Voiko tämä olla totta

Kommentti: ”Hakaniemi halusi näyttää keskisormea” – ay-liike haluaa nöyryyttää Petteri Orpon kuin Golgatan tiellä Työmarkkinakaaos jatkuu ainakin pääsiäiseen saakka kuin onneton Golgatan tie. Kyseisellä tiellä vasemmistovetoinen ay-liike haluaa nöyryyttää pääministeri Petteri Orpon (kok) pohjia myöten, politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala arvioi. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta (sdp) ja Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aaalto (sdp) rokottivat Petteri Orpon (kok) oikeistohallitusta yhdellä lisälakkoviikolla. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta (sdp) ja Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aaalto (sdp) rokottivat Petteri Orpon (kok) oikeistohallitusta yhdellä lisälakkoviikolla. KUVA: ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA Timo Haapala 19:18 IHMEHÄN se olisikin ollut, jos työmarkkinasopua olisi yht’äkkiä alettu rakentaa keskiviikkona, kun osapuolet – ay-liike, hallitus, EK ja Suomen Yrittäjät – ovat nokitelleet toisilleen kuukausikaupalla ja Suomi seisoo poliittisten lakkojen takia. Osa näin saattoi naiivisti luullakin. Lähestyvä pääsiäinenhän on ihmeiden ja ylösnousemuksen aikaa. Mutta näin tapahtumat etenivät. Lue lisää: Näin lakot jatkuvat – Eloranta: Tapaaminen Satosen kanssa oli pettymys ENSIN työministeri Arto Satonen (kok) kehui päivän tapaamisia SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan (sdp) ja Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen (kesk) kanssa hyvähenkisiksi ja piti ratkaisujen löytymistä mahdollisena. Fiilis oli kuulemma se, että esimerkiksi lausuntokierroksella olevasta paikallisesta sopimisesta ja pääluottamusmiesten asemasta voitaisiin ehkä neuvotella, sopukin voisi löytyä. Se olisi ollut se sinapinsiemen, jonka kasvun myötä olisi neuvotteluja olisi voitu jatkaa muistakin kiistakohdista. Sitten Satonen lisäsi, että lakkojen tai niiden uhan alla hallitus ei neuvottele. Lause oli kuin terrorismivaroitus. ” Menikin reilu tunti, kun SAK:n hallitus ilmoitti Jarkko Elorannan suulla, että poliittisia lakkoja jatketaan saman tien viikolla samoissa kohteissa kuin nytkin. SAK:n hallituiksella ei kauan nokka tuhissut, kun se ilmoitti poliittisten lakkojen jatkuvan. SAK:n hallituiksella ei kauan nokka tuhissut, kun se ilmoitti poliittisten lakkojen jatkuvan. KUVA: ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA MENIKIN reilu tunti, kun SAK:n hallitus ilmoitti Jarkko Elorannan suulla, että poliittisia lakkoja jatketaan saman tien viikolla samoissa kohteissa kuin nytkin. Hallituksen piirissä reaktio SAK:n päätökseen oli selvä: – Hakaniemi halusi näyttää keskisormea, IS:lle tulkittiin. Tulkinta on taatusti oikea. SAK:n hallituksessa oli todennäköisesti paperit valmiina jo etukäteen tapahtuipa neuvotteluissa Satosen kanssa mitä tahansa. Itse tapaaminenhan oli sovittu jo hyvissä ajoin etukäteen. MUTTA riittääkö ay-liikkeelle viikon nokitus vai onko luvassa lisää? Rahkeissa on varaa, vakuuttivat ay-herrat kuin yhdestä suusta. Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntin (sdp) mukaan liitolla on valmius vielä nykyistä huomattavasti järeämpiin työtaistelutoimiin, SAK:n oma esitys olisi ollut tilanteen jäädyttäminen seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi ennalleen, mitä tulee esimerkiksi työehtojen minimitasoon. Kaiken taustalla kyse on myös siitä, kenelle tässä maassa valta kuuluu. Tilanne on karannut käsistä jo aikoja sitten. Hakaniemessä oikeistohallituksen pääministeri Petteri Orpo (kok) halutaan nöyryyttää pohjamutia myöten, viis siitä, mitä se maksaa. Pääministeri Petteri Orpo (kok) hallituksineen on ay-liikkeen hampaissa. Orpo sanoi keskiviikkona olevansa pettynyt siihen, että lakot jatkuvat. Pääministeri Petteri Orpo (kok) hallituksineen on ay-liikkeen hampaissa. Orpo sanoi keskiviikkona olevansa pettynyt siihen, että lakot jatkuvat. KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA NORMIKANSALAINEN on tippunut ulkokehälle, missä mennään. Propaganda ja disinformaatio yhdistettynä vaikeisiin TES-kuvioihin ei ole helpointa seurattavaa. Paikalliseen sopimiseen ja pääluottamusmiehen asemaan liittyvä sapelinkalistelu ei tilannetta selkiinnytä. Nyt tilannetta kärjistää erityisesti se, että Orpon ja Riikka Purran (ps) hallitus haluaa eduskunnan käsittelyssä olevan työrauhalainsäädännön voimaan jo vapuksi. Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon (sdp) mukaan kyseessä on symbolinen hyökkäys, joka on ajoitettu työläisten pyhälle päivälle. Se jää nähtäväksi, onnistuuko hallitus tavoitteessaan. Yleensä eduskunnassa pakkaa tulemaan mutkia matkaan. ” Sen taistelun taustalla on puolestaan ay-liikkeen pyhistä pyhin: työehtosopimusten yleissitovuus. MUTTA Ei ay-liikkeessä yhtä päivämäärä pelätä, vaan tätä: Kun hallitus ensin saa rajoitettua poliittiset lakot 24 tuntiin ja korottaa lakkosakkoja, sen jälkeen ay-liikkeen on entistä vaikeampi pitää puoliaan neuvotteluissa paikallisen sopimisen laajentamisesta järjestäytyneiden työantajien ulkopuolelle. Sen taistelun taustalla on puolestaan ay-liikkeen pyhistä pyhin: työehtosopimusten yleissitovuus. MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA) MAINOS PÄÄTTYY Neuvottelut vientivetoisesta palkkamallista, jota Arto Satosen valtiosihteeri Mika Nykänen (kok) selvittää, etenevät, jahka yllä mainittu konkelo on saatu selvitettyä. Samaan aikaan poliittisten lakkojen hinta nousee. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies (kok) laski uuden lakkoviikon vahinkojen hinnaksi 260 miljoonaa entisten päälle. Palkansaajat maksavat puolestaan poliittisten lakkojen hintaa lomautuksina ja irtisanomisina, kun tavara ei kulje lakkoihin syyttömille firmoille. Lue lisää: Kommentti: Syövätkö AKT:n ahtaajat jo palkansaajien solidaarisuutta? Toinen lakkoviikko alkaa uhkakuvilla KIISTAN ytimeen noussut paikallinen sopiminen ei suinkaan ole ensimmäistä kertaa pelimerkkinä ay-väännöissä, mutta paikallisen sopimisen historia on mielenkiintoinen. Se ei ole suinkaan aina kaatunut Hakaniemen ay-liikkeen vastustukseen, vaan asialla ovat olleet myös yrittäjät ja elinkeinoelämä. Mikael Pentikäisen johtama Suomen Yrittäjät torppasi paikallisen sopimisen etenemisen luottamusmiespakosta syntyneeseen periaatteelliseen riitaan Juha Sipilän (kesk) hallituksen aikana 2016. Jo aikaisemmin paikallisen sopimisen laajentamisen järjestäytymättömien työnantajien ulkopuolelle kaatoi EK:n edeltäjä Teollisuuden ja Työnantajan Keskusliitto (TT) Paavo Lipposen (sdp) ykköshallituksen aikana 1997, koska Etelärannassa ei tuolloinen hyvällä katsottu järjestäytymättömien työnantajien aseman parantamista. LUE LISÄÄ KIRJOITTAJALTA Timo Haapala