Ikävää jatkuvaa pakitusta pakotteiden määräämisessä

Trump jätti jymytilaisuuden käyttämättä - Nyt olisi ollut erittäin hyvä paikka lisätä painetta. Hymysuin. Donald Trump ja Vladimir Putin vaikuttivat suhtautuvan toisiinsa ystävällisesti Alaskan tapaamisessaan. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump pakitti uhkauksestaan, joka olisi voinut iskeä kriittisesti Venäjän sotatalouteen. ”Sääli, että Yhdysvallat ei toiminut”, kommentoi Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Heli Simola. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei aio ainakaan toistaiseksi toteuttaa uhkauksiaan mittavista pakotetulleista maille, jotka ostavat öljyä Venäjältä. ”Minun pitää harkita sitä ehkä kahden tai kolmen viikon kuluttua, mutta meidän ei tarvitse miettiä sitä juuri nyt”, kommentoi Trump medialle Alaskan huippukokouksen jälkeen. Kokouksessa hän tapasi Venäjän presidentin Vladimir Putinin, joka ei osoittanut valmiutta myönnytyksiin Ukrainan sodan suhteen. Trumpin perääntyminen pakoteuhkauksistaan on Venäjälle hyvinkin tervetullut uutinen, sanoo Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Heli Simola. ”Venäjän hallinto pystyy huokaisemaan helpotuksesta. Jos Trump olisi asettanut uusia pakotteita aikomassaan mittakaavassa, se olisi voinut vaikeuttaa huomattavasti Venäjän taloustilannetta.” Alaskan huippukokousta edeltävällä viikolla Trump sanoi asettavansa 100 prosentin tullit sekä Venäjälle että maan kanssa öljykauppaa käyville maille, jos Putin ei ryhdy ottamaan askeleita kohti rauhanneuvotteluja Ukrainan kanssa. Sanktiotoimet olisivat iskeneet etenkin Venäjän tärkeimpiin öljynostajiin Kiinaan ja Intiaan, joille niin ikään Yhdysvallat on tärkeä kauppakumppani. Tällä hetkellä Venäjä olisi ollut erityisen haavoittuvainen talouden lisäpaineelle, Simola arvioi. ”Venäjän talouskehitys on heikentymässä, mutta panostukset sotatantereelle vain kiihtyvät. Nyt olisi ollut erittäin hyvä paikka lisätä painetta. Sääli, että Yhdysvallat ei toiminut.” Aneeminen kasvu, valtavat menot Talousongelmat Venäjällä ovat kasautuneet jo pidemmän aikaa. Simolan mukaan Kremlille erityisen huolestuttava seikka on vahvasti hidastuva talouskasvu. Venäjän bruttokansantuote kasvoi huhti–kesäkuussa aneemiset 1,1 prosenttia vuodentakaisesta vertailukaudesta, Venäjän virallisen tilastopalvelun Rosstatin data kertoo. Kasvu hidastui entisestään vuoden ensineljänneksestä ja jäi odotuksista. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on tiputtanut Venäjän tämän vuoden talouskasvuodotuksen 0,9 prosenttiin ja ensi vuodenkin vain 1,0 prosenttiin. Venäjän vakavat talouskasvuongelmat ovat seurausta maan talouden pahenevista epätasapainoista, Simola selittää. Viime vuonna yli äyräiden kuumentunutta taloutta on kuukausia viilennetty keskuspankin korkeilla koroilla. Se on hidastanut kysynnän kasvua ja näin ollen talouden kasvua. Sotateollisuuden alojen pönkittäminen valtavilla julkisen rahan virroilla on vääristänyt entisestään talouden rakennetta. Se on näivettänyt muita toimialoja, Simola kertoo. Akuutteja murheita Kremlin talouspäättäjille tuottavat lisäksi öljyn hinnan lasku maailmanmarkkinoilla, mikä on näkynyt valtion supistuneissa budjettituloissa. Tammi–heinäkuussa tulot kasvoivat vuodentakaisesta 3 prosenttia, siinä missä samaan aikaan menot kasvoivat 21 prosenttia. Heinäkuun lopussa budjettialijäämä oli jo lähes 5 biljoonaa ruplaa eli noin 55 miljardia euroa. Tämä vastasi jo 2 prosenttia bkt:sta ja on noin kolmanneksen koko vuodelle budjetoitua alijäämää suurempi. Stagflaation uhka yhä konkreettisempi Jotkut ekonomistit ovat spekuloineet Venäjän olevan vaarassa luiskahtaa stagflaatioon. Harvinaiseen ja vaikeasti selätettävään talousongelmaan kuuluu teoriassa kolme tekijää: negatiivinen tai heikko talouskasvu, korkea inflaatio sekä korkea tai kasvava työttömyys. Venäjän osalta kaksi ensimmäistä tekijää on ollut jo kuukausia ilmassa. Talouskasvu on heikkoa ja hidastuu entisestään. Pohjainflaatio on ollut taittumaan päin maaliskuun huippulukemista, mutta oli heinäkuussa edelleenkin 8,5 prosenttia vuositasolla. Työttömyys Venäjällä on ollut todella matala: tällä hetkellä 2,2 prosenttia. Maassa on ollut sen sijaan suuri työvoimapula. Alkuviikosta Putin kuitenkin varoitti talouspäättäjiä nopeasti kasvavasta ”piilotyöttömyydestä”. Presidentin mukaan vuoden alusta lähtien yli 100 000 venäläistä työntekijää on lomautettu tai pantu vähennetyille työtunneille. Vuoden aikana tällaisten työntekijöiden määrä on tuplaantunut liki 200 000:een. Simola katsoo, että tällä hetkellä työttömyys ei ole Venäjällä kriittinen ongelma. Tilannetta on kuitenkin syytä seurata. ”Jos talouskehitys kovasti heikkenee, tästä voi koitua jossain vaiheessa isompi ongelma.” Alaskan kokous lässähti Presidenttien Donald Trumpin ja Vladimir Putinin huippukokous Alaskassa ei tuottanut tulitaukoa Ukrainaan, vaikka Trump tätä etukäteen peräänkuulutti. Konkreettisia päätöksiä ei syntynyt, tai niitä ei ainakaan julkisuuteen tuotu. Kokouksen jälkeisessä pressitilaisuudessa Putin toisteli Venäjän tutuksi tulleita fraaseja, jotka antoivat olettaa, että valtio ei ole tekemässä myönnytyksiä Ukrainan sodan suhteen. Trump pyrkii seuraavaksi järjestämään kolmenvälisen kokouksen, johon osallistuisi myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi.