Tänään julkistettuja Yle-uutisten gallup-lukuja on ihmetelty monellakin taholla. Mutta ei kummastuta yhtään, kun paikanpäällä sai seurata tämänkinpäiväisiä äänestyksiä hallitusohjelmaa käsiteltäessä.
Kolmelta eri taholta oli esitetty epäluottamuslausetta hallitukselle.
PerusSuomalaiset ehdottivat: Eduskunta toteaa, että hallituksen esittämä hallitusohjelma jyrkentää kansan kahtiajakoa, lisää entisestään tulo- ja varallisuuseroja ja jatkaa Suomen itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden kaventamista, minkä vuoksi hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.
Keskustan ponsilausuma kuuluu: Hallituksen ohjelman tekstitavoitteet ja talouslinja ovat räikeässä ristiriidassa keskenään. Hallitusohjelmasta puuttuvat keinot talouskasvun, työllisyyden ja yrittäjyyden edellytysten parantamiseksi ja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Sen sijaan hallitus heikentää ja keskittää ihmisille tärkeitä palveluita. Tästä syystä hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä ehdotuksensa ja äänestystensä vuoksi erotetut Markus Mustajärvi ehdottajana ja Jyrki Yrttiaho kannattajana esittivät: Eduskunta toteaa, että hallitusohjelman seurauksena Suomi joutuu ottamaan kohtuuttomia vastuita ja riskejä, kun euroalueen talouskriisi syvenee ja laajenee. Se heijastuu valtiontalouden tilaan ja johtaa lisäleikkauksiin sekä veronkorotuksiin. Tästä syystä hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.
Kaikki ehdotukset olivat erillisiä eikä niitä asetettu toisiaan vastaan, vaan niistä jokaisesta äänestettiin erikseen. Jokaista ehdotusta vastaan eli hallituksen puolesta äänesti 111 edustajaa. Siinä ei siis ollut mitään kummastuttavaa. Sen sijaa ponsien kannatuksessa nähtiin se ihme, että keskustan ehdotus sai 68, Mustajärven 39 ja Perusssuomalaisten 37 kannattajaa eli keskustapuoluelaiset äänestivät näissä kahdessa muussa pelkkää tyhjää eli eivät voineet kannattaa toisten esittämiä epäluottamuslauseita.
Tämä hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa. Vai ovatko keskustalaiset edelleen vaalitappiostaan huolimatta niin ylemmyydentuntoisia, etteivät voi nöyrtyä kannattamaan perussuomalaisten tai parin vasemmistoliittolaisen epäluottamuslausetta, vaikka me kyllä puhtaasti kannatimme heidänkin lausumaansa.
Niinpä siis tämän päivän ylen teettämä gallup antaa PerusSuomalaisille 23%, kokoomukselle 21,2%, demareille 18,1% ja keskustalle 13,8%, joka on keskustan alhaisin lukema kautta aikojen.
torstai 30. kesäkuuta 2011
keskiviikko 29. kesäkuuta 2011
Perussuomalaisten puheenvuoroja
Päivän Uuden Suomen mukamasuutiseksi oli saatu rovaniemeläisen perussuomalaisen blogista mielipide, ettei ryhmässä ole Timo Soinin lisäksi muita puhujia.
Eduskunnassa mukana olevana ja puhettakin aina vuorollani johtavana voin kertoa aivan muuta. Eka päivänä viiden minuutin puheenvuoron käytti kymmenen edustajaamme ryhmäpuheenvuoron pitäjän Pirkko Ruohonen-Lernerin ja puolueemme puheenjohtajan lisäksi.
Tänään toisena päivänä puhujia on ollut yli kaksikymmentä eli lähes kaikki paikallaolleet ovat olleet äänessä, poissa Pohjoismaiden neuvostossa oli kolme edustajaamme.
Jokaisen puheenvuoroista voisi poimia monia tärkeitä asioita. Timo Soini puuttui taas yhden kerran järjettömään EU-politiikkaan kertoen Norjan ja Sveitsin pärjäävän loistavasti, vaikkeivat kuulu edes EU:hun. Tanska ja Ruotsi eivät kuulu euroon, pärjäävät samoin loistavasti. Mutta me olemme porukoissa, missä on ylivelkaiset: Belgia, Espanja, Italia, Kriekka, Portugali, Irlanti, ja ne ovat eurossa.
Maria Tolppanen Vaasasta kantoi huolta köyhistä lapsiperheistä. Lapsilisät lasketaan edelleenkin tuloksi, mikä pienentää muita tukia. Sen sijaan suurituloisten lapsilisiä ei laiteta verolle. Jos lapset eivät saa elää tasa-arvoisessa maailmassa, mikä on heidän tulevaisuutensa.
Kihniön kunnanvaltuuston puheenjohtaja Lea Mäkipää kantoi huolta kunnille sysättävistä lisätehtävistä ilman niihin osoitettuja määrärahoja. Ja mikä on vanhuspalvelulain kohtalo? Antaako valtio sitä varten kunille täysimääräisesti rahoja? Saadaanko lakiin tärkein eli henkilöstömitoitukset?
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö totesi kokoomusjohtoisen vasemmisthallituksen antavan kylmää kyytiä Suomen puolustusvoimille 200 miljoonan euron supistuksilla. Lakkautetaanko varuskuntia ja näin heikennetään henkilöstön asemaa. Neljäksi kuukaudeksi lyhennettävä varusmiespalvelu on helppo ampua alas.
Heinäkuussa 70 vuotta täyttävä Juha Väätäinen ihmetteli, mistä hatusta työ- ja elinkeinoministeri Ihalainen vetää luvatut 80 000 työpaikkaa neljässä vuodessa. Myöskään hallituksen tavoite saada harmaan talouden kukistamisesta 300 miljoonaa ei tunnu järin isolta, kun verovuoto yksin rakennusbisneksessä on 3 miljardia eli kymmenkertainen.
Eduskunnan ikäpuhemies Kauko Tuupainen Jyväskylästä toi esiin hallituksen ristiriitaisuuden. Hallitus lupaa huolehtia koulutuksen, osaamisen ja tutkimuksen riittävästä rahoituksesta, mutta kuitenkin karsitaan yhteensä yli 273 miljoonaan perusopetuksen, lukio- ja ammattikorkeakouluverkon, ammatillisen ja oppisopimuskoulutuksen, useiden yliopistojen ja Suomen Akatemian määrärahoista.
Paperiteollisuuden luottamusmiehenä Kymessä toiminut Jari Linström puuttui myös harmaaseen talouteen todeten ilolla sen vähentämiseksi suunnitellun veronumeron saamisen tunnistekorttiin, ulkomaisten yritysten ja työntekijöiden verovalvonnan tehostamisen ja työsuojeluvalvonnan resulssien lisäämisen. Mutta täysin päinvastaiseen suuntaa johtaa kotitalousvähennyksen laskeminen 2 000 euroon.
Kurikan Vesa-Matti Saarakkala kantoi myös huolta kuntataloudesta, josta ollaan viemässä 631 miljoonaa euroa, koska etenkin juuri hallituksen valitsema EU-poliittinen linja on betonoitu ja se tulee lopullisesti tyhjentämään veronmaksajien eli valtiolle ja kunnille jää jäljelle vain jo ennestään tyhjät taskut.
Kun tähän kymmen ensimmäisenä puhuneen perussuomalaisen listaan lisätään vielä Viitasaaren Teuvo Hakkaraisenvärikäs neitsytpuhe ruohonjuuritasolta hallitusohjelman toteuttamasta tavallisen yrittäjän ja työntekijän rankaisemisesta kovalla kädellä, Muhoksen Pirkko Mattilan tunteman huolen pohjoisen alueen asukkaista polttoaineverojen ja tasaverojen korotuksista johtuen ja Mika Niikon oppisopimuskoulutuksen puolustamisen yhtenä parhaana nuorten työllistämisvälineenä, vaikka hallitus on leikkaamassa 21 miljoonaa tältä momentilta, niin ei todellakaan voida sanoa PerusSuomalaisten olevan hampaattomia ja puhumattomia. Olihan perussuomalaisten puhujia tämän jälkeen keskustelussa vielä parisenkymmentä.
Eduskunnassa mukana olevana ja puhettakin aina vuorollani johtavana voin kertoa aivan muuta. Eka päivänä viiden minuutin puheenvuoron käytti kymmenen edustajaamme ryhmäpuheenvuoron pitäjän Pirkko Ruohonen-Lernerin ja puolueemme puheenjohtajan lisäksi.
Tänään toisena päivänä puhujia on ollut yli kaksikymmentä eli lähes kaikki paikallaolleet ovat olleet äänessä, poissa Pohjoismaiden neuvostossa oli kolme edustajaamme.
Jokaisen puheenvuoroista voisi poimia monia tärkeitä asioita. Timo Soini puuttui taas yhden kerran järjettömään EU-politiikkaan kertoen Norjan ja Sveitsin pärjäävän loistavasti, vaikkeivat kuulu edes EU:hun. Tanska ja Ruotsi eivät kuulu euroon, pärjäävät samoin loistavasti. Mutta me olemme porukoissa, missä on ylivelkaiset: Belgia, Espanja, Italia, Kriekka, Portugali, Irlanti, ja ne ovat eurossa.
Maria Tolppanen Vaasasta kantoi huolta köyhistä lapsiperheistä. Lapsilisät lasketaan edelleenkin tuloksi, mikä pienentää muita tukia. Sen sijaan suurituloisten lapsilisiä ei laiteta verolle. Jos lapset eivät saa elää tasa-arvoisessa maailmassa, mikä on heidän tulevaisuutensa.
Kihniön kunnanvaltuuston puheenjohtaja Lea Mäkipää kantoi huolta kunnille sysättävistä lisätehtävistä ilman niihin osoitettuja määrärahoja. Ja mikä on vanhuspalvelulain kohtalo? Antaako valtio sitä varten kunille täysimääräisesti rahoja? Saadaanko lakiin tärkein eli henkilöstömitoitukset?
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö totesi kokoomusjohtoisen vasemmisthallituksen antavan kylmää kyytiä Suomen puolustusvoimille 200 miljoonan euron supistuksilla. Lakkautetaanko varuskuntia ja näin heikennetään henkilöstön asemaa. Neljäksi kuukaudeksi lyhennettävä varusmiespalvelu on helppo ampua alas.
Heinäkuussa 70 vuotta täyttävä Juha Väätäinen ihmetteli, mistä hatusta työ- ja elinkeinoministeri Ihalainen vetää luvatut 80 000 työpaikkaa neljässä vuodessa. Myöskään hallituksen tavoite saada harmaan talouden kukistamisesta 300 miljoonaa ei tunnu järin isolta, kun verovuoto yksin rakennusbisneksessä on 3 miljardia eli kymmenkertainen.
Eduskunnan ikäpuhemies Kauko Tuupainen Jyväskylästä toi esiin hallituksen ristiriitaisuuden. Hallitus lupaa huolehtia koulutuksen, osaamisen ja tutkimuksen riittävästä rahoituksesta, mutta kuitenkin karsitaan yhteensä yli 273 miljoonaan perusopetuksen, lukio- ja ammattikorkeakouluverkon, ammatillisen ja oppisopimuskoulutuksen, useiden yliopistojen ja Suomen Akatemian määrärahoista.
Paperiteollisuuden luottamusmiehenä Kymessä toiminut Jari Linström puuttui myös harmaaseen talouteen todeten ilolla sen vähentämiseksi suunnitellun veronumeron saamisen tunnistekorttiin, ulkomaisten yritysten ja työntekijöiden verovalvonnan tehostamisen ja työsuojeluvalvonnan resulssien lisäämisen. Mutta täysin päinvastaiseen suuntaa johtaa kotitalousvähennyksen laskeminen 2 000 euroon.
Kurikan Vesa-Matti Saarakkala kantoi myös huolta kuntataloudesta, josta ollaan viemässä 631 miljoonaa euroa, koska etenkin juuri hallituksen valitsema EU-poliittinen linja on betonoitu ja se tulee lopullisesti tyhjentämään veronmaksajien eli valtiolle ja kunnille jää jäljelle vain jo ennestään tyhjät taskut.
Kun tähän kymmen ensimmäisenä puhuneen perussuomalaisen listaan lisätään vielä Viitasaaren Teuvo Hakkaraisenvärikäs neitsytpuhe ruohonjuuritasolta hallitusohjelman toteuttamasta tavallisen yrittäjän ja työntekijän rankaisemisesta kovalla kädellä, Muhoksen Pirkko Mattilan tunteman huolen pohjoisen alueen asukkaista polttoaineverojen ja tasaverojen korotuksista johtuen ja Mika Niikon oppisopimuskoulutuksen puolustamisen yhtenä parhaana nuorten työllistämisvälineenä, vaikka hallitus on leikkaamassa 21 miljoonaa tältä momentilta, niin ei todellakaan voida sanoa PerusSuomalaisten olevan hampaattomia ja puhumattomia. Olihan perussuomalaisten puhujia tämän jälkeen keskustelussa vielä parisenkymmentä.
tiistai 28. kesäkuuta 2011
Eduskunta istuu täysiä päiviä
Tänäänkin eduskunnan täysistunto alkoi kello 12 ja jatkuu aina kello 23 asti ilman keskeytyksiä. Puhetta olen johtanut kello 16-18 välillä ja taas viimeisen tunnin kello 22 alkaen. Esillä on eduskunnan saama hallituksen ohjelma ja lisäksi vuoden toinen lisäbudjetti.
Puheenvuoron pyytäjiä on yli 120, joista tanään saatiin läpi 60. Välillä oli pääministeri Kataisen ja ryhmäpuheenvuorojen jälkeen parin tunnin kiivas depatti eli väittely minuutin puheenvuoroin paikalta pidettynä. Oppositio tietysti arvosteli ankarasti ja hallituspuolueiden edustajat puolustelivat ja kiittelivät ohjelmaa. Varsinaiset puheenvuorot saivat kestää viisi minuuttia ja ne pidetään puhujakorokkeelta, rymävuorot olivat kymmenen minuutin pituisia.
Kaksi tuntia keskusteltiin myös tähän samaan hyssykkään annetusta lisäbudjetista. Hallitus antaa 28 miljoonaa nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden poistamiseksi. Me PerusSuomalaiset jätimme rinnakkaisalloitteen 47.700.000 euron määrärahasta samaan tarkoitukseen. Kohteina ovat työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, työllistäminen palkkatukena ja osa rahasta käytettäväksi yksityissektorille sekä kolmannelle sektorille. Varoja ohjattaisiin myös kunnille ja valtiolle ja lisäksi tulisi määräraha starttirahaan ja osa-aikalisään.
Keskiviikkona puhutaan hallitusohjelma loppuun, luvassa on vielä enemmän puhujia kuin tänään, taitaa olla 80 puheenvuoronpyytäjää, heitä voi koko ajan tulla lisää.
Puheenvuoron pyytäjiä on yli 120, joista tanään saatiin läpi 60. Välillä oli pääministeri Kataisen ja ryhmäpuheenvuorojen jälkeen parin tunnin kiivas depatti eli väittely minuutin puheenvuoroin paikalta pidettynä. Oppositio tietysti arvosteli ankarasti ja hallituspuolueiden edustajat puolustelivat ja kiittelivät ohjelmaa. Varsinaiset puheenvuorot saivat kestää viisi minuuttia ja ne pidetään puhujakorokkeelta, rymävuorot olivat kymmenen minuutin pituisia.
Kaksi tuntia keskusteltiin myös tähän samaan hyssykkään annetusta lisäbudjetista. Hallitus antaa 28 miljoonaa nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden poistamiseksi. Me PerusSuomalaiset jätimme rinnakkaisalloitteen 47.700.000 euron määrärahasta samaan tarkoitukseen. Kohteina ovat työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, työllistäminen palkkatukena ja osa rahasta käytettäväksi yksityissektorille sekä kolmannelle sektorille. Varoja ohjattaisiin myös kunnille ja valtiolle ja lisäksi tulisi määräraha starttirahaan ja osa-aikalisään.
Keskiviikkona puhutaan hallitusohjelma loppuun, luvassa on vielä enemmän puhujia kuin tänään, taitaa olla 80 puheenvuoronpyytäjää, heitä voi koko ajan tulla lisää.
maanantai 27. kesäkuuta 2011
Helleviikko
Juhannuksen jälkeen alkoi helleviikko. Koko viikon punnerramme vielä eduskunnassa arvostellessamme uuden hallituksen satasivuista hallitusohjelmaa päästäksemme nauttimaan kesästä perjantaista lähtien. Samalla käsitellään myös hallituksen heti ensitöikseen antama lisätalousarvio, jossa nuorten syrjäytymisen estämiseksi annetaan lisärahaa, tosin tietenkin aivan liian vähän. Puhetta riittää ja eritoten meidän opposition taholta ankaraa kritiikkiä hallituksen riittämättömistä toimista epäkohtien korjaamiseksi.
Moni on purkanut huoliaan. Tänäänkin yksi valitti miehensä saavan 74€ kuussa, kun ei sairaana ja siten työkyvyttömänä pääse kuitenkaan eläkkeelle ja puolison pienehkö palkka vaikuuttaa aviomiehen tuen naurettavan pieneksi jäämiseen, eikä hän ole ainoa tällainen ihmiskohtalo.
Toinen pientä eläkettä saava valitti eläkkeen pienuutta lääkemenojen ja kaiken kallistumisen johdosta, kun ei hallitusohjelmassa puhuttukaan mitään katkaistun indeksin korjaamisesta. Miten pieneläkeläiset jäävätkään jälkeen, kun juuri tänään kerrottiin palkansaajienkin ostovoiman heikentyneen kustannusnousun oltua palkankorotuksia suuremman. Hellettä riittää siis kansalaisillakin, jos meillä siellä eduskunnassakin.
Kankaanpään kaupunginhallitus piti myös kevätkautensa viimeisen kokouksen, asiaan palataan sitten taas elokuussa. Yksi jäsenistämme, ehkä 20-30-vuoden ikäinen, täytti tänään vuosia ja kiitteli varapuhemiestä aamuyön facebook-onnitteluista. Facebookissa ei todellakaan - ainakaan naisimmeiset - ilmoittele syntymävuosiaan. Kiitteli hän jo facebookissakin ja se erityisesti ilahdutti, että hänellekin tuli vaikeuksia kiittäessään jokaista onnittelijaa vuoronperään, kone yksinkertaisesti kieltäytyi ottamasta vastaan kiitoksia. Meikämannelle netin lakkoilu on melkein jokapäiväistä, niin tänäänkin yrittäessäni klikata uusia kavereita. Eli lämmintä tulee muulloinkin kuin kesähelteillä tietokoneenkin kanssa, mutta ei parane hiiltyä.
Tänään kerrotaan taas ihmisten lämpökäyrän nostattamiseksi uutinen valtionyhtiö Patrian johtajan viime vuonna saamasta 50% palkankorotuksesta. Saalistamisella ei näytä olevan mitään rajoja, ei ihme, että ihmiset saavat kyllänsä. Kyllä jossakin pitäisi olla raja ja pitäisi edes pystyä häpeämään. Jos joku luulee olevansa korvaamaton, voi mennä katsomaan hautausmaalle, jossa niitä korvaamattomia riittää. Kuolinsanomia on niitäkin tullut tänäänkin, parikin alle 50-kymppistä miestä, toinen entisen seurakuntani Jurvan pitäjälehden pidetty päätoimittaja Hannu Siltala. Kyllä hänenkin tilalleen löytyy seuraaja, ellei lehteä sulauteta Kurikan paikallislehteen, kun Jurvakin on liitetty Kurikkaan.
Näin vietetään tätä varsinaista helleviikkoa, toivotaan helteiden jatkuvat vielä myöhempäänkin.
Moni on purkanut huoliaan. Tänäänkin yksi valitti miehensä saavan 74€ kuussa, kun ei sairaana ja siten työkyvyttömänä pääse kuitenkaan eläkkeelle ja puolison pienehkö palkka vaikuuttaa aviomiehen tuen naurettavan pieneksi jäämiseen, eikä hän ole ainoa tällainen ihmiskohtalo.
Toinen pientä eläkettä saava valitti eläkkeen pienuutta lääkemenojen ja kaiken kallistumisen johdosta, kun ei hallitusohjelmassa puhuttukaan mitään katkaistun indeksin korjaamisesta. Miten pieneläkeläiset jäävätkään jälkeen, kun juuri tänään kerrottiin palkansaajienkin ostovoiman heikentyneen kustannusnousun oltua palkankorotuksia suuremman. Hellettä riittää siis kansalaisillakin, jos meillä siellä eduskunnassakin.
Kankaanpään kaupunginhallitus piti myös kevätkautensa viimeisen kokouksen, asiaan palataan sitten taas elokuussa. Yksi jäsenistämme, ehkä 20-30-vuoden ikäinen, täytti tänään vuosia ja kiitteli varapuhemiestä aamuyön facebook-onnitteluista. Facebookissa ei todellakaan - ainakaan naisimmeiset - ilmoittele syntymävuosiaan. Kiitteli hän jo facebookissakin ja se erityisesti ilahdutti, että hänellekin tuli vaikeuksia kiittäessään jokaista onnittelijaa vuoronperään, kone yksinkertaisesti kieltäytyi ottamasta vastaan kiitoksia. Meikämannelle netin lakkoilu on melkein jokapäiväistä, niin tänäänkin yrittäessäni klikata uusia kavereita. Eli lämmintä tulee muulloinkin kuin kesähelteillä tietokoneenkin kanssa, mutta ei parane hiiltyä.
Tänään kerrotaan taas ihmisten lämpökäyrän nostattamiseksi uutinen valtionyhtiö Patrian johtajan viime vuonna saamasta 50% palkankorotuksesta. Saalistamisella ei näytä olevan mitään rajoja, ei ihme, että ihmiset saavat kyllänsä. Kyllä jossakin pitäisi olla raja ja pitäisi edes pystyä häpeämään. Jos joku luulee olevansa korvaamaton, voi mennä katsomaan hautausmaalle, jossa niitä korvaamattomia riittää. Kuolinsanomia on niitäkin tullut tänäänkin, parikin alle 50-kymppistä miestä, toinen entisen seurakuntani Jurvan pitäjälehden pidetty päätoimittaja Hannu Siltala. Kyllä hänenkin tilalleen löytyy seuraaja, ellei lehteä sulauteta Kurikan paikallislehteen, kun Jurvakin on liitetty Kurikkaan.
Näin vietetään tätä varsinaista helleviikkoa, toivotaan helteiden jatkuvat vielä myöhempäänkin.
sunnuntai 26. kesäkuuta 2011
Juhannuspyhät on vietetty
Suvivirren neljästi ja kahdesti Satakunnan maakuntalaulun Kauas missä katse kantaa yli peltojen sain olla laulamassa juhannuspyhien yleisötilaisuuksia, joita oikeastaan kertyi viisikin, kun mukaan ottaa 90-vuotissyntymäpäiväkäynnin, jossa sielläkin oli runsaasti vieraita.
Niin kuin eilen kerroin, sain olla pitämässä Jämijärven juhannuskirkkoa. Tänään sitten meillä oli perinteiseen tapaan metsäkirkko Jämiharjun juurella. Suntion sijainen Timo Saarenmaa oli tehnyt metsämaisemaan sopivan puhujanpöntön, seurakunnan kovaääniset pelasivat hyvin, seurapenkit ovat paikalla ennestään ja penkit täyttyivät jumalanpalvelusvieraista. Sääkin sateen uhkasta huolimatta oli suosiollinen. Mikäpä näinollen oli olla Luojan suuressa temppelissä: Nyt metsä kirkkoni olla saa, voi sielläkin palvella Jumalaa, kuten paimenpoika laulaa Immi Hellenin kirjoittamassa laulussa.
Tänään illalla oli niin´ikään myös jo perinteeksi muodostunut Tykköön aitoilla pidettävät kesälaulajaiset, jossa meitä runsasta laulajajoukkoa säestivät kanttori Heikki Havi uudestaan kunnostetulla matkaharmoonilla ja Matti Kannosto haitarilla. Sain olla puheenpitäjänä. Sää suosi täälläkin ja loppuillasta alkoi aurinkokin paistaa ja lämmittää laulaessamme virsikirjan kesävirsiä ja muitakin aihepiirin sopivia lauluja kuten esim. Konsta ja Rebekka Jylhän tekemää Suvivirttä: Ylistys, Isä, nimellesi, sinä pyhä ja ihmeellisin!
Juhannuksena Verttuun Hemiänkylän 15.vuotiasta maitolaituria juhlittiin asianmukaisin arvokkain menoin. Sain tuoda eduskunnan puhemiehistön juhlallisen tervehdyksen. Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistyksessä merkittävän työpanoksen tehnyt Uki Kiviranta sai maamme ensimmäisen järvineuvoksen arvonimen ja kunniakirjan. Uki muistelikin sitten niin maitolaiturin kuin kunnostusyhdistyksenkin vaiheita tähdentäen laiturin sijaitsevan oikein luvan jälkeen Kivirannan maalla Hemiäkylän- ja Verttuuntien risteyskohdassa.
Näin ystävien ja kylänmiesten ja -naisten kanssa oikein juhlamielellä on pyhiän saatu viettää oikein luonnikkaasti. Keskinäinen kanssakäymisemme on sitä ihmiselon ja -elämän parasta antia.
Niin kuin eilen kerroin, sain olla pitämässä Jämijärven juhannuskirkkoa. Tänään sitten meillä oli perinteiseen tapaan metsäkirkko Jämiharjun juurella. Suntion sijainen Timo Saarenmaa oli tehnyt metsämaisemaan sopivan puhujanpöntön, seurakunnan kovaääniset pelasivat hyvin, seurapenkit ovat paikalla ennestään ja penkit täyttyivät jumalanpalvelusvieraista. Sääkin sateen uhkasta huolimatta oli suosiollinen. Mikäpä näinollen oli olla Luojan suuressa temppelissä: Nyt metsä kirkkoni olla saa, voi sielläkin palvella Jumalaa, kuten paimenpoika laulaa Immi Hellenin kirjoittamassa laulussa.
Tänään illalla oli niin´ikään myös jo perinteeksi muodostunut Tykköön aitoilla pidettävät kesälaulajaiset, jossa meitä runsasta laulajajoukkoa säestivät kanttori Heikki Havi uudestaan kunnostetulla matkaharmoonilla ja Matti Kannosto haitarilla. Sain olla puheenpitäjänä. Sää suosi täälläkin ja loppuillasta alkoi aurinkokin paistaa ja lämmittää laulaessamme virsikirjan kesävirsiä ja muitakin aihepiirin sopivia lauluja kuten esim. Konsta ja Rebekka Jylhän tekemää Suvivirttä: Ylistys, Isä, nimellesi, sinä pyhä ja ihmeellisin!
Juhannuksena Verttuun Hemiänkylän 15.vuotiasta maitolaituria juhlittiin asianmukaisin arvokkain menoin. Sain tuoda eduskunnan puhemiehistön juhlallisen tervehdyksen. Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistyksessä merkittävän työpanoksen tehnyt Uki Kiviranta sai maamme ensimmäisen järvineuvoksen arvonimen ja kunniakirjan. Uki muistelikin sitten niin maitolaiturin kuin kunnostusyhdistyksenkin vaiheita tähdentäen laiturin sijaitsevan oikein luvan jälkeen Kivirannan maalla Hemiäkylän- ja Verttuuntien risteyskohdassa.
Näin ystävien ja kylänmiesten ja -naisten kanssa oikein juhlamielellä on pyhiän saatu viettää oikein luonnikkaasti. Keskinäinen kanssakäymisemme on sitä ihmiselon ja -elämän parasta antia.
lauantai 25. kesäkuuta 2011
Jämijärven juhannuskirkossa
Voisi sen niinkin sanoa, että me, jotka työmme puolesta olemme mukana jumalanpalveluksissa, olemme etuoikeutettuja. Voisi niinkin ajatella, että kaikki kirkkoon tulevat ovat etuoikeutettuja, sillä vaikka kokoontuminen on vapaaehtoista, saa siitä monenlaista antia ja sisältöä, niin virsistä, musiikista, raamatun teksteistä, ehtoollisesta kuin saarnastakin. Syystä sanotaan, kun kysytään, mitä kostuit jumalanpalveluksesta, että saa nähdä, mitä se viikolla vaikuttaa.
Tänään ja huomenna sain ja saan olla toimittamassa papin osuutta Jämijärven juhannuspäivän messussa ja sunnuntain Jämiharjun kupeessa pidettävässä sanajumalanpalveluksessa, mikäli vähän epävakaisena oleva sää sen sallii, muuten pidetään tilaisuus kirkon suojissa.
Sain toimia Jämijärven yksipappisen seurakunnan kirkkkoherrana nelisen vuotta ja sen jälkeenkin olen lomittanut melko säännöllisesti nykyisen kirkoherran kuukausivapaita ja loma-aikojakin. Näin kaikki on perin tuttua ja turvallista. Tänäänkin lähes sadan kirkkovieraan joukossa ei juuri outoja ollut, ellei niiksi lasketa kesälomalle tulleita amerikanvieraita, jotka hekin olivat jo entuudestaan tuttuja.
Kanttori Heikki Havi oli valinnut tuttuja ja erinomaisesti juhannukseen sopivia virsiä, Suvivirren lisäksi toisen kesävirren Taas kukkasilla kukkulat, Johannes Kastajasta kertovia virsiä ja lopuksi mahtavan kiitosvirren Jo mahtaisimme yötä ja päivääkin kiittää. Loppusoittokin soi komeasti.
Anni Mäkynen luki jälleen kerran tekstin runonlausujan taidoillaan, Esa Vuorenmaa oli esirukoilijana, Aune Alhola avusti ehtollisen jakamisessa ja suntion sijaisena toimi Timo Saarenmaa, kaikki todella ansiokkaasti. Näin messusta jäin virkistävä ja rohkaiseva muisto. Saapi vaan nähdä, mikä vaikutus jumalanpalveluksellamme sitten viikon mittaan on. Onhan vielä huomenna tosin toinen jumalanpalvelus aiheesta Katoavat ja katoamattomat aarteet.
Tänään ja huomenna sain ja saan olla toimittamassa papin osuutta Jämijärven juhannuspäivän messussa ja sunnuntain Jämiharjun kupeessa pidettävässä sanajumalanpalveluksessa, mikäli vähän epävakaisena oleva sää sen sallii, muuten pidetään tilaisuus kirkon suojissa.
Sain toimia Jämijärven yksipappisen seurakunnan kirkkkoherrana nelisen vuotta ja sen jälkeenkin olen lomittanut melko säännöllisesti nykyisen kirkoherran kuukausivapaita ja loma-aikojakin. Näin kaikki on perin tuttua ja turvallista. Tänäänkin lähes sadan kirkkovieraan joukossa ei juuri outoja ollut, ellei niiksi lasketa kesälomalle tulleita amerikanvieraita, jotka hekin olivat jo entuudestaan tuttuja.
Kanttori Heikki Havi oli valinnut tuttuja ja erinomaisesti juhannukseen sopivia virsiä, Suvivirren lisäksi toisen kesävirren Taas kukkasilla kukkulat, Johannes Kastajasta kertovia virsiä ja lopuksi mahtavan kiitosvirren Jo mahtaisimme yötä ja päivääkin kiittää. Loppusoittokin soi komeasti.
Anni Mäkynen luki jälleen kerran tekstin runonlausujan taidoillaan, Esa Vuorenmaa oli esirukoilijana, Aune Alhola avusti ehtollisen jakamisessa ja suntion sijaisena toimi Timo Saarenmaa, kaikki todella ansiokkaasti. Näin messusta jäin virkistävä ja rohkaiseva muisto. Saapi vaan nähdä, mikä vaikutus jumalanpalveluksellamme sitten viikon mittaan on. Onhan vielä huomenna tosin toinen jumalanpalvelus aiheesta Katoavat ja katoamattomat aarteet.
Suvivirsi
Koulujemme kevätjuhliin kuten myös juhannukseemme, tähän yöttömän yön, mittumaarin (midsommar) ja Suomen lipun kesäiseen juhlaan kuuluu ehdottomasti Suvivirsi: Jo joutui armas aika ja suvi suloinen. Tämä kauniita muistoja mieliimme palauttava virsi onkin yksi suosituimmista virsikirjamme virsistä, usein sitä veisataan jopa hautajaisissa varsinkin näin kesäiseen aikaan. Verrataanhan taipaleemme päättymistä usein virsissäkin ikisuveen pääsemiseksi.
Suvivirtemme kuuluu kansalliseen perinteeseemme niin ehdottomasti, että sen kyseenalaistamisesta koulujen kesälomille lähtiäispäätösjuhlissa on nousut jopa kansanliikkeeksi verrattavaa liikehdintää, kun maahanmuuttajavaltaisissa kouluissa Helsingissä oli Suvivirsi jätetty pois kevätjuhlasta mukamas uskonnonvapauden nimissä. Mutta kyllä uskonnonvapauden täytyy olla myös sitä, että kunnioitetaan valtaenemmistönkin tunteita ja perinteitä, joihin eittämättä kuuluu myös Suvivirren veisaaminen koulujen kevätjuhlissa.
Näin juhannuksena Suvivirtemme kuuluu myös itsestäänselvyytenä veisattavaksi, onhan siinä sydämeenkäypää kiitosmieltä kesän lahjoista Vanhan Testamentin kielikuvineen Saaronin liljoista, Libanonin setreistä ja Siionin kasteesta. Rukoillaan myös maan ja meren runsaita anteja, mutta lopuksi kuitenkin pyydetään saada maistaa sitä suloisuutta, jonka tuo armon paiste, niin sitten saamme olla autuaita.
Suvivirren suosiota ei lainkaan ole vähentänyt se, että se on kokonaan niin sanojen kuin sävelenkin puolesta ruotsalaisten alkuperää. Runoilijana pidetään Visbyn superinternettiä Israel Kolmodiania v.1694. Suomalaiseen viriskirjaan se otettiin heti ns. vanhaan virsikirjaan v.1701. Sävel perustuu ruotsalaiseen kansansäveleeseen. Tulee Ruotsista siis hyvääkin!
Suvivirtemme kuuluu kansalliseen perinteeseemme niin ehdottomasti, että sen kyseenalaistamisesta koulujen kesälomille lähtiäispäätösjuhlissa on nousut jopa kansanliikkeeksi verrattavaa liikehdintää, kun maahanmuuttajavaltaisissa kouluissa Helsingissä oli Suvivirsi jätetty pois kevätjuhlasta mukamas uskonnonvapauden nimissä. Mutta kyllä uskonnonvapauden täytyy olla myös sitä, että kunnioitetaan valtaenemmistönkin tunteita ja perinteitä, joihin eittämättä kuuluu myös Suvivirren veisaaminen koulujen kevätjuhlissa.
Näin juhannuksena Suvivirtemme kuuluu myös itsestäänselvyytenä veisattavaksi, onhan siinä sydämeenkäypää kiitosmieltä kesän lahjoista Vanhan Testamentin kielikuvineen Saaronin liljoista, Libanonin setreistä ja Siionin kasteesta. Rukoillaan myös maan ja meren runsaita anteja, mutta lopuksi kuitenkin pyydetään saada maistaa sitä suloisuutta, jonka tuo armon paiste, niin sitten saamme olla autuaita.
Suvivirren suosiota ei lainkaan ole vähentänyt se, että se on kokonaan niin sanojen kuin sävelenkin puolesta ruotsalaisten alkuperää. Runoilijana pidetään Visbyn superinternettiä Israel Kolmodiania v.1694. Suomalaiseen viriskirjaan se otettiin heti ns. vanhaan virsikirjaan v.1701. Sävel perustuu ruotsalaiseen kansansäveleeseen. Tulee Ruotsista siis hyvääkin!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)