Arvoisa herra Puhemies, arvoisat parlamentaariko, hyvät naiset ja herrat!
Minulla on ilo ja kunnia palata
hieman yli 25 vuoden jälkeen uudelleen Moskovaan edustamaan Suomen eduskuntaa. Haluaisin
käyttää tämän tilaisuuden hyväkseni ja kiittää Venäjän federaation valtionduumaa
sekä kaikkia asianomaisia tahoja tämän tärkeän foorumin järjestämisestä. Haluan
eduskunnan puolesta välittää järjestäjille sekä tämän foorumin osanottajille eduskunnan
sydämelliset terveiset ja toivottaa tälle foorumille menestystä ja antoisia
keskusteluja.
Suomella ja Venäjällä on
aktiiviset, tiiviit ja hyvät naapurussuhteet. Tiiviistä vierailuvaihdosta
mainittakoon, että Presidentti Niinistö tapasi presidentti Putinin kesäkuussa
2012 Pietarissa ja pääministeri Medvedev vieraili Helsingissä lokakuussa 2012.
Myös parlamenttienväliset suhteemme ovat aktiiviset ja rakentavat. Edustajamme
ja virkamiehemme tekevät arvokasta yhteistyötä mm. Itämeren parlamentaarikkofoorumissa
ja Arktisessa neuvostossa. Suomi myöntää ennätysmäärän viisumeita venäläisille
ja Suomessa kävi vuonna 2011 n. 3,3 miljoonaa venäläistä matkailijaa – näiden
määrien odotetaan kasvavan. Suomi pitää tärkeänä luoda vastavuoroisesti
mahdollisimman joustavat edellytykset venäjän kansalaisten liikkumiselle,
työnteolle ja oleskelulle.
Ymmärtääksemme paremmin
tulevaisuutta meidän on hyvä luoda katse menneeseen. Vuosi 2013 tulee olemaan
eduskunnalle merkittävä virstanpylväs, sillä ensi vuonna tulee kuluneeksi 150
vuotta säännöllisen valtiopäivätoiminnan käynnistämisestä – eli siitä kun keisari
Aleksanteri II avasi Suomen säätyvaltiopäivät vuonna 1863. Suomi tulee
juhlistamaan tätä tapahtumaa yhdessä Venäjän kanssa ja haluamme toivottaa Venäjän
federaation duuman puhemiehen sydämellisesti tervetulleeksi Suomeen. Toinen suomalaisen
edustuksellisen demokratian historiallisista virstanpylväistä tapahtui sekin
Suomen suuriruhtinaskunnan ollessa autonominen osa Venäjän keisarikuntaa – samaan
aikaan kun eduskuntalaitosta uudistettiin, saivat suomalaiset naiset v. 1907 ensimmäisinä
Euroopassa ääni- ja vaalioikeuden. Yksikamariseen eduskuntaan valittiin noissa ensimmäisissä
vaaleissa tuolloin yhteensä 19 naiskansanedustajaa. Nykyisin Suomi on naispoliitikkojen
edustatutumisessa yhdessä muiden pohjoismaiden tavoin maailman kärkimaita.
Muiden pohjoismaiden tavoin Suomi
sijoittuu YK:n inhimillisen kehityksen indeksin kärkeen. Niin ikään
Kansainvälinen korruptionvastainen järjestö Transparency International julkaisi
vuosittaisen tutkimuksensa tulokset viisi päivää sitten – Suomi kuroi
ensimmäiselle sijalle Tanskan ja Uuden-Seelannin rinnalle vähiten
korruptoituneena maana.
Kasvaminen demokraattiseksi
yhteiskunnaksi ei ole itsestäänselvyys vaan se on vaatinut meiltä suomalaisilta
työtä yhteisten asioiden hyväksi. Demokratian taival ei aina ole ollut helppo,
mutta juuri demokratia on osaltaan ollut se järjestelmä, jonka avulla Suomen
kestävä kehitys on voitu turvata. Tässä mielessä on hyvä muistaa, että demokratian
tulevaisuus riippuu nuorten ihmisten osallistumisesta ja aktiivisuudesta. Siksi
Suomessa pidetään tärkeänä, että ihmiset harjaantuvat demokratian
periaatteisiin jo nuorina ja yhteiskunta kannustaa nuoria omiin kokeiluihin
demokratian kehittämisessä.
Arvoisa herra puhemies,
Arvoisat parlamentaarikot,
Hyvät naiset ja herrat,
Haluaisin vielä kerran esittää
lämpimät kiitokseni kutsusta tähän seminaariin!
