Karigasniemellä

Lapin turneelle hienon huipennuksen antoi tilaisuus Karigasniemen Kylätalo Salvussa kolmenkymmenen kyläläisen kunniottaessa keskusteluhetkeämme läsnäolollaan. Antoisa yhteispalaveri toi esiin monia pohjoisen ihmisiä koskettavia kysymyksiä. Samat asiat ovat puhuttanut ihmisiä myös Utsjoen kirkolla. Yhteensä olemme olleet kuudessa paikassa ja kaikkialla ollaan saatu lämmin vastaanotto ja paikalliset puolueaktiivit ovat järjestelleet käytännön tehtävät kiitettävästi. Täällä Suomen päälaella olisi suuria mahdollisuuksia paljon puhutun Pohjoisen ulottuvuuden avulla, mutta erityisesti täällä pelkän sillan kautta avautuva yhteys maailman hyvinvoivimpaan maahan Norjaan avaa rannattomat mahdollisuudet 35000 Norjan Kalotin asukkaan palveluiden hoitamisessa. Niinpä esimerkiksi Utsjoen perussuomalaisten puheenjohtaja Ismo Manninen valmistaa ja vie huonekaluja Norjan puolelle. Myös Tenojoki luo mahdollisuuksia, kun vuosittain käy 10000 lohennarraajaa. Tietysti poronhoito varsinkin Sevettijärvellä antaa toimeentulomahdollisuuksia tässä 1300 asukkaan pitäjässä. Keskustassa on 700 ja Karigasniemellä 300 henkeä. Ongelmia on myös kielikysymyksen hoitamisessa. Ainoa saamenkieleltä käyttävä lukio on juuri Utsjoella, mutta oppilasmäärät ovat vähäisiä, uusia oppilaita on tulossa vain kolme. Saamelaiskoulutuskeskus on Inarissa kuten myös kulttuurikeskus ja saamelaiskäräjien sijainti. Norjan kielen opetus olisi täällä paljon asiallisempaa kuin ruotsinkielinen. On yksi lääkäri ja poliisi, joka kyllä saa apua rajavartijoilta, joita heitäkin ollaan vähentämässä. Maaseudun alasajo joka sektorilla on täälläkin mitä kipeitä. Eivät todellakaan yksin mahtavat maisemat elätä, vaikka ne tietysti lisäävät viihtyvyyttä kuten montaa kiinnostava kalastuskin. Pitkät etäisyydet ovat etelän elämälle käsittämättömät, Karigasniemen ja Utsjoen keskustan etäisyys yksistään on sata kilometriä. Kaikesta huolimatta on helppo ymmärtää lapinhulluja, Lapin lumoihin joutuneita.