Viikko sitten blogasin pelosta, että PerusSuomalaiset aiotaan yhteisellä sopimuksella vaieta kuoliaiksi. Kun ei puhuta mitään, on poissa mielistä ja näkyvistä. Silloin oli pari merkkiä tästä uudesta vaientamisen taktiikasta. Mutta taisin nähdä vain aaveita, siksi paljon on PerusÄssät taas saaneet olla esillä.
Tuli uusia ennätysgallupkin yli 15% kannatuksella. Se kirvoitti kaikki kynnelle kykenevät kommentoimaan. Pohdinnan aihetta riittääkiin, mutta pääasiassa kirjoittelu on jo hyvin myötämielistä, kannatuksemme lyö ihmetyksellä vähän jokaisen, niin meidät oman joukomme kuin politiikan tarkkailijat ja myös ja ennen kaikkea poliittiset kilpailijamme.
Nettikeskustelut käyvät myös vilkkaina PersuSuomalaisten ja kannatuksemme tiimoilta. Olen seurannut keskusteluja molempien iltapäivälehtien, Helsingin Sanomien, Uuden Suomen ja Satakunnan Kansan neteissä. Hyvin voittopuolisesti nähdään se kriittisyyden ja muutoksen tarve, jota PerusSuomalaiste ovat tuomassa maassamme harjoitettuun konsessuspolitiikaan ja kolmen suuren puolueen keskinäiseen ja vuoronperään tapahtuvaan vallassa roikkumiseen.
Nyt aiemmin jo kokonaan politiikkaan kyllästyneille ja jopa äänestyspaikoilta nukkumaan jääneiden äänestäjien kolmasosalle on heräämässä toivo siitä, että äänestämällä voi sittenkin vaikuttaa. Suurista puolueistakin voi tulla pieniä ja vastaavasti pienistä suuria. Sen on nyt PerusSuomalaiset näyttäneet gallupsuosiollaan. Ja tämä jos mikä on sitä oikeaa demokratiaa, kansan ääni on saatava kuuluville mahdollisimman runsaslukuisena. Kyllä äänestysaktiivisuus onkin maassamme ollut hävettävän alhainen.
Nyt vaan löylyä lisää suomalaistapaan kiukaalle. Ja kun vastustajat tietysti odottavat, että täytyyhän se Timo Soininkin nimi mainita, niin muistetaan hänen palaavat kokoaikaisesti sieltä pyrsselistä loppiaisenn jälkeen, joten vipinää riittää, kun on jo nytkin ollut yllin kyllin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti