Ukrainan ystävä Jussi Halla-aho taas Ukrainassa

Halla-aho tapaa Zelenskyin Ukrainassa Puhemies osallistuu muistotilaisuuteen Butshan verilöylyn uhrien kunnioittamiseksi. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho tapasivat viimeksi Helsingissä pari viikkoa sitten. Suvi Hautanen 0 Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps) on vierailulla Ukrainassa. Hän osallistuu parlamentaariseen huippukokoukseen, johon Ukrainan parlamentin Verkhovna Radan puhemies Ruslan Stefantšuk on kutsunut tukijamaiden puhemiehiä. Kokoukseen osallistuu yhteensä 21 tukijamaata. Puhemiehet osallistuvat vierailun aikana muistotilaisuuteen Butshan verilöylyn uhrien kunnioittamiseksi. Puhemiehet pitävät keskinäisen kokouksen, jossa he muun muassa tapaavat Butshasta selvinneitä siviilejä ja kuulevat näiden kokemuksista. Puhemiehillä on myös tapaaminen Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa. Maanantaina 31. maaliskuuta tulee kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun Ukrainan armeija vapautti Butshan kylän. Venäjän armeija syyllistyi sodan alkuvaiheessa Butshassa laajamittaisiin siviileihin kohdistuneisiin sotarikoksiin.

Hyökkääjä Venäjä ei saa voittaa sotaa

Halla-aho MTV:lle: Länsi­maiden on osoitettava Venäjälle yksi asia – ja näin sen voi tehdä Venäjälle tulee osoittaa, ettei se pysty voittamaan sotaa kuluttamalla, arvioi Jussi Halla-aho. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tapasi Halla-ahon Suomen-vierailunsa aikana viime viikon keskiviikkona. Sara Sairanen Länsimaiden tulisi ennusteisiin nojaamisen sijaan määritellä nykyistä selkeämmin, mitkä ovat Ukrainaa tukevien maiden tavoitteet Venäjän hyökkäyssodassa, sanoi eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps) MTV:n Uutisextrassa lauantai-iltana. – Ennusteet alkavat helposti ohjata omaa toimintaamme. Jos esimerkiksi vajoamme sellaiseen pessimismiin, että Venäjä voittaa tämän sodan joka tapauksessa, vaikuttaa se väistämättä länsimaisten päättäjien ja länsimaiden kansalaisten valmiuteen tukea Ukrainaa, Halla-aho totesi. Sekä moraalisesti että länsimaiden oman turvallisuuden kannalta tavoitteeksi tulisi hänen mukaansa määritellä se, ettei Venäjä saa voittaa hyökkäyssotaa. Kun tavoite on kirkkaana mielessä, tulee länsimaiden tehdä kaikkensa sen saavuttaakseen. Venäjä on viimeisten vuosien ajan laskenut voittavansa sodan kuluttamalla. – Venäjällä on valtavat materiaaliset resurssit, ja koska Venäjä ei ole demokratia, sillä on myös huomattava kyky sulattaa ja sietää tappioita. Venäjän johdon ei tarvitse välittää hinnasta, jonka se joutuu maksamaan sodasta – puhuttiin sitten ihmishengistä, rahasta tai materiaalisista resursseista, Halla-aho sanoi. Länsimaiden tulisi hänen mukaansa osoittaa Venäjälle, että maa on väärässä laskutoimituksissaan. Käytännössä tämä onnistuisi saattamalla länsimaiden teollisuustuotanto sellaiselle tasolle, että venäläiset näkevät, että länsimaat pystyvät tukemaan Ukrainaa loputtomiin. – Tällä tavoin voidaan antaa Venäjälle selkeä kannustin pyrkiä eroon tästä sodasta.

Leipien sunnuntai

Kirkkovuosikalenteri ‹Sunnuntai 30.3.2025› 4. paastonajan sunnuntai (Laetare) Elämän leipä Vanhan antifonitekstin alkusanasta (Jes. 66:10) saatu nimitys laetare (= iloitkaa) ilmaisee, että tämä sunnuntai on eräänlainen levähdyspaikka, virvoittava keidas paastonajan erämaavaelluksella. Tätä pyhää on sanottu puolipaastosunnuntaiksi, sillä se sijaitsee keskellä paastonaikaa. Toinen nimitys on leipäsunnuntai, koska päivän tekstit puhuvat viidentuhannen ruokkimisesta ja ihmisten tarvitsemasta hengellisestä ravinnosta. Jeesus itse on elämän leipä. Hän jakaa lahjojaan meille ja opettaa meitä jakamaan omastamme tarvitseville. Sisällöltään tämä sunnuntai sivuaa kiirastorstain aihepiiriä. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Joh. 6:1–15 Evankeliumista Johanneksen mukaan, luvusta 6 Jeesus lähti Galileanjärven eli Tiberiaanjärven toiselle puolen. Häntä seurasi suuri väkijoukko, sillä ihmiset olivat nähneet tunnusteot, joita hän teki parantamalla sairaita. Jeesus nousi vuorenrinteelle ja asettui opetuslapsineen sinne istumaan. Juutalaisten pääsiäisjuhla oli lähellä. Jeesus kohotti katseensa ja näki, että suuri ihmisjoukko oli tulossa. Hän kysyi Filippukselta: ”Mistä voisimme ostaa leipää, että he saisivat syödäkseen?” Tämän hän sanoi koetellakseen Filippusta, sillä hän tiesi kyllä, mitä tekisi. Filippus vastasi: ”Kahdensadan denaarin leivistä ei riittäisi heille edes pientä palaa kullekin.” Silloin eräs opetuslapsi, Simon Pietarin veli Andreas, sanoi Jeesukselle: ”Täällä on poika, jolla on viisi ohraleipää ja kaksi kalaa. Mutta miten ne riittäisivät noin suurelle joukolle?” Jeesus sanoi: ”Käskekää kaikkien asettua istumaan.” Rinteellä kasvoi rehevä nurmi, ja ihmiset istuutuivat maahan. Paikalla oli noin viisituhatta miestä. Jeesus otti leivät, kiitti Jumalaa ja jakoi leivät syömään asettuneille. Samoin hän jakoi kalat, ja kaikki saivat niin paljon kuin halusivat. Kun kaikki olivat kylläisiä, Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Kerätkää tähteeksi jääneet palaset, ettei mitään menisi hukkaan.” He tekivät niin, ja viidestä ohraleivästä kertyi vielä kaksitoista täyttä korillista palasia, jotka olivat jääneet syömättä. Kun ihmiset näkivät, minkä tunnusteon Jeesus teki, he sanoivat: ”Tämä on todella se profeetta, jonka oli määrä tulla maailmaan.” Mutta Jeesus tiesi, että ihmiset aikoivat väkisin tehdä hänestä kuninkaan, ja siksi hän vetäytyi taas vuorelle. Hän meni sinne yksin.

Jäänmurtajatilaukset alkaneet

Kilpajuoksu arktisille alueille alkanut – ”Jäänmurtajista voi tulla Suomen uusi rahasampo” Maailman jäänmurtajista yli puolet on rakennettu Suomessa. Neljä viidestä on myös suunniteltu täällä. Geopoliittisten katseiden kääntyessä kohti arktisia alueita murtajien kysyntä kasvaa kohisten. Se tietää työtä ja toimeentuloa suomalaisille pitkäksi aikaa ja onnenpotku on huomattu maamme rajojen ulkopuolellakin. Jäänmurtajan rakentaminen vaatii valtavan määrän tietotaitoa ja jatkuvaa tutkimusta. Jää on ikäänkuin laivansuunnittelun kolmas ulottuvuus ja tämä usein unohtuu kiireisiltä. Siksi jään murtamisen jo olemassa oleva tietotaito kiinnostaa suurvaltoja. Ensimmäinen tilaus tehty Murtajien kysyntä oli vuosikymmenet rajallista ja alan osaaminen on keskittynyt lähes pelkästään Suomeen. Huomattavaa on, että kiinalaiset ovat nyt kaiken muun teknisen vyörytyksen lisäksi lähteneet rakentamaan omaa murtajalaivastoaan. – Venäjällä on nelisenkymmentä jäänmurtajaksi luokiteltua alusta. Kanadalla on kaksi ja Yhdysvalloilla puolisentoista. Kiina rakentaa nyt omaa jäätä murtavaa laivastoaan todella nopeasti, sanoo telakkayhtiö Davien tiedotusvastaava Paul Barret. Ensimmäinen Suomeen suuntautunut murtajatilaus tilaus on jo todellisuutta, sillä Davien omistama Helsingin telakka rakentaa ison Polar Max -luokan jäänmurtajan Kanadalle. Runko rakennetaan Suomessa ja alus viimeistellään Kanadassa. “Voi osoittautua onnenpotkuksi” Se tietää – osaltaan ministeri elinkeinoministeri Wille Rydmanin ansiosta – 500 uutta työpaikkaa Helsinkiin ja satoja myös koko alihankintaketjussa. – Jäänmurtajat kuuluvat kaikkein vaikeimmin rakennettaviin aluksiin – ja Suomi on alansa maailman huippua. Tämä osaaminen voi nyt osoittautua onnenpotkuksi, kun jäänmurtajien geopoliittinen merkitys kasvaa, todetaan ruotsalaisuutisessa. Arktisella osaamisella saattaa olla merkitystä silloinkin, kun suurvaltapoliittiset mannerlaatat liikkuvat täysin arvaamattomalla tavalla. SUOMEN UUTISET

Vaalihumua riittää

Vaalimateriaalin jakoa riittää, niin on ollut koko viikon ja vielä vaan aluetta riittää, vaikka muitakin jakajia onneksi on ollut liikkeellä. Tänään oli makkara ja kahvitarjoilu Honkajoen osuuspankilla, eilen torstaitorilla Kankaanpäässä jaettiin 500 annosta hernekeittoa ja PerusPesässä riitti kahvivieraita tungokseen asti. Vaaaleihin on vielä pari torstaitoria, niillä molemilla on makkaratarjoilu torilla ja pullakahvit PerusPesällä.

Illan puheenjohtajatentissä

Aivan loistava puhe Riikalta Yleisradion vaalitentissä! 💪 Vähemmän lupauksia lisämenoista, enemmän lupauksia teoista ja vastuunkannosta. Teidän veronmaksajien rahojen jakajia taskusta toiseen näissäkin vaaleissa riittää. Kannattaa varoa, sillä ylimääräistä rahaa ei Suomessa juuri ole. Muut puheenjohtajat olivat Hjallis Harkimo Liike Nyt ja Sofia Virta vihreät

Tosiasioita EU:sta jo vuosi sitten

Vuosi sitten kirjoittamani blogikirjoitus on edelleen ajankohtainen. EU:ssa tarvitaan kokonaisturvallisuutta vahvistava suunnanmuutos. Onneksi merkkejä tästä nyt on ilm… Näytä lisää Euroopan unionissa tarvitaan kokonaisturvallisuutta vahvistava suunnanmuutos Jari Koskela Eurovaalit EU Euromaat Eurooppa Tulevan kesän EU-vaalien jälkeen Euroopan unionissa on tehtävä sellainen suunnanmuutos, joka vahvistaa Euroopan yhtenäisyyttä ja kokonaisturvallisuutta. Nykyinen EU, jossa valtaa jatkuvasti siirtyy kansallisilta parlamenteilta Brysseliin, ei ole kestävä. Euroopan unionilla on kauniit toissijaisuus- ja läheisyysperiaatteet, mutta niiden toteutuminen käytännössä on jättänyt paljon toivomisen varaa. Myös jatkuvat tulonsiirrot pohjoisesta ja lännestä etelään ja itään ovat vain lisänneet epävakautta. Oman osansa EU:n hauraudelle on tuonut epävakaa eurovaluutta, jonka toistuvat kriisit ovat muovanneet unionista tulonjakounionin, jossa samat tahto toimivat jatkuvasti maksumiehinä. Nämä euron kriisit jatkuvat, koska euroalue ei ole optimaalinen valuutta-alue. Euro on alun perinkin poliittinen valuutta, jossa kaikilla valtioilla ei ole mahdollisuuttakaan pärjätä. Tämä kokonaisuus, jossa EU jatkuvasti sääntelee pieniä asioita, valtaa siirtyy pois kansallisilta parlamenteilta, ja jossa euron kriisit vain lisäävät koko unionin moraalikatoa ovat tehneet EU:sta heikomman kuin sen pitäisi olla. Heikko ja eripurainen EU ja Eurooppa ovat juuri sitä, mitä länsimaista yhteiskuntajärjestystä haastavat autoritääriset valtiot ja toimijat haluavat. Sanotaan, että integraatio etenee kriisien kautta ja tämä onkin ollut totta. Integraation ja niin sanotun liittovaltiokehityksen eteneminen ei kuitenkaan ole ollut hyväksi rakkaalle maanosallemme. EU-kriittisten voimien huomiotta jättäminen ja jopa päätöksenteosta ulossulkeminen on ollut väärä ratkaisu. On ollut positiivinen yllätys, että Ukrainan tukemisessa EU on löytänyt laajan yksimielisyyden. Muutamia soraääniä on toki kuulunut. EU:n yhtenäisyyttä pitää vahvistaa niillä osa-alueilla, joissa aidosti kaikki hyötyvät. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on tällainen. Suurin osa EU-maista on tietysti Naton jäseniä ja saa sitä kautta turvatakuut, mutta EU kykenee silti tuomaan lisäarvoa esimerkiksi yhteisen puolustusteollisuuden ja kokonaisturvallisuuden vahvistamisen suhteen. Tähän EU:n pitää keskittyä pullonkorkkien sääntelyn sijaan. Euroopan unionin laajentuminen tuo haasteita Euroopan unionin mahdollinen laajentuminen luo Euroopalle uusia haasteita, jos nykyisistä rakenteista ja käytännöistä halutaan pitää kiinni. Tällä hetkellä uusien jäsenvaltioiden mukaan tuleminen tarkoittaisi nykyisten nettomaksajavaltioiden maksuosuuksien kasvamista ja monen nykyisen nettosaajamaan siirtymistä nettomaksajaksi. En näe tätä hyvänä kehityksenä, vaikka onkin tärkeää saada itäisen Euroopan maita mukaan läntisiin yhteisöihin. Samaan aikaan EU:ssa on ollut käsittelyssä perussopimusten avaaminen. Ehdotetut muutokset heikentäisivät pienempien jäsenvaltioiden asemaa ja antaisivat unionille entistä enemmän valtaa asioissa, jotka olisi viisainta käsitellä jäsenvaltioiden sisällä. Mahdollisen laajentumisen vuoksi keskustelu Euroopan unionin suunnasta on entistä tärkeämpää. Nykyisellään ei kannata jatkaa, vaan yhtenäisyyttä on haettava pienimmän mahdollisen nimittäjän eli ulkoisen turvallisuuden ja Euroopan kokonaisturvallisuuden kautta. Kokonaisturvallisuus kattaa myös huoltovarmuuden. Liika EU-sääntely esimerkiksi maatalouspolitiikassa ei ole ollut hyväksi. EU-vaalit Alkukesän EU-vaaleissa on povattu voittoa oikeistopopulistisille ja kansallismielisille puolueille. Valitettavasti kaikki tähän kategoriaan kuuluvat puolueet niputetaan usein mediassa yhteen. Näidemn puolueiden välillä on kuitenkin aivan perustavanlaatuisia eroja. Tässä toivoisin medialta parempaa tutkivaa journalismia. Esimerkiksi Perussuomalaiset ja Ruotsidemokraatit ovat selvästi länteen suuntautuneita ja sitoutuneita puolueita. Sama koskee käytännössä kaikkia nykyisen ECR-ryhmän puolueita. Sen sijaan puolueet kuten Itävallan Vapauspuolue ja Vaihtoehto Saksalle (AfD) edustavat toisenlaista maailmankuvaa. AfD on taantunut alkuaikojen EU-kriittisestä puolueesta Putinin äänitorveksi. Saksan puoluekentällä on tietysti muutenkin ollut sinisilmäistä suhtautumista Venäjään liittyvissä kysymyksissä. Oikeistopopulististen ja kansallismielisten puolueiden nousu ei ole syy EU:n epävakaudelle, vaan ne ovat suoraa seurausta EU:n ja myös euron omasta sisäänrakennetusta epävakaudesta ja aidoista ongelmakohdista. Näiltä epäkohdilta muut puolueet ovat valitettavasti sulkeneet silmänsä. Tähän täytyy seuraavalla EU-vaalikaudella saada muutos.

Riikka Purra kysyy ja vastaa Sotesta

Kuusi kysymystä ja vastausta sotepalveluista Riikka Purra esittää kolumnissaan soteen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia, kuten miksi sotepalvelut ovat surkeita ja miksi palveluista leikataan. Riikka Purra esittää kolumnissaan soteen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia. Kuvituskuva. Mielipide|Politiikka ja talous 24.3.2025 Riikka Purra Miksi Suomeen rakennettiin 21 alueen (+ Helsinki) sotemalli? Asiantuntijat olivat selvästi sitä mieltä, että näin monta aluetta on kaukana optimaalisesta. Sellainen kuitenkin rakennettiin poliittisista syistä. Hallituksen valtapuolueet, sosialidemokraatit ja keskusta, päättivät isosta rakenneuudistuksesta, jossa yksi sai sisältöä – kuten takuita ja mitoituksia, tosin ilman rahaa ja henkilöstöä – ja toinen rakenteita. Alueet ovat tällä hetkellä voimakkaasti eriytyneitä, mikä ei ole yllätys, koska ne lähtökohdiltaankin olivat eriytyneitä. Onko rakenne lisännyt kustannuksia? Edeltävä kuntamalli oli tehoton. Mutta niin on tämäkin. THL:n tietojen mukaan säästöpaineessa erilaisilla johtajanimikkeillä varustettuja henkilöitä on alueilta karsittu 21 prosenttia ja hallintoakin melkein 10 prosenttia. Tilanne olisi parempi, mikäli suurta johtaja- ja hallintorälssiä ei alun perinkään olisi imetty kunnista alueille. Mallissa on mahdollista mennä järkevään ja keveämpään suuntaan, kunhan rahoittaja eli valtio pysyy kovana ja alueilla on johtaminen vastuullista. Miksi hallitus leikkaa hyvinvointialueilta? Hallitus lisää tänä vuonna alueiden rahoitusta 2,2 miljardia viime vuoteen nähden. Koko soten yleiskatteinen rahoitus lähentelee kolmasosaa koko valtion budjetista. Samaan aikaan hallitus on keventänyt mitoituksia ja muita vaatimuksia, joiden toteuttaminen ei tosiasiassa olisi ollut mahdollista. Sotemenot kasvavat luonnollisesti ikääntymisen myötä, kun hoidon ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan kaikessa muussa pitää olla entistä tarkempi. Rönsyjä pitää leikata ja turhasta säästää. Ylisuuret poliitikkojen palkkiot ja ”demokratiarahat” ovat hävyttömiä veivauksia tällaisessa tilanteessa. Mistä hyvinvointialueet päättävät? Suomen 21 hyvinvointialuetta ovat rakennetun mallin mukaisesti itsehallinnollisia. Ne päättävät käytännössä kaikesta. Lakisääteiset tehtävät on hoidettava. Valtio rahoittaa, mutta alueet päättävät, miten ja missä kaikki tehdään. Hyvinvointialuevaltuustoilla, joissa 18:lla on nykyisten eduskunnan oppositiopuolueilla enemmistöasema, on valtaa. Vasta mikäli alueita laitetaan arviointimenettelyyn talouden ja/tai toiminnan puutteiden osalta, valtion rooli kasvaa alueiden itsehallinnon heikentyessä. Miksi kaikki on niin surkeaa? Monilla alueilla ja paikkakunnilla kansalaiset ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun ja hoitoon. Suomessa on korkeatasoinen sosiaali- ja terveydenhoito. Nopeaa pääsyä perusterveydenhuollon palveluihin pitää monella alueella entisestään parantaa. Suomi, jossa vanhusväestön määrä kasvaa ja työikäisten määrä vähenee, joutuu tulevinakin vuosina olemaan entistä tarkempi siitä, miten niukat resurssit käytetään. Mitä seuraavaksi pitää tehdä? Rahoituslakia pitää entisestään korjata järkevämpään ja kannustavampaan suuntaan. Kolumnin kirjoittaja on valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja.

Uusi tietokone kaiken voittaa

Tietokone tilttasi viikko sitten, tänään saatiin uusi tietokone, niin että eiköhän se tästä taas ala elämäkin säteilemään ja uutta asiaa pukkaamaan, kun vaalitkin lähenevät päivien kuluessa vaalimateriaalin jakamisessa, jota tehtävää riittää, vaikka muutama muukin onneksi jakaa: on kaikkien Kankaanpään PS:n ehdokkaiden yhteisbrosyyri, Kankaanpään seitsemän aluevaltuustoehdokkaaan oma esittelypaperi, Satakunnan aluevaltuutettujen erillinen ohjelmapaperi ja tietysti koko Satakunnan yhteinen oma vaalilehti ja vielä oma vuoden kalenterin sisältävä esitteeni! Ennakkovaalin alkuun muuten on tasan viikko aikaa!

Ansaittu voitto Ilkka Herolalle

251. yhdistetyn kilpailu ja heti tuli voitto ja juuri Holmenkollenilla ja nimipäivänä, onnittelut Ilkka Herolalle. Hän jos kuka on voittonsa ansainnut ja ihme ja kumma hyppäsi jopa Holmenkollenin mäen ennätyksen. Normaalikilpailussa hypyllä olisi tullut yli minuutin etumatka, nyt vain 6 sekuntia! Maastohiihto Se on siinä! Ilkka Herolalta sensaatio Holmenkollenilla Ilkka Herola juhli voittoa. Joonas Kuisma Maastohiihdon ja yhdistetyn maailmancup jatkuu Norjan Holmenkollenilla. Miesten yhdistetyn tasauskilpailussa Ilkka Herola juhli uransa ensimmäistä maailmancupin voittoa. Herola lähti ladulle kuuden sekunnin etumatkalta hypättyään mäkiosuudella mäkiennätyksen 146 metriä. Hän voitti lopulta 15,3 sekunnin turvin. Edellinen yhdistetyn maailmancupin osakilpailun voittanut suomalainen oli Hannu Manninen vuonna 2010 Salpausselällä.

Riikka Purra laskemassa seppelettä Ässä-rykmentin muistomerkille

Anssi Joutsenlahti Oikein, talvisodan päättymisestä on kulunut tasan 85-vuotta! Riikka Purra 1 pv · Oli suuri kunnia osallistua Ässä-rykmentin muistomerkillä talvisodan päättymisen muistopäivän juhlallisuuksiin. Puheenvuoroni: Talvisodan aseiden vaietessa, 13. maaliskuuta 1940, seisoi Viipurinlahden luoteisella rannalla ällistynyt mies. Siinä, missä vain hetkeä aiemmin tykkitulen ärjyntä oli täyttänyt taivaan, aukeni nyt aurinkoinen kevättalven päivä. “Mieli tuntui kummalliselta, useaan kertaan piti nieleskellä - oli kuin jotain olisi takertunut kurkkuun”, kirjoitti sotapäiväkirjaansa Ässä-rykmentissä sotatiensä kulkenut Ilmari Paasio. Edeltävien viikkojen ajan oli komppanianpäällikkö Paasio johtanut joukkoja Viipurinlahden saarilla ja rannoilla. Puolustus oli pitänyt, mutta uhraus oli kauhistuttava: keskimäärin liki 20 kaatunutta ja 35 haavoittunutta “Ässää” joka päivä. Uhrauksen arvo ymmärrettiin Suomessa pian rauhan vakiinnuttua. Kun Ässä-rykmentin muistomerkki täällä Alli Tryggin puistossa paljastettiin myöhemmin lokakuussa, kerrotaan paikalle kerääntyneen yli 20 000 ihmistä, ja vieläpä itse ylipäällikkö Mannerheim tuli yli Pitkänsillan. Tänään meitä on täällä pienempi joukko, mutta Ässä-rykmentin työn arvo on entisellään, vieläpä suurempikin. Saamme elää vapaudessa samalla, kun sodan runtelemassa Ukrainassa hahmotellaan hauraalta tuntuvan rauhan mahdollisuutta. Omasta ja valtioneuvoston puolesta kiitän jalkaväkirykmentti 11:n miehiä heidän uhrauksestaan. Samoin lausun kiitokseni rykmentin perinnetoimikunnalle veteraanien muiston vaalimisesta. Teidän työnne myötä muistot Ässistä pysyvät kirkkaina aivan kuin varhainen kevätaurinko valaisisi edelleen rauhanhetkeä Viipurinlahdella 1940.

85 vuotta Talvisodasta

Tänään on kulunut 85 vuotta Talvisodan päättymisestä. Niinisalon varuskunnan sotaanlähdön muistokivelle on aina tänä päivänä laskettu havuseppele, niin tänäänkin, ja sain kunnian olla yhtenä laskijana Satakunnan Tykistörykmentin edustajan ja Juhani Rajalan kanssa. Sotilaskodissa jatkettiin yhdessäoloa leivoskahvituksella! Kirkko Suomessa Tänään on Talvisodan päättymisen muistopäivä. Muistamme kaikkia sankarivainajia, sotiemme veteraaneja sekä kotirintamalla arkea pyörittäneitä. Siunaa ja varjele meitä, Korkein, kädelläs. Kaitse ain kansamme teitä vyöttäen voimalla meitä heikkoja edessäs. Sulta on kaikki suuruus, henki sun hengestäs. (Virsi 584:1).

Valtiovarainministeri laittaa tosiasiat selväksi

MINÄ: 2.200 miljoonaa vastaan n. 100- 200 miljoonaa, ja tästä pienemmästä summasta oppositio pauhaa päivästä päivään unohtaen miljardisummat! Riikka Purra: Miksi sdp ja keskusta vähättelevät rahaa, jota annetaan hyvinvointialueille lisää tänä vuonna? 2,2 miljardia, valtava summa. Ikään kuin se olisi jotenkin erilaista eikä riittävän ”rahaa”. Hyvinvointialueiden rahoitus on melkein kolmannes koko valtionbudjetista. Joka sentti tulee (tulevilta) veronmaksajilta, velka kasvaa, alijäämässä näkyy. Jokaisen eteen kansantaloudessa pitää jonkun tehdä työtä, yrittää, harjoittaa vientiä. Isojakin uudistuksia ja mitoituksia ja takuita on huomattavan helppo tehdä ja laatia verrattuna siihen, että jonkun pitää niihin löytää RAHAA. Edellinen hallitus tuuttasi rakenteita ja hienoja tavoitteita ulos, mutta hupsista, se unohti etsiä niihin resurssit. Tämä hallitus joutuu etsimään rahat. Meillä on roti finanssipolitiikassa, ja velkasuhde vakautuu vaalikauden loppuun mennessä. Siksikin jouduimme vuosi sitten tekemään LISÄÄ säästöjä kyetäksemme lisäämään rahaa hyvinvointialueille vaadittavan määrän. Vastuullisen opposition pitäisi miettiä sitä, mistä saadaan lisää säästöjä rahoittamaan sotea ja puolustuksen valtavia tarpeita tulevina vuosina ja mitä priorisoidaan. Mutta ei, se keskittyy vain miettimään, mitä säästöjä se vastustaa ja mihin tarvitaan aina vaan lisää (velkaa).

Evgeny Blinov

Evgeny Blinov Messiaanisen seurakunnan pastori Nizhni-Novgorodista Venäjältä vieraili tulkin kanssa ja lauloi israelilaisia lauluja Israel-illassa Kankaanpään seurakuntasalissa! Hän muuten on käynyt Suomessa Israel-iltojen vierailijana jo yli 20 vuoden ajan ja muisteli käyntiään vieraanani eduskunnassa ollessani varapuhemiehenä!

Torstaitorilla aina kahvit PerusPesällä

Kankaanpään Perussuomalaiset ry KUNTAVAALIEHDOKKAAMME: Alakoski Erkki kiinteistönhoitaja, maa- ja metsätalousyrittäjä Aliaga Valier Amaury kojeistoasentaja Aurinko Juri ent.Konavalolenko elintarviketyöläinen Haavisto Erno yrittäjä Halme Irma eläkeläinen Huhtamäki Jarmo alakattoasentaja Jokinen Jukka yrittäjä Joutsenlahti Anssi rovasti, valtiopäiväneuvos Juhola Hannu myyntimies Jönkkäri Jyrki yrittäjä (maanrakennus) Kamppi Tapio tuotantoneuvoja, eläkeläinen Korjansalo Iiro lastaaja Koskela Jari kansanedustaja Kuusisto Reijo yrittäjä, vakuutusedustaja Kuusniemi Juho koneyrittäjä Lahdensivu Katri yrittäjä Latvajärvi Sofia yrittäjä Laurila Tapio eläkeläinen, evp sotilasmestari Lilja Matias lvi-asentaja Majamäki Nina global supply chain specialist Myllykoski Raimo vartija Peltoniemi Juha aluemyyjä Roskala Teuvo kuljetusalan yrittäjä Ruuhimäki Markus yrittäjä Salomäki Marja sähkökeskusasentaja Tuuri Anne perushoitaja Uusitalo Tapio eläkeläinen Virkonmaa Jesse opiskelija Ylihonko Mervi yhteiskuntatieteiden maisteri Ylikoski Petri rekrytointikoordinaattori ALUEVAALIEHDOKKAAMME: Kampi Tapio Korjansalo Iiro Lahdensivu Katri Laurila Tapio Uusitalo Tapio Virkonmaa Jesse Ylihonko Mervi

Terveiset talvisodan päättymisen muistomessusta

Kirkkovuosikalenteri ‹Sunnuntai 9.3.2025› 1. vuosikerta 1. paastonajan sunnuntai (Invocavit) Pääsiäisjakso, paastonaika Näytä virsisuositukset Päivän tunnuskuva Jeesus, kiusausten voittaja Päivän latinankielinen nimi invocavit (= hän huutaa minua) tulee tämän sunnuntain antifonin alusta (Ps. 91:15). Ensimmäisen paastonajan sunnuntain keskeinen aihe on kertomus Jeesuksen kiusaamisesta autiomaassa. Häntä houkuteltiin pettämään kutsumuksensa, mutta hän voitti kiusaukset. Kiusaaja ei jätä rauhaan ketään nykypäivänkään ihmistä, mutta apumme on Kristus, kiusausten voittaja. Raamatun tekstit Avaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta Matt. 4:1–11 Evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 4 Sitten Henki vei Jeesuksen autiomaahan Paholaisen kiusattavaksi. Kun Jeesus oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, hänen vihdoin tuli nälkä. Silloin kiusaaja tuli hänen luokseen ja sanoi hänelle: ”Jos kerran olet Jumalan Poika, niin käske näiden kivien muuttua leiviksi.” Mutta Jeesus vastasi: ”On kirjoitettu: ’Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta.’” Sitten Paholainen vei Jeesuksen pyhään kaupunkiin ja asetti hänet temppelimuurin harjalle. Hän sanoi Jeesukselle: ”Jos kerran olet Jumalan Poika, niin heittäydy alas. Onhan kirjoitettu: ’Hän antaa enkeleilleen käskyn. He kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen.’” Jeesus vastasi hänelle: ”On myös kirjoitettu: ’Älä kiusaa Herraa, Jumalaasi.’” Vielä Paholainen vei Jeesuksen hyvin korkealle vuorelle, näytti hänelle maailman kaikki valtakunnat ja niiden loiston ja sanoi: ”Kaiken tämän minä annan sinulle, jos polvistut eteeni ja kumarrat minua.” Silloin Jeesus sanoi hänelle: ”Mene pois, Saatana! On kirjoitettu: ’Herraa, Jumalaasi, sinun tulee kunnioittaa ja ainoastaan häntä palvella.’” Silloin Paholainen jätti Jeesuksen rauhaan, ja hänen luokseen tuli enkeleitä, jotka palvelivat häntä.

Perjantain satoa

Tunnin lenkillä taas tutulla Pansian lenkillä kahdeksan miehen voimin. MM-hiihdoissa naiset jäivät alle sekunnilla neljäksiksi viestissä, Jasmin jo toisen kerran ankkurina nipin napin neljäntenä maalissa. Aivan samoinhan eilen miehet viestissä myös loppusuoralla neljänniksi.

Parempaan päin mennään

Olin Helsingissä kansallisella Rukousaamiaisella, mutta en tällä kertaa jäänyt kuuntelemaan kyselytuntia, vaan palasin aikaisemmassa junassa kotiapäin. Kyselytunnilla pääosassa työllisyys – Purra: Trendi on kääntynyt, työllisyysaste paranee Työllisyyden trendi on kääntynyt, kertoi perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra hallituksen kyselytunnilla eduskunnassa torstaina. Työllisyys seuraa taloutta viiveellä, muistutti valtiovarainministeri Riikka Purra. – Se tarkoittaa jopa kuutta kuukautta, jopa pidempääkin aikaa. Vastaavasti kun me olimme jo varsin syvässä taantumassa, niin meidän työllisyytemme oli edelleen aika korkealla ja työttömyys alhaista. – Nyt kun talouden suhdanne on pikkuhiljaa eri sektoreilla kääntymässä paremmaksi, niin valitettavasti työllisyysaste ei ole vielä lähtenyt selvästi nousuun ja työttömyys on edelleen kasvanut. – Tämä työllisyyden trendi on kuitenkin jo kääntynyt. Meillä on erittäin paljon erilaisia epävarmuuksia niin talouteen kuin erityisesti turvallisuuteen ja geopolitiikkaan liittyen. Se, missä vaiheessa hallituksen tekemät merkittävät uudistukset työmarkkinoille ja rakenteisiin tulevat näkymään, riippuu juuri siitä, milloin meidän taloutemme kääntyy selvästi kasvuun. Mutta nämä ovat valtiovarainministeriön virkavastuulla tekemiä laskelmia, ja me kyllä niihin luotamme, kertoi Purra. Hallitus edistää yritysten tuottavuutta Eduskunnan vasemmalta laidalta yritettiin maalata hallitusta toimettomuusnurkkaan. Purra myönsi tilannekuvan, talouskasvun laahaamisen, mutta ei itse diagnoosia. – Meidän tuottavuuskehityksemme on laahannut selvästi verrokkimaiden perässä. Toisaalta Euroopan tasolla se on laahannut Yhdysvaltojen ja esimerkiksi monien Aasian maiden perässä. – Vastaavasti siitä diagnoosista en ole samaa mieltä. Päinvastoin, nyt tämä hallitus tekee sellaisia toimia, jotka parantavat yritysten edellytyksiä tehdä tuottavuutta lisääviä toimia. Panostamme myös TKI:hin huomattavasti lisäresursseja. – Sen sijaan leikkaamalla ei saada aikaiseksi kehitystä. Tämä hallitus joutuu sopeuttamaan julkista taloutta siksi, että me olemme eläneet aivan liikaa velaksi ja me emme yksinkertaisesti tällaisella väestörakenteella ja sen kehityksellä pysty huolehtimaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluista ja etuuksista tulevaisuudessa, mikäli me emme korjaa ongelmaa. Me korjaamme julkista taloutta, ja käytännössä jokaisella kyselytunnilla me tavalla tai toisella tätä aihepiiriä käsittelemme. – Samaan aikaan olen monissa keskustapuolueen ehdotuksissa huomannut, että ainakin puheissa välillä siellä on kannettu huolta samasta julkisen talouden tilasta ja valtion voimakkaasta velkaantumisesta. Niinpä sieltä on esitetty aika tavalla samanlaisia veronkorotuksia omissa vaihtoehdoissa kuin tämä hallitus on esittänyt. Suomen Uutiset

Ei kultaa eikä kunniaa

Päivän MM-hiihdoissa 10 km Kerttu Niskanen yhdeksäs ja Johanna Matinalo kymmenes, 17. Krista Pärmäkoski ja 30. Jasmin Kähärä. Miehissä Ville Ahonen kymmenes, Ristomatti Hakola viidestoista, 19.Arsi Ruuskanen ja 21. Niko Anttola.

Maanantailenkki

Maananataina ja perjantaina teemme tunnin lenkin, tänää meitä kymmenen kiersi tutun Pansian lenkin nousten Vanhan Kärjen katua ohi ammattikoulun 55 minuutissa takaisin lähtöpaikalle liikuntakeskukeen hyvän sään vallitessa aamupäivän ja päivän vesisateen jälkeen.

Kirkkovuodessa kuljetaan kohti pääsiäistä

kovuosikalenteri Laskiaissunnuntai (Esto mihi) Pääsiäisjakso, paastonaikaa edeltävät sunnuntait Jumalan rakkauden uhritie Sunnuntain suomenkielinen nimi tulee paastoon laskeutumisesta. Pian alkaa yksinkertaisten elämäntapojen, itsekieltäymyksen aika. Sunnuntain latinankielinen nimi esto mihi (= ole minulle) on puolestaan saatu päivän vanhan antifonin alkusanoista (Ps. 31:3). Jeesuksen julkinen toiminta saavuttaa käännekohtansa. Vaellus Jerusalemiin, kohti kärsimystä ja kuolemaa, alkaa. Mutta juuri tällä tiellä Ihmisen Poika kirkastetaan. Jumalallinen rakkaus voittaa antaessaan itsensä alttiiksi kuolemaan asti. Tarvitsemme silmiemme avautumista, jotta näkisimme, miten Jeesus kärsii meidän puolestamme ja koko maailman puolesta. Vapahtaja kysyy myös meiltä itsemme alttiiksi antamista Jeesuksen seuraamisessa. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Luuk. 18:31–43 Evankeliumista Luukkaan mukaan, luvusta 18 Jeesus kutsui kaksitoista opetuslastaan luokseen ja sanoi heille: ”Me menemme nyt Jerusalemiin. Siellä käy toteen kaikki se, mitä profeetat ovat Ihmisen Pojasta kirjoittaneet. Hänet annetaan pakanoiden käsiin, häntä pilkataan ja häpäistään ja hänen päälleen syljetään, ja he ruoskivat häntä ja tappavat hänet. Mutta kolmantena päivänä hän nousee kuolleista.” Opetuslapset eivät ymmärtäneet Jeesuksen sanoista mitään. Asia pysyi heiltä salassa, eivätkä he käsittäneet, mitä Jeesus tarkoitti. Kun Jeesus lähestyi Jerikoa, tien vieressä istui sokea mies kerjäämässä. Kuullessaan, että tiellä kulki paljon väkeä, mies kysyi, mitä oli tekeillä. Hänelle kerrottiin, että Jeesus Nasaretilainen oli menossa siitä ohi. Silloin hän huusi: ”Jeesus, Daavidin Poika, armahda minua!” Etumaisina kulkevat käskivät hänen olla hiljaa, mutta hän vain huusi entistä kovemmin: ”Daavidin Poika, armahda minua!” Jeesus pysähtyi ja käski tuoda hänet luokseen. Mies tuli, ja Jeesus kysyi häneltä: ”Mitä haluat minun tekevän sinulle?” Mies vastasi: ”Herra, anna minulle näköni.” Silloin Jeesus sanoi hänelle: ”Saat näkösi. Uskosi on parantanut sinut.” Siinä samassa mies sai näkönsä, ja hän lähti seuraamaan Jeesusta ylistäen Jumalaa. Ja kaikki, jotka näkivät tämän, kiittivät ja ylistivät Jumalaa.

Sittenkin meistä pidetään huolta

Käyttäjän Anssi Joutsenlahti julkaisu Anssi Joutsenlahti Maailmanpolitiikan nykytilannetta ajatellen turva ja lohtu löytyy siitä, mistä Raamatun kohdassa puhutaan: Kirkko Suomessa Heittäkää kaikki murheenne hänen kannettavakseen, sillä hän pitää teistä huolen. 1.Piet. 5:7. Jumalaan on hyvä turvautua sillon, kun ahdistaa tai pelottaa.

Perjantainlenkillä

Unto Vuorinen Tunnin Lenkki Unto Vuorinen on paikassa Kankaanpään Liikuntakeskus. 6 t · Kankaanpää, Satakunnan maakunta · Tunnin Lenkki 8 osallistujan voimin suoritettu hyvää, kuivaa ja sulaa väylää myöden sotilaskodin suunnalla. Puoli tuntia eteenpäin ja käännös kantapäillä ja takaisin. Muilla lenkkarit mutta Anssi luotti vain nastakenkiin. Hyvää vkonloppua kaikille. Anssi Joutsenlahti Ei todellakaan enää olisi tarvittu nastakenkiä, katuväylät täysin sulia, samoin Jyränkylästä Niinisaloon menevä pyörätie, jolla käytiin kääntymässä 3 km päässä lähtöpaikalta😊