maanantai 26. maaliskuuta 2012

Miten käyttäydytään täysistuntosalissa

Eduskunnan täysistuntosali on hyvin arvokas tila, johon on pääsy vain kansanedustajilla ja virkamiesavustajilla. Eivät edes hallituksessa olevat ministerit, jotka eivät ole kansanedustajia, voi olla muualla kuin ministerien aitiossa.

Kansanedustajan oman käytöksen tulee olla vakaata ja arvokasta ja myös pukeutumisen on oltava sen mukaista. Viime aikoina on kyllä sen suhteen ollut lipsumista täysistunnoissa, jopa edellisen hallituksen aikana keväällä nähtiin ministeri lyhyessä farkkuminihameessa, tämän hallituksen ministeri puolestaan on ollut t-paidassa tosin pikkutakki oli paidan päällä. Ravatti näyttää unohtuvan useammaltakin, ei yksin edustaja Jungnerilta, joka on joutunut selittelemään pukeutumistaan presidentin virkaanastujaisissa jopa lehdistössäkin. Vain edustaja Pertti Virtasella on lupa poikkeukselliseen lakki päässä olemiseensa, koska se kuuluu lähtemättömästi hänen omaan persoonaansa.

Paljon arvostelua lehteriltä seuraajissa ja tv-katsojissa herättää edustajien liikkuminen ja keskusteleminen istuntojen aikana jonkun edustajan puhuessa. Myös sitä kummastellaan, kun täysistuntosalista nimenhuudon eli läsnäolonapin painalluksen jälkeen poistuu edustajia melko nopeassa tahdissa sitä enemmän mitä kauemman istunto kestää. Vain televisoitavat istunnot kuten kyselytunnit ja välikysymyskeskustelut tekevät poikkeuksen. Tämä hallitsematon liikehtiminen ja jutustaminen on herätttänyt arvostelua etenkin juhlallisten avajaisten ja nyt viimeksi presidentin virkaanasettajaisistunon aluksi, kun lehterin kutsuvieraat istuvat arvokkaasti paikoillaan ja kansanedustajat eivät tunnu antavan tilaisuudelle suurempaa arvoa. Tähän onkin puututtu ja pyydetty kansanedustajia olemaan ainakin näissä istunnoissa heti saliin tultuaan rauhallisesti paikoillaan.

Puheenvuorojen pituudet on tarkoin määrätty kyselytunnilla ja debateissa yhdeksi minuutiksi, keskusteluissa ennalta pyydetyt puheenvuorot on sovittu yleensä viiden minuutin mittaisiksi. Kansanedutajan puheoikeus on kuitenkin rajoittamaton ja normaalissa keskustelussa hän saa niin monta puheenvuoroa kuin haluaa ja voi niinkin halutessaan käyttää pitemmänkin ajan.

Ja ennen kaikkea puheessa pitäisi pysytellä totuudessa eikä toista voi kutsua valehtijaksi eikä tietenkääm kenenkään kunniaa saa loukata. Tässä voisi otta oppia vaikkapa Raamatun sanasta: Varjele kielesi pahasta ja huulesi vilppiä puhumasta.

Täysistuntosali antaa selkeimmän kuvan koko eduskunnan työskentelystä, siksi siellä tulisi noudattaa kirjoitettuja säännöksiä ja myös vuosikymmenien aikana kirjoittamattomiksi säännöiksi muodostuneita tapoja. Pidä kiinni hyvästä tavasta, niin tapa kannattelee sinua.

Ei kommentteja: