Satakuntakin joutui tarkkailuluokalle

Nämä hyvinvointi­alueet joutuvat ministeriön tarkkailu­luokalle Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen mukaan hyvinvointi­alueiden kanssa käydään keskustelua alueiden tilanteesta ja pohditaan, miten valtio voisi olla alueiden tukena. Ikosen mukaan hyvinvointialueiden tilanteet ovat lähteneet Suomessa eriytymään. Hyvinvointialueiden valtion ohjausta tullaan tiivistämään syksyn aikana, kertoo kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok). Tiiviimmällä ohjauksella on Ikosen mukaan määrä auttaa erityisesti niitä alueita, joilla on erityisiä haasteita. – Täällä hetkellä erityisesti huolet liittyvät Lapin, Keski-Suomen, Vantaan ja Keravan, Kanta-Hämeen, Itä-Uudenmaan ja Satakunnan hyvinvointialueiden tilanteeseen, Ikonen sanoi tiedotustilaisuudessaan Helsingissä. – Näiden alueiden kanssa käydään tarkentavat keskustelut syksystä alkaen, Ikonen jatkoi. Ikosen mukaan hyvinvointialueiden kanssa käydään keskustelua alueiden tilanteesta ja pohditaan, miten valtio voisi olla alueiden tukena. – Alueiden kanssa käydään myös yhteistä arviointia siitä, mitä alueilla vielä voitaisiin tehdä ja mitä mahdollisesti muualla on tehty onnistuneesti. Osa hyvinvointialueista on löytänyt keinoja, joilla toimintaa on saatu tehostettua. Nämä keinot on nyt saatava kaikkien käyttöön, Ikonen painotti. Ikosen mukaan valtiolla on viime kädessä vastuu palveluiden turvaamisesta kaikille suomalaisille. – Jos näyttää siltä, että jokin alue ei sitten selviä edelleenkään tehtävistään, voi myös arviointimenettelyn käynnistyminen tulla kyseeseen, Ikonen sanoi. Valtiovarainministeriön osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen pitää hyvinvointialueiden tunnuslukujen valossa todennäköisenä, että lähiaikoina valtio voi joutua käynnistämään arviointimenettelyjä joidenkin alueiden kohdalla. Ahosen mukaan arviointimenettely on viimesijainen keino, jolla valtio yhdessä hyvinvointialueen kanssa lähtee miettimään toimenpiteitä, joilla välttämättömät palvelut turvataan ja talous saadaan tasapainoon. Tässä yhteydessä sovitaan myös toteutettavien toimenpiteiden aikataulusta. – Kyse ei ole rangaistuksesta, vaan siitä, että valtio viime kädessä vastaa siitä, että peruspalvelut kaikille ihmisille tulee turvattua, Ahonen sanoi tiedotustilaisuudessa. Ahosen mukaan valtiolla on valmius jo syksyn aikana käynnistää arviointimenettelyjä, jos tilanne esimerkiksi talouden tunnuslukujen tai palvelujen järjestämisen suhteen on niin huono, että arviointimenettelyille on tarvetta. Myös ensi keväänä saattaa käynnistyä Ahosen mukaan arviointimenettelyjä, kun nähdään hyvinvointialueiden toteutuneet tilinpäätöstiedot tältä vuodelta ja alueiden ensi vuoden talousarviot. Ikoselta kysyttiin tiedotustilaisuudessa, millä perusteella edellä mainitut kuusi aluetta ovat valikoituneet tiiviimmän ohjauksen kohteiksi. Ikosen mukaan hyvinvointialueiden tilanteet ovat lähteneet Suomessa eriytymään, sillä osalla alueista tilanne näyttää erittäin hyvältä, ensi vuoden talousarvio on ylijäämäinen ja ne pystyvät turvaamaan palvelut ja myös pääsemään asetettuihin taloudellisiin tavoitteisiin. – Näiden nimettyjen alueiden osalta sopeuttamispaine ja haaste maaliin pääsemisessä vaikuttavat kaikkein suurimmalta. Olemme ajatelleet, että näiden alueiden kanssa on erityistä hyötyä siitä, että istumme samaan pöytään ja haemme keinoja, mitä valtio voi tehdä, mitä alue voi tehdä vielä lisää, mitä voidaan oppia muilta alueilta, Ikonen muotoili. Ahonen korosti, että kuuden alueen kanssa käytävät keskustelut eivät ennakoi sitä, että juuri ne joutuisivat arviointimenettelyyn. – Näiden alueiden osalta halutaan yhdessä lähteä miettimään polkua eteenpäin ja tunnistaa keinoja, joilla voidaan välttää mahdollisia järeämpiä ohjauskeinoja, Ahonen sanoi. – Arviointimenettelyn pitää aina perustua lain kriteerien täyttymiseen, koska sillä tullaan rajoittamaan hyvinkin paljon yksittäisten alueiden osalta itsehallintoa eli kansanvaltaisuuden toteuttamista, Ahonen painotti.