Turvallisuusselonteko

Häkkänen nosti esille vaarallisen piirteen Venäjän toiminnassa: Yhteistyö tiivistyy Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) esitteli hallituksen puolustusselonteon tiedotustilaisuudessa. Hän kertoi, että Venäjä säilyy Suomelle keskeisimpänä turvallisuusuhkana. Antti Häkkänen sanoo, että turvallisuustilanne on vakava ja se voi muuttua nopeasti. Näkyvissä on vaarallinen piirre: Venäjä on tiivistänyt yhteistyötä Pohjois-Korean, Iranin ja Kiinan kanssa. Suomen turvallisuustilanteeseen ei ole odotettavissa nopeaa kehitystä parempaan, vaikka aktiiviset sotatoimet Ukrainassa päättyisivät. Häkkäsen mukaan kahdenvälisen yhteistyön tärkeimmät kumppanit ovat Ruotsi, Norja, Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Viro. Maaryhmistä korostuu Ison-Britannian johtama JEF. Uusi puolustusselonteko on julkaistu. Iltalehti kokoaa pääasiat tähän juttuun. Selontekoa tiedotustilaisuudessa tänään esitelleen puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok) mukaan turvallisuustilanne on vakava, vaikeasti ennakoitavissa ja se voi muuttua nopeasti. – Nopeaa kehitystä parempaa ei ole odotettavissa, vaikka aktiiviset sotatoimet Ukrainassa päättyisivätkin, hän sanoi Häkkäsen mukaan Venäjä säilyy keskeisimpänä turvallisuusuhkana. – Ja vaarallinen piirre on sekin, että Venäjä on tiivistänyt yhteistyötään Pohjois-Korean, Iranin ja myös Kiinan kanssa, Häkkänen sanoi Suomi on Naton ulkorajavaltio, joka Häkkäsen mukaan sijaitsee sotilasstrategisesti merkittävällä alueella osana sekä Itämeren aluetta että arktista aluetta. – Nämä alueet ovat Suomen puolustuksen keskeinen intressi, Häkkänen sanoi Häkkäsen mukaan Ukrainan tuen jatkaminen on Suomen puolustuksen etujen mukaista ja se vaikuttaa keskeisesti koko Euroopan turvallisuuteen. – Pitää muistaa, että Venäjä julkilausutusti ilmoitti joulukuussa 2021 tavoittelevansa etupiirijakoa, Häkkänen sanoi. Häkkäsen mukaan edessämme on vahvan varautumisen aikakausi. – Vahvistamme Suomen puolustusta entisestään. Tämä kiteytyy neljään pilariin: kansallinen puolustuskyky, Naton pelote ja puolustus, puolustusyhteistyö sekä kokonaismaanpuolustus, Häkkänen sanoi. Häkkäsen mukaan Suomi vahvistaa kykyään vastata laaja-alaiseen vaikuttamiseen, pitkäkestoiseen sotilaalliseen painostamiseen ja vuosia kestävään laajamittaiseen sodankäyntiin. – Uudistamme maapuolustuksen vieden samalla loppuun ilma- ja merivoimien suurhankkeet. Luomme edellytykset liittokunnan yhteisen puolustuksen toimeenpanolle Suomessa. Asevelvollisuus, laaja reservi ja korkea maanpuolustustahto säilyvät Suomen puolustuksen perustana. Kokonaismaanpuolustuksen periaatteen mukaisesti Suomen puolustus nojaa yhteiskunnan vahvaan tukeen, Häkkänen sanoi. Häkkäsen mukaan Suomi ylläpitää ja kehittää vahvaa omaa puolustuskykyään jatkossakin kaikissa tilanteissa. – Se on kaiken ydin ja siitä emme tingi. Samalla Suomen puolustus on erottamaton osa Naton yhteistä puolustusta. Suunnittelemme, harjoittelemme ja varaudumme puolustautumaan yhdessä liittolaistemme kanssa, Häkkänen korosti. Iltalehti näytti tilaisuuden suorana lähetyksenä. Tekstimuotoinen seuranta löytyy jutun lopusta. Mikä puolustusselonteko? Puolustusselonteossa tarkastellaan toimintaympäristön kehitystä ja arvioidaan puolustuksen kehittämistarpeita keskipitkällä aikavälillä. Selonteossa linjataan Suomen puolustuskyvyn ylläpidosta ja kehittämisestä osana Natoa sekä Suomen puolustuspoliittisesta ja sotilaallisesta roolista Natossa, EU:ssa ja kansainvälisessä puolustusyhteistyössä. Edellinen puolustusselonteko on vuodelta 2021, joten muutoksia on luvassa. Iltalehti kertoi viime viikolla tietoihinsa perustuen, että Suomi esimerkiksi perustaa Naton maaoperaatioihin valmiit joukot, jotka voidaan lähettää kokonaan tai osittain Suomen rajojen ulkopuolelle puolustusliiton rauhan ajan tehtäviin tai puolustamaan aseellisesti jotakin toista Nato-maata. Häkkänen kertoi, että uusinta selontekoa alettiin tehdä vuoden syksyllä 2023 ja että hankkeessa on ovat olleet tiiviisti mukana myös oppositiopuolueet. Parlamentaarinen seurantaryhmä on ollut hankkeessa tiiviisti mukana koko 15 kuukautta kestäneen hankkeen ajan.