Arvoisat kunniakansalaiset sotiemme veteraanit, kotirintamaväki, hyvät itsenäisyyspäivän juhlamme osanottajat: Lämpimästi tervetuloa tähän itsenäisyydenpäivän juhlaamme!
Siniristilippumme hulmuavat vapaan ja itsenäisen Suomemme tuhansissa lippusaloissa kalliisti lunastetun itsenäisyytemme tunnusmerkkinä jälleen tänään juhliessamme itsenäisyyttämme, jonka kunniaksi ensi vuonna saamme viettää 100-vuotista itsenäisyytemme juhlavuotta.
Näin pitkän ajan olemme saaneet elää kansakuntana kansakuntien valtaisen meren keskellä, vaikka olemme joutuneet kyllä kokemaan tänä aikana myös raskaat uhrit vaatineet talvisodan ja jatkosodan, mutta Kansojen Kaitsijan Jumalan johdatuksesta ja urhoollisten sotiemme veteraanien ja kotirintaman ansiosta olemme säilyttäneet itsenäisyytemme ja vapautemme.
Te olette täyttäneet suuren suomalaisuusmiehen A.I.Arwidssonin vaatimuksen: Isänmaan puolesta on pantava alttiiksi henki ja omaisuus, sen puolesta on seistävä tai kaaduttava, uhrattava kaikki tai ei mitään. Siitä nöyrä kiitos Teille.
Ja kalliisti hankkimanne vapautemme haluamme jatkossakin säilyttää, koska rakastamme omaa maatamme ja kansaamme aivan kuten suurin kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi riimittelee: Maa kunnasten ja laaksojen,/ Mi on tuo kaunoinen?/ Tuo hohteess´ kesäpäivien,/ Tuo loisteess´ pohjan tulien,/ Tuo talven, suven ihana,/ Mi ompi soma maa?// Siell´tuhansissa järvissä/ Yön tähdet kimmeltää/ Ja kanteleitten pauhina/ Siell´ kaikuu ympär´ kallioi´/ Ja kultanummen hongat soi:/ Se ompi SUOMENMAA.
Ja me tunnemme ja tunnustamme itsemme hyvin Jorma Etton runosta: Suomalainen on sellainen, joka vastaa kun ei kysytä,/ kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun kysytään,/ sellainen joka eksyy tieltä, huutaa rannalla/ ja vastarannalla huutaa toinen samanlainen:/ metsä raikuu, kaikuu, hongat humajavat./ Sellaisella suomalaisella on aina kaveri,/ koskaan se ei ole yksin ja se kaveri on suomalainen./ Eikä suomalaista erota suomalaisesta mikään,/ ei mikään paitsi kuolema ja poliisi.
Tunnustamme läheisen naapurimme Hämeenkyrön nobel-kirjailijan F.E. Sillanpään sanoin: Mitä lieneekin aarteita Suomessa,/ toki kallehin on vapaus,/ Tääll´ on suorana seistä ja kaatua/ joka miehellä oikeus. Ja siksi yksi hartaimmista toiveistamme on rauhan säilyminen. Jo kuningas Daavidin pojan kuningas Salomon rakentaman temppelinvihkiäisjuhlassa 950 vuotta ennen Kristuksen syntymää luettiin Herran siunaus, jossa yhä tänä päivänä saamme rukoilla ajankohtaista rauhan pysymistä.
Maailmanpolitiikan tila onkin entistä epävakaampi ja vaikka menneinä vuosia ehdimme jo tuudittautua maailman kestävään rauhaan, tänään tilanne on muuttunut, sillä 59 % suomalaisista uskoon myös meidän elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvattomammassa maailmassa kuin nykyään. Niinpä edelleen 70-80% kannattaa maamme puolustamista aseellisesti kaikissa olosuhteissa ja neljä viidestä kannattaa nykyistä asevelvollisuusjärjestelmäämme.
Jo ennen itsenäistymistämme runoilijamestari Eino Leino kirjoitti kauaskatseisesti yhä tähänkin päivään osuvasti: Koko maanpiiri kaipaa nyt rauhaa./ Mut vain vihan villitys pauhaa,/ sudet ulvovat, ukkonen jyrää,/ tylyt, tympeät katsehet kyrää.// Ajan hirmuisin aate on aina!/ Siks laulaa nyt maailmanlaine:/ ”Yö lankee. Kohta ei kukaan/ voi toimia toivonsa mukaan. Kaikki toivomme rauhan pysyvän. Ja kun nyt olemme menossa kohden joulua Rauhan suurta juhlaa, on hyvä muistaa enkelien tervehdys paimenille Jeesus-lapsen syntymästä: Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä RAUHA ihmisillä, joita hän rakastaa.
Kankaanpään kaupungin puolesta saan toivottaa teidät kaikki tervetulleiksi viettämään itsenäisyyspäivän juhlaamme tänne Kankaanpää-saliin. TERVETULOA!
Siniristilippumme hulmuavat vapaan ja itsenäisen Suomemme tuhansissa lippusaloissa kalliisti lunastetun itsenäisyytemme tunnusmerkkinä jälleen tänään juhliessamme itsenäisyyttämme, jonka kunniaksi ensi vuonna saamme viettää 100-vuotista itsenäisyytemme juhlavuotta.
Näin pitkän ajan olemme saaneet elää kansakuntana kansakuntien valtaisen meren keskellä, vaikka olemme joutuneet kyllä kokemaan tänä aikana myös raskaat uhrit vaatineet talvisodan ja jatkosodan, mutta Kansojen Kaitsijan Jumalan johdatuksesta ja urhoollisten sotiemme veteraanien ja kotirintaman ansiosta olemme säilyttäneet itsenäisyytemme ja vapautemme.
Te olette täyttäneet suuren suomalaisuusmiehen A.I.Arwidssonin vaatimuksen: Isänmaan puolesta on pantava alttiiksi henki ja omaisuus, sen puolesta on seistävä tai kaaduttava, uhrattava kaikki tai ei mitään. Siitä nöyrä kiitos Teille.
Ja kalliisti hankkimanne vapautemme haluamme jatkossakin säilyttää, koska rakastamme omaa maatamme ja kansaamme aivan kuten suurin kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi riimittelee: Maa kunnasten ja laaksojen,/ Mi on tuo kaunoinen?/ Tuo hohteess´ kesäpäivien,/ Tuo loisteess´ pohjan tulien,/ Tuo talven, suven ihana,/ Mi ompi soma maa?// Siell´tuhansissa järvissä/ Yön tähdet kimmeltää/ Ja kanteleitten pauhina/ Siell´ kaikuu ympär´ kallioi´/ Ja kultanummen hongat soi:/ Se ompi SUOMENMAA.
Ja me tunnemme ja tunnustamme itsemme hyvin Jorma Etton runosta: Suomalainen on sellainen, joka vastaa kun ei kysytä,/ kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun kysytään,/ sellainen joka eksyy tieltä, huutaa rannalla/ ja vastarannalla huutaa toinen samanlainen:/ metsä raikuu, kaikuu, hongat humajavat./ Sellaisella suomalaisella on aina kaveri,/ koskaan se ei ole yksin ja se kaveri on suomalainen./ Eikä suomalaista erota suomalaisesta mikään,/ ei mikään paitsi kuolema ja poliisi.
Tunnustamme läheisen naapurimme Hämeenkyrön nobel-kirjailijan F.E. Sillanpään sanoin: Mitä lieneekin aarteita Suomessa,/ toki kallehin on vapaus,/ Tääll´ on suorana seistä ja kaatua/ joka miehellä oikeus. Ja siksi yksi hartaimmista toiveistamme on rauhan säilyminen. Jo kuningas Daavidin pojan kuningas Salomon rakentaman temppelinvihkiäisjuhlassa 950 vuotta ennen Kristuksen syntymää luettiin Herran siunaus, jossa yhä tänä päivänä saamme rukoilla ajankohtaista rauhan pysymistä.
Maailmanpolitiikan tila onkin entistä epävakaampi ja vaikka menneinä vuosia ehdimme jo tuudittautua maailman kestävään rauhaan, tänään tilanne on muuttunut, sillä 59 % suomalaisista uskoon myös meidän elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvattomammassa maailmassa kuin nykyään. Niinpä edelleen 70-80% kannattaa maamme puolustamista aseellisesti kaikissa olosuhteissa ja neljä viidestä kannattaa nykyistä asevelvollisuusjärjestelmäämme.
Jo ennen itsenäistymistämme runoilijamestari Eino Leino kirjoitti kauaskatseisesti yhä tähänkin päivään osuvasti: Koko maanpiiri kaipaa nyt rauhaa./ Mut vain vihan villitys pauhaa,/ sudet ulvovat, ukkonen jyrää,/ tylyt, tympeät katsehet kyrää.// Ajan hirmuisin aate on aina!/ Siks laulaa nyt maailmanlaine:/ ”Yö lankee. Kohta ei kukaan/ voi toimia toivonsa mukaan. Kaikki toivomme rauhan pysyvän. Ja kun nyt olemme menossa kohden joulua Rauhan suurta juhlaa, on hyvä muistaa enkelien tervehdys paimenille Jeesus-lapsen syntymästä: Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä RAUHA ihmisillä, joita hän rakastaa.
Kankaanpään kaupungin puolesta saan toivottaa teidät kaikki tervetulleiksi viettämään itsenäisyyspäivän juhlaamme tänne Kankaanpää-saliin. TERVETULOA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti