Hoosiannasunnuntai

1. adventtisunnuntai Joulujakso, adventtiaika Kuninkaasi tulee nöyränä Uskonpuhdistuksen kirkoissa päivän päätekstinä on keskiajan perinteen mukaisesti kertomus Jeesuksen ratsastuksesta Jerusalemiin. Jeesus ei tullut Jerusalemiin maallisten valtiaiden tavoin, vaan nöyränä, aasilla ratsastaen. Näin hän liittyi Sakarjan kirjan profetiaan rauhan kuninkaan tulemisesta. Tähän viittaa myös päivän nimitys nöyrtymisen adventti (adventus humiliationis). Kirkkovuoden ensimmäinen sunnuntai julistaa, että Jumala ei ole kaukana meistä. Hän lähestyy kansaansa antaakseen sille pelastuksen uuden ajan. Hoosiannaa laulaen tervehdimme Jeesusta Kuninkaanamme ja iloitsemme siitä, että hän on tullut ja vapauttanut meidät yhteyteen Jumalan ja toistemme kanssa. Päivän evankeliumit liittävät adventin ja joulun palmusunnuntaihin ja pääsiäisen tapahtumiin. Näin kirkkovuoden pääsiäiskeskeisyys tulee esille alusta lähtien. Joulu saa merkityksensä vain yhteydessä Kristuksen kärsimykseen, kuolemaan ja ylösnousemukseen. Raamatun tekstit Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Mark. 11:1–10 Evankeliumista Markuksen mukaan, luvusta 11 Kun he lähestyivät Jerusalemia ja tulivat Betfageen ja Betaniaan Öljymäen rinteelle, Jeesus lähetti edeltä kaksi opetuslastaan ja sanoi heille: ”Menkää tuolla näkyvään kylään. Heti kun te tulette sinne, te näette kiinni sidotun aasinvarsan, jonka selässä ei kukaan vielä ole istunut. Ottakaa se siitä ja tuokaa tänne. Jos joku kysyy, miksi te niin teette, vastatkaa, että Herra tarvitsee sitä mutta lähettää sen pian takaisin.” Opetuslapset lähtivät ja löysivät varsan, joka oli sidottu kujalle oven eteen. He ottivat sen. Paikalla olevat ihmiset kysyivät: ”Mitä te oikein teette? Miksi te viette varsan?” He vastasivat niin kuin Jeesus oli käskenyt, ja heidän annettiin mennä. He toivat varsan Jeesukselle ja heittivät vaatteitaan sen selkään, ja Jeesus nousi ratsaille. Monet levittivät vaatteitaan tielle, toiset taas lehviä, joita he katkoivat tienvarresta. Ja ne, jotka kulkivat hänen edellään ja perässään, huusivat: - Hoosianna! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! Siunattu isämme Daavidin valtakunta, joka nyt tulee! Hoosianna korkeuksissa!

Valtiovarainministeri Riikka Purra jaksaa

Näin on marjat Pihlajan vaikka ovatkin jo pudonneet tai lintujen syömiä! Riikka Purra Olen varoitellut Suomen valtion velkakehityksestä tasaisin väliajoin – viimeksi eduskunnassa velkajarrukeskustelussa – ja monien mielestä liian negatiivisesti ja turhia piruja seinille maalaillen. Kuluvana vuonna valtion budjettitalouden alijäämä ilman korkomenoja on noin 11 miljardia euroa. Otamme velkaa lisää siis valtavan määrän. Valtiolla on velkaa pian 200 miljardia euroa. Tämä siis siitä huolimatta, että olemme päättäneet julkista taloutta vahvistavista toimista jo nyt 10 miljardin edestä. Menoja on karsittu ja verojakin jouduttu korottamaan. Suhdanne on ollut valitettavan huono, joten julkista taloutta vahvistavat työllisyystoimet hidastavat velkaantumista täydellä painollaan vasta suhdanteen käännyttyä. Ja kyllä, leikkaukset leikkaavat myös kasvua lyhyellä aikavälillä. Tekemättä ei voi silti jättää. Tilanne maailmalla ei ole helpottanut urakkaa: tullikilpailut, sota Ukrainassa. Kasvu on vaatimatonta Saksassa, joka on meille keskeinen vientimaa. Ja kaiken sen päälle Suomen melko tavalla vaatimaton kasvu jo 18 vuoden ajan. Suomen kansantalouden perimmäinen ongelma on yhtäältä talouskasvun puute, toisaalta liialliset rakenteelliset menot julkisessa taloudessa. Menojen karsimista täytyy jatkaa seuraavassa hallitusohjelmassa. Arvioni on, että noin 10 miljardin sopeutuskokonaisuus on välttämätön. Emme voi teeskennellä ja uskotella kasvun riittävän. Seuraavan hallituksen ohjelma talouspolitiikan osalta tulee olemaan siis kriittinen Suomen luottokelpoisuuden kannalta. Velkasuhde on saatava laskuun vuodesta 2027 alkaen. Nämä ratkaisut kannattaa tehdä kohtuullisen sään aikana. Emme tee säästöjä EU:n vuoksi, vaan siksi, että voisimme jättää lapsillemme paremman maan. Puolustusmenojen raju kasvu iskee erityisesti vuosikymmenen loppupuolella. Sote-menot jatkavat ripeää kasvuaan. Soten kokonaisuuden osalta on selvää, että nykyinen malli johtaa suuriin ongelmiin ja seuraava hallitus joutuu korjaamaan valuvikaista rahoitusmallia. Tämä hallitus ei suuriin muutoksiin ehdi, sillä valmistelu vie kauan aikaa ja se on tehtävä huolellisesti tietoon perustuen. Liiallisen alijäämän menettelyyn joutuminen on realismia. Tämä vain korostaa sitä, mitä olemme tähän saakkakin tehneet. Yhtäältä säästäneet, toisaalta luoneet kasvutoimia, jotta tulevaisuus olisi parempi. Kasvu syntyy liiketoiminnasta, yksityiseltä sektorilta. Tarvitsemme entistä enemmän realismia ja kykyä tunnustaa ikävät tosiasiat. Tehottomiin yritystukiin ei ole varaa, työn pitää olla kannustavaa, tulonsiirtoihin nojaava maahanmuutto on huono diili. Tarvitsemme kansantalouden kokonaisvaltaisen kasvuremontin. Sen täytyy koostua koulujemme opetuksen ja oppimisen korjauksesta, vaatimustason nostosta kaikkialla, perusteellisesta priorisoinnista ja menoleikkauksista sekä rakenneuudistuksista. Terve kasvu syntyy markkinatalouden pohjalta, ei ylläpitämällä OECD-maiden suurimpiin kuuluvaa julkista sektoria tai keksimällä uusia tukia jaettavaksi sinne tänne. Olemme tehneet jo paljon suunnan korjaamiseksi, mutta lisää tarvitaan. EU:n alijäämämenettelyyn joutuminen kertoo siitä, että kymmenien vuosien aikana tehty väärä talouspolitiikka johtaa huonoihin tuloksiin. Suuntaa on muutettava nyt, kun ulkopuolellakin nähdään Suomen valtiontalouden heikko kehitys. Liiallisen alijäämän menettely ei tarkoita sitä, että EU päättää rahojemme käytöstä, mutta se on varoitusmerkki huonosta tulevaisuudesta, jos suunta ei muutu. Otamme varoituksen vakavasti. Toimiin on jo ryhdytty, ja sopeutuksia viedään edelleen täytäntöön budjettiriihen päätösten mukaisesti. Kasvun oraita on onneksi myös näkyvissä: jäänmurtajia, energiaklusterin tapahtumia, investointeja ja kotitalouksien kasvavia kulutussuunnitelmia. Nyt vain täytyy jatkaa ja tehdä vielä paremmin.

Miestenpiirissä

Hakoniemen miestenpiirissä viikolla. FB:n yläkuvassa olemme Anssi Kaharin ja Pekka Nikkolan kanssa, tulimme viimeisinä Äijäjumpassa olleina! Toisessa kuvassa musisoijat laulajina Raimo Rantala ja Pasi Junnila, soittamassa Jari Ketola ja Reijo Koivusilta. Kolmannessa kuvassa Vihtiläjärven pöydän väkeä!😘😍🥰😊

Vaihtoehtobudjetit hakuammuntaa

Jari Koskela Eilen käsiteltiin opposition vaihtoehtobudjetteja. Joka syksyinen poliittista keskustelua aktivoiva perinne. Ohessa puheeni: Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Nyt SDP kyllä tarjoaa kylmää kyytiä. Nyt on joku kaalimaan vartijana, koska maaseutua teidän vaihtoehtobudjetissa kyllä kohdellaan aika kovalla kädellä. Maataloustuista pois miljoona, autoilun kustannuksia ylös, maatalouden energiatukia leikataan, hevosilta poistetaan, ja vieläpä turvetuotannostakin 30 miljoonaa. Onko SDP:n tarkoitus tyhjentää maaseutu lopullisesti ja keskittää väestö suuriin kaupunkeihin? Ymmärtääkö SDP, että maaseudun elinvoima hyödyttää koko Suomea ja vientiteollisuuttamme, joka lepää paljolti maaseutumaisten alueiden harteilla? Turvetuotannosta vielä: Siitä leikkaaminen osuu myöskin meidän huoltovarmuuteen. Energiaturve on ainoa kotimainen ja vakaa energialähde, joka tarjoaa lämpöä kovimmilla pakkasilla. Turvetuotannon alasajon myötä menettäisimme myös kasvu- ja kuiviketurpeen sekä monet uudet turveinnovaatiot, joilla myöskin tulisi vientituloja, millä tämä maa tullaan pelastamaan jatkossa. SDP:n vaihtoehto olisi toteutuessaan turmiollista koko Suomelle.

Perintö- ja lahjaverotus alenee

Käyttäjän Kansanedustaja Jari Koskela julkaisu Perintö- ja lahjaverotus alenee ensi vuonna pienempien perintöjen ja lahjojen kohdalla. Asiasta keskusteltiin eilen eduskunnassa. Ohessa pitämäni puheenvuoro: Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia verojaoston puheenjohtajalle hyvästä esittelystä. Hän jo kiteytti siinä hyvin oleellisen, mutta kertaus on opintojen äiti. Eli käsittelemme nyt valtiovarainvaliokunnan mietintöä perintö- ja lahjaverotuksen muutoksista. Esitys keventää verotusta nimenomaan arjen tilanteissa. Verotettavan perintöosuuden alaraja nousee 20 000 eurosta 30 000 euroon ja verotettavan lahjan alaraja 5 000 eurosta 7 500 euroon. Tämä on järkevä, pitkään odotettu tarkistus, koska hinnat ja omaisuuserät ovat nousseet mutta rajat ovat laahanneet perässä. Samalla tavanomaisen koti-irtaimiston verovapaata määrää nostetaan 4 000 eurosta 7 500 euroon. Kun perhe tyhjentää kotia ja jakaa käytettyä tavaraa, emme tarvitse verottajaa selvittämään jokaisen tuolin, astian tai lampun arvoa. Arvoisa rouva puhemies! Esitys helpottaa myös tilanteita, joissa perintö on epälikvidiä. Maksamattomalle perintöverolle laskettava viivästyskorko alenee. Viitekorkoon lisätään jatkossa 2 prosenttiyksikköä nykyisen 3,5:n sijasta. Kun perintövero voi tulla maksettavaksi ennen kuin varoja on mahdollista realisoida järkevästi, korkojen kohtuullistaminen on reilua. Se vähentää pakkomyyntejä ja tukee kotimaista omistajuutta esimerkiksi maatiloilla ja perheyrityksissä. Erityisen tärkeä on muutos alaikäisen perillisen sukupolvenvaihdoshuojennukseen. Jos yrittäjä kuolee yllättäen ja perillinen on alaikäinen, huojennus voi jatkossa toteutua, kun edunvalvoja jatkaa yritystoimintaa yhtiössä. Näin turvataan työpaikkoja ja annetaan yritykselle mahdollisuus selvitä vaikean hetken yli. Samalla on pidettävä huoli siitä, että sääntelyä ei kierretä keinotekoisilla järjestelyillä. Lisäksi oikaisuvaatimusten käsittelyyn tuodaan selkeyttä, kun menettelyyn sovelletaan täydentävästi verotusmenettelylakia. Se on juuri sitä järkevää sääntelyä, joka vähentää turhaa pompottelua. Arvoisa rouva puhemies! On esitetty huolia verotuoton laskusta. Valiokunnan arvion mukaan kokonaisvaikutus on noin 81 miljoonaa euroa vuodessa, mutta samalla vahvistamme verojärjestelmän hyväksyttävyyttä, vähennämme hallinnollista työtä ja tuemme kasvua, yrittäjyyttä ja perheiden ostovoimaa. Tästä syystä tätä esitystä on helppo kannattaa. — Kiitoksia.

EU:n alijäämämenettely vakava varoitus

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Alijäämämme on liiallinen – pian virallisestikin Mahdollinen EU:n liiallisen alijäämän menettely on varoitusmerkki huonosta tulevaisuudesta. Otamme varoituksen vakavasti. Olemme ryhtyneet jo sopeutustoimiin, mutta lisää toimia tarvitaan tulevina vuosina, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purra. Olen varoitellut Suomen valtion velkakehityksestä tasaisin väliajoin – viimeksi eduskunnassa velkajarrukeskustelussa – ja monien mielestä liian negatiivisesti ja turhia piruja seinille maalaillen. Kuluvana vuonna valtion budjettitalouden alijäämä ilman korkomenoja on noin 11 miljardia euroa. Otamme velkaa lisää siis valtavan määrän. Valtiolla on velkaa pian jo 200 miljardia euroa. Tämä siis siitä huolimatta, että olemme päättäneet julkista taloutta vahvistavista toimista jo nyt 10 miljardin edestä. Menoja on karsittu ja verojakin jouduttu korottamaan. Suhdanne on ollut valitettavan huono, joten julkista taloutta vahvistavat työllisyystoimet hidastavat velkaantumista täydellä painollaan vasta suhdanteen käännyttyä. Ja kyllä, leikkaukset leikkaavat myös kasvua lyhyellä aikavälillä. Tekemättä ei voi silti jättää. Tilanne maailmalla ei ole helpottanut urakkaa: tullikilpailut, sota Ukrainassa. Kasvu on vaatimatonta Saksassa, joka on meille keskeinen vientimaa. Ja kaiken sen päälle Suomen melko tavalla vaatimaton kasvu jo 18 vuoden ajan. Finanssipoliittisilla säännöillä ehkäistään ylivelkaantumista EU:n finanssipoliittiset säännöt rakennettiin aikanaan epätäydellisen talous- ja rahaliiton osaksi estämään jäsenmaiden ylivelkaantumista. EU:n liiallisen alijäämän menettelyssä komissio ensin esittää tämänkertaisessa raportissaan arvion alijäämäkriteerin rikkoutumisesta. Tämän jälkeen komissio esittää EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvostolle (Ecofin) menettelyn käynnistämistä ja suositukset tilanteen korjaamiseksi. Neuvosto hyväksyy menettelyn käynnistämisen ja suositukset tilanteen korjaamiseksi määräenemmistöllä. Suosituksissa tilanteen korjaamiseksi jäsenmaalle asetetaan julkisen talouden sopeutuspolku (niin sanottu korjaava nettomenopolku), jota noudattamalla alijäämä saadaan alle 3 prosentin. Jos jäsenmaa ei noudata korjaavaa nettomenopolkua, maalle voidaan määrätä sakko. Varsinaisia sakkoja ei ole vielä ikinä määrätty. Menoja pitää edelleen karsia Suomen kansantalouden perimmäinen ongelma on yhtäältä talouskasvun puute, toisaalta liialliset rakenteelliset menot julkisessa taloudessa. Menojen karsimista täytyy jatkaa seuraavassa hallitusohjelmassa. Arvioni on, että noin 10 miljardin sopeutuskokonaisuus on välttämätön. Emme voi teeskennellä ja uskotella kasvun riittävän. Säästöt turvaavat paremman maan lapsillemme Seuraavan hallituksen ohjelma talouspolitiikan osalta tulee olemaan siis kriittinen Suomen luottokelpoisuuden kannalta. Velkasuhde on saatava laskuun vuodesta 2027 alkaen. Nämä ratkaisut kannattaa tehdä kohtuullisen sään aikana. Emme tee säästöjä EU:n vuoksi, vaan siksi, että voisimme jättää lapsillemme paremman maan. Puolustusmenojen raju kasvu iskee erityisesti vuosikymmenen loppupuolella. Sote-menot jatkavat ripeää kasvuaan. Soten kokonaisuuden osalta on selvää, että nykyinen malli johtaa suuriin ongelmiin ja seuraava hallitus joutuu korjaamaan valuvikaista rahoitusmallia. Tämän hallitus ei suuriin muutoksiin ehdi, sillä valmistelu vie kauan aikaa ja se on tehtävä huolellisesti tietoon perustuen. Taloutemme vaatii kasvuremonttia Liiallisen alijäämän menettelyyn joutuminen on realismia. Tämä vain korostaa sitä, mitä olemme tähän saakkakin tehneet. Yhtäältä säästäneet, toisaalta luoneet kasvutoimia, jotta tulevaisuus olisi parempi. Kasvu syntyy liiketoiminnasta, yksityiseltä sektorilta. Tarvitsemme entistä enemmän realismia ja kykyä tunnustaa ikävät tosiasiat. Tehottomiin yritystukiin ei ole varaa, työn pitää olla kannustavaa, tulonsiirtoihin nojaava maahanmuutto on huono diili. Tarvitsemme kansantalouden kokonaisvaltaisen kasvuremontin. Sen täytyy koostua koulujemme opetuksen ja oppimisen korjauksesta, vaatimustason nostosta kaikkialla, perusteellisesta priorisoinnista ja menoleikkauksista sekä rakenneuudistuksista. Terve kasvu syntyy markkinatalouden pohjalta, ei ylläpitämällä OECD-maiden suurimpiin kuuluvaa julkista sektoria tai keksimällä uusia tukia jaettavaksi sinne tänne. Olemme tehneet jo paljon suunnan korjaamiseksi, mutta lisää tarvitaan. EU:n alijäämämenettelyyn joutuminen kertoo siitä, että kymmenien vuosien aikana tehty väärä talouspolitiikka johtaa huonoihin tuloksiin. Suuntaa on muutettava nyt, kun ulkopuolellakin nähdään Suomen valtiontalouden heikko kehitys. Kasvun oraita näkyy Liiallisen alijäämän menettely ei tarkoita sitä, että EU päättää rahojemme käytöstä, mutta se on varoitusmerkki huonosta tulevaisuudesta, jos suunta ei muutu. Otamme varoituksen vakavasti. Toimiin on jo ryhdytty, ja sopeutuksia viedään edelleen täytäntöön budjettiriihen päätösten mukaisesti. Kasvun oraita on onneksi myös näkyvissä: jäänmurtajia, energiaklusterin tapahtumia, investointeja ja kotitalouksien kasvavia kulutussuunnitelmia. Nyt vain täytyy jatkaa ja tehdä vielä paremmin. RIIKKA PURRA

Ukrainan tukemista lisättävä

Halla-aholta varoitus Venäjästä Jussi Halla-ahon mukaan Ukrainan auttaminen on asetettava etusijalle. Puhemies Jussi Halla-ahon mielestä Euroopan maiden olisi lopetettava öljyn ostaminen Venäjältä ja maiden olisi kannettava kortensa kekoon Ukrainan auttamiseksi. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva Mika Lehto Puhemies Jussi Halla-aho (ps) on puhunut Ukrainan puolesta Tukholmassa. Halla-aho huomautti, että monet Euroopan maat ostavat yhä öljyä ja lannoitteita Venäjältä, ja monet maat eivät hoida omaa osuuttaan Ukrainan aseavusta. Halla-ahon mukaan Venäjä on pysäytettävä Ukrainassa tai muuten Venäjästä tulee vaarallisempi kaikille – ja puheiden lisäksi tarvitaan etenkin suurten ja varakkaiden maiden panostuksia Ukrainaan. – Sanomme usein, että ukrainalaiset taistelevat meidän kaikkien puolesta. Jos todella ajattelemme niin, meidän on toimittava sen mukaisesti ja asetettava Ukrainan auttaminen etusijalle, Halla-aho sanoo. – Jos haluamme, että venäläiset, ja yhdysvaltalaiset, ottavat meidät vakavasti, meidän on otettava enemmän vastuuta ja tehtävä itsestämme merkityksellisiä, Halla-aho toteaa puheenvuoronsa päätteeksi Krimin foorumin parlamentaarisessa huippukokouksessa Tukholmassa.

Tuomiosunnuntaina

Tänään olin Jämijärven kirkossa vähän yllättävissäkin toimissa ja sitten kastepappina yksityiskodissa Kirkko Suomessa · Tänään vietetään kirkkovuoden päätöstä, tuomiosunnuntaita. Päivän evankeliumitekstin mukaan Kristus tulee aikojen lopulla ”kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa ja istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle” (Matt. 25:31). Näin kirkkovuoden viimeinen sunnuntai liittyy samalla seuraavaan sunnuntaihin, adventtiin. Kirkkovuoden alussa ja lopussa – tai lopussa ja alussa – kuuluu sama viesti: Jumala lähestyy meitä Kristuksessa ja asettaa meidät kasvojensa eteen. Päivän tekstit ja rukoukset löytyvät täältä: https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/…/sunnuntai-23-11-2025/

Keskisarja veti väkeä

”Tunnin juna on mielenvikainen, likainen, monen miljardin puhallus” – Teemu Keskisarja sai väen liikkeelle Kankaanpäässä Suorapuheinen Teemu Keskisarja myöntää pelaavansa mediapeliä valtamedioita vastaan. Omilla säännöillään. Perussuomalaisten ensimmäinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja vieraili Jämijärvellä ja Kankaanpäässä lauantaina. Taustalla valtiopäiväneuvos Anssi Joutsenlahti (ps.). Kuva: Pekka Söderlund Pekka Söderlund 00 Nukkavierun oloinen mies seisoo Kankaanpään torin reunalla keskellä väkijoukkoa. Likainen takki ja eri paria olevat lapaset korostavat perussuomalaisten tämän hetken kirkkaimman tähden imagoa. Puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Teemu Keskisarja vietti lauantain kiertämällä Satakunnassa. Kiertue käynnistyi Jämijärveltä, josta matka jatkui Kankaanpäähän. Kiertue päättyi Poriin. Kankaanpäässä kansanmies sai väen liikkeelle. Vaikka aamulla kireänä paukkunut pakkanen kuritti Pohjois-Satakuntaa vielä päivälläkin. Kauppatorilla Keskisarjaa oli kuuntelemassa monikymmenpäinen yleisö. Keskisarja on värikkäillä lausunnoillaan joutunut kohusta toiseen. Mies itse toteaa pelaavansa mediapeliä omilla säännöillään. ”Valtamedian kanssa ei voi pelata mediapeliä valtamedian säännöillä. Jos pelaan mediapeliä heidän säännöillään, häviän jokaisen matsin 6–0. Siitä syystä minun on rikottava niitä sääntöjä, eli nämä kohut ja performanssit ovat ainoa tapa saada viestiäni läpi.” ”Kyllähän minä osaisin kirjoittaa rutikuivia artikkeleita valtiontaloudesta, mutta niille ei ole tilaa valtalehdissä. Siitä syystä, kun kerran puolessa vuodessa pääsen kolmeksi minuutiksi televisioon, niin tottakai minä tykitän silloin päin näköä. Ei se ollut mikään vahinkokohu.” Teemu Keskisarja keskusteli Kankaanpään torilla lukuisien kansalaisten ajatuksia. Teemu Keskisarja keskusteli Kankaanpään torilla lukuisien kansalaisten ajatuksia. Kuva: Pekka Söderlund Keskisarja puhuu mielellään valtakunnan politiikasta, vaikka miehellä on sukujuuria myös Kankaanpäässä. ”Äitini sukua asui täällä 1800-luvun puolivälissä. Olen 1/16 osa kankaanpääläinen.” Pori–Haapamäki -rata on Pohjois-Satakunnassa iso puheenaihe, josta on puhuttu vuosikausia. Mediassa se on jäänyt Turun tunnin juna -hankkeen jalkoihin. Tunnin junaan puuttuu myös Keskisarja. ”Tunnin juna on mielenvikainen, likainen, monen miljardin puhallus. Jokseenkin jokainen persu kaataisi tunnin junan heti jos se olisi mahdollista. Mutta mitä muuta hallitusvastuu on kuin tuommoisia kiusallisia sulle–mulle juttuja. Vastaavasti kokoomus ja rkp ovat hyväksyneet sellaisia juttuja jotka heitä sattuu”, selittää Keskisarja hallitusvastuuta. Toisin kuin muissa pitäjissä, täällä arvohenkilöt ovat uskaltautuneet persuiksi. Siis papit. ”Eihän Suomen elinhermo ole siellä rannikolla, ei siellä ole luonnonvaroja. Suomen elinhermo on täällä pohjoisemmassa ja sisämaassa, jossa ovat metsät, jossa ovat kaivokset ja Suomen todellinen elinvoima. Ei siitä ole mitään hyötyä Suomelle, että helsinkiläinen pääsee 20–40 minuuttia nopeammin Turkuun, joka on arkkitehtuuriltaan vammainen kaupunki ja jossa ei ole ollut mitään nähtävyyksiä sitten Turun palon 1827”, tykittää Keskisarja. ”Olen tutkinut Haapamäki-radan rakentamista ja sitä, miksi se rata tuli juuri siihen mihin se aikoinaan rakennettiin. Silloin se rakennettiin luonnonvarojen ja Suomen kokonaisuuden kannalta siihen mihin se rakennettiin. Silloin osattiin ajatella fiksusti ja rata rakennettiin Suomen vientiä ajatellen. Teemu Keskisarja vaihtoi ajatuksia Jouko Fossin kanssa. Taustalla karvialainen valtuutettu Joni Lentovaara (ps.). Teemu Keskisarja vaihtoi ajatuksia Jouko Fossin kanssa. Taustalla karvialainen valtuutettu Joni Lentovaara (ps.). Kuva: Pekka Söderlund Perussuomalaisten kannatus sukelsi pahasti viime kevään kuntavaaleissa. Tämä näkyi myös Kankaanpäässä, joka on pitkään ollut Suomen perussuomalaisinta aluetta. Keskisarjan mukaan sukelluksen syy on se, että kuntavaalit eivät kiinnosta perussuomalaisia samalla tavalla kuin eduskuntavaalit. ”Tänne ajellessani mietin, mitkä ovat ne syyt, että persut ovat niin suosittuja Pohjois-Satakunnassa. Toisin kuin muissa pitäjissä, täällä arvohenkilöt ovat uskaltautuneet persuiksi. Siis papit. Yleensähän persut ovat palomiehiä, sairaanhoitajia, erittäin kunniallisia ammatteja sinänsä, mutta täällä hengenmiehet ovat lähteneet mukaan. Se kummasti nostaa liikkeen uskottavuutta ja arvovaltaa jos pitäjän merkkimies tunnustaa perussuomalaisia.”

Teemu Keskisarjaa kuuntelemaan

Kyllä kelpaa tulla kuuntelemaan Teemu Keskisarjaa, kun on näin hyviä tarjoiluja kakku- ja pullakahvit sekä Huhtahyvän makkaroita😊😘😍🥰 Sinikka Aaltonen · Moikka nähdäänkö huomenna lauantaina 22.11 Kankaanpäässä Peruspesällä klo 11.30.👍💎🇫🇮 os.Kauppatori 3 Torilla Teemu Keskisarja klo 11.30-12.30 makkaratarjoilu 😋 Peruspesällä kahvitarjoilu 🙂🇫🇮

Nyt ollaan toden edessä tuhlailujen jälkeen

Riikka Purra Edellisen hallituksen edustajat ovat taas viime päivinä suosineet argumenttia, jonka mukaan heidän korona-aikaan lisäämänsä rahat eivät kohdanneet silloisessa oppositiossa vastustusta. Lueskelin juuri puheenvuoroani huhtikuulta 2020, kun hallitus oli antanut historiallisen suuren, yl 4 mrd€, lisäbudjetin. Seuraavaan lisäbudjettiin meni tuosta vain kaksi viikkoa. Muistutin puheessani, että Suomella on ollut merkittäviä pidemmän aikavälin haasteita jo ennen koronaepidemiaa, ja että nyt hallituksen pitäisi kyetä pragmaattisuuteen ja priorisointiin. Esimerkiksi keventämällä kuntien velvoitteita ja säästämällä sieltä, mistä voi, kun kerran menot valtavasti muuten kasvavat. ”Demografiset ongelmat, maksajien määrän väheneminen ja julkisen talouden epätasapaino kärjistyvät merkittävästi. Myös riski eurokriisistä ja yhteisvastuista kasvaa.” Olin hyvin kriittinen sitä kohtaan, että kaikkea rahanjakoa perustellaan kriisillä eikä mistään voida luopua. ”Valtion miljoonien jakamista pitäisi leimata erittäin vahva pragmatismi ja käytännöllisyys. Realismia on myöntää, että ihan kaikkea ei ole mahdollista korjata ja korvata. Realismia olisi myös hyväksyä, että juuri nyt ei kannata huutaa uusien tai toteutumatta jääneiden oikeuksien perään, vaan huolehtia siitä, että pääsemme valtiona ja yhteiskuntana ylipäätänsä pinnalle.” ”Priorisointi tarkoittaa sitä, että päättäjät kykenevät arvioimaan eri tarpeiden keskinäistä suhdetta. Jos vain saajilta kysyy, kaikki ovat huutavassa tarpeessa.” Vaadin hallitukselta malttia kantaa vastuuta vaatimusten edessä. ”Valtiossa ei liene yhtä ainutta sektoria, toimijaa, virastoa, instanssia, toimialaa, elinkeinoa, joka ei itse olisi sitä mieltä, että juuri se ansaitsisi lisärahoitusta ja nyt jonkinlaista kompensaatiota.” Puheenvuorossani kuvasin, että hallituksen lisäbudjettia sen pääosin hyvistäkin toimenpiteistä huolimatta leimaa samanlainen usko rahan loppumattomuuteen kuin koronaa ennenkin. Vaadin, että toissijaisista hankkeista pitäisi kyetä luopumaan. ”Hallitus ei ole luopunut yhdestäkään lempihankkeestaan. Ei leikkauksia, ei tavoitteiden siirtämistä, ei painopisteiden muutoksia, ei kuntien tehtävien karsimista, ei abstraktista hyvispolitiikasta luopumista konkreettisen, yksinkertaisen, todennettavan politiikan hyväksi.” Nostin esille kulttuurialan saamat erityispanostukset ihmetellen, eikö ihmisten toimeentulomenetysten kompensoiminen olisi riittänyt koskemaan myös kulttuurialan ihmisiä. Ministerit kertoivat, että kriisi on ollut poikkeuksellisen kova kulttuurikentälle. Korjaan, että kriisi on ollut poikkeuksellisen kova lähes kaikille sektoreille. Puutuin myös siihen, että hallitus päätti korvata Veikkauksen tippuneet rahapelituototkin täysimääräisesti. ”Veikkauksen rahojen hyötyjissä on mukana myös kovemman luokan tukilinkoja, jotka eivät tarvitsisi mitään. Ehkä rahareittejä peleihin addiktoituneiden pienituloisten ja yhteiskuntamme kannalta turhanpäiväisten järjestöjen välillä kannattaisi juuri nyt tarkastella, kun epidemia on pannut markettien koneet kiinni.” Samoin ihmettelin, että ilmastopolitiikan menoista ei edes väliaikaisesti aiottu leikata. Hallitus perusteli asiaa sillä, että ilmastokriisi ei pysähdy koronakriisin vuoksi. ”Ei pysähdykään, mutta ei se pysähdy sen paremmin hallituksen toimenpiteiden tai miljoonien vuoksi. Itse asiassa kuvaavaa on, että mikäli kriisi jatkuu hyvin pitkään, hiilidioksidipäästöt vähenevät enemmän kuin hallituksen edes kunnianhimoisimmilla hankkeilla.” Muistutin hallitusta vauhtisokeuden vaaroista rahaa jaettaessa. Kriisioloissa pitäisi olla erityisen tarkka. ”Erityisoloissa poliittisilta päättäjiltä vaaditaan kykyä pragmaattisiin päätöksiin. On välttämätöntä asettaa asiat tärkeysjärjestykseen, kun maata kohtaa ennätysnopea kriisi ja syvä taantuma.”

Edellinen hallitus nosti budjettimenoja 40 miljardia

Purra: Sanna Marinin hallitusta vaivasi koronan aiheuttama vauhti­sokeus Purran mukaan Marinin hallituksen olisi pitänyt ryhtyä säästötoimiin, mutta näin ei toimittu, vaan painettiin lisää kaasua. Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusta vaivasi viime hallituskaudella koronakriisin aiheuttama vauhtisokeus, kun budjettimenot kasvoivat neljän koronavuoden aikana yhteensä yli 40 miljardia euroa. Purra kommentoi Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) julkistamaa raporttia toimittajille eduskunnassa. Purran mukaan Marinin hallituksen olisi pitänyt ryhtyä säästötoimiin, kun talous lähti kasvuun, mutta näin ei toimittu, vaan painettiin lisää kaasu

Talouskasvua tarvitaan

Purra: On syytä varautua siihen, että Suomi joutuu liiallisen alijäämän menettelyyn heti alkuvuodesta Perussuomalaisen valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan Suomi saattaa joutua liiallisen alijäämän menettelyyn heti alkuvuodesta. Hän kommentoi asiaa eduskunnassa tiistaina velkajarrua koskevassa lähetekeskustelussa. Eilen Euroopan komissio julkaisi ennusteensa Suomen talouden kehityksestä. Valtiovarainministeri Riikka Purra pitää ennusteen julkisen talouden lukuja sanalla sanoen pysäyttävinä, vaikkakaan ei toki yllättävinä asiaa tunteville. Komission virkamiesten arvion mukaan Suomen julkinen velka ylittää 90 prosentin kriittisen rajapyykin jo ensi vuonna. Komission ennusteessa julkisen talouden alijäämä on vielä neljä prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2026. – Julkisen velan ylittäessä 90 prosenttia jo ensi vuonna joudumme EU-vaatimusten nojalla jo vuonna 2027 tilanteeseen, jossa velkasuhteen kasvun pysäyttämisen lisäksi seuraava hallitus joutuu sopeuttamaan niin paljon, että julkinen velkasuhde alenee keskimäärin vähintään prosenttiyksikön vuodessa. On jo nyt siis aivan selvää, että esittämäni arvio 10 miljardin sopeutustarpeesta ensi kaudella on realismia, Purra toteaa. Tilanne on vakava Ainoa mielenkiintoinen kysymys onkin, riittääkö edes se. – Julkisen talouden tilanne on siis vakava. Valtiovarainministeriön riippumaton ennuste valmistuu joulun alla. Saamme silloin uusimman tiedon julkisen velan kehityksestä. Kuitenkin, kuten olen jo hyvän tovin varoittanut, on syytä varautua siihen, että Suomi joutuu liiallisen alijäämän menettelyyn heti alkuvuodesta. – Tämä näyttää lukujen perusteella hyvin selvältä. Puolustusmenot eivät selitä nykyistä alijäämäämme, vaan kyse on tulopohjan heikosta kehityksestä suhteessa muihin kasvaviin menoihin, kuten nopeasti kasvaviin sotemenoihin ja tulonsiirtoihin valtion siirtotaloudessa, Purra kertoo. – Iso kuva kaikessa yksinkertaisuudessaan on se, että olemme rakentaneet vuosikymmenten kuluessa liian suuren sosiaalivaltion, jonka menotarpeet mitoitettiin Nokia-klusterin huumavuosiin. Tuo huuma oli kuitenkin kangastus, eikä raha lisääntyneisiin ja kasvaneisiin etuihin, oikeuksiin ja tukiin yksinkertaisesti riitä. Suomen Uutiset

Päivän satoa

Roktähti Juissi Läskinen Ylläpitäjä · Tänään päästiin vielä lenkkeilemään latupohjilla joissa ei ollut niin liukasta kuin asfaltilla, joka oli paikoin peilijäässä. Pian kuitenkin pitää siirtyä lenkkeilemään kaduille, kun lumitykit oli jo valmiina ja latukoneellekin oli jo tallin eteen uraa tehty. Mukana oli 11 miestä ja liukkaudesta johtuen vauhti jäi vähän alle 6 km/h. Jo klo 8 olin Raumalla Rukousaamiaisessa ja klo 13 Kankaanpään Kunnonlähteellä auditorian täyttäneeessä upeassa Katseet eteen-puhetilaisuudessa - puhujakaarti: Maija Koskela - Helkama-Auto Työministeri Matias Marttinen Prikaatikenraali Jami Virta - Porin Prikaati Akseli Reho - Vatajankoski ja Harri Aho - Kunnonlähde Kankaanpää. Kiitos myös kaikille osallistujille - otetaan ensi vuonna uudelleen!

Musiikkiopisto 60 vuottaan

Kankaanpään Musiikkiopiton 60-vuotisjuhlakonsertti oli vaikuttava kaikin puolin ja urheiluhallikin oli täynnä tyytyväisiä kuulijoita!

Lunta tullut juuri maan peitteeksi

"Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa, järven aalto jäätynyt talvi pakkasessa." Tämän Sakari Topeliuksen joululaulun Varpunen jouluaamuna sanojen mukaisesti emme Tunnin lenkillä menneet -3 asteen pakkasessa liukastelemaan kaduille vaan kiersimme kuntoreitin+juoksuradan, yhteensä 5,6 km , mukana mukavasti 12 henkeä. Lunta todella ei vielä ollut paljoa, vain nimeksi ja maan peitteeksi!

Työn verotusta kevennetään

Jari Koskela on käyttäjän Minna Reijonen ja 3 muun seurassa. · Perussuomalaiset: Suomalaisen duunarin verotus kevenee Perussuomalaisten valtiovarainvaliokunnan jäsenet kansanedustajat Ville Vähämäki, Minna Reijonen, Sami Savio, Jari Ronkainen ja Jari Koskela korostavat, että vuoden 2026 veroratkaisut keventävät työn verotusta laajasti painottuen pieni- ja keskituloisiin. Samalla hallitus yksinkertaistaa verojärjestelmää ja vahvistaa kannustimia. Hallitus keventää työn verotusta noin miljardilla eurolla vuonna 2026. Tämä vahvistaa entisestään nousussa olevaa palkansaajien ostovoimaa ja parantaa työnteon kannustimia. Ylimpiä marginaaliveroja lasketaan noin 57 prosentista noin 52 prosenttiin. Muutoksen jälkeenkin hyväosaisten verotus on kansainvälisesti vertaillen kireää. Eläkeläisten verotuksen kiristymistä lievennetään eläketulon lisäveron kevennyksellä. – Työn verotuksen keventäminen on kasvutoimi. Kun ahkeruudesta jää enemmän käteen, lisää se työtä, yrittämistä ja koko Suomen talouskasvua, kansanedustaja Ville Vähämäki toteaa. Työtulovähennyksen lapsikorotus tuplataan 105 euroon per lapsi. Lapsikorotus oli hallituksen aloittaessa nolla euroa. Lapsikorotuksen voimaantulo ja vahvistaminen on suoraa helpotusta perheiden arkeen ja parantaa työn vastaanottamisen kannustimia. – Lapsiperheille jää ensi vuonna enemmän käteen. Tämä on konkreettinen ja oikeudenmukainen parannus, joka tukee arjen menoja ja kannustaa työntekoon, kansanedustaja Minna Reijonen korostaa. Selkeämpi ja oikeudenmukaisempi verotus Hallitus selkeyttää verojärjestelmää. Perussuomalaiset edustajat katsovat, että yksinkertaisempi ja johdonmukaisempi verotusmenettely on palkansaajan etu. – Verotuksen kikkailua vähennetään ja peruslinjaa kevennetään. Laaja veropohja ja matalat verokannat on reilu ja tasapuolinen ratkaisu, kansanedustaja Jari Ronkainen sanoo. Ulkomailta tulevan palkansaajan lähdevero alennetaan 25 prosenttiin. Järjestelmää laajennetaan koskemaan myös Suomeen palaavia Suomen kansalaisia. Tavoitteena on houkutella osaajia ja edistää paluumuuttoa. – Suomen on pystyttävä kilpailemaan osaajista. Aiempaa alempi lähdevero ja selkeä sääntely tuovat meille tekijöitä ja investointeja. On tärkeää saada kotiutettua takaisin Suomeen täältä aiemmin pois muuttaneita, suomea puhuvia omia kansalaisiamme, kansanedustaja Sami Savio painottaa. Yrityskauppoihin ennakoitavuutta ja työntekijälle turvaa Ehdollisen lisäkauppahinnan verotusta jaksotetaan niin, että vero maksetaan vasta, kun lisävastike vahvistuu. Lisäksi työnantaja voi tietyin edellytyksin maksaa työntekijän oikeudellisen neuvonnan kustannuksia verovapaasti esimerkiksi rikos- tai riita-asioissa, kun asia liittyy työtehtäviin. – Yritystoimintaan tulee ennakoitavuutta ja paperisotaa kevennetään. Samalla työntekijälle turvataan reilu kohtelu tiukoissa tilanteissa, kansanedustaja Jari Koskela korostaa. Vuoden 2026 tuloverotuksen kokonaisuus vahvistaa kotimaista kysyntää, parantaa työnteon kannustimia ja yksinkertaistaa verojärjestelmää. Pieni- ja keskituloiset hyötyvät, perheiden arki helpottuu ja Suomi houkuttelee osaajia. – Työn verotusta kevennetään. Se on tämän paketin ydin. Kun työnteko ja yrittäminen kannattaa, voittaa koko Suomi, perussuomalaiset edustajat muistuttavat yhteisesti.

Ratahanke etenee

Ratahankkeen selvitystyö on edelleen kesken – asiaan saadaan vastauksia helmikuussa Väyläviraston selvitystyö on koostunut kolmesta osiosta, jonka viimeinen vaihe on vielä kesken. Radan peruskorjaus liikennöitävään kuntoon tulisi maksamaan maltaita. Euroista ei ole vielä puhuttu, mutta vuonna 2020 julkaistun kehärata-selvityksen mukaan Pori–Haapamäki -rataosuuden kunnostus tulisi maksamaan satoja miljoonia euroja. Pekka Söderlund Pori–Haapamäki radasta on puhuttu viime vuosina paljon. Radan kunnostuksesta puhuttiin jo viime vuosikymmenellä, mutta silloin ei löytynyt riittävää tahtotilaa satoja miljoonia euroja maksavalle hankkeelle. Radan uudelleen käyttöön ottaminen nousi uudelleen esiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Tätä seurasi vilkas keskustelu Suomen valmiudesta ottaa vastaan kansainvälisiä joukkoja ja muuta apua, mikäli syttyisi sotilaallinen kriisi. Aihe otti uusia kierroksia keväällä 2023, kun Suomesta tuli puolustusliitto Naton jäsen. Poliittista tahtotilaa ratahankkeelle voisi nykyisessä turvallisuustilanteessa löytyäkin, mutta lopullinen päätösvalta on poliitikoilla. Ratahanketta voimakkaasti ajanut kankaanpääläinen kansanedustaja Jari Koskela (ps.) kertoo, että asia on edelleen selvityksessä. ”Radan peruskorjaushankkeen selvitykseen myönnettiin avustusta kaksi vuotta sitten, ja se on edelleen työn alla. Tämän hetkisen tiedon mukaan selvitys valmistuu ensi vuoden alussa”, kertoo Koskela. Kansanedustajan mukaan ennen selvityksen valmistumista asialle ei voida tehdä oikeastaan mitään. ”Selvityksen valmistuminen on viivästynyt.” Vaikka varsinaista päätöksentekoa asiasta ei olekaan vielä päästy tekemään, on Pori–Haapamäki -rataa käyty edistämässä eri paikoissa ja monenlaisilla kokoonpanoilla. ”Liikenneministeri Lulu Ranne (ps.) totesi taannoin, että tämä ratahanke on tiedossa. Puolustusministeriössä myös ymmärretään millainen merkitys radalla on Niinisalon varuskunnalle, joka on puolestaan erittäin tärkeä varuskunta jo pelkästään harjoitusalueita ajatellen”, Koskela kertoo.

Ei ole meidän YLE:kään tasapuolinen

Riikka Purra Ehkä hurjinta BBC:n pomojen eroon johtaneessa harhaanjohtavassa uutisoinnissa on se, että se tosiaan on aivan peruskauraa. Yksi BBC-pomoista, joka työnsä sai säilyttää, puolustaakin manipuloitua videota sanomalla, että kyseinen journalismi on ”normal practice”. Ja niin se on Suomessakin. Tänäkin syksynä Yleisradio on uutisoinut minun väittäneen asioita, joita en ole väittänyt, ja useiden korjausvaatimusten jälkeen kieltäytynyt korjaamasta, vedoten tulkintaan. Tämä tosiaan on politiikan journalismin peruskauraa. Suomessa ei valitettavasti ole yhtään Telegraphin kaltaista mediaa, joka Yleä (tai tarpeen mukaan muita) ottaisi vastaavalla tavalla kepulikonsteista kiinni. Meidän Ylellä jaetaankin sen sijaan pomoille bonuksia.

Purra: Toivoa näkyvissä

Kansainvälinen valuuttarahasto kiittelee Suomen talouden sopeutuksia – Purra: ”Tulevien vuosien kasvu ratkaisee lopulta, mikä sopeutustarve on” 10.11.2025 Kansainvälinen valuuttarahasto arvioi tuoreessa lausunnossaan, että Suomen julkista taloutta pitää jatkossa sopeuttaa noin 1,5 miljardilla eurolla vuosittain kunnes alijäämät poistuvat ja velka alkaa supistua. Kiitosta Suomi saa uudesta kansallisesta finanssipoliittisesta kehikosta. Valuuttarahaston mukaan uudistus osoittaa, että päättäjät ovat sitoutuneet julkisen talouden vakauttamiseen vahvasti yli puoluerajojen. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) mukaan Suomen pitäisi sopeuttaa julkista talouttaan vuosittain niin, että sopeutus vastaa puolta prosenttia bruttokansantuotteesta. Euroina vuotuinen sopeutus olisi 1,5 miljardia. Tätä tahtia pitää IMF:n mukaan jatkaa, kunnes julkisen talouden alijäämä poistuu ja velka vähenee. Valtiovarainministeri Riikka Purra pitää IMF:n arvioita sopeutustarpeesta oikeansuuntaisena. – IMF:n arvio sopeutuksen mittaluokasta on samaa luokkaa kuin valtiovarainministeriö on arvioinut finanssipoliittisen sääntelyn uudistuksessa. Meillä on vielä edessä vaikein työ: päätökset uusista sopeutuksista. Urakka vaatii vähintään kaksi vaalikautta, Purra sanoo. Talouskasvu kiihtyy ensi vuonna Suomen talous on elpynyt hitaasti, mutta IMF ennustaa kasvun kiihtymistä 1,5 prosenttiin ensi ja sitä seuraavana vuonna. Julkisen talouden alijäämä pysyy tänä vuonna lähellä viime vuoden tasoa, koska julkisen talouden tulot kasvavat heikosti, puolustusmenot lisääntyvät ja sosiaali- ja terveyspalveluissa on kustannuspaineita. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen lähestyy 90:tä prosenttia tänä vuonna, valuuttarahasto arvioi. Tulevien vuosien talouskasvu ratkaisee lopulta, mikä sopeutustarve on, valtiovarainministeri Purra sanoo. – Joka tapauksessa se (sopeutustarve) on huomattava. Olen itse pitänyt perusteltuna 10 miljardin sopeutustarvetta seuraavalle hallituskaudelle, Purra sanoo. Tekoälyä hyödynnettävä jatkossa lisää IMF suosittelee, että Suomi kehittää aktiivista työvoimapolitiikkaa ja nostaa osaamistasoa. Nämä olisivat keskeisiä keinoja vauhdittaa tekoälyn käyttöönottoa. Valuuttarahasto kehottaa lisäämään korkeakoulutusta, sillä Suomi on jäljessä verrokkimaita. – Hallitus on jo ryhtynyt toimiin korkeakoulutuksen lisäämiseksi. On hyvä, että IMF nostaa esiin tekoälyn hyödyntämisen, sillä tekoäly voi vaikuttaa talouskasvuun ja työmarkkinoihin, Purra sanoo. IMF myös kannustaa Suomea tarkastelemaan sääntelystä aiheutuvia yritystoiminnan esteitä, jotta tuottavuuden kasvua voidaan vauhdittaa. Suomen kannattaa myös edelleen edistää yritysrahoitusta ja investointeja, valuuttarahasto arvioi. SUOMEN UUTISET

Uskonpuhdistuksen eli reformaation päivä

‹Sunnuntai 9.11.2025› Reformaation päivä Uskon perustus 22. sunnuntai helluntaista omistetaan uskonpuhdistukselle. Sunnuntain tekstit liittyvät läheisesti uskonpuhdistuksen keskeiseen sisältöön. Jumala ei unohda kansaansa, vaan antaa kirkolle uudistumisen aikoja ja niitä ihmisiä, jotka auttavat meitä palaamaan kristillisen uskomme perusteisiin, Raamattuun ja sen julistamaan uskonvanhurskauteen. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Joh. 4:46–53 Evankeliumista Johanneksen mukaan, luvusta 4 Kapernaumissa oli kuninkaan virkamies, jonka poika oli sairaana. Kuultuaan Jeesuksen tulleen Juudeasta Galileaan hän lähti Jeesuksen luo ja pyysi, että tämä tulisi parantamaan pojan, joka oli kuolemaisillaan. Jeesus sanoi hänelle: ”Te ette usko, ellette näe tunnustekoja ja ihmeitä.” Mutta virkamies pyysi: ”Herra, tule, ennen kuin poikani kuolee.” Silloin Jeesus sanoi: ”Mene kotiisi. Poikasi elää.” Mies uskoi, mitä Jeesus hänelle sanoi, ja lähti. Jo kesken matkan tulivat hänen palvelijansa häntä vastaan ja kertoivat pojan parantuneen. Mies kysyi heiltä, mihin aikaan poika oli alkanut toipua, ja he sanoivat: ”Eilen seitsemännellä tunnilla kuume hellitti.” Silloin isä ymmärsi, että se oli tapahtunut juuri silloin, kun Jeesus sanoi hänelle: ”Poikasi elää”, ja hän ja koko hänen talonsa väki uskoivat Jeesukseen.

Jari kertoo kansanedustajan työstään

Satakunnan ja seutukunnan etujen ajamisesta Kirjoittaja uskoo, että PPH-radan tarveselvitykseen rahoitusta olisi kohtuullisesti saatavissa tällekin vuodelle. Kansanedustaja saa monesti kuulla kysymyksiä siitä, mitä asioita on saanut eduskunnassa aikaan ja miten äänestäjän etua on ajettu. Demokratiassa kukaan yksittäinen henkilö ei tee päätöksiä, vaan jokainen linjaus tarvitsee taakseen enemmistön. Asioita saa edistettyä hallituksessa, kun taas oppositiossa keskitytään pitkälti reagoimaan. Minulla on nyt kuuden eduskuntavuoden jälkeen kokemusta kummastakin roolista. Hallituksessa kansanedustajan tehtävä on tukea hallitusohjelmaa. Hallitus on tehnyt lukuisia esityksiä, joita kannatin oppositiokaudella ja vaalikampanjassani. Peruskouluun on panostettu, autoilun kustannuksia hillitty, tiestöä kunnostettu ennätysmäärä ja työmarkkinoille on tehty kauan kaivattuja uudistuksia. Valtiovarainvaliokunnan jäsenenä keskityn eduskunnassa julkisen talouden vakauttamiseen ja verorahojen jakautumiseen. Valtiovarainvaliokunta on siitä poikkeuksellinen, että siellä saa vaikuttaa hyvinkin suoraan siihen, miten määrärahoja käytetään. Parhaiten tämä näkyy siinä, miten valiokunta esittää joka joulukuussa täydennyksiä talousarvioesitykseen. Näissä neuvotteluissa pyrkinyt edistämään Satakunnan asiaa. Satakuntaan ohjautui viime vuonna ennätyspaljon eduskunnan jakovaraa. Saimme vuosien väännön jälkeen hankittua rahoituksen Karvian Alkkiantien päällystykseen ja Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan tutkinto-ohjelmaan. Rahoitusta tuli lukuisiin muihinkin tiehankkeisiin ympäri Satakuntaa. Sitä edellisenä vuonna rahoitusta saatiin muun muassa Knuutilantien päällystykseen sekä kauan odotettuun Kuninkaanlähteen ennallistamiseen. Myös muihin geoparkin kohteisiin on saatu rahoitusta. Lisäksi jakovaroja ohjattiin PPH-radan tarveselvitykseen. Tämän vuoden osalta neuvottelut ovat vielä kesken, mutta uskoisin, että rahoitusta jälleen kerran alueellemme saadaan kohtuullisesti. Satakunnan tienhankkeiden osalta sidosryhmäkeskustelut ovat myös tuottaneet tulosta. Uutta päällystettä ovat saaneet muun muassa kantatie 44 väliltä Kankaanpää-Lavia ja Kankaanpää-Honkajoki sekä Karviankyläntie, joka paransi huomattavasti merkittävän metallityöyrityksen kuljetuslogistiikkaa. Päällystettä sai myös tie välillä Siikainen-Tuorila. Satakunnan ja seutukuntamme asioita on siis edistetty ja omalta osaltani edistän niitä jatkossakin. Jari Koskela Kansanedustaja (ps)

Sade harvinaista lenkillä

Pansian lenkki valoissa, muuten pimeässä sadesäässä +8astetta. Kuusi urhoollista Heikki, Jarmo K, Olli, 2 Reinoa, Anssi, vastaan tuli Armas ja lähtöpaikalla oli Timo

Galluppeja tulee ja menee

SDP ja kokoomus nousussa Ylen gallupissa Keskustan ja perussuomalaisten kannatus on hieman laskenut. MAINOS (artikkeli jatkuu alla) Ylen uusimmassa puoluekannatusmittauksessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia kuukautta aiempaan verrattuna. Nousijat mittauksessa ovat kaksi suurinta puoluetta eli SDP ja kokoomus. SDP jatkaa kärjessä 25,4 prosentin kannatuksella. Kokoomuksen kannatus on tasan 19 prosenttia. Kolmantena on perussuomalaiset 14,6 prosentin kannatuksella. Neljäntenä on keskusta 13,8 prosentin kannatuksella. Molemmilla puolueilla kannatus on hieman laskenut. – Voi sanoa, että tämä on jopa melkein harvinaisen stabiili mittaus, ei hirveästi muutoksia tällä kertaa, toteaa Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja Ylelle. Puoluekannatus, marraskuu 2025 SDP, 25,4 (+0,5) Kokoomus 19 (+0,4) PS 14,6 (-0,3) Kesk 13,8 (-0,5) Vas 9,5 (-0,1) Vihr 7,3 (-0,2) RKP 3,9 (-0,2) KD 3,5 (±0,0) Liik 1,3 (+0,1) muut 1,7 (+0,3)

Keskisarjan katsaus pikkujoulutunnelmista

Teemu Keskisarja, kansanedustaja Viinapiru politiikan takapiruna Pikkujoulukausi lähestyy ja minä iloton ikäihminen joudun jälleen kieltäytymään kaikista kutsuista. Lohdukseni luen kirjoja, jotka kertovat viinamäen miehistä ja naisista. Viinapiru on tietysti pelannut ison roolin Suomen historian tragedioissa ja farsseissa. Lukemattomat emämunaukset olisivat selvin päin jääneet tekemättä suurhenkilöiltä, puhumattakaan pienistä ja keskikokoisista kansalaisista. Vaikea tosin sanoa, milloin juominen on syy ja milloin seuraus. Mikko Niskasen elokuvaklassikko Kahdeksassa surmanluodissa ”viina se ol' kaiken pahan alku meijän perreessä”. Syytös lienee kohtuuton kansalliselle tasolle. Suomalaisuuden surut vaativat välttämättä ilolientä. Ilman sitä eivät synny kirjat, taulut, laulut, hallituspohjat, idänsuhteet taikka arjen sankaruus. Politiikassa viinapiru on paitsi aiheuttanut myös estänyt pahuutta. Moni 1900-luvun alun terroristi ja luokka- tai vapaussodan pirulainen ja muiluttaja oli päissään, mutta emme näe niitä toteutumattomia veritekoja, joiden potentiaalinen tekijä makasi harmittomaksi sammuneena tai kohmelossa toimintakyvyttömänä. Ääriliikkeiden ääri-ihmisillä on ääritiloissa äärimmäiset elämäntapansa. Ehkä on yhteiskunnalle pienempi paha jos 96,2 tilavuusprosentin radikalismi veressä lantrautuu alkoholismiin. Lapuan liikkeen Vihtori Kosolan erotti suuren maailman mussoliineista ja hitlereistä, jollei muu niin pullon henki. Kosola ei saanut korkkia kiinni. Osin siksi ”Jumalan valitsemasta kansanjohtajasta” ei koitunut hengenvaaraa 1930-luvun hauraalle demokratialle. Jukka-Pekka Pietiäinen kuvaa viinapirunkin erinomaisessa elämäkerrassa Vihtori Kosola: mies ja myytti. (Minerva 2023). Kosolan luhistuminen herättää sympatiaa lukijassa. Suhteellisen yksinkertainen pohjalainen talonpoika ylilastautui aatteista ja päätyi politiikan painekattilaan, joka pihisi päihdyttäviä höyryjä. Toisenlainen tapaus oli Kosolan aikalainen K. M. Wallenius. Hän ei ollut lainkaan reppana vaan monipuolisesti lahjakas, sivistynyt, kyvykäs, karismaattinen veikkonen. Viinapiru teki Walleniukselle tepposet uran käännekohdissa. Wallenius leimautui takapiruksi Ståhlbergin kyyditykseen, jonka pienempi kiho sai järjettömään päähänsä Sortavalan seurahuoneella. Mäntsälän kapina 1932 lässähti känni-istunnoissa. Wallenius kulki tuomiosta tuomioon ja linnasta linnaan. Hän ei vetänyt promilleja övereiksi alinomaa, mutta ajoitus oli huono ja tuuri vielä huonompi. Muilla pirtuajan upseereilla oli univormussa samoja oksennustahroja. Onnekkaammat vain selvisivät kunnialla siitä mistä Wallenius kunniansa kadotti. Walleniuksestakin on tuore, ensiluokkainen elämäkerta. Lasse Laaksonen: Kynän ja miekan kenraali Wallenius. (Docendo 2021). Laaksonen asettaa hyvin mittasuhteisiinsa Walleniuksen teot. ”En ole kuullut koksaan sotapäälliköstä, joka olisi raittiusmies”, Wallenius puolusteli talvisodan ryyppyjään Mannerheimille. Lentävä lause vaatii ja Laaksoselta saa taustoituksensa. Wallenius oli sotinut loistavasti Lapissa ja ongelmitta edustustanut hotellissa Suomea ja itseään kansainvälisille lehtimiehille. Viime hetkiksi hän joutui Viipurinlahdelle toivottomiin oloihin. Puna-armeijan puskeutuminen jään yli Haminan maantielle ei riippunut neuvoa-antavista, joilla Wallenius lääkitsi ylirasitustaan, kylmetystään ja sapetustaan. Mannerheimin kimpaantuminen ja kauna käytännössä lopettivat Walleniuksen uran. Raittiusmies ei ollut Mannerheimkaan, kaukana siitä. Roteva viinapiru oli töninyt nuorta kadettia ja tsaarinupseeria urapolulta ojaan. Mannerheim kouliintui pikku hiljaa kohtuukäyttäjäksi. Vuosina 1918 ja 1939–44 hän oli omien ryyppyjensä ylipäällikkö ja pystyi päämajassa piikittelemään heikkopäisempiä. Juomaripoliitikoista tulee ensimmäisenä mieleen Ahti Karjalainen, mutta hänen jälkimaineensa huuruuntui liikaa. Karjalainen ei ollut viihdekäyttäjä. Hän turrutti viinaksilla ehkä aluksi sotatraumoja. Sitten hän sairastui poliitikon ammattitautiin. Kun ajanhenki 1950–70-luvuilla tuoksahti, päihtymys ei ollut kabineteissa ja saunoissa ongelma vaan virkavelvollisuus. Karjalainen suoriutui ministerinä yleensä hyvin. Ei hänen englannin kielensä ollut tönkömpää kuin kollegojen keskitaso. Alkoholisoitumista joudutti monisyinen ahdistus. Karjalainen putosi pöydän alle vasta Suomen Pankin suojatyöpaikassa, jossa lasinkallistamiselle ei löytynyt vaihtoehtoa. Kuten tunnettua, viinanpiru on hyvä renki mutta huono isäntä. Herrojen elkeet tarttuivat turmiollisesti esimerkiksi Väinö Leskiseen, joka muutoin oli parhaasta päästä työläispoliitikkoja. Urho Kekkonen oli pahamaineinen juomari ja keltaisen lehdistön epäsuosikki viimeistään pääministerinä 1950-luvulla. Taipumus taisi miellyttääkin tiettyä äänestäjäkuntaa. Myöhemmin Kekkosen kova viinapää saattoi olla legenda vailla lääketieteellistä pohjaa. Silti on todettava, että vanheneva presidentti ei humalassa tehnyt mitään kovin hulluja valtiotekoja. Pääministeri Sanna Marinin biletyksestä repesi 2020-luvun taitteessa skandaaleja, nykykielellä ”kohuja”. Ne näyttävät kaikinpuolin anteeksiannettavilta historioitsijan silmin. Korona lietsoi moralisointia kuin kieltolaki sata vuotta sitten. Jauhojengi on sukupolvikysymys, tuskin kohtalokkaampi kuin ryyppyremmi. Varsinainen viinapirun kanssa painiskelija on Paavo Väyrynen. Hänen imagonsa oli nuoruudesta asti kuiva – mutta elämäntapa yllättävän märkä. Presidentti Kekkonen kirjoitti vuonna 1970 päiväkirjaansa Väyrysestä, joka oli politiikan nouseva tähti: ”Sanoin hänelle, että ota huomioon, kuinka moni kyttää päänahkaasi. Jos olet humalassa, esim. silloin voit joutua heitetyksi pois puolueen johtopaikoilta.” Väyrynen vastasi: ”Sen tiedän, mutta sitä ei tapahdu.” Kohtapa Kekkonen kuuli kummia kotiryssiltä tai syväkurkuilta. Väyrynen oli jurrissa loukannut Neuvostoliiton suurlähettiläs Vladimir Stepanovia. Se oli 1970-luvun suomalaiselta yhtä riskaabelia kuin tänään keskisormen näyttö Naton pääsihteerille. Stepanov ”suuttui kuin ilves” Väyrysen sönkötyksestä. Ulkoministerikokouksessa Väyrynen oli käyttäytynyt ”härskisti, huutanut ja teutaroinut”. Kekkonen ennusti, että viinapirun takia Väyrysestä ”ei taida tulla mitään”. Väärin meni ennustus. Kannattaa lukea Lasse Lehtisen ja Sanna Ukkolan pätevä ja hauska teos Vastarannan kiiski. Paavo Väyrysen ihmeellinen elämä. (WSOY 2013). Väyrysen alkoholinkäyttö synnytti Arkadianmäellä sekä ministeriöiden virkakunnassa ja diplomaattipiireissä kokonaisen taruston. Japanissa tallautui pyhä puutarha-asetelma ja vaaliristeilyllä tuli kauniimpi sukupuoli asianmukaisesti lähestytyksi. Iltapäivälehtien lööpeissä Väyrynen hoiperteli monituiset kerrat. Mutta hän pysyi pystyssä eikä kaatunut! Hän kärsi morkkiksensa valtiomiehen arvon mukaisesti. Ei hän kuollut vitutukseenkaan. Paavo Väyrynen on uljas esikuva niille 2020-luvun poliitikoille, joilta viinapiru on vielä selättämättä.

Onko datakeskuksista lopultakaan taloudellista hyötyä Suomelle

Purra datakeskuksista: Sähkönkulutus on valtava – veronmaksaja ei voi loputtomasti tukea jättiyhtiöiden kasvavaa sähkönkulutusta Jos hyvin käy, datakeskusinvestoinnit täydentävät Suomen elinkeinorakennetta. Maamme on vakautensa ja viileän ilmastonsa ansiosta edullinen alusta datakeskuksille. Pessimistisemmissä skenaarioissa puolestaan datakeskusten lisäarvo jää isäntämaalle varsin rajalliseksi. Valtiovarainministeri Riikka Purra esittelee datakeskusten sähköveromuutosta koskevaa hallituksen esitystä eduskunnalle tänään tiistaina. – Tietoteknillisten sovellutusten kehittyessä ja sosiaalisen median ja pilvipalveluiden kasvaessa datakeskusten määrä tulee kasvamaan Suomessakin merkittävästi. Suomen verrattain kylmä ilmasto tarjoaa edulliset olosuhteet laskennan jäähdytykselle. Veronmaksajan pääosin omistama kantaverkko on samoin luotettava, ja sen liitynnät tarjoavat datakeskuksille edullista ja toimitusvarmaa sähkötehoa. Tekoälybuumi jatkuu, eikä suurten kielimallien kehitykselle ole loppua näköpiirissä. Siksi datakeskusten määrä jatkaa kasvuaan – voimme sanoa, että internet ja tekoäly asuvat datakeskuksissa. – On kuitenkin eri asia, pitääkö veronmaksajan tukea verotuella esimerkiksi pornon laskentaa, kryptovaluuttalouhintaa tai tietoturvallisesti epämääräisiä sovelluksia. Naapurimaissamme datakeskusten vastaava verotuki on poistettu, Purra huomauttaa. ”Emme elä olemalla sähköenergiareservaatti” Purra toteaa, että datakeskusinvestoinnit voivat parhaimmillaan täydentää elinkeinorakennettamme, mutta kansantaloutemme selkärangaksi TikTokista ei ole. – On myös syytä pohtia, tarvitsevatko maailman rikkaimmat suuryritykset suomalaisen veronmaksajan selkänahasta raavittua erillisverotukea? Investointien pysyvä työllisyys ja taloudellinen lisäarvo voivat jäädä vähäisiksi – monesti datakeskus on vain suuritehoinen sähkönkäyttäjä ilman merkittävää kotimaista T&K-toimintaa. – Suomalaisen kansantulon kannalta tarvitsisimme korkeamman jalostusarvon vientiä – sähkö sellaisenaan on aika primitiivinen vientituote. Ideaalitilanteessa suomalaiset firmat voisivat viedä tekoälymalleja ja huipputason tietoteknisiä palveluja. Emme elä olemalla sähköenergiareservaatti. Datakeskukset tarvitsevat valtavaa sähkötehoa Purra muistuttaa sähköntuotannon perustuvan vahvasti veronmaksajan tukeen ja veronmaksajien maksamiin investointeihin kuten 1970-luvun ydinvoimalahankkeisiin, energiasektorin valtionyhtiöihin, kantaverkkoon ja tuulimyllyjen syöttötariffeihin . On siksi perusteltua, että sähköä käyttävät suurtoimijat osallistuvat kustannuksiin täysimääräisesti. – Datakeskusten tarvitsema sähköteho on valtaisa. Pelkästään Forssaan suunnitteilla oleva datakeskuskokonaisuus saattaa kuluttaa noin puolet Olkiluoto 3:n sähkötehosta ja melkein kymmenyksen koko Suomen sähkötarpeesta. Kyseessä on siis vain yksi datakeskus. Eri arvioiden mukaan datakeskusten sähkötarve voi nousta muutaman vuoden kuluessa jopa 1,5 gigawattiin. Datakeskusten taloudellinen lisäarvo kansantaloudessamme voi kuitenkin jäädä suhteellisen maltilliseksi, jos ja kun nämä ulkomaiset suorat investoinnit työllistävät pysyvästi melko vähän työvoimaa, varsinaisen rakentamisen jälkeen. Hukkalämpö saatava hyötykäyttöön Purran mukaan olisi tietenkin toivottavaa, että datakeskusinvestoinnit toisivat mukaan vaikkapa merkittävät määrät T&K–toimintaa tai muita rinnakkaisinvestointeja. Käykö näin – tämä jää nähtäväksi. – Sähköverkon lisääntyneen kuorman vuoksi sähkön hinta noussee – kuten Irlannissa, ellei sähkön tarjonta lisäänny nopeasti. Datakeskukset tarvitsevat etupäässä vakaata sähkötehoa, perusvoimaa, ja sähkömarkkinoiden joustoihin osallistuminen voi osoittautua hankalaksi. Toivon mukaan datakeskusten hukkalämpö saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti esimerkiksi kaukolämpöverkossamme. – Kannattaa muistaa, että esimerkiksi lisäydinvoiman rakentaminen on kovin hidasta, projektit voivat kestää vuosikymmeniä. Tuulipuistojakin on jo melko tavalla, ja maaseudulla poliittinen vastustus tuulivoimalle on kasvussa. Kokonaisuus on haastava, Purra sanoo. Kilpailukyky ja kokonaisetu huomioitava Purra kommentoi myös valmisteilla olevaa uutta tukimallia: – Vaikka nykyinen sähköverotuki nyt ehdotetaan poistettavaksi, hallitus on päättänyt varmistaa Suomen kilpailukyvyn, kansantalouden ja kokonaisedun kannalta hyödyllisten datakeskusinvestointien toteuttamisen. Tätä varten hallitus valmistelee parhaillaan valmisteltavana olevan datatalouden tiekartan suosituksia hyödyntäen uuden tukimallin tavoitteen saavuttamiseksi. Sen valtiontaloudelliset vaikutukset voivat olla enintään nykyisen datakeskusten sähköverotuen suuruiset. Hallitus päättää valmistelun päälinjoista mahdollisimman pian tiekartan valmistumisen jälkeen ja tavoitteena on, että tuki on voimassa syksyllä 2026.

Vielä yksi liikenneympyrä saadaan

Näin Korvalan miehet tekivät Tapalankadun ja Opistonkadun-Saarivirrankadun liikenneympyrän kolmen vuotta sitten ja hyvin on toiminut. Nyt saadaan valmiiksi Jämintieltä City-Markettiin liikenneympyrä ja uusi Jämintien-Keskuskadun risteyksen tarpeellinen liikenneympyrä on hyvää vauhtia etenemässä päätösvaiheeseen. Eiköhän sitten liikenneympyrät rupeakin riittämään! 3 vuotta sitten Katso muistojasi Anssi Joutsenlahti 3. marraskuu 2022 · Jaettu seuraaville: Julkinen Järventaustan liikenneympyrän ensimmäinen asfalttikerros saadaan valmiiksi ennen pakkasia, maansiirtotyöt upeasti on tehneet Pekka Korvalan pojat. Kyllä joskus aloitteetkin toteutuvat niin kuin tämä meidän tekemämme nyt!

Herättäjän kirkkopyhä oli Kankaanpäässä

‹Sunnuntai 2.11.2025› 21. sunnuntai helluntaista Jeesuksen lähettiläät Jeesus julisti, että Jumalan valtakunta on lahja. Hän lupasi syntien anteeksiantamuksen kaikkein syntisimmillekin. Jeesus lähettää omansa maailmaan todistamaan tästä armosta ja palvelemaan ihmisiä hänen nimessään. Kristitty on Vapahtajan lähettiläs, ”Kristus lähimmäiselleen”. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Matt. 22:1–14 Evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 22 Jeesus jatkoi vertauspuheitaan ja sanoi: ”Taivasten valtakuntaa voi verrata kuninkaaseen, joka valmisti häät pojalleen. Hän lähetti palvelijoitaan kutsumaan häävieraita, mutta kutsun saaneet eivät tahtoneet tulla. Silloin hän lähetti toisia palvelijoita ja käski heidän sanoa kutsutuille: ’Olen valmistanut ateriani, härät ja syöttövasikat on teurastettu, kaikki on valmiina. Tulkaa häihin!’ Mutta kutsun saaneista toiset eivät välittäneet siitä, vaan menivät muualle, kuka pellolleen, kuka kaupoilleen, toiset taas ottivat kuninkaan palvelijat kiinni, pieksivät heitä ja löivät heidät hengiltä. Silloin kuningas vihastui. Hän lähetti sotajoukkonsa, surmasi murhamiehet ja poltti heidän kaupunkinsa. Sitten kuningas sanoi palvelijoilleen: ’Kaikki on valmiina hääjuhlaa varten, mutta kutsutut eivät olleet juhlan arvoisia. Menkää nyt teille ja toreille ja kutsukaa häihin keitä vain tapaatte.’ Palvelijat menivät ja keräsivät kaikki, jotka he tapasivat, niin pahat kuin hyvät, ja häähuone täyttyi aterialle tulleista. Kun kuningas tuli sisään katsomaan juhlavieraitaan, hän näki siellä miehen, jolla ei ollut hääpukua. Hän kysyi tältä: ’Ystäväni, kuinka saatoit tulla tänne ilman häävaatteita?’ Mies ei saanut sanaa suustaan. Silloin kuningas sanoi palvelijoilleen: ’Sitokaa hänet käsistä ja jaloista ja heittäkää ulos pimeyteen. Siellä itketään ja kiristellään hampaita. Monet ovat kutsuttuja, mutta harvat valittuja.’”

Säästötoimien perustelut

Riikka Purra · Vasemmalta kerrotaan, että hallituksen säästötoimet ja saman säästölinjan jatkaminen tulevina vuosina (velkajarru) uhkaavat palkankorotuksia ja hyvinvointiyhteiskuntaa. Sama mantra, eri päivä. Ongelma on juuri siinä, että tämä vero- ja velkarahoitteinen järjestelmämme on jo vuosikausien ajan ollut ylimitoitettu tulonmuodostukseen ja siis talouden kantokykyyn nähden. Ei ole mitään hyvinvointiyhteiskuntaa ilman rahaa. Rapsakka 10 miljardia säästöjä ensi kaudella ei tarkoita hyvinvointijärjestelmän purkamista, mutta kylläkin tarkkaa priorisointia valtion ydintehtävistä ja siitä, kenelle ja mihin kaikkeen suomalainen hyvinvointijärjestelmä on tarkoitettu ja mikä on aikuisen yksilön oma vastuu.