Presidenttivaalista toivotaan myös edelleen arvojohtajan saamista

POLITIIKKA Kysely: Juuri tällaisen presidentin suomalaiset haluavat Suomalaiset toivovat, että uusi presidentti uskaltaa ottaa kantaa julkisesti eri asioihin. Suomalaiset toivovat presidentistä erityisesti ulkopolitiikan johtajaa. HENRI KARKKAINEN Tekijän kuva Riika Tauriainen Tänään klo 8:05 Enemmistö suomalaisista toivoo, että seuraava tasavallan presidentti ottaisi omakseen roolit kansakunnan keulakuvana, ulkosuhteiden ammattilaisena ja arvojohtajana. Asia selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) teettämästä kyselystä. Kyselyn mukaan nämä kolme roolia luovat suomalaisten presidenttikäsityksen perustan. Kyselyn vastaajista lähes kaikki toivovat, että presidentti omaksuu roolin, joka edistää Suomi-kuvaa ja ylläpitää maamme mainetta ulkomailla. 93 prosenttia pitää toivottavana, että tuleva presidentti olisi kansainvälistä politiikkaa syvällisesti ymmärtävä ja siihen keskittyvä ulkosuhteiden ammattilainen. Presidentille lisää valtaa? Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa suomalaiset odottavat seuraavalta presidentiltä ammattimaisen otteen lisäksi hyvin selkeää johtajan roolia. Sen mukanaan tuoman vastuun ohella suomalaiset olisivat melko laajalti valmiita kasvattamaan myös presidentin valtaoikeuksia. Kolme neljästä toivoo, että seuraava presidentti olisi myös voimakas ylipäällikkö, joka tuntee puolustusvoimien toiminnan ja kykenee sotilaallisiin päätöksiin. 89 prosenttia toivoo arvojohtajaa, joka herättelee julkisuudessa keskustelua tärkeistä asioista ja edistää niitä arvovallallaan. Arvojohtajan rooli edellyttää kuitenkin presidentiltä tarkkuutta, sillä arvokysymyksissä ilmenee jännitteitä erityisesti puolueiden äänestäjäryhmien välillä. Muita presidentiltä toivottavia ominaisuuksia ovat suomalaisuuden varjeleminen, perinteiden vaaliminen ja parlamentarismin puolustaminen. Kyselyyn osallistui 2 045 henkilöä. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 15.–27. syyskuuta 2023. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Keino- ja oikeaakin lunta

Roktähti Juissi Läskinen Ylläpitäjä Eniten osallistunut · 4 t · Tänään pääsin palaamaan kanarian "korkeanpaikan leirin" jälkeen mukaan ja täytyy sanoa että joko olin itse mennyt ylikuntoon tai sitten porukka oli reilussa viikossa kehittynyt lisää, kun vauhti oli melkoinen ja oli täysi työ pysyä mukana.😅 Tasan tunti taivallettiin ja melkein 6,5 km tuli reitille pituutta vaikka lumikin haittasi paikoin matkantekoa, kun tykit puskivat sitä tulevaan hiihtokauteen. Mukana oli täysi tusina, joista muutama on vielä ensi yönä talkoohommissakin päivystämässä lumitykkejä. Anssi Joutsenlahti Eniten osallistunut Ja kohta yöllä pitäisi tulla oikein oikeaakin lunta 10-20 cm.Martti Kiilholma soitteli ja sanoi, ettei aiemmin ole pellot jäätyneet lokakuussa ja estäneet täten kyntämistä

Uskonpuhdistuksen päivä

Kirkkovuosikalenteri ‹SUNNUNTAI 29.10.2023› 2. vuosikerta Reformaation päivä Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika Uskon perustus 22. sunnuntai helluntaista omistetaan uskonpuhdistukselle. Sunnuntain tekstit liittyvät läheisesti uskonpuhdistuksen keskeiseen sisältöön. Jumala ei unohda kansaansa, vaan antaa kirkolle uudistumisen aikoja ja niitä ihmisiä, jotka auttavat meitä palaamaan kristillisen uskomme perusteisiin, Raamattuun ja sen julistamaan uskonvanhurskauteen. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Kaikkivaltias, laupias Jumala. Sinä olet antanut kristikunnallesi uudistuksen Hengen. Anna meidän yhdessä koko kirkkosi kanssa pitää lujasti kiinni sanastasi ja tuoda rakkauden teoin ilmi uskomme sinuun. Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa elää ja hallitsee aina ja ikuisesti. 2 Pyhä, kaikkivaltias Jumala. Sinä olet väkevyytemme ja voimamme. Anna meidän luottavaisesti jättäytyä sinun lupaustesi varaan. Herätä sydämessämme uskoa ja rohkaise mielemme taistelussa pahan valtaa vastaan. Tätä pyydämme Poikasi Jeesuksen Kristuksen nimessä. 3 Jumala. Sanasi lupaa, että Herraa avukseen huutava pelastuu. Tätä lupausta kohti me käännymme ja tahdomme pitää siitä kiinni. Armahda palvelijoitasi Poikasi kalliin veren ja ristinkuoleman tähden. 4 Kaikkivaltias Jumala, kiitos Poikasi pelastavasta työstä. Raivaa tietä evankeliumin julistamiselle kaikkialla maailmassa. Varjele kansasi uskossa ja rakkaudessa, niin että se uskaltaisi kaikissa vaiheissa luottaa armoosi. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, Herramme tähden. 5 Herra Jumala, sinä olet antanut meille pyhän sanasi ja kutsunut meidät viemään sen kaikkialle maailmaan. Varusta meidät voimallasi. Tee meistä palvelijoitasi, jotka noudattavat käskyjäsi ja tunnustavat nimeäsi ihmisten edessä. Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa elää ja hallitsee aina ja ikuisesti

Politiikan puskaradio keskustelee viikon aiheista

Politiikan puskaradio: ”Mika Aaltola on vaarassa muuttua presidenttikisan vitsiksi” Politiikan puskaradiossa puhutaan tällä viikolla Sanna Marinin ja Sauli Niinistön tulehtuneista väleistä, merenpohjasta löytyneestä ”möykystä”, Mika Aaltolan muuttuvista tarinoista ja opiskelijoiden uudesta suosikista Teemu Keskisarjasta. Politiikan puskaradiolla on ystävällinen neuvo Mika Aaltolalle. IL-TV Marko-Oskari Lehtonen Politiikan puskaradio -podcastissa heiluu tällä viikolla kravatti kuin kansanedustaja Teemu Keskisarjalla täysistunnossa, kun studiossa puhutaan kiinalais-venäläisestä ankkurioperaatiosta Suomenlahdella. Ulko- ja turvallisuuspoliittisten lähteiden mukaan Suomen ja Viron välillä kulkevan Balticconnector-kaasuputken sabotaasin taustalla on hyvin todennäköisesti Venäjä, eikä tätä tutkintalinjaa ole syytä muuttaa, vaikka merenpohjasta löytynyt ”möykky” eli ankkuri olisikin Hongkongin lipun alla purjehtivan NewNew Polar Bear -aluksen. Yksipiikkisen ankkurin lisäksi Iltalehden politiikan toimittajat Lauri Nurmi, Juha Ristamäki ja Marko-Oskari Lehtonen pureutuvat presidentiksi pyrkivän Mika Aaltolan muuttuviin tarinoihin median ”mainoskoplauksista”. Aaltola esitti Journalistin haastattelussa kovan väitteen, jonka mukaan media voisi antaa lisää näkyvyyttä, jos heiltä ostaisi enemmän mainostilaa. Aaltola mainitsi lähteekseen kaksi mainosmyyjää, joiden nimiä tai edustamia medioita Aaltola ei kuitenkaan osannut tai halunnut nimetä. Demokraatti-lehti sai selville, että yksi Aaltolan haastattelussa mainitsemista ”journalistisista medioista” on Espanjan Aurinkorannikolla ilmestyvä Fuengirola.fi -ilmaisjakelulehti, joka ei ole journalistinen media sanan varsinaisessa merkityksessä. Ristamäki ei ole varma, mitä Aaltola halusi saavuttaa ulostulollaan, mutta mieltää sen osaksi Aaltolan kampanjan viestiä, jonka mukaan Aaltola on ”toisenlainen”. – Voisin kuvitella, että tämä on tietyllä tavalla sellaista samanlaista jatkumoa totuudenpuhuja-brändin luomiselle, että hän kertoi nyt myös totuuden tästä. Että media toimii niin, että kun niille antaa rahaa, niin ne tekee sinusta positiivisen jutun. Tällaistakin brändin rakentamista voi tietysti yrittää, mutta jos sitä yrittää, niin sitten kannattaa olla aika varmalla pohjalla, että pystyy argumentoimaan luotettavasti sen, mitä yrittää sanoa. Nurmen mukaan Mika Aaltolan toiminta osoittaa kohtuullista amatöörimäisyyttä ja alleviivaa sitä, että Aaltolalta puuttuu kokemusta poliittisesta presidenttipelistä. – Aaltola on ikävä kyllä suuressa vaarassa muuttua tämän presidenttikisan vitsiksi. Jos tällaisia tulee vielä yksikin lisää, niin Aaltola on tästä eteenpäin tämän kisan klovni. Se olisi hänelle itselleen traagista, Nurmi sanoo. Viikon muina aiheina Sanna Marinin ja Sauli Niinistön tulehtuneet välit sekä opiskelijoiden suosikiksi vauhdilla noussut kansanedustaja Teemu Keskisarja. Viikon vitsissä rahaministeri Riikka Purra sijaistaa pääministeriä. Politiikan puskaradiossa Iltalehden politiikan toimittajat käyvät läpi viikon kuumimmat puheenaiheet ja juorut. Uusi jakso julkaistaan perjantaisin.

Digi-maailmassa riittää ongelmia

Suomen Uutiset Teemu Keski­sarjan kolumni: Tämän takia Suomi surkastuu, tyhmistyy ja tuhoutuu Alkemistit kehittelivät kullan valmistukseen ja ikuiseen elämään viisasten kiveä. Sitä vastaa ”tietoyhteiskunnassa” typeryyden piisiru. Taas kantautuu kaikkea muuta kuin yllättävä digiuutinen. ”Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala” haaskasi pääkaupungissa 32 miljoonaa euroa ”kehitystyöhön”, jossa ”koululaisten ja päiväkotilasten vanhempia palveleva tietojärjestelmä” nimeltä ASTI ei edennyt toimimiseen asti (ks. Helsingin Sanomat 12.10. ja 13.10.2023). Nämä kuseliukset ovat julkisella sektorilla sääntö eivätkä poikkeus. Sarastia sekoili palkanmaksun. Apotti abortoi sosiaali- ja terveydenhuollon. Rikosseuraamuslaitoksen Roti varasti vanginvartijoiden ynnä muiden työajan. Epäjumala hallitsee kaikkialla. Evankelis-luterilaisella kirkolla on äppi, johon pappi tallentaa seurakuntalaisten kohtaamiset sielunhoidosta vessan kysäisyyn, minkä lie keskushallintoportaan analysoitaviksi. Montako miljoonaa tuntia digi-ilveily vie vuosittain sairaaloissa? Entä tarhoissa ja kouluissa? Ikäluokat ovat ennätyspieniä, mutta ”tietojärjestelmät” jättimäisiä ja lukuisia: Effica, Multiprimus, Snadi, Wilma… Jos teknologia sattumoisin toimiikin, anti on aivan yhdentekevä: oppilaan ”työjärjestys” (lukujärjestys?) ja jono tiedotteita. Mitä edistystä tämä muka tarkoittaa verrattuna reissuvihkoon ja lankapuhelimeen? Argumentti ”se nyt vaan ei oo tätä päivää” on itse asiassa vanhentunut. Aivoillaan ajattelevat aikuiset jo kääntyvät viksujen vekottimien vihaajiksi. Kalifornian nörtit laittavat jälkikasvunsa punapuiden alle lukemaan kirjoja ja leikkimään leikkejä. Suomessakin kääntyy lehti, vähintään välilehti. Otamme koululaisilta älylaitteet pois, hyvä niin. Mutta se ei auta, koska älytön koneorjuus jatkuu opettajahuoneessa ja kotona. Digitaalisen Tehostumisen Tarinassa muinaisuus oli hirvittävää paikan päällä jonottamista ja paperinpyörittelyä. Muistelepa tarkemmin – ja tutki dataa ihmisten tekemisistä ja tekemättä jättämisistä. Työn tuottavuus ei ole uuden vuosituhannen puolella kohonnut Suomessa ensinkään. Ennen yksi pienipalkkainen kanslisti hoiti juoksevat asiat, joita tänään näppäilee käytävällinen työuupuneita. Ohjelmistojen kanssa samassa paketissa nimittäin saapuivat uudet byrokratian velvoitteet. Kirjoituskoneiden ja kynien kaudella työnantajat eivät vaatineet viidenkympin matkakuluista kymmensivuisia kaavakkeita. Myös vapaa-aikamme valuu jokahetkisiin kirjautumisiin, tunnistautumisiin, päivityksiin, evästyksiin, koodien vaihtoon ja salasanojen runkkaamiseen. Revi siitä tehostukset. Some steriloi suomalaiset, kirjaimellisesti, osasyynä syntyvyyden romahdukseen. Suomi käy itseään vastaan kybersotaa. Se on totaalinen sota. Työkyvyttömyystilastot ja mielisairaalat täyttyvät siviiliuhreista. Muuten olen sitä mieltä, että intternetti on tuhottava. TEEMU KESKISARJA

Riikka Purra: Kansainvälisetkin veronkiertäjäkonsernit vähimmäisverolle

Minimivero. Hallituksen esitys suurten konsernien vähimmäisverosta kirvoitti kiitoksia valtiovarainministeri Riikka Purralle (ps) eduskunnassa yli puoluerajojen. © Toimittanut Uusi Suomi Maailmanlaajuinen 15 prosentin minimivero saa vuolaasti kiitosta yli puoluerajojen. ​Eduskunta on käsitellyt hallituksen esitystä suurten konsernien vähimmäisverosta. Hallituksen esityksessä esitetään säädettäväksi erillislaki, jolla pannaan täytäntöön EU-direktiivi. Tavoitteena on varmistaa, että suuret konsernit maksavat määritellyistä tuotoistaan kansainvälisesti veroa vähintään 15 prosenttia. Esityksen taustalla on talousjärjestö OECD:ssä käynnistetty kansainvälisen tuloverotuksen uudistamishanke, joka pyrkii estämään tuloveropohjan murenemista ja voittojen siirtoon liittyviä ongelmia sekä vähentämään valtioiden välistä verokilpailua. Tavoitteena on, että kaikkia konserneja verotettaisiin vähintään minimitason mukaisesti eli 15 prosenttia riippumatta siitä, missä valtioissa toimintaa harjoitetaan. Jos tosiasiallinen verotaso jäisi alle tämän, uudella sääntelyllä toteutettaisiin verotus 15 prosentin tasoon asti. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) arvioi lähetekeskustelussa, että Suomessa sääntelyn piiriin tulisi noin 2 800 yhtiötä ja konsernin ylimpiä emoyhtiöitä arvioiden mukaan noin 60—80. Timo Harakalla ”ilon päivä” Purran esittelemää lakia kiiteltiin vuolaasti yli puoluerajojen. Valtiovarainministeri sai harvinaista suitsutusta vasemmisto-oppositiolta. Käytännössä kaikki puheenvuoron käyttäneet kansanedustajat kiittelivät lakia. SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen piti muutosta vallankumouksellisena, koska se on esimerkki ensimmäisestä minimiverosta, joka yritetään luoda globaalisti. ”Sanon suoraan: arvoisa rouva ministeri Purra, te teitte poikkeuksellisen upean puheenvuoron tuossa juuri äsken. Usein olemme kritisoineet teitä teidän puheenvuoroistanne ja teidän esityksistänne – tällä kertaa me kiitämme. Oli hienoa, että saatoitte tämän meille kaikille esitellä, ja sitä kiitosta ei yhtään laimenna se, että todetaan, että tässä on onneksi taustalla muitakin voimia kuin Suomen valtiovarainministeri”, Kiljunen sanoi lähetekeskustelussa. Vasemmalla pohdittiin, tulisiko 15 prosentin minimivero olla suurempi. SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen kuitenkin totesi, että esitys parantaa valtavasti Suomen asemaa verrattuna maihin, joissa on ollut pienet verokannat. ”Tämä esitys on kyllä historiallinen, ja tästä esittelystä voi valtiovarainministeriä kiittää, koska siis tällä esityksellä ollaan nyt viemässä Suomen osalta maaliin se pitkä työ, jota kansainvälisillä areenoilla ollaan tehty sen eteen, että voimme tosiasiallisesti kitkeä haitallista verokilpailua", Räsänen sanoi. ”Tämähän on henkilökohtainen ilon päivä, sen verran olen itse tehnyt töitä tämän kansainvälisen verovälttelyn suitsemiseksi”, riemuitsi puolestaan viime kaudella SDP:n ministerinä toiminut Timo Harakka, joka käytti vielä toisenkin puheenvuoron ”siitä ilosta, että on mahtavaa saada olla kolmen perussuomalaisen puhujan kanssa lämpimästi samaa mieltä näistä asioista”. Kokoomuslainen: ”Rehellisyyden nimissä” Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Autto halusi ”rehellisyyden nimissä” tuoda esiin, että nykyinen oppositio eli edellinen hallitus edisti asiaa hyvin Suomen EU-puheenjohtajakaudella ja EU-direktiivin säätämisvaiheissa. Marinin hallitus ”peri taas tietysti pohjat” edelliseltä Sipilän hallitukselta, hän muistutti. ”On todella hienoa, että tämä on tämmöinen koko eduskuntaa yhdistävä asia. Oikeastaan kaikki edustajat ovat kehuneet valtiovarainministeri Purraa tässä vuolaasti, ja itsekin ensimmäisessä puheenvuorossa näin tein ja edelleen vain kiitän valtiovarainministeriä, mutta halusin tosiaan tässä keskustelussa tämän todeta, että tässä nyt ei ole sillä tavalla hallitusta eikä oppositiota, koska kaikki vuorotellen olemme asiaa edistäneet”, Autto sanoi lähetekeskustelussa. Valtiovarainministeri Purran mukaan Suomen linja on ollut kaikin tavoin vakaa ja johdonmukainen sekä OECD:n että EU:n puolella. ”Tämä on nyt keskinäisiä kiitoksia, ja se on aika harvinaista tässä salissa, joten kiitän oppositiota ja hallituspuolueita hyvästä keskustelusta. Aivan kuten edustaja Autto totesi, niin tätä on hyvinkin yhtenäisesti edistetty vuosien varrella”, Purra sanoi. Lähetekeskustelun jälkeen asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.

Ervasti tänään Maaseudun Tulevaisuudessa

Soihdut sammuu, demariväki nukkuu Ollaankohan siellä Sdp:n puoluetoimistossa tietoisia, että ensi vuoden alussa tässä tasavallassa käydään presidentinvaali? Demarien presidenttiehdokkaaksi huhutaan Jutta Urpilaista. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES Uutiset|Politiikka25.10.202309:25 Kolumni Pekka Ervasti Kello käy, eikä demarien presidenttiehdokasta näy Demarien ehdokasta ei kampanjakentillä näy eikä kuulu. Jostakin Jutta Urpilaisesta on ollut huhuja liikkeellä, mutta ainakaan tämän viikon alkuun mennessä ei ole kuulunut mitään varmempaa tietoa. Ovatko demarit heittäneet pyyhkeen kehään jo ennen kuin kisa edes kunnolla alkaa? Tämä tuntuu oudolta, sillä puolueella oli komea kolmen presidentin putki ennen Sauli Niinistön virkakausia. Gallupien kärjessä patsastelevat aivan muut kuin demarien ehdokas. Kokoomuksen Alexander Stubb ja kansanliikkeen tiketillä kampanjoiva vihreiden Pekka Haavisto näyttävät tehneen kisasta kahden kaupan. Myös pienemmät kandidaatit porhaltavat jo kaukana radalla. Kello käy, eikä demarien ehdokasta näy. Urpilainen sutii vielä lähtökuopissa, koska kuulemma haluaa varmistaa, ettei ehdokkuus sotke EU:n Afrikka-komissaarin tehtäviä. Oikeasti kysymys on tietenkin siitä, että demarit haluavat pitkittää muodollista ehdokkuutta niin pitkään, ettei nykyinen porvarihallitus pääse nimittämään väärän puoluekirjan omaavaa pätkäkomissaaria. Urpilaisen kannalta näkymät eivät ole ruusuiset. Jos Urpilaisen vaalivapaa voidaan järjestää niin, että hänen tehtävänsä jaetaan väliaikaisesti komission sisällä, sijaista ei tarvitse valita. Demarit voisivat miehittää komissaarin paikkaa virkakauden loppuun ensi kesän eurovaalien jälkeiseen aikaan asti. Aika raadollinen syy sössiä puolueen presidentinvaalikampanja. Vielä raadollisempi syy voi olla, että jos pätkäkomissaari nimitetään, Urpilainen saattaa menettää samalla puolen vuoden komissaariliksan. Se ei ole mikään pikkuraha työväenpuolueen edustajalle – ei kyllä porvarillekaan. Urpilaisen kannalta näkymät eivät ole ruusuiset. Mahdollisuudet päästä edes vaalin toiselle kierrokselle näyttävät surkeilta. Paavo Lipposen (sd.) aikoinaan keräämä seitsemän prosentin kannatus tuntuu näissä asetelmissa suorastaan haamurajalta. Demarien perusongelma on tietysti, että kun puolueen supertähti, ex-pääministeri Sanna Marin valitsi globaalin some-julkkisuran ja valittiin brittien entisen pääministerin Tony Blairin luennoitsijatalliin, kaadereista ei kerta kaikkiaan löydy menestyskykyistä ehdokasta. Marin olisi toisin valitessaan kävellyt Mäntyniemeen. Vaan miten sitten suu pannaan, jos toverit vielä saavat Marinin pään kääntymään? Se mullistaisi presidentinvaalin asetelmat totaalisesti. Porvari nukkuisi todella huonosti. Kolumnin kirjoittaja on toimittaja.