perjantai 21. lokakuuta 2016

ODOTTAMISEN AIKAA

Adventista alkaa vuoden suurimman juhlamme joulun odotus. Voimme jopa laulaa virren sanoin: Saavu nyt armosta, Jeesuksemme, tänäkin jouluna keskellemme. Kiitos, kiitos, Jeesus, sun syntymästäs.
 
Näin odotamme Herramme tulemista ja kerran Kuninkaamme saapuu kunniassaan
 
Jeesus puhuukin monissa paikoissa omasta tulemisestaan antaen tietoja viimeisistä tapahtumista eli maailmanlopun yleisistä merkeistä. Mutta hän sanoo myös, ettei hänen paluunsa ja Jumalan valtakunnan lopullisen tulemiset hetki ole ennustettavissa varoittaen: Teille sanotaan, katso tuolla hän on, katso täällä, älkää menkö sinne älkääkä juosko perässä. Mikään ryhmä tai kukaan profeetta ei voi – ei pohjoisessa eikä etelässä – omia ja rajata JUmalan valtakuntaa omalle tontilleen ja sanoa: se on täällä tai tuolla.
 
Juutalaiset elivät Rooman maailmanvallan alaisina ja toivoivat odottamansa Messiaan tulevan ja kokoavan hajallaan olevat juutalaiset hallitsemaan koko maanpiiriä. Tällainen toive ulkonaiset onnellisuuden tilasta elää syvällä ihmissydämissä.
Jumalalle vierainakin odotetaan ihannetilan koittavan ihmisten ponnisteluiden tuloksena. Kun sivistys leviää, tekniikka automatioineen ja mikroprosessoreineen kehittyy, kun lääketiede poistaa sairaudet ja sotia ei enää käydä, silloin se uusi täydellisyyden aika koittaa. Näin ajatellaan.
 
Jumalan on aina uudelleen täytynyt lyödä rikki nämä kuvitelmat. Näin tänäkin päivänä, sadat miljoonat näkevät yhä nälkää, Esim. Syyrian ja Ukrainan järkyttäville sodille ei näytä tulevan loppua, kasvavan hyvinvoinninkin maissa pahoinvointi vain lisääntyy. Niinpä tyytymättömyyttä, pelkoa ja ahdistusta ei koskaan ole ollut niin paljon kuin nykyään, kun tiedotusvälineet välittävät eri puolilla maapalloa tapahtuvia katasrofeja.
 
Mutta me saamme lujasti uskoa, että Jumalan valtakunta murtaa kaikki rajat ja se tulee pelkkänä Jumalan armon ihmeenä ja lahjana ylhäältä hengellisesti köyhille, joilla itsessään ei ole mitään, vaan täytyy kaikki pyytää ja saada Jumalalta. Se tulee salassa, hiljaa ja näkymättömästi niin kuin siemen itää maassa.
 
Jumalan valtakunta tulee meidän ihmisten keskelle ja sydämiin uskon kautta Vapahtajaamme ja vaikuttaa syntiemme anteeksisaamiseen ylittäen kaikki maantieteelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset rajat.  Ja kerran aikojen lopussa joulun lapsi Jeesus
tulee suuressa voimassa ja kirkkaudessa Kunnian Kuninkaana.
 
Saamme yhtyä edelleen alussa lainatun virren pyyntöihin siirtyessämme nyt adventtiaikaan: Sydämet syntymäs armolla täytä. Auta meitä Hengessä riemuitsemaan. Pois ota murhe ja kasvosi näytä luottaaksemme Syntisten Armahtajaa. Vuodata Henkesi sieluihimme, että me maailman hylkäisimme luopuen turhasta riemusta sen seimesi äärelle polvistuen.

Ei kommentteja: