tiistai 11. joulukuuta 2012

Suomen demokratia täyttää ensi vuonna 150 vuotta

 Puheenvuoroni Moskovan duuman puhemiehen Sergei Naryshkinin kutsumana Moskovassa "Nykyaikainen parlamentarismi ja demokratian tulevaisuus"-seminaarissa

Arvoisa herra Puhemies, arvoisat parlamentaariko, hyvät naiset ja herrat!

 
Minulla on ilo ja kunnia palata hieman yli 25 vuoden jälkeen uudelleen Moskovaan edustamaan Suomen eduskuntaa. Haluaisin käyttää tämän tilaisuuden hyväkseni ja kiittää Venäjän federaation valtionduumaa sekä kaikkia asianomaisia tahoja tämän tärkeän foorumin järjestämisestä. Haluan eduskunnan puolesta välittää järjestäjille sekä tämän foorumin osanottajille eduskunnan sydämelliset terveiset ja toivottaa tälle foorumille menestystä ja antoisia keskusteluja.

 

Suomella ja Venäjällä on aktiiviset, tiiviit ja hyvät naapurussuhteet. Tiiviistä vierailuvaihdosta mainittakoon, että Presidentti Niinistö tapasi presidentti Putinin kesäkuussa 2012 Pietarissa ja pääministeri Medvedev vieraili Helsingissä lokakuussa 2012. Myös parlamenttienväliset suhteemme ovat aktiiviset ja rakentavat. Edustajamme ja virkamiehemme tekevät arvokasta yhteistyötä mm. Itämeren parlamentaarikkofoorumissa ja Arktisessa neuvostossa. Suomi myöntää ennätysmäärän viisumeita venäläisille ja Suomessa kävi vuonna 2011 n. 3,3 miljoonaa venäläistä matkailijaa – näiden määrien odotetaan kasvavan. Suomi pitää tärkeänä luoda vastavuoroisesti mahdollisimman joustavat edellytykset venäjän kansalaisten liikkumiselle, työnteolle ja oleskelulle.

 

Ymmärtääksemme paremmin tulevaisuutta meidän on hyvä luoda katse menneeseen. Vuosi 2013 tulee olemaan eduskunnalle merkittävä virstanpylväs, sillä ensi vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta säännöllisen valtiopäivätoiminnan käynnistämisestä – eli siitä kun keisari Aleksanteri II avasi Suomen säätyvaltiopäivät vuonna 1863. Suomi tulee juhlistamaan tätä tapahtumaa yhdessä Venäjän kanssa ja haluamme toivottaa Venäjän federaation duuman puhemiehen sydämellisesti tervetulleeksi Suomeen. Toinen suomalaisen edustuksellisen demokratian historiallisista virstanpylväistä tapahtui sekin Suomen suuriruhtinaskunnan ollessa autonominen osa Venäjän keisarikuntaa – samaan aikaan kun eduskuntalaitosta uudistettiin, saivat suomalaiset naiset v. 1907 ensimmäisinä Euroopassa ääni- ja vaalioikeuden. Yksikamariseen eduskuntaan valittiin noissa ensimmäisissä vaaleissa tuolloin yhteensä 19 naiskansanedustajaa. Nykyisin Suomi on naispoliitikkojen edustatutumisessa yhdessä muiden pohjoismaiden tavoin maailman kärkimaita.

 

Muiden pohjoismaiden tavoin Suomi sijoittuu YK:n inhimillisen kehityksen indeksin kärkeen. Niin ikään Kansainvälinen korruptionvastainen järjestö Transparency International julkaisi vuosittaisen tutkimuksensa tulokset viisi päivää sitten – Suomi kuroi ensimmäiselle sijalle Tanskan ja Uuden-Seelannin rinnalle vähiten korruptoituneena maana.

 

Kasvaminen demokraattiseksi yhteiskunnaksi ei ole itsestäänselvyys vaan se on vaatinut meiltä suomalaisilta työtä yhteisten asioiden hyväksi. Demokratian taival ei aina ole ollut helppo, mutta juuri demokratia on osaltaan ollut se järjestelmä, jonka avulla Suomen kestävä kehitys on voitu turvata. Tässä mielessä on hyvä muistaa, että demokratian tulevaisuus riippuu nuorten ihmisten osallistumisesta ja aktiivisuudesta. Siksi Suomessa pidetään tärkeänä, että ihmiset harjaantuvat demokratian periaatteisiin jo nuorina ja yhteiskunta kannustaa nuoria omiin kokeiluihin demokratian kehittämisessä.

 

Arvoisa herra puhemies,

Arvoisat parlamentaarikot,

Hyvät naiset ja herrat,

 

Haluaisin vielä kerran esittää lämpimät kiitokseni kutsusta tähän seminaariin!