perjantai 7. huhtikuuta 2023
Pekka Ervasti politiikan nykytilanteesta
Politiikan piinaviikot
”Tässä maassa näyttää pääsevän ministeriksi kuka tahansa”, tilitti Seppo Kääriäinen (kesk) kylppärin peilille ensimmäisenä ministeriaamuna.
PEKKA ERVASTI VELIPEKKAERVASTI@GMAIL.COM
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
Vaalilupaukset alkavat pian langeta maksuun: kuuden miljardin leikkaukset, terveydenhuollon pelastaminen, ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, mitä niitä nyt olikaan.
Kohta taas kansa jupisee, ettei kukaan ole niin epäluotettava kuin suomalainen poliitikko, mutta katsokoon peiliin.
Kyllä se on pikemminkin toisinpäin. ”Kukaan ei ole niin epäluotettava kuin suomalainen äänestäjä”, totesi aikoinaan Aaro ”Mikan isä” Lintilä (kesk) eduskunnasta pudottuaan.
Otetaan shille!
Kääriäinen. Kuka tahansa. © Vesa Lehtimäki
Vaalitaistelu on aina raskas ja haastava, mutta mikkihiiri hallitusneuvottelujen rinnalla. Siinä miestä ja naista kaatuu, kun ministerisalkuista taistellaan.
Ja kuka kohta edes muistaa entisen hallituksen jäseniä?
”Kukaan ei ole niin entinen kuin entinen ministeri”, pohti aikoinaan Jan Vapaavuori (kok).
Muistaako joku miehen?
Kun hallitus on viimein koossa, se yllättää ainakin osan ministereistäkin. ”Tässä maassa näyttää pääsevän ministeriksi kuka tahansa”, tilitti Seppo Kääriäinenkin (kesk) kylppärin peilille ensimmäisenä ministeriaamuna. Vaikea väittää vastaan.
Hallitusneuvotteluista veikataan aina pitkiä ja vaikeita. Kiireellä ei tärkeää asiaa pilata.
Matti Vanhasella (kesk) oli kakkoshallitustaan varten realistinen pelisuunnitelma 2007: ”Tässä ryhdytään asettelemaan askelmerkkejä sisällön suhteen, vaikka ei ollakaan jäniksen selässä.”
Ike Kanerva (kok) pistäisi paremmaksi: ”Askelmerkit on ylisummaan vedetty tartaniin.”
Vanhan nyrkkisäännön mukaan kolmannes uudesta eduskunnasta on alokkaita.
Kolmannes taas kuuluu jäähdyttelijöihin, jotka nauttivat Arkadianmäellä eräänlaista neljän vuoden valtion taiteilija-apurahaa. He panostavat erityisesti saunavaliokuntaan.
Innokkain kolmannes täyttää sitten kansakunnan merkittävimmät johtopaikat valtioneuvostossa ja eduskunnassa. Tätä kutsutaan parlamentaariseksi taakanjaoksi.
Uusi eduskunta sovittautuu Naton alaisuuteen. Kahdenvälistä sotilaallista yhteistyötä Ruotsin kanssa kannattaisi silti edelleen vaalia. Siitä on pelkkiä hyviä kokemuksia.
Edellinen sotilaallinen yhteisprojekti päättyi Haminan rauhaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti