Purra hallitusohjelmasta

TIEDOTE 16.6.2023 Purra: Unohdetaan ryntäily ja palataan perusasioiden äärelle – hallitusohjelmassa korostuvat talous, työ, ostovoima ja turvallisuus - Tässä me nyt yhdessä seisomme. Yhdessä on ehditty kokea jo paljon, ja nyt se varsinainen urakka vasta alkaa. Onhan tässä kipinöitä sinkoillut, mutta niin käy aina, kun kantavia teräsrakenteita hitsataan yhteen. Kipinöitä ei pidä säikähtää, Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kuvaili tunnelmia hallitusohjelman julkaisutilaisuudessa. - Me kaikki puolustamme tavoitteitamme, ja etsimme tapoja niiden toteuttamiseksi. Etsimme niin kauan, kunnes ne löytyvät. Olemme nyt löytäneet kompromissiin, Purra totesi. Purran mukaan Suomen kehno taloudellinen tilanne vaikuttaa uuteen hallitusohjelmaan hyvin voimakkaasti. Hänen mukaansa jonkun on pakko siihen ongelmaan tarttua. Massiivinen elinkeinopaketti - Tarvitsemme kasvua, mutta se pelkästään ei riitä. Eikä voi perustua pelkkiin toiveisiin, joita heitellään jokaisesta poliittisesta suunnasta. Hallituksen julkaiseman ohjelman keskeisiin osiin kuuluu Kasvun kaava. Se sisältää massiivisen paketin toimenpiteitä. - Tavoitteenamme on kilpailukykyinen, yrittäjämyönteinen Suomi, joka houkuttelee investointeja. Se, että vuonna 2031 Suomi on vuonna maailman mielenkiintoisin maa investoida ja luoda uutta. - Hallituksen tavoitteena on kasvuhakuisten, työllistävien ja vientiin tähtäävien yritysten määrän kasvu sekä teollisten työpaikkojen säilyminen ja lisääminen Suomessa. Hallitus laatii vaalikauden alussa teollisuuspoliittisen strategian, Purra linjasi. Hallitus lupaa helpottaa yrittäjyyttä ja vähentää sääntelyä ja byrokratiaa. Hallitus sitoutuu ohjelmansa mukaan siihen, ettei yritysten hallinnollinen taakka hallituskauden aikana kasva. Työ on kaiken perusta - Hallitus lisää selvästi työn kannustimia. Jokaisen työkykyisen ja työikäisen velvollisuus on osallistua kykyjensä mukaisesti työmarkkinoille. Sosiaaliturvaa uudistetaan kannustavampaan suuntaan, Purra totesi. Keskeisin tavoite Purran mukaan on luoda yleistuki, joka kattaa perusosan elämiseen, asumisosan ja harkinnanvaraisen turvan viimesijaiseksi turvaksi. - Samaan aikaan työmarkkinoilla yleissitovuus säilyy nykylaajuudessaan. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan pituus säilyy myös, mutta sen määrää porrastetaan. Yleissitovien työehtosopimusten paikallinen sopiminen laajennetaan koskemaan myös järjestäytymätöntä työmarkkinakenttää. Edullinen energia on välttämättömyys Aiempina vuosina on Purran mielestä nähty, mitä tapahtuu, jos yhteiskunta keskittyy ilmastotoimiin, ja toteuttaa niitä kaiken muun unohtaen. - Paljon, paljon vaikeampaa on kehittää energiainfraamme siten, että suomalaiset jäävät saamapuolelle. Tähän meidän on kuitenkin pyrittävä, koska muuten puhdas energia ei saavuta hyväksyttävyyttä kansalaisten silmissä ja saamme unohtaa suuret teknologiset investoinnit ja työpaikat, Purra huomautti. - Pitkien etäisyyksien ja kylmien talvien Suomessa edullinen energia on välttämättömyys. Teknologia edellä Purra totesi, että teknologinen kehitys ja innovaatioiden käyttöönotto ovat tärkein tapa rakentaa edullista, päästötöntä ja toimitusvarmaa energiajärjestelmää Suomeen. - Ilmasto- ja energiapolitiikkaan siis toiveajattelun sijaan lisää realismia, keskittymistä toimenpiteiden taloudelliseen kestävyyteen ja teknologisiin mahdollisuuksiin. Kaiken pohjalla on se, että kansalaisten ostovoima ei kärsi. Eikä kilpailukyky heikkene. Tarkastelemme siis konkretiaa, erityisesti numeroita, Purra täsmensi. Purra totesi, että hallituksen tavoitteena ylipäätään on kasvattaa kotitalouksien ostovoimaa ja huomioida kaikkien päätösten vaikutukset arjen kustannuksiin. Maahanmuuttoon iso muutoskokonaisuus Perussuomalaiset on vuosien ajan esittänyt maahanmuuttopolitiikan kiristämistä. Se oli neuvotteluissa yksi perussuomalaisten kynnyskysymyksistä. - Olen iloinen siitä, että yhdessä muiden neuvottelukumppaneiden kanssa olemme voineet sopia muutoskokonaisuudesta, jota voidaan hyvällä syyllä kutsua maahanmuuttopolitiikan paradigman muutokseksi. Suomi on viime vuosina ollut ainoa väljempää maahanmuuttopolitiikkaa toteuttava Pohjoismaa. Tämä muuttuu nyt, kansainvälisten sopimusten ja EU-oikeuden raameissa, Purra linjasi. Lukuisat toimenpiteet Suomen turvapaikkapolitiikka saatetaan yleispohjoismaiselle, kireämmälle tasolle. - Pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuuden saamisen ehtoja kiristetään. Kansainvälisen suojelun nojalla myönnettävät oleskeluluvat muuttuvat määräaikaisiksi ja niiden kesto lyhennetään EU-oikeuden minimiin. Jatkossa kansainvälinen suojelu voidaan peruuttaa, jos henkilö lomailee kotimaassaan. Perheenyhdistämisen kriteerejä tiukennetaan. - Kotouttamispolitiikka muutetaan maahanmuuttajia velvoittavaksi. Tällä tehostetaan maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä, joka tukee valtion talouden tasapainottamispyrkimyksiä. Hallitus haluaa vauhtia palautuksiin ja toteuttaa maasta poistumisen paketin. Pakolaiskiintiön koko lasketaan 500:aan ja kiintiössä painotetaan erityisen haavoittuvia ryhmiä. Edelleen autamme voimakkaasti ukrainalaisia tilapäisen suojelun saajia, Purra huomautti. Työperäisen maahanmuuton hallitus haluaa pitää hallittuna ja valikoivana, jotta sen julkistaloudelliset vaikutukset olisivat Suomelle positiiviset. - Kiteytettynä: Kohdennetaan apu hädänalaisimmille, ja estetään järjestelmän väärinkäytökset. Kehitysavun määrä vähenee ja se ehdollistuu Suomen kehitysyhteistyö ehdollistetaan omien, Suomessa karkotuspäätöksen saaneiden kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle. - Suomi ei jaa kehitysapua hallinnoille, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa. Hallitus valvoo kehitysyhteistyövarojen käyttöä tehokkaasti. Mikäli väärinkäytöksiä havaitaan, tämä johtaa tuen leikkaamiseen tai lakkauttamiseen ja mahdollisuuksien mukaan takaisinperintään. Ukraina on hallituskaudella Suomen suurin kehitysyhteistyön kohde, Purra sanoi. Turvallisuus edellä Hallitus lisää poliisien määrää lisätään 8000 henkilötyövuoteen vaalikauden loppuun mennessä. - Erityisesti katu- ja nuorisorikollisuuden kasvu vaatii välittömiä toimia. Välillä kännykät pois Viimeisenä Purra halusi sanoa vielä koulutuksesta. Hallituksen tavoite on, että vuoteen 2031 mennessä Suomi on nostettu takaisin maailman osaavimpien kansakuntien kärkeen. - Panostamme opetukseen sen kaikilla tasoilla, Purra linjasi. - Laitetaan kouluissa välillä kännykät pois ja otetaan kirja tilalle. Tehdään tästä huippupaikka ja palataan tärkeimpien asioiden pariin. - Ja lopuksi vielä: Suomi on hyvin ihana maa. Meidän kaikkien, lastemme, heidän tulevien lastensa koti. Pidetään tästä maasta erittäin hyvää huolta. Unohdetaan ryntäily ja palataan perusasioiden äärelle. Tehdään ne niin hyvin kuin vain ikinä osataan. Kiitos.