maanantai 22. elokuuta 2022

Saarnani

ETSIKONAIKOJA sunnuntaina saarnasin Israel-konferenssiin liittyen Kuopion Kallaveden kirkon messussa ja saman puheen pidin tänään Kankaanpään sotiemme veteraanien leiripäivän hartaudessa Hakoniemen leirikeskuksessa: Tämän sunnuntain aiheena on Etsikonaikoja, Kristinopin mukaisesti ihmisen elämässä on aikoja, joina Jumala erityisesti vetää häntä puoleensa. Sellaista aikaa sanotaan etsikonajaksi. Useimmiten Jumala kutsuu meitä jo nuoruudessa. Näin käy monesti juuri rippikouluaikana, ja tänäkin kesänä on seurakunnissamme järjestetty lukemattomia rippikoululeirejä, joilla Jumalan Sana ja luontomme kauneus ovat saaneet puhutella nuoriamme. Jumalan kutsu ei kuitenkaan tavoita meitä vain nuorina, vaan Hän herättelee meitä kaikissa elämämme vaiheissa elämänkohtaloilla, kärsimyksillä, toisten esimerkillä, mutta erittäin Jumalan Sanalla. Niinpä meidän on hyvä noudattaa profeetta Jesajan neuvoa: “Etsikää Herraa silloin, kun Hänet löytää voidaan; huutakaa Häntä avuksi, kun Hän läsnä on.” Tämän etsikkoaikojen sunnuntain evankeliumikertomuksetkin kertovat tästä Jeesuksen vastaanottamisen tärkeydestä. Jeesus kertoo kotikaupungissaan Nasaretissa, että Hän on juutalaisten kauan odottama Messias, Herran Voideltu lukien Jesajan ennustuksen: “Herran Henki on minun päälläni, sillä Hän on voidellut minut julistamaan evankeliumia köyhille; lähettänyt minut saarnaamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista; päästämään sorretut vapauteen; saarnaamaan Herran otollista vuotta.” Esteeksi tuli kuitenkin Jeesuksen persoona, hänhän oli heidän kasvinkumppaninsa, Joosefin poika, miten hän voisi olla Messias, Jumalan Poika ja ihmisten Vapahtaja. Ja niin nasaretilaiset paaduttivat sydämensä tullen kiukkua täyteen ja tahtoivat syöstä Jeesuksen vuorenrinteeltä, mutta Hän kulki väkijoukon halki jatkaen matkaansa. Toisessa tekstissä Jeesus joutuu samoin soimaamaan kaupunkeja Korasin, Betsaida ja Kapernaum, joissa Hän oli tehnyt useimmat voimatekonsa, kun kaupunkilaiset eivät tehneet parannusta ja ottaneet Häntä vastaa. Siksi jopa Sodoman maa pääsee tuomiopäivänä vähemmällä kuin ne. Kolmannessa juuri lukemassamme tämän sunnuntain evankeliumitekstissä Jeesus lähestyy pääkaupunkia Jerusalemia itkien kaupungin tähden, kuinka se joutuu hävitettäväksi, koska sekin hylkäsi Hänet, kun se ei tajunnut etsikkoaikaansa. Jeesus tuli viimeistä kertaa Jerusalemiin sunnuntaina pienestä Betanian kylästä, jossa hän oli pysytellyt juutalaisten sapatinvieton vuoksi lauantain ystäviensä Martan, Marian ja Lasaruksen kodissa, jottei olisi kenellekään juutalaiselle pahennukseksi. Itsekin juoksulenkillä olen kulkenut tuon muutaman kilometrin matkan. Sapatin jälkeen sunnuntaina- meidän kirkkovuodessamme palmusunnuntaina- Jeesus sitten ratsasti kuin kuningas Jerusalemiin kansanjoukon juhliessa häntä laulaen kuningashymniä ja levittäen tielle vaatteita ja lehviä. Näin lähestyttiin Jerusalemia kaupungin vastakkaisella rinteellä Öljymäellä, josta oli mitä parhain näköala edessä olevaan muurien ympäröimään kaupunkiin, joka levittäytyi Jeesuksen ja kansanjoukon eteen kaikessa loistossaan hohtavine temppeleineen ja valkoisine taloineen. Ja tämän kaiken nähdessään Jeesus purskahti yht´äkkiä itkuun. Mikä vastakohta suurelle juhlatunnelmalle. Jeesus rakasti Jerusalemia, kansansa historiasta rikasta pääkaupunkia, jossa hän itsekin oli opettanut. Ja hän tahtoi sille pelkää hyvää. Ja nyt sitä katselleessaan hän ei voinut pidättää kyyneleitään. Hän itse sanoo syyn: Kunpa sinäkin tänä päivänä ymmärtäisit, missä turvasi on. Mutta nyt se on sinun silmiltäsi kätketty. Vielä tulet näkemään ajan, jolloin viholliset rakentavat ympärillesi vallin, saartavat sinut ja käyvät kimppuusi joka puolelta. He murskaavat maan tasalle sinut ja sinun asukkaasi. Sinuun ei jätetä kiveä kiven päälle, koska et tajunnut etsikkoaikaasi. Etsikkoaikoja oli Jerusalemilla ollut ennekin, suurten profeettojen päivinä, muttei koskaan niin vetoavaa kuin nyt Jeesuksen päivinä. Kaikille oli pelastus tarjolla, mutta Jerusalem ei tiennyt, mitä sen rauhaan kuului eikä tahtonut tehdä parannusta ja uskoa evankeliumia, vaikka kansa nyt tervehtikin messiaskuningasta eläköön-huudoin, niin Jeesus tiesi huutojen pian muuttuvan ristiinnaulitse-huudoiksi. Siksi Jeesus ITKI. Ja niin sitten roomalainen sotapäällikkö Titus hävitti Jerusalemin v.70. Jumalan hoitava armo Jerusalemia kohtaan on ollut suuri. Tänään se on taas jopa kolmen uskonnon pyhä kaupunki, mutta edelleen monien jännitysten, kiistojen ja taistelujenkin paikka. Mutta tänään täällä Kallaveden kirkossa etsikkoaika-sunnuntaina saamme muistaa Jeesuksen rakastavan myös meitä kaikkia tahtoen olla meille kaikille Vapahtajana. Hänen rakkautensa on ollut ja on edelleen suuri myös koko isänmaallemme ja historian vaikeissa vaiheissa ja tänäkin päivänä hyökkäyssodan vallitessa lähellämme Euroopassa. Olemme kansankuntana ja yksityisinä ihmisinä saanet kokea etsikonaikoja ja tänäänkin saamme katsoa meidänkin puolestamme itkevää Jeesusta ja kääntyä hänen puoleensa kaikkine vikoinemme ja puutteinemme. Saammekin käyttää taivaan puhelinnumeroa soittaen Jumalalle: Avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua, (Psalmi 50:15). Mitä parempaa voisimmekaan saada, kun saamme turvallisesti vastata Vapahtajamme Jeesuksen kutsuun: Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuomain uuvuttamat. Minä annan teille levon. Hänellä ei ole meille yhtään tuomiota vaan ainoastaan armoa, koska Hän on mennyt hamaan ristipuulle sovittamaan syntimme! Siksi saamme jo täällä ajassa toivossa laulaa taivaallisesta Jerusalemista: Jerusalem, Jerusalem, kaupunki ylhäinen! Ah vasta portteis sisällä saan paikan turvaisen. Vaaroihin täällä joudun ain ja taistoon rientää saan, on täällä päivä parhainkin ”nyt työ ja tuska vaan”. Ei ihme, vaikka taivaaseen jo täällä kaipailen. Saan siellä kerran levätä ja laulaa riemuiten. En sairaana, en itkien kuin vielä päällä maan Sen aurinko on Karitsa, ”ei yötä ollenkaan”. 9 kommenttia Lea Mäkipää Pidit Anssi koskettavan ja opettavaisen saarnan, siunausta työhösi❤️🙏 Vastaa8 min Aktiivinen Anssi Joutsenlahti 20. elokuuta kello 12.54 · Israel- konferenssi Kuopiossa, Presbyteros-kuoro sekä vierailija David Mishkin Israelista tulkkina Israelin Ystävien toim.joht. Ilkka Vakkuri.

Ei kommentteja: