Voi jopa sanoa, että kaikista nykyhallituksen toimenpiteistä huolimatta tai ehkä juuri niistä johtuen vastavetona kansamme maanpuolustustahto ja myös yleisen asevelvollisuuden puolustaminen on aina vaan kasvanut ja on korkealla tasolla. Henkilökohtaiseen maanpuolustukseen Suomea kohtaan hyökättäessä eri tehtäviin osallistuisi kykyjensä ja taitojensa mukaan 87% väestöstä. Ja yleistä asevelvollisuutta kannattaa oikeastaan saman verran, kun nykyjärjestelmä saa 72% prosenttia ja lisäksi 17% on sitä mieltä, että voitaisiin siirtyä valikoivaan varusmiespalvelukseen.
Näin siis siitä huolimatta, että puolustuspolitiikkamme hoitoon ja tehtyyn puolustusvoimauudistukseen suhtautuu erittäin myönteisesti vain neljä ja viisi prosenttia. Ja vain kymmenkuntaprosenttia koko väestöstä olisi vähentämässä määrärahoja, jota hallitus on kuitenkin tehnyt rankalla kädellä lopettamalla kuusi varuskuntaa ja kaiken hulluuden huippuna peräti seitsemän kaikkein parhaiten maanpuolustustahtoa ylläpitävää ja lisäävää sotilassoittokuntaa. Näitä hallituksen toimenpiteitä ei siis tervevaistoinen kansa ole siis hyväksymässä ja siksi maanpuolustustahto on näin korkealla prostinakin puolustusvoimiemme rankalle supistamiselle.
torstai 29. marraskuuta 2012
tiistai 27. marraskuuta 2012
Kreikan lainat loistava sijoitus?
Nyt se sitten tuli: kolmas Kreikka-paketti.
Mutta se, mitä paketti sisältää onkin sitten jo toinen juttu. Sitä ei suinkaan valtiovarainministerikään ole rohjennut avoimesti esittää. Hän puhuu vain lainan korkotulojen vähenemisestä, kun lainakorko alennettiin 1,5 prosentista 0,5 prosenttiin. Se tietää Suomelle vuosittaista 10 miljoonan tulovähennystä. Sen sijaan hän ei suostu kertomaan, että myös Euroopan Keskuspankin (EKP:n) lainojen voittoja pienennetään, joka merkitsee Suomen Pankille 100-200 miljoonan tulovähennyksiä.
Kaiken lisäksi laina-aikoja pidennettiin 15 vuodesta 30 vuoteen.
Sen sijaan hakemalla saa hakea tietoa Kreikalle luvatusta 43,7 miljardin euron lainavapautuksesta. Sen aiheuttamista kustannuksista Suomelle ministeri ei - häveliäisyyssyistäkö - mainitse mitään. Kun Suomen osuus lainosta on 1,6 % luokkaa, nousee Suomen tappio 600-800 miljoonaan. Syyttä ei Helsingin Sanomat otsakoikkaan: Valtiovarainministeri ei kerro Kreikka-sovun hintaa.
Ja syyttä ei Timo Soinikaan ole lausunut ihmetystään, että kun lainoja annetaan näin ruhtinaallisesti anteeksi, niin kukaan ei sitä kuitenkaan maksa, vaan pikemminkin kaikki hyötyvät. Miten se yksinkertaisen matematiikan mukaan on mahdollista.
Oli uutiskatsauksessa hämmästyttävää nähdä, miten edellisen hallituksen lähtiessä mukaan ensimmäiseen Kreikka-tukipakettiin johtavat sosialidemokraatit puhuivat vakaumuksen syvällä rinta-äänellä tukia vastaa. Tänään he vannovat lainojen vakuuksien nimeen, mutta mitä sekin loppujen lopuksi on, kun toisessa Kreikka-paketissa Suomen osuus on 2,3 miljardia ja vakuudet kattavat 40% eli 920 miljoonaa. No, onhan sekin parempi kuin ei mitään, mutta mitä loppupeleissä vakuudetkaan mahtavat painaa. Ensimmäisen tukipaketin Suomen osuus 1,4 miljardiahan on ilman vakuuksia.
Uskooko enää kukaan muu kuin korkeintaan Suomen hallitus Kreikan selviämiseen ilman täyttä velkojen anteeksiantamista. Maan velkaantuminen on koko ajan kasvanut tukipaketeista huolimatta lähennellen jo kaksinkertaista bruttokansantuotteeseen verrattuna. Ja säästötoimien seurauksina on syntynyt valtavia ongelmia ja kansan mielenosoitukset ovat lähes päivittäisiä.
Ja kaiken lisäksi voiis kysyä kuten Timo Soini, että tietääkö Suomen hallitus, mihin Kreikka käyttää tukipakettirahojaan: omaan laivastoonsa, kun samaniakaisesti Suomessa ei myönnetä pääomalainaa STX:n Turun telakalle suuren laivatilauksen rahoittamiseksi.
Mutta se, mitä paketti sisältää onkin sitten jo toinen juttu. Sitä ei suinkaan valtiovarainministerikään ole rohjennut avoimesti esittää. Hän puhuu vain lainan korkotulojen vähenemisestä, kun lainakorko alennettiin 1,5 prosentista 0,5 prosenttiin. Se tietää Suomelle vuosittaista 10 miljoonan tulovähennystä. Sen sijaan hän ei suostu kertomaan, että myös Euroopan Keskuspankin (EKP:n) lainojen voittoja pienennetään, joka merkitsee Suomen Pankille 100-200 miljoonan tulovähennyksiä.
Kaiken lisäksi laina-aikoja pidennettiin 15 vuodesta 30 vuoteen.
Sen sijaan hakemalla saa hakea tietoa Kreikalle luvatusta 43,7 miljardin euron lainavapautuksesta. Sen aiheuttamista kustannuksista Suomelle ministeri ei - häveliäisyyssyistäkö - mainitse mitään. Kun Suomen osuus lainosta on 1,6 % luokkaa, nousee Suomen tappio 600-800 miljoonaan. Syyttä ei Helsingin Sanomat otsakoikkaan: Valtiovarainministeri ei kerro Kreikka-sovun hintaa.
Ja syyttä ei Timo Soinikaan ole lausunut ihmetystään, että kun lainoja annetaan näin ruhtinaallisesti anteeksi, niin kukaan ei sitä kuitenkaan maksa, vaan pikemminkin kaikki hyötyvät. Miten se yksinkertaisen matematiikan mukaan on mahdollista.
Oli uutiskatsauksessa hämmästyttävää nähdä, miten edellisen hallituksen lähtiessä mukaan ensimmäiseen Kreikka-tukipakettiin johtavat sosialidemokraatit puhuivat vakaumuksen syvällä rinta-äänellä tukia vastaa. Tänään he vannovat lainojen vakuuksien nimeen, mutta mitä sekin loppujen lopuksi on, kun toisessa Kreikka-paketissa Suomen osuus on 2,3 miljardia ja vakuudet kattavat 40% eli 920 miljoonaa. No, onhan sekin parempi kuin ei mitään, mutta mitä loppupeleissä vakuudetkaan mahtavat painaa. Ensimmäisen tukipaketin Suomen osuus 1,4 miljardiahan on ilman vakuuksia.
Uskooko enää kukaan muu kuin korkeintaan Suomen hallitus Kreikan selviämiseen ilman täyttä velkojen anteeksiantamista. Maan velkaantuminen on koko ajan kasvanut tukipaketeista huolimatta lähennellen jo kaksinkertaista bruttokansantuotteeseen verrattuna. Ja säästötoimien seurauksina on syntynyt valtavia ongelmia ja kansan mielenosoitukset ovat lähes päivittäisiä.
Ja kaiken lisäksi voiis kysyä kuten Timo Soini, että tietääkö Suomen hallitus, mihin Kreikka käyttää tukipakettirahojaan: omaan laivastoonsa, kun samaniakaisesti Suomessa ei myönnetä pääomalainaa STX:n Turun telakalle suuren laivatilauksen rahoittamiseksi.
maanantai 26. marraskuuta 2012
Neuvottelukosketus Keskustan kanssa
Illan neuvonpidossa keskustan kanssa tuli ilmi melkoinen heidän
virhelaskelmansa, jonka johodosta sekä yhtynyt vasemmmisto että demarit
on kannattamassa heitä. Heidän kaavailunsa ja lupauksensa on, että kesk.
saa valtuuston puheenjohtajuuden, demarit 1.varapuheenjohtajan ja
kokoomus 2.varapuheenjohtajan. Heidän kaaliinsa ei millään mennyt, kun
kerroimme meidän ottavan omalla voimallamme valtuuston
1.varapuheenjohtajuuden, koska meillä on 12 valtuutettua ja muita yhteensä
23, jolloin heillä toisen paikan vertailuluku on 11,5, kun meillä se on
siis 12 ja sillä otetaan aina jaossa oleva toinen paikka. Aivan niin
kuin kokouksessammekin kävi ilmi, että saamme aina joka lautakuntaan
omalla voimallamme varapuheenjohtajan.
Keskusta oli kyllä sovinnollinenkin kysyen mitä lautakuntapuheenjohtajuuksia haluamme. Ilmoitimme sivistys- ja tarkastuslautakunnat.
Ja ilmoitimme edelleen pitävämme kiinni valtuuston puheenjohtajuudesta, mutta sen lisäksi olemme valmiit ottamaan myös hallituksen puheenjohtajan tarvittaessa, sillä katsomme meille vaalivoittajana ja suurimpana ryhmänä kuuluvan ykköspaikan eli valtuuston puheenjohtajuuden. Ja olemme vastuullinen puolue ja haluamme ja myös kykenemme kantamaan vastuuta: meillä on ryhmässämme vankkaa käytännön kokemusta monipuolista yrityselämän tuntemusta ja monenlaista lukeneisuuttakin. Kestämme täysin vertailussa muiden ryhmien kanssa.
Neuvottelussa olimme me neljä neuvottelijaamme Jari Koskela, Tapio Laurila, Erkki Lilja ja Anssi Joutsenlahti. Keskustasta olivat Nina Rajamäki, Tapio Hietaoja ja Pentti Luodetlahti.
Lisäksi tekninen vaaliliittokumppanimme Vihreät oli kutsuttu ja heiltä olivat Irmeli Elomaa ja Anne Hakala.
Tästä edetää hyvässä hengessä, meillä ei ole mitään menetettävää ja on mielenkiintoista seurata, miten tämä 23 valtuutetun koaliitio aikoo pysyä koossa ja jakaa suurta valtaansa.
Terveisin ja lippu korkealla Anssi Joutsenlahti
Valtuustoryhmän puheenjohtaja
Keskusta oli kyllä sovinnollinenkin kysyen mitä lautakuntapuheenjohtajuuksia haluamme. Ilmoitimme sivistys- ja tarkastuslautakunnat.
Ja ilmoitimme edelleen pitävämme kiinni valtuuston puheenjohtajuudesta, mutta sen lisäksi olemme valmiit ottamaan myös hallituksen puheenjohtajan tarvittaessa, sillä katsomme meille vaalivoittajana ja suurimpana ryhmänä kuuluvan ykköspaikan eli valtuuston puheenjohtajuuden. Ja olemme vastuullinen puolue ja haluamme ja myös kykenemme kantamaan vastuuta: meillä on ryhmässämme vankkaa käytännön kokemusta monipuolista yrityselämän tuntemusta ja monenlaista lukeneisuuttakin. Kestämme täysin vertailussa muiden ryhmien kanssa.
Neuvottelussa olimme me neljä neuvottelijaamme Jari Koskela, Tapio Laurila, Erkki Lilja ja Anssi Joutsenlahti. Keskustasta olivat Nina Rajamäki, Tapio Hietaoja ja Pentti Luodetlahti.
Lisäksi tekninen vaaliliittokumppanimme Vihreät oli kutsuttu ja heiltä olivat Irmeli Elomaa ja Anne Hakala.
Tästä edetää hyvässä hengessä, meillä ei ole mitään menetettävää ja on mielenkiintoista seurata, miten tämä 23 valtuutetun koaliitio aikoo pysyä koossa ja jakaa suurta valtaansa.
Terveisin ja lippu korkealla Anssi Joutsenlahti
Valtuustoryhmän puheenjohtaja
sunnuntai 25. marraskuuta 2012
Vihan päivä kauhistava
Tuomiosunnuntain nimi kirkkovuoden viimeisenä sunnuntaina on ankara, aiheei sitten enää sitä olekaan: Kristuksen kirkkauden sunnuntai ja Kristus, kirkkauden Herra, kun hän tulee suuressa kunniassaan tuomitsemaan kaikkia, niin eläviä kuin kuolleitakin.
Päivän tunnetuin virsi jo 1200-luvulta peräisin oleva on järisyttävä: Vihan päivä kauhistava! Sydänjuuret värähtää, kun on kaikki katoava. Ensimmäisistä latinakielisistä sanoistaan virsi on saanut nimen Dies irae, dies illa. Se on myös osa sielunmessua eli rekviemiä, joita menot mestarit Mozartista ja Verdistä lähtien ovat säveltäneet.
Vielä edellisessä Siioninvirsiversiossa oli vaikuttava ainoana 28-säkeistöinen iankaikkisen kadotuksen osastoon kuulunut virsi, joka nyky-siionista on poistettu. Sekin alkaa jämäkästi: On tuomio täys. Mun saatanan orjan nyt Jumala löys. Jakokaan ei ole yhtään helpompaa: Nyt he´lvetin liekki mua polttaa ja syö, Voi hirveä yö!
Onhan se hyvä, että meitä herätellään. Vielä uuteenkin siioniin on säilynyt Wilhelmi Malmivaaran 6-säkeistöinen virsi, jonka jokainen säkeistä alkaa: Älä nuku syntinen... Vanhempi versio on tässäkin tosi vaikuttava jatkuen heti ensimmäisessä säkeistössä: ...Järven partahalla, Julman tulikivisen! Pohja pettää alla. Ennenkuin sen aavistat, Lieska korviis lyöpi, Kohtaat tuskat kauheat, Mato rintaas syöpi.
Niinpä sitten virsi Vihan päivä päättyykin nöyrään rukoukseen: Sinuun, Herra Jeesus turvaan,/ nyt jo sinun olla saan./ Niin en joudu joukkoon kurjaan,/ jolta taivas suljetaan./ Armostasi autuuteen/ minut kannat taivaaseen.
Tältä vakavalta, mutta kuitenkin vakaalta pohjalta sain tänään olla pitämässä messun Jämijärven kirkossa ja vielä sen pääälle siunaamassa 91-vuotiaan lapsettoman leskivaimon, jota kuitenkin oli saattamassa kuutisenkymmentä sukulaista ja ystävää. Lapsetonnakaan hänen ei tarvinnut olla yksin, sillä niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan eli hänellä oli laaja ystävä- ja sukulaispiiri, jonka kanssa hän oli läheisessä kanssakäymisessä, valitettavasti vaan ikäystäväpiiri rupeaan olemaan pieni ja heikkokuntoinenkin.
Päivän tunnetuin virsi jo 1200-luvulta peräisin oleva on järisyttävä: Vihan päivä kauhistava! Sydänjuuret värähtää, kun on kaikki katoava. Ensimmäisistä latinakielisistä sanoistaan virsi on saanut nimen Dies irae, dies illa. Se on myös osa sielunmessua eli rekviemiä, joita menot mestarit Mozartista ja Verdistä lähtien ovat säveltäneet.
Vielä edellisessä Siioninvirsiversiossa oli vaikuttava ainoana 28-säkeistöinen iankaikkisen kadotuksen osastoon kuulunut virsi, joka nyky-siionista on poistettu. Sekin alkaa jämäkästi: On tuomio täys. Mun saatanan orjan nyt Jumala löys. Jakokaan ei ole yhtään helpompaa: Nyt he´lvetin liekki mua polttaa ja syö, Voi hirveä yö!
Onhan se hyvä, että meitä herätellään. Vielä uuteenkin siioniin on säilynyt Wilhelmi Malmivaaran 6-säkeistöinen virsi, jonka jokainen säkeistä alkaa: Älä nuku syntinen... Vanhempi versio on tässäkin tosi vaikuttava jatkuen heti ensimmäisessä säkeistössä: ...Järven partahalla, Julman tulikivisen! Pohja pettää alla. Ennenkuin sen aavistat, Lieska korviis lyöpi, Kohtaat tuskat kauheat, Mato rintaas syöpi.
Niinpä sitten virsi Vihan päivä päättyykin nöyrään rukoukseen: Sinuun, Herra Jeesus turvaan,/ nyt jo sinun olla saan./ Niin en joudu joukkoon kurjaan,/ jolta taivas suljetaan./ Armostasi autuuteen/ minut kannat taivaaseen.
Tältä vakavalta, mutta kuitenkin vakaalta pohjalta sain tänään olla pitämässä messun Jämijärven kirkossa ja vielä sen pääälle siunaamassa 91-vuotiaan lapsettoman leskivaimon, jota kuitenkin oli saattamassa kuutisenkymmentä sukulaista ja ystävää. Lapsetonnakaan hänen ei tarvinnut olla yksin, sillä niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan eli hänellä oli laaja ystävä- ja sukulaispiiri, jonka kanssa hän oli läheisessä kanssakäymisessä, valitettavasti vaan ikäystäväpiiri rupeaan olemaan pieni ja heikkokuntoinenkin.
perjantai 23. marraskuuta 2012
Miksi Soinin ilme oli pettynyt vaaliyönä
Sami Borg on perinyt isänsä taidot taitavana vaalianalyysien tekijänä ja mikäli mahdollista, vielä mennyt isänsäkin edelle. Sain olla kuulemassa hänen esityksensä kuntavaaleista 2012 Kuntaliiton lautakuntapäivillä ja oli kyllä täyttä asiaa.
Meidän PerusSuomalaisten kannalta esitys oli erityisen mielenkiintoinen, koska me olimme paljolti tarkastelun alaisina, koska kuitenkin olimme ainoa voittanut puolue 7%, muut puolueet kokivat tappioita edellisiin kuntavaaleihin verrattuna. Ainoana myös äänestäjämäärämme nousi 170.039 henkeä yhteensä äänestäjiämme oli 307.797. Valtuutettujemme määrä nousi 1195, kun aiemmin oli 440. Yhtenä synä ennakoitua pienempään voittoomme oli tietysti sittenkin muita suuria puolueita pienempi ehdokasmäärämme 4400, vaikka nousua ainoana puolueena olikin 2500, kun kuitenkin demareilla ja kokoomuksella oli 2500-2400 ehdokasta enemmän ja keskustalla peräti 4000 enemmän.
Olimmekin osaksi tästäkin syystä ainoa neljästä suuresta puolueesta, joka ei tavoittanut galluplukujen osoittamaa kannatusta, vaan jäimme 2-3 prosenttiyksikköä, kun muut jopa nostivat lukemiaan. Tähän myös Sami Borg löysi hyviä syitä. Ensinnäkin ei viimeisellä kamppanjaviikolla tullut mitään merkittävää vetonaulaa ja niin aiemmin ennustettu äänestysprosentin kasvukin jäi saamatta ja jäätiin 58,2 prosenttiin. On hyvin uskottavaa, että eduskuntavaaleissa liikkeelle saadut aiemmin nukkuvien joukoissa olleet eivät taas tällä kertaa vaivautuneet uurnille, sillä peräti 25% äänestämättä jättäneistä teki päätöksensä vaalipäivänä.
Yleisiä syitä alhaiseen äänestysintoon löytyy monia. Vaalikampanja ei innostanut. Kampanjalta puuttui nousujohteisuus. Taloustaantuma ei aktivoi. Vaalisuman (tavallaan 4. vaalit runsaan vuoden sisällä) aiheuttama väsymys.
Me perussuomalaiset emme onnistuneet äänestäjien aktivoinnissa kuten 2011, vaikka rahaakin oli käytettävissä, mutta mainontammekin oli epäonnistunutta. Mutta vastoin yleistä käsitystä kuntauudistusesityksen saamatta jääminen ei juuri vaikuttanut, koska se oli vähiten vaikuttanut asia äänestämättä jättäneille. Sen sijaan ilmeisesti naisehdokkaittemme vähyys 23,3% koko määrästä löi leimaansa kannatukseemme, ja niin valtuutetuissammekin on naisia vain 23,2% eli vähemmän kuin yhdessäkään muussa puolueessa.
Kaiken kaikkiaan tärkeimmät syyt äänestyspäätökselle olivat kunnan omat lähipalvelut, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, vanhustenhoito ja peruskoulut sekä lasten päivähoito.
Poliittisessa kentässämme ovat kuitekin puhaltamassa muutoksen tuulet, saimmehan eduskunatvaaleissa 2011 15% kannatuslisäyksen ja kuntavaaleissakin 7% parannuksen. Myös eurokriisi jatkuvuus aiheuttaa poliittisia muutoksia, samoin poliittinen julkisuus akselilla muut eduskuntapuolueet vastaan PerusSuomalaiset. Mielenkiintoisia aikoja elämme.
Meidän PerusSuomalaisten kannalta esitys oli erityisen mielenkiintoinen, koska me olimme paljolti tarkastelun alaisina, koska kuitenkin olimme ainoa voittanut puolue 7%, muut puolueet kokivat tappioita edellisiin kuntavaaleihin verrattuna. Ainoana myös äänestäjämäärämme nousi 170.039 henkeä yhteensä äänestäjiämme oli 307.797. Valtuutettujemme määrä nousi 1195, kun aiemmin oli 440. Yhtenä synä ennakoitua pienempään voittoomme oli tietysti sittenkin muita suuria puolueita pienempi ehdokasmäärämme 4400, vaikka nousua ainoana puolueena olikin 2500, kun kuitenkin demareilla ja kokoomuksella oli 2500-2400 ehdokasta enemmän ja keskustalla peräti 4000 enemmän.
Olimmekin osaksi tästäkin syystä ainoa neljästä suuresta puolueesta, joka ei tavoittanut galluplukujen osoittamaa kannatusta, vaan jäimme 2-3 prosenttiyksikköä, kun muut jopa nostivat lukemiaan. Tähän myös Sami Borg löysi hyviä syitä. Ensinnäkin ei viimeisellä kamppanjaviikolla tullut mitään merkittävää vetonaulaa ja niin aiemmin ennustettu äänestysprosentin kasvukin jäi saamatta ja jäätiin 58,2 prosenttiin. On hyvin uskottavaa, että eduskuntavaaleissa liikkeelle saadut aiemmin nukkuvien joukoissa olleet eivät taas tällä kertaa vaivautuneet uurnille, sillä peräti 25% äänestämättä jättäneistä teki päätöksensä vaalipäivänä.
Yleisiä syitä alhaiseen äänestysintoon löytyy monia. Vaalikampanja ei innostanut. Kampanjalta puuttui nousujohteisuus. Taloustaantuma ei aktivoi. Vaalisuman (tavallaan 4. vaalit runsaan vuoden sisällä) aiheuttama väsymys.
Me perussuomalaiset emme onnistuneet äänestäjien aktivoinnissa kuten 2011, vaikka rahaakin oli käytettävissä, mutta mainontammekin oli epäonnistunutta. Mutta vastoin yleistä käsitystä kuntauudistusesityksen saamatta jääminen ei juuri vaikuttanut, koska se oli vähiten vaikuttanut asia äänestämättä jättäneille. Sen sijaan ilmeisesti naisehdokkaittemme vähyys 23,3% koko määrästä löi leimaansa kannatukseemme, ja niin valtuutetuissammekin on naisia vain 23,2% eli vähemmän kuin yhdessäkään muussa puolueessa.
Kaiken kaikkiaan tärkeimmät syyt äänestyspäätökselle olivat kunnan omat lähipalvelut, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, vanhustenhoito ja peruskoulut sekä lasten päivähoito.
Poliittisessa kentässämme ovat kuitekin puhaltamassa muutoksen tuulet, saimmehan eduskunatvaaleissa 2011 15% kannatuslisäyksen ja kuntavaaleissakin 7% parannuksen. Myös eurokriisi jatkuvuus aiheuttaa poliittisia muutoksia, samoin poliittinen julkisuus akselilla muut eduskuntapuolueet vastaan PerusSuomalaiset. Mielenkiintoisia aikoja elämme.
torstai 22. marraskuuta 2012
Piste urheilukerhon kavallusasialle
Kaikki eduskunnassa tapahtuva on kansan mielestä suurennuslasilla tarkasteltavaa ja toimintamme täytyykin olla täysin läpinäkyvää. Se on pelkästään hyvä, että kansanedustajien edesottamuksia seurataan ja epäkohtiin tartunaan suurella julkisuudella.
Tänään kansliatoimikunta lopulta monen tutkimuksen ja lakimieslausunnon jälkeen päätti pysyttää voimassa eduskunnankanslian aikanaan tekemän päätöksen eduskunnan urheilukerholta vuosina 1999-2009 kavallettujen varojen 136.497,36 euroa vahingonkorvaussaatavien turvaamis- ja perintäasiassa. Saatavien perintää jatketaan tuomitun kavaltajan, urheilukerhon rahastonhoitajan osalta, mutta korvausvaatimuksia ei kohdisteta muille tahoille.
Asian käsittelyn vanhenemisen estäminen oli selvitetty Pietari Jääskeläisen ja minun syyskuussa allekirjoittaman kirjelmän johdosta, ja niin voitiin rauhassa keskustella lakimiesten lisäselvityksistä, joita antoivat korkeasti arvostettu professori Heikki Halila, toinen professori Olli Mäenpää sekä Asianajotoimisto Castren & Snellman Oy.
Ainakin viitenkymmeneen nousevan luottamushenkilön suuren luvun ja menestymisen epätodennäköisyyden johdosta lakimiesten lausunnossa suositeltiin, ettei vahingonkorvauksia haettaisi. Suureen vastaajajoukkoon voitaisiin lukea paitsi urheilukerhon hallinnossa olleet myös sen ajan kansliatoimikunnan jäsenet ja tilitoimiston henkilöstö. Suuren vastaajajoukon ja oikeudenkäynnin tuloksen epävarmuuden vuoksi otettaisiin kohtuuton riski oikeudenkäyntikuluista, jotka voisivat nousta henkilöä kohti noin 2000 - 10.000 euroa.
Kaikesta oppia ottaen eduskunnassa on tehty asianmukaisia, sisäisten menettelyjen uudistuksia, joilla pyritään estämään tämän nyt tapahtuneen tyyppiset tilanteen ja tilit hoidetaan nykyisin eduskunnan tilitoimistossa
Tänään kansliatoimikunta lopulta monen tutkimuksen ja lakimieslausunnon jälkeen päätti pysyttää voimassa eduskunnankanslian aikanaan tekemän päätöksen eduskunnan urheilukerholta vuosina 1999-2009 kavallettujen varojen 136.497,36 euroa vahingonkorvaussaatavien turvaamis- ja perintäasiassa. Saatavien perintää jatketaan tuomitun kavaltajan, urheilukerhon rahastonhoitajan osalta, mutta korvausvaatimuksia ei kohdisteta muille tahoille.
Asian käsittelyn vanhenemisen estäminen oli selvitetty Pietari Jääskeläisen ja minun syyskuussa allekirjoittaman kirjelmän johdosta, ja niin voitiin rauhassa keskustella lakimiesten lisäselvityksistä, joita antoivat korkeasti arvostettu professori Heikki Halila, toinen professori Olli Mäenpää sekä Asianajotoimisto Castren & Snellman Oy.
Ainakin viitenkymmeneen nousevan luottamushenkilön suuren luvun ja menestymisen epätodennäköisyyden johdosta lakimiesten lausunnossa suositeltiin, ettei vahingonkorvauksia haettaisi. Suureen vastaajajoukkoon voitaisiin lukea paitsi urheilukerhon hallinnossa olleet myös sen ajan kansliatoimikunnan jäsenet ja tilitoimiston henkilöstö. Suuren vastaajajoukon ja oikeudenkäynnin tuloksen epävarmuuden vuoksi otettaisiin kohtuuton riski oikeudenkäyntikuluista, jotka voisivat nousta henkilöä kohti noin 2000 - 10.000 euroa.
Kaikesta oppia ottaen eduskunnassa on tehty asianmukaisia, sisäisten menettelyjen uudistuksia, joilla pyritään estämään tämän nyt tapahtuneen tyyppiset tilanteen ja tilit hoidetaan nykyisin eduskunnan tilitoimistossa
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)