossa järjestelyyn, jossa EU:n toimivaltaa laajennetaan salakavalasti sosiaalipolitiikan alueelle ilmastorahaston kautta. Samalla täysin uudella päästökaupalla kuritetaan kansalaisia kohtuuttomasti. EU:ssa on menossa huolestuttava ja vaarallinen liittovaltiokehitys, johon Suomea lisääntyvästi hivutetaan, Koskela tuskailee. SUOMEN UUTISET