tiistai 30. heinäkuuta 2024

2 luettua kirjaa

Luin rivin, luin kaks, tunsin vereni kuumemmaks. Tämä vanha lentävä lause tuli eittämättä mieleen, luettuani juuri kaksi kirjaa; Simo Huhdan Elämä on lahja ja Tuija Perkiömäen Lohikoskelaisia. Simo Huhta on kirjoittanut 200 sivuisen omaelämäkerran ja tunnen hänen samanaikaisesta asumisesta Heränneiden ylioppilaskodissa eli Körtiksessä, hän oli Alatorpassa ja minä Ylätorpassa Pikku Roopertinkadun puolella, kun varsinainen koti sijaitsee Ratakadun puolella, samaa taloa kyllä ollaan lähellä Johanneksen kirkkoa. Tuija Perkiömäki kuuluu Lohikosken sukuun ja kertoo Mouhijärveltä Kankaanpää Lohikoskelle muuttaneen sukunsa vaiheista yli sadan vuoden ajalta. Hänen isoisänsä Paavo oli 18-vuoden sodassa ja siitä onkin seikkaperäistä selvitystä Kankaanpään kohdalta, joka monista vastahyökkäyksistä huolimatta niin Lavian kuin Pomarkunkin puolelta pysyi koko ajan Satakunnan valkoisten joukkojen keskuspaikkana. Kirjassa on 300 sivua. Molemmat kirjat ovat todella avartavia ja lukemisen arvoisia ja niitä voi täydellä syyllä suositella.

Ei kommentteja: