Riikka Purra alijäämämenettelystä

Kokous. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) osallistui Ecofin-kokoukseen. Arkistokuva. Valtiovarainministeri Purra järjesti tiedotustilaisuuden Brysselissä Ecofin-neuvoston kokouksen jälkeen. Hän kommentoi Donald Trumpin tulliuhkauksia sekä Suomen alijäämämenettelyn tilannetta. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) kertoi tiistaina EU-maiden valtiovarainministeristä koostuvan talous- ja raha-asioiden neuvoston (Ecofin) kokouksen tuloksista. Tiedotustilaisuus alkoi kello 13.45 Suomen aikaa. EU-ministerit päättivät tiistaina liiallisen alijäämän menettelyn aloittamisesta Suomen kohdalla sekä suosituksista tilanteen korjaamiseksi. Euroopan komissio esitti marraskuussa Suomen asettamista alijäämämenettelyyn. Kokouksessa esiin nousi myös maanantain euroryhmän kokous, jossa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn hävisi nimityksen Euroopan keskuspankin varapääjohtajaksi. Myös maailmantalouden ja globaalin politiikan asiat puhuttivat ministereitä, Purra kertoi. Trumpin uhkaus Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on uhannut Suomea, Ruotsia, Norjaa, Tanskaa, Britanniaa, Ranskaa, Saksaa ja Alankomaita kymmenen prosentin tulleilla helmikuun alusta. Kesäkuun alusta tullit nousisivat 25 prosenttiin. Syynä on maiden osoittama tuki Grönlannin kuulumiselle Tanskaan sekä sotilaiden lähettäminen Grönlantiin. Trumpin tariffeista Purra sanoi, että EU-keskusteluissa on korostunut yhteisen linjan pitäminen ja vankkumaton tuki Tanskan sekä Grönlannin kansalaisille. Purran mukaan keskustelu jatkuu ja ongelmia pyritään selvittämään. ”Keskusteluissa kävi myös selväksi, että Euroopalla pitää olla valmius käyttää välineitä, joita sillä on”, valtiovarainministeri sanoi. Purran mukaan tilanteessa pitäisi myös toimia ”kuten aikuiset” eikä uhkailla liittolaisia. EU:n vastatoimeksi kehitetty Anti-Coercion Instrument antaa sille mahdollisuuden rajoittaa esimerkiksi Yhdysvaltojen investointeja, julkisia hankintoja, tekijänoikeuksia ja pääsyä Euroopan markkinoille. Alijäämämenettely alkaa Neuvostossa hyväksyttiin myös päätös liiallisen alijäämän menettelyn käynnistämisestä Suomessa. Komissio julkaisi ehdotuksensa nettomenopolusta joulukuussa. ”Tämä päivä, kun tehtiin vain päätös, ei ole kovin dramaattinen tässä prosessissa”, Purra kuvaili. Vuosi 2028 on Suomelle annettu liiallisen alijäämän korjausvuosi. Jos Suomi noudattaa komission antamaa korjaavaa nettomenopolkua, tällöin alijäämä olisi painettu hyväksyttävälle tasolle. Vuoden 2026 poikkeama alijäämässä voitaneen perustella puolustusmenoista aiheutuvalla poikkeuksella, mutta toistaiseksi on epäselvää, tarvitaanko lisäsopeutuksia vuonna 2027. ”Mikäli komissio meiltä lisätoimia edellyttää, me teemme ne”, Purra sanoi. ”Samaa pitää jatkaa tulevalla hallituskaudella.” Purran mukaan kannattaa katsoa, mitä hallitus on sopeuttamisen osalta tehnyt. ”Suinkaan sen paremmin komission suunnalla kuin täällä kollegojen kesken Suomen toimintaa ei pidetä surkeana”, Purra sanoo. Purran mukaan lisätietoa mahdollisesti tarvittavista säästöistä saadaan keväällä ja silloin, kun komissio arvioi Suomen pysymistä korjaavalla nettomenopolulla. Rehn pääsi viimeiselle kierrokselle Euroryhmässä käsiteltiin maanantaina EKP:n varapääjohtajan valintaa. Valituksi tuli Kroatian keskuspankin pääjohtaja. ”Äänestyskierroksia oli useita ja meidän ehdokkaamme Olli Rehn selvisi viimeiselle kierrokselle, jossa sitten hävisi Kroatian ehdokkaalle”, Purra sanoo. ”Kilpailu oli kova. Ehdokkaita oli kuusi ja kaikki olivat varsin hyviä ja kokeneita. Voittajakandidaatilla on myös hyvin vankka keskuspankkikokemus.” Purran mukaan prosesseissa on kyse myös tulevista valinnoista ja paikoista, mikä vaikutti myös maanantain valintaan. Seuraavaksi asia etenee Eurooppa-neuvoston käsittelyyn. Asiassa kuullaan myös parlamenttia ja neuvostoa. Karut luvut Komissio ennusti Suomelle 4,5 prosentin alijäämää vuodelle 2025. Vuonna 2026 alijäämä laskisi neljään prosenttiin ja vuonna 2027 3,9 prosenttiin. EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen mukaan alijäämä ei saisi ylittää kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta. Myös julkisen talouden velka saa olla enintään 60 prosenttia bkt:sta. Suomi rikkoo myös tätä kohtaa, koska komissio ennusti, että velkasuhde kasvaa 88,1 prosenttiin vuonna 2025, 90,9 prosenttiin vuonna 2026 ja edelleen 92,3 prosenttiin vuonna 2027.