Halla-aho mies paikallaan Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajana

Halla-aho Ykkösaamussa: ”Toiseksi paras vaihtoehto Ruotsinkin kannalta on se, että edes Suomi kuuluu Natoon” Ylen Ykkösaamun haastattelussa Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-ahon (ps) mukaan Suomen Nato-jäsenyys hyödyttäisi kansallisen turvallisuuden lisäksi koko Euroopan turvallisuutta. Kreeta Karvala kreeta.karvala@iltalehti.fi Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps) muistutti Ylen Ykkösaamussa Suomen ja Ruotsin erilaisesta tilanteesta Nato-jäsenyyden suhteen. – Pitää realistisesti muistaa se, että Suomen ja Ruotsin asemat eivät ole täysin identtiset. Suomella on yli 1300 kuuluisaa kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, Ruotsilla on kaikissa tilanteissa Suomi itsensä ja Venäjän välissä. Palvelisiko edes Ruotsin etua se, että Suomi odottaisi, että molemmat maat hyväksytään samaan aikaan, Halla-aho pohti. Hän muistutti, että Nato-jäsenyydessä on kyse kansallisesta turvallisuudesta ja Euroopan turvallisuudesta, joita uhkaa vain yksi asia eli Venäjä. Halla-ahon mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-prosessien samanaikaisuutta ei pidetä muualla maailmassa aivan yhtä ensiarvoisen tärkeänä kuin Suomessa. Hän arvioi kysymyksen sensitiivisyyden liittyvän Suomessa pikemminkin identiteettipolitiikkaan kuin turvallisuuspolitiikkaan eli esimerkiksi siihen identifioidaanko Suomi Pohjoismaihin. Nato-laki maaliin Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta sai perjantaina valmiiksi mietintönsä Nato-laeista. Mietinnössä ja valiokunnan tiedotteessa linjataan, että ensisijainen tavoite on Suomen ja Ruotsin liittyminen puolustusliittoon yhdessä, mutta Halla-ahon mukaan ”toiseksi paras vaihtoehto Ruotsinkin kannalta on se, että edes Suomi kuuluu Natoon”. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi eilen Münchenin turvallisuuskonferenssin tiedotustilaisuudessa, että jos Turkki päättää hyväksyä Suomen ennen Ruotsia Natoon, silloin Ruotsia ei jäädä odottelemaan. – Me emme tahdo emmekä voi hakemustamme takaisin vetää. Olemme ilmaisseet tahtomme, emmekä me voi siitä luopua, Niinistö sanoi. Halla-ahon mukaan presidentin linjaus tarkoittaa sitä, että presidentillä ei ole aikeita jäädä istumaan jäsenhakemuksen päälle eli odottelemaan Ruotsia. – Suomen liittyminen palvelee Suomen omaa kansallista turvallisuutta ja Euroopan turvallisuutta riippumatta siitä, liittyykö Ruotsi. – Paras on usein hyvän pahin vihollinen. Pitää pohtia mikä on toiseksi paras vaihtoehto. Se ei ole se, että Suomi jäisi odottamaan Ruotsia, Halla-aho sanoi. Turkki ja Unkari Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysratifioinnit puuttuvat enää Turkilta ja Unkarilta. Halla-aho totesi Ylen Ykkösaamussa, että Suomi on jo tehnyt kaiken, mitä viime kesänä Turkin ja Ruotsin kanssa solmitussa kolmikantasopimuksessa sovittiin, joten mihinkään uusiin Turkin esittämiin vaatimuksiin ei pidä enää taipua. – Kaikkien Turkista tulleiden indikaatioiden mukaan Suomi on täyttänyt sen, mitä on luvannut. Suomen ei tule innokkaasti ruveta tarjoamaan muuta. – Näkisin, että meillä ei ole paljon neuvoteltavaa Turkin kanssa eikä ole mieltä lähteä sellaiseen, että tarjottaisiin jotain, mitä Turkki voisi vielä haluta. On siis Turkin käsissä päättää milloin se ratifioi Suomen ja Ruotsin jäsenyydet. Halla-ahon mukaan Unkari on jo luvannut aloittaa ratifiointiprosessin helmikuun lopussa, mutta samalla on arvioitu, että ratifiointiprosessi voi kestää useita viikkoja. – Olemme nähneet, että Unkari ei aina toimi näissä asioissa kuten me olemme odottaneet heidän toimivan – nähtäväksi jää. – Meille on hyvin epäselvää, miksi Unkarilla on kestänyt näin kauan tämän ratifiointiasian kanssa, Halla-aho sanoi Ylellä.