Tosiasioita EU:sta jo vuosi sitten

Vuosi sitten kirjoittamani blogikirjoitus on edelleen ajankohtainen. EU:ssa tarvitaan kokonaisturvallisuutta vahvistava suunnanmuutos. Onneksi merkkejä tästä nyt on ilm… Näytä lisää Euroopan unionissa tarvitaan kokonaisturvallisuutta vahvistava suunnanmuutos Jari Koskela Eurovaalit EU Euromaat Eurooppa Tulevan kesän EU-vaalien jälkeen Euroopan unionissa on tehtävä sellainen suunnanmuutos, joka vahvistaa Euroopan yhtenäisyyttä ja kokonaisturvallisuutta. Nykyinen EU, jossa valtaa jatkuvasti siirtyy kansallisilta parlamenteilta Brysseliin, ei ole kestävä. Euroopan unionilla on kauniit toissijaisuus- ja läheisyysperiaatteet, mutta niiden toteutuminen käytännössä on jättänyt paljon toivomisen varaa. Myös jatkuvat tulonsiirrot pohjoisesta ja lännestä etelään ja itään ovat vain lisänneet epävakautta. Oman osansa EU:n hauraudelle on tuonut epävakaa eurovaluutta, jonka toistuvat kriisit ovat muovanneet unionista tulonjakounionin, jossa samat tahto toimivat jatkuvasti maksumiehinä. Nämä euron kriisit jatkuvat, koska euroalue ei ole optimaalinen valuutta-alue. Euro on alun perinkin poliittinen valuutta, jossa kaikilla valtioilla ei ole mahdollisuuttakaan pärjätä. Tämä kokonaisuus, jossa EU jatkuvasti sääntelee pieniä asioita, valtaa siirtyy pois kansallisilta parlamenteilta, ja jossa euron kriisit vain lisäävät koko unionin moraalikatoa ovat tehneet EU:sta heikomman kuin sen pitäisi olla. Heikko ja eripurainen EU ja Eurooppa ovat juuri sitä, mitä länsimaista yhteiskuntajärjestystä haastavat autoritääriset valtiot ja toimijat haluavat. Sanotaan, että integraatio etenee kriisien kautta ja tämä onkin ollut totta. Integraation ja niin sanotun liittovaltiokehityksen eteneminen ei kuitenkaan ole ollut hyväksi rakkaalle maanosallemme. EU-kriittisten voimien huomiotta jättäminen ja jopa päätöksenteosta ulossulkeminen on ollut väärä ratkaisu. On ollut positiivinen yllätys, että Ukrainan tukemisessa EU on löytänyt laajan yksimielisyyden. Muutamia soraääniä on toki kuulunut. EU:n yhtenäisyyttä pitää vahvistaa niillä osa-alueilla, joissa aidosti kaikki hyötyvät. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on tällainen. Suurin osa EU-maista on tietysti Naton jäseniä ja saa sitä kautta turvatakuut, mutta EU kykenee silti tuomaan lisäarvoa esimerkiksi yhteisen puolustusteollisuuden ja kokonaisturvallisuuden vahvistamisen suhteen. Tähän EU:n pitää keskittyä pullonkorkkien sääntelyn sijaan. Euroopan unionin laajentuminen tuo haasteita Euroopan unionin mahdollinen laajentuminen luo Euroopalle uusia haasteita, jos nykyisistä rakenteista ja käytännöistä halutaan pitää kiinni. Tällä hetkellä uusien jäsenvaltioiden mukaan tuleminen tarkoittaisi nykyisten nettomaksajavaltioiden maksuosuuksien kasvamista ja monen nykyisen nettosaajamaan siirtymistä nettomaksajaksi. En näe tätä hyvänä kehityksenä, vaikka onkin tärkeää saada itäisen Euroopan maita mukaan läntisiin yhteisöihin. Samaan aikaan EU:ssa on ollut käsittelyssä perussopimusten avaaminen. Ehdotetut muutokset heikentäisivät pienempien jäsenvaltioiden asemaa ja antaisivat unionille entistä enemmän valtaa asioissa, jotka olisi viisainta käsitellä jäsenvaltioiden sisällä. Mahdollisen laajentumisen vuoksi keskustelu Euroopan unionin suunnasta on entistä tärkeämpää. Nykyisellään ei kannata jatkaa, vaan yhtenäisyyttä on haettava pienimmän mahdollisen nimittäjän eli ulkoisen turvallisuuden ja Euroopan kokonaisturvallisuuden kautta. Kokonaisturvallisuus kattaa myös huoltovarmuuden. Liika EU-sääntely esimerkiksi maatalouspolitiikassa ei ole ollut hyväksi. EU-vaalit Alkukesän EU-vaaleissa on povattu voittoa oikeistopopulistisille ja kansallismielisille puolueille. Valitettavasti kaikki tähän kategoriaan kuuluvat puolueet niputetaan usein mediassa yhteen. Näidemn puolueiden välillä on kuitenkin aivan perustavanlaatuisia eroja. Tässä toivoisin medialta parempaa tutkivaa journalismia. Esimerkiksi Perussuomalaiset ja Ruotsidemokraatit ovat selvästi länteen suuntautuneita ja sitoutuneita puolueita. Sama koskee käytännössä kaikkia nykyisen ECR-ryhmän puolueita. Sen sijaan puolueet kuten Itävallan Vapauspuolue ja Vaihtoehto Saksalle (AfD) edustavat toisenlaista maailmankuvaa. AfD on taantunut alkuaikojen EU-kriittisestä puolueesta Putinin äänitorveksi. Saksan puoluekentällä on tietysti muutenkin ollut sinisilmäistä suhtautumista Venäjään liittyvissä kysymyksissä. Oikeistopopulististen ja kansallismielisten puolueiden nousu ei ole syy EU:n epävakaudelle, vaan ne ovat suoraa seurausta EU:n ja myös euron omasta sisäänrakennetusta epävakaudesta ja aidoista ongelmakohdista. Näiltä epäkohdilta muut puolueet ovat valitettavasti sulkeneet silmänsä. Tähän täytyy seuraavalla EU-vaalikaudella saada muutos.