Pirkkalan koulukokeilu teki elämänpituisia vaikutteita

Tutkimus paljasti Pirkkalan marxilaisen koulukokeilun vaikutukset Arttu Rintanen Julkaistu 12.05.2025 | 07:00 1970-luvulla tehty kokeilu jätti tutkimuksen mukaan lapsiin pysyvän vaikutuksen. Pirkkalassa 1970-luvulla tehty opetusmenetelmäkokeilu, jossa vitosluokkalaisiin pyrittiin juurruttamaan marxilaista maailmankuvaa, jätti ikäluokkaan suuret jäljet. Asia selviää uudesta työpaperista, jonka ovat laatineet Tukholman kauppakorkeakoulun ja Helsingin yliopiston taloustieteen apulaisprofessorit Jaakko Meriläinen ja Matti Mitrunen. Meriläinen kertoo työpaperin tuloksista viestipalvelu X:ssä. Learn more Kaksi vuotta kestänyt kokeilu tehtiin yhteistyössä opetusministeriön, kouluhallituksen ja Tampereen yliopiston psykologian laitoksen kanssa vuosina 1974-1975. Tuolloin Pirkkalan kunnan koulujen vitosluokilla otettin käyttöön 95-sivuinen moniste, joka oli vahvan neuvostomyönteinen ja noudatti marxilaista historiankäsitystä. Monisteen sisältö oli käytännössä kopioitu neuvostoliittolaisista oppikirjoista ja korosti luokkakamppailua. Tutkijoita kiinnosti erityisesti se, muuttuisiko oppilaiden näkemykset sosialismia suosiviksi. Vuonna 1975 tieto kokeilusta vuoti julkisuuteen, ja opetusministeri Ulf Sundqvist joutui myöntämään, ettei moniste täyttänyt oppimateriaaleille asetettuja vaatimuksia. Kokeilu keskeytettiin. Mitrusen ja Meriläisen tutkimustyö kuitenkin paljastaa, että lyhyehkö kokeilu jätti sen kokeneeseen ikäluokkaan leimansa. Merkittävin vaikutus on tutkimuksen mukaan kokeilulle altistuneiden lasten matalammat elinkaaritulot. Monistetta opetuksessa käyttäneiden ikäluokkien tulot jäivät noin 10 prosenttia verrokkiryhmiä matalimmiksi. Muutos vastaa tilastollisesti sitä, että altistuneet olisivat lopettaneet koulunkäynnin vuotta aikaisemmin. Meriläinen ja Mitrulainen löytävät ilmiölle lukuisia syitä. – He työskentelivät vähemmän […] ja hakeutuivat todennäköisemmin yhteiskunnallisesti suuntautuneisiin, matalapalkkaisempiin ammatteihin kuten opetukseen ja hoitotyöhön, ja vähemmän todennäköisesti esimiestehtäviin, Meriläinen kertoo. Sen sijaan koulutustasoon, kognitiivisiin kykyihin tai saavutuksiin kokeilulla ei ollut vaikutusta. Matalammat tulot eivät siis johtuneet esimerkiksi osaamispuutteesta, vaan tietoisesta valinnasta. Pirkkalan kokeilu siis muutti pysyvästi oppilaiden arvomaailmaa. Vähentyneelle työnteolle tutkijat esittävät mahdollisiksi syiksi kokeilun myötä heikentyneet materialistiset arvot sekä haluttomuuden työskennellä kapitalistisessa yhteiskunnassa. Meriläisen mukaan tutkimustulokset kertovat, että koulutuksen luonteella voikin olla merkittävä vaikutus. – Kaiken kaikkiaan tutkimuksemme tarjoaa harvinaista kausaalista näyttöä siitä, että varhainen altistuminen ideologiselle sisällölle koulussa voi muokata taloudellista käyttäytymistä ja poliittisia näkemyksiä elinikäisesti, jopa demokraattisessa markkinatalouteen perustuvassa yhteiskunnassa, Meriläinen tiivistää. Meriläinen huomauttaa lopuksi, että tutkimusta ei ole julkaistu vielä vertaisarvioidussa lehdessä.