Talouden tasapainottamisessa riittää vuosien urakkaa

Riikka Purra tylyttää rankasti entisiä hallituksia: ”Vararikkopolitiikkaa” Erityisen tärkeää on varmistaa, että pieni- ja keskituloisten asemasta huolehditaan ja että elämisen kustannukset pysyvät kohtuullisina, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa. . Edellisen hallituksen tuudittautuminen keinotekoiseen nollakorkomaailmaan oli utopiaa, johon meillä ei ole enää kerta kaikkiaan varaa, Riikka Purra maalailee. Kuva: Kari Salonen Mielipide|Talous11.9.202305:55 Riikka Purra Edesmennyt valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas (sd) tapasi sanoa, että vahva julkinen talous on köyhän paras turva. Esittelin ensimmäisen ehdotukseni valtion talousarvioksi vuodelle 2024 elokuun lopulla. Lähtöasetelma hallituksen budjettiriiheen on haastava. Talousarvioehdotus kääntää nyt suunnan kohti kestävämpää taloudenpitoa, mutta helppoa se ei ole. Edellisen hallituksen tuudittautuminen keinotekoiseen nollakorkomaailmaan oli utopiaa, johon meillä ei ole enää kerta kaikkiaan varaa. Edellinen hallitus lisäsi myös vastuuttomasti valtion käyttömenoja – sellaisia, jotka eivät olleet koronan tai maailmanpoliittisen tilanteen näkökulmasta välttämättömiä. Valtion budjetti vuodelle 2024 on kuitenkin arviolta 10,1 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämää on vuonna 2027 vielä yli yhdeksän miljardia euroa. Miksi alijäämät ovat niin suuria? Hyvinvointialueiden menot kasvavat ripeästi väestön ikääntyessä. Valtionvelan korkokulut nousevat myös koko ajan. Maksamme pelkkiä valtionvelan korkoja ensi vuonna jo yli kolme miljardia euroa! Valtiontalous on saatava oikaistua nopeasti – pysyvien menojen taso on ollut pitkään ylimitoitettu suhteessa veropohjaamme ja kansantaloutemme tuotantoon. Erityisen tärkeää on kuitenkin varmistaa, että pieni- ja keskituloisten asemasta huolehditaan ja että elämisen kustannukset pysyvät kohtuullisina. Perussuomalainen kädenjälki näkyy vahvasti hallitusohjelmassa ja siten myös talousarvioehdotuksessa. Veronalennuksiakin on. Esimerkiksi polttoaineen verotus kevenee jo ensi vuoden alusta, ja työnverotusta lasketaan pieni- ja keskituloisia painottaen työtulovähennyksen kautta. Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii myös suoraa sopeutusta – menosopeutuksia ehdotuksessani on noin 700 miljoonan arvosta. Nämä sopeutustoimet ovat ikäviä, mutta toisaalta välttämättömiä Suomen tulevaisuuden turvaamiseksi. Elinvoimainen maaseutukin tarvitsee vahvaa julkista taloutta, jolle koko Suomi viime kädessä perustaa myös itsemääräämisoikeutensa ja suvereniteettinsa. Lisää aiheesta:MT Gallup: Puolet suomalaisista ei usko Orpon hallituksen saavan valtion velkaa kuriin Vaalikauden lopulla otamme edelleen velkaa paljon, mutta suunta on nyt kääntynyt, ja vanhenevan väestön oloissa velkaantumisen hidastuminen on jo hyvä saavutus. Olemmekin virkamiesarvioiden mukaan edelleen saavuttamassa julkisen talouden sovitut vahvistamistavoitteet, ja velkasuhde vakautuu vuoteen 2027 mennessä. Olemme talousarvioehdotukseni myötä kääntämässä Suomen suuntaa ja pelastamassa Suomea edellisten hallitusten vararikkopolitiikalta. Sopeutamme julkista taloutta yhteensä kuudella miljardilla eurolla vaalikauden loppuun mennessä, kokonaisveroastetta nostamatta. Lisäksi panostukset kasvuun hallitusohjelmassa sovitun investointikokonaisuuden myötä tuovat työpaikkoja, elinvoimaa ja kasvunäkymiä kaikkialle Suomeen. Kirjoittaja on valtiovarainministeri (ps.