Näyttää siltä, että ei ole väli mistä puhutaan, kun vain puhutaan

Analyysi: Vaaleihin on runsas vuosi aikaa, ja puolue­kannatusten hurjin vuoristorata voi olla vasta edessä Työväestön huoli työttömyydestä ja taloudesta näyttää olevan SDP:n ja perus­suomalaisten kannatus­muutosten merkittävin syy, kirjoittaa politiikan toimittaja Tulikukka de Fresnes. Käytävällä pitkä mies puvussa toimittajien ympäröimänä, televisiokamera taustalla. Avaa kuvien katselu SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman vastasi tiistaina eduskunnassa toimittajien kysymyksiin, jotka liittyivät syytöksiin ryhmän puheenjohtajan Tytti Tuppuraisen epäasiallisesta käytöksestä. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle Tulikukka de Fresnes. Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla. Politiikka on sekä puhetta että tekoja. Yksi väärä sanavalinta voi suistaa puolueen kannatuksen, ja vastaavasti hieno puheenvuoro voi tuoda poliitikolle ison määrän ääniä. Viime aikoina puolueiden kannatusmittauksiin näyttää kuitenkin vaikuttaneen vähemmän se mitä poliitikot puhuvat, ja enemmän se miltä tehty politiikka tuntuu kansalaisten omissa nahoissa. Kuukausi sitten perussuomalaisten kansainvälisen mittaluokan silmienvenyttelyjupakka ei näkynyt Ylen kannatusmittauksessa negatiivisesti, päinvastoin kannatus nousi. Tällä kertaa SDP:n kannatus nousi yli prosenttiyksikön siitä huolimatta, että puolueen eduskuntaryhmän avustajien häirintää ruodittiin julkisesti viikosta toiseen. SDP:n nousu tapahtui nyt pääosin perussuomalaisten kustannuksella. Etenkin työväestö liikahti tammi-helmikuussa perussuomalaisista demarien taakse. Syynä lienee pitkään jatkunut huono taloustilanne, joka osuu nyt konkreettisesti duunareihin. Puoluekannatus helmikuu 2026 SDP +1,1 25,0 Kok. −0,8 18,8 Kesk. +0,8 14,3 PS −1,8 13,3 Vas. +0,4 11,1 Vihr. −0,5 7,9 RKP +0,6 3,8 KD +0,3 3,4 Liik. +0,3 1,0 muut −0,4 1,4 Ajankohta: 12.1.2026–3.2.2026. Otos: 2 402, kantansa ilmoittaneet: 1 830 (76,2 %). Virhemarginaali: maks. ±2,0 %-yksikköä. Lähde: Yle / Taloustutkimus Heikot työttömyysluvut huolestuttavat, lisäksi hallituksen tekemät sosiaaliturvaleikkaukset alkavat tuntua. Ne kohdistuvat etenkin pieni- ja keskituloisen työväestön kukkaroon. Hallitus on laskenut ison osan leikkaustensa tehosta talouskasvun ja työllistymisen varaan. Koska talous ei kasva, tukien menetystä ei voi kompensoida työllä tai paremmalla palkalla. Vaikka huono taloussuhdanne on tosiasia, hallituspuolueille se ei ole ollut poliittisesti kovin toimiva perustelu. SDP taas on hyötynyt siitä. Alkuvuonna se on kertonut, mitä hallituksen päätöksiä se aikoo perua. Listalla on muun muassa aikuiskoulutustuen leikkaus ja yhteisöveron alennus. Kovasta kannatuksestaan SDP voinee kiittää puheita enemmän niitä samoja talouden madonlukuja, jotka ovat vetäneet hallituspuolueita alas. Keskustan ja persujen sylipaini Pääministeripuolue kokoomuksella ja isoimmalla oppositiopuolueella SDP:llä on vuoden ajan ollut kannatusmittausten perusteella vakaat tukijansa. Sen sijaan keskustan ja perussuomalaisten eli kolmosen ja nelosen tilanne on liikkunut mielenkiintoisesti huhtikuusta asti. Kuvasta näkee, että puolueet ovat syyskuun jälkeen olleet vuorotellen kolmos- ja nelossijoilla. Keskustan pitkän linjan kannattajia alkaa ehkä jo tympiä puolueen paikka oppositiossa. Poikkeuksellisen iso osa keskustan vajaan prosenttiyksikön kannatushypystä tulee nimittäin katsomosta eli niiltä keskustan kannattajilta, jotka eivät viime eduskuntavaaleissa äänestäneet ollenkaan. Tulevissa vaaleissa näiden kahden puolueen keskinäinen järjestys riippuu myös muiden porvaripuolueiden kannattajien ratkaisuista. Keskustan taakse on siirtynyt kannatusta paitsi omilta, myös hallituspuolue kokoomukselta ja perussuomalaisilta. Selvästi keskustaa ja perussuomalaisia tiiviimpi yhteys on vasemmistoliiton ja vihreiden kannatuksella: kun toinen nousee, toinen laskee. Tällä hetkellä niskan päällä on vasemmistoliitto poikkeuksellisella, yli 11 prosentin kannatuksellaan. Vuosi vaaleihin Vielä ei yksikään puolueista voi vetää kannatusmittauksesta johtopäätöksiä eduskuntavaalien kannatuksen, eikä edes puolueiden suurusjärjestyksen suhteen. Vilkaisu edellisten vaalivuosien kannatusmittauksiin osoittaa, että hurjin vuoristorata voi olla vasta edessä. Esimerkiksi vaalien 2023 voittajan kokoomuksen kannatus oli vuodessa luisunut 26 prosentista 20,8:aan. Vaalien toinen eli perussuomalaiset kohosi Ylen kannatusmittauksen kakkoseksi vasta saman vuoden tammikuussa, kuukausitolkulla kestäneen kolmossijan jälkeen. SDP:n kannatus pysyi tasaisena, muttei silti riittänyt vaalivoittoon. Edessä on pitkä hermopelin aika. Riittävän epäonninen ulostulo tai osuva onnistuminen voi kääntää vielä ison kuvan toiseksi.