Lähenee

Synttäripäivä ja juhlat lähenevät. Tervetuloa todella myös paikanpäälle juhlaan mukaan ylihuomenissa.

Keskustelut ASIALINJALLE

Satakunnan viikon kolumnissa vielä kesän kohuista ja eteenpäin menemisestä. Kohujen kesän jälkipuintia Eduskunnan syyskausi on viimein alkanut kohujen täyttämän kesän jälkeen. Viime viikolla käytiin tarpeellinen ja tärkeä keskustelu rasismista sekä syrjimättömyyden edistämisestä. Kesän aikana Perussuomalaisista, hallituksesta ja koko Suomesta on maalattu sellaista kuvaa, joka ei aivan pidä paikkaansa. Suomi ei tutkimusten mukaan ole maailman rasistisimpia maita, vaan meillä esimerkiksi maahanmuuttajat ovat onnellisempia kuin suuressa osassa muuta maailmaa. Suomen lainsäädäntö tarjoaa varsin hyvät työkalut yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistämiseen. Lisäksi kaikki puolueet ja merkittävät poliittiset toimijat hyväksyvät perustuslakimme kirjaukset siitä, ettei ketään saa asettaa ilman hyväksyttävää syytä sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella eriarvoiseen asemaan. Hallitusohjelmassa ei ole mitään tämän kirjauksen kanssa ristiriidassa olevaa. On tietysti selvää, että poliitikkojen on syytä miettiä kielenkäyttöään. Arvokas ja kunnioittava käyttäytyminen ei tarkoita mielipiteenvapauden rajoittamista. Mielipiteenvapaudesta onkin pidettävä tiukasti kiinni. Se on kansalaisoikeus, jonka rajoja toisinaan väistämättä koetellaankin. En usko, että ketään kansanedustajaa on kuitenkaan valittu eduskuntaan kilpailemaan siitä, kuka puhuu tai käyttäytyy ilkeämielisimmin ja osaa parhaiten laittaa toiselle jauhot suuhun, vaan meidät on äänestetty tekemään työtä Suomen tulevaisuuden puolesta. Hallitus sai perjantain äänestyksessä eduskunnan luottamuksen. Toivon, että tämä asettaa kesän kohuille jonkinlaisen pisteen, vaikka keskustelut eivät varmasti siihen lopu. Voimme tietysti jatkaa toistemme menneiden sanomisten ja tekemisten tonkimista, mutta on hyvä tiedostaa sen olevan loputon suo, jonka tarpomiselle ei tule loppua. Kaiken sen ajan ja energian voisimme käyttää edistääksemme niitä asioita, joita äänestäjämme meiltä odottavat. Vaalikentillä oltiin huolissaan turvallisuudesta, työpaikoista ja toimeentulosta, sote-palveluista sekä koulutuksesta. Niistä huolehtiminen edellyttää kroonisesti epätasapainossa olevan julkisen talouden kuntoon laittamista. Vain hyvinvoivalla julkisella taloudella voimme ylläpitää hyvinvointivaltiomme perustehtäviä. Niistä huolehtimiseen tarvitaan yhteistyötä yli puoluerajojen. Jari Koskela Kansanedustaja (ps)

HS:n gallup syyskuussa

Politiikka| HS-gallup Kokoomuksen ja perus­suomalaisten kannatus­lasku jatkuu Perussuomalaisten suosio on laskenut jokaisessa kannatuskyselyssä eduskuntavaalien jälkeen. Se on nyt 1,7 prosenttiyksikköä pienempi kuin vaaleissa. Anni Keski-Heikkilä HS 12.9. 13:15 OPPOSITIOPUOLUE Sdp jatkaa suosituimpana puolueena. Hallituspuolueiden kokoomuksen ja perussuomalaisten alamäki puolestaan jatkuu. Tiedot selviävät HS:n tuoreesta kannatuskyselystä. Sdp:tä äänestäisi nyt 21,6 prosenttia suomalaisista. Puolueen kannatus on pysynyt lähes samana kuin edellisessä mittauksessa, mutta sen etumatka on kasvanut kokoomuksen ja perussuomalaisten menetettyä kannatustaan. Pääministeripuolue kokoomusta äänestäisi nyt 21 prosenttia ja perussuomalaisia 18,4 prosenttia kansasta. PERUSSUOMALAISTEN suosio on laskenut jokaisessa mittauksessa kevään eduskuntavaalien jälkeen. Sen kannatus on nyt 1,7 prosenttiyksikköä pienempi kuin vaaleissa. Kokoomus puolestaan kasvatti kannatustaan vaalien jälkeen. Tuoreesta kannatuslaskusta huolimatta sen suosio onkin edelleen hieman suurempaa kuin vaaleissa. Tutkimusaineisto kerättiin elokuun loppupuolella ja syyskuun alussa. Tänä aikana hallitus muun muassa antoi eduskunnalle rasismitiedonantonsa ja eduskunta äänesti perussuomalaisten ministereiden Riikka Purran ja Wille Rydmanin luottamuksesta. Oppositiossa Sdp valitsi Sanna Marinin tilalle uudeksi puheenjohtajakseen Antti Lindtmanin. KOKOOMUKSEN ja perussuomalaisten kannattajia näyttää siirtyneen epävarmoiksi ja ”nukkuvien” joukkoon, sanoo HS:n mittaukset toteuttavan Kantar Publicin tutkimusjohtaja Sakari Nurmela. He eivät osaa tai halua sanoa, mitä puoluetta äänestäisivät, tai sanovat, etteivät kävisi äänestämässä lainkaan. Heitä oli tuoreessa mittauksessa 27 prosenttia. Kyse ei siis ole siitä, että kannattajia siirtyisi laajasti puolueelta toiselle, esimerkiksi perussuomalaisilta Sdp:lle. Sdp taas sai omia ”nukkuviaan” liikkeelle viime kuussa. ”Aika paljon pitää tapahtua, että ruvetaan vaihtamaan leiriä, vaikka se onkin ilmeisesti nykyisin yleisempää kuin 15, 20 tai 25 vuotta sitten”, Nurmela sanoo. ”Jos tulee asioita, jotka eivät miellytä, siirrytään mieluummin hetkeksi katsomaan sivusta.” Nurmela tosin huomauttaa, että vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Sdp:n niin sanottuja duunariäänestäjiä siirtyi äänestämään perussuomalaisia. ”Nyt, kun perussuomalaiset on hallituksessa ja Sdp oppositiossa, se on mielenkiintoinen seurattava asia.” MUISTA eduskuntapuolueista suosiotaan kasvatti hieman vihreät. Sitä äänestäisi 8,6 prosenttia, mikä on puoli prosenttiyksikköä enemmän kuin viime mittauksessa. Hallituspuolueista kristillisdemokraattien kannatus nousi ja Rkp:n kannatus laski hieman, mutta muutokset ovat vähäisiä. Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus jatkaa laskuaan. Tällä hetkellä se on 47,7 prosenttia.

Talouden tasapainottamisessa riittää vuosien urakkaa

Riikka Purra tylyttää rankasti entisiä hallituksia: ”Vararikkopolitiikkaa” Erityisen tärkeää on varmistaa, että pieni- ja keskituloisten asemasta huolehditaan ja että elämisen kustannukset pysyvät kohtuullisina, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa. . Edellisen hallituksen tuudittautuminen keinotekoiseen nollakorkomaailmaan oli utopiaa, johon meillä ei ole enää kerta kaikkiaan varaa, Riikka Purra maalailee. Kuva: Kari Salonen Mielipide|Talous11.9.202305:55 Riikka Purra Edesmennyt valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas (sd) tapasi sanoa, että vahva julkinen talous on köyhän paras turva. Esittelin ensimmäisen ehdotukseni valtion talousarvioksi vuodelle 2024 elokuun lopulla. Lähtöasetelma hallituksen budjettiriiheen on haastava. Talousarvioehdotus kääntää nyt suunnan kohti kestävämpää taloudenpitoa, mutta helppoa se ei ole. Edellisen hallituksen tuudittautuminen keinotekoiseen nollakorkomaailmaan oli utopiaa, johon meillä ei ole enää kerta kaikkiaan varaa. Edellinen hallitus lisäsi myös vastuuttomasti valtion käyttömenoja – sellaisia, jotka eivät olleet koronan tai maailmanpoliittisen tilanteen näkökulmasta välttämättömiä. Valtion budjetti vuodelle 2024 on kuitenkin arviolta 10,1 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämää on vuonna 2027 vielä yli yhdeksän miljardia euroa. Miksi alijäämät ovat niin suuria? Hyvinvointialueiden menot kasvavat ripeästi väestön ikääntyessä. Valtionvelan korkokulut nousevat myös koko ajan. Maksamme pelkkiä valtionvelan korkoja ensi vuonna jo yli kolme miljardia euroa! Valtiontalous on saatava oikaistua nopeasti – pysyvien menojen taso on ollut pitkään ylimitoitettu suhteessa veropohjaamme ja kansantaloutemme tuotantoon. Erityisen tärkeää on kuitenkin varmistaa, että pieni- ja keskituloisten asemasta huolehditaan ja että elämisen kustannukset pysyvät kohtuullisina. Perussuomalainen kädenjälki näkyy vahvasti hallitusohjelmassa ja siten myös talousarvioehdotuksessa. Veronalennuksiakin on. Esimerkiksi polttoaineen verotus kevenee jo ensi vuoden alusta, ja työnverotusta lasketaan pieni- ja keskituloisia painottaen työtulovähennyksen kautta. Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii myös suoraa sopeutusta – menosopeutuksia ehdotuksessani on noin 700 miljoonan arvosta. Nämä sopeutustoimet ovat ikäviä, mutta toisaalta välttämättömiä Suomen tulevaisuuden turvaamiseksi. Elinvoimainen maaseutukin tarvitsee vahvaa julkista taloutta, jolle koko Suomi viime kädessä perustaa myös itsemääräämisoikeutensa ja suvereniteettinsa. Lisää aiheesta:MT Gallup: Puolet suomalaisista ei usko Orpon hallituksen saavan valtion velkaa kuriin Vaalikauden lopulla otamme edelleen velkaa paljon, mutta suunta on nyt kääntynyt, ja vanhenevan väestön oloissa velkaantumisen hidastuminen on jo hyvä saavutus. Olemmekin virkamiesarvioiden mukaan edelleen saavuttamassa julkisen talouden sovitut vahvistamistavoitteet, ja velkasuhde vakautuu vuoteen 2027 mennessä. Olemme talousarvioehdotukseni myötä kääntämässä Suomen suuntaa ja pelastamassa Suomea edellisten hallitusten vararikkopolitiikalta. Sopeutamme julkista taloutta yhteensä kuudella miljardilla eurolla vaalikauden loppuun mennessä, kokonaisveroastetta nostamatta. Lisäksi panostukset kasvuun hallitusohjelmassa sovitun investointikokonaisuuden myötä tuovat työpaikkoja, elinvoimaa ja kasvunäkymiä kaikkialle Suomeen. Kirjoittaja on valtiovarainministeri (ps.

Taattua Pekka Ervastia

Äänetön valkeus. Syyyskuinen lumisade piilotti ruskan ja linnut. Maaseudun Tulevaisuus Metsä|Erä5.9.202310:12 Kolumni Pekka Ervasti Herään omituiseen, täydelliseen äänettömyyteen. Aivan kuin kämppä leijuisi yksinään autiossa avaruudessa. Totaalinen haudan hiljaisuus tuntuu kolkolta. Vielä illalla tuuli kahisi koivun oksistossa kämpän kulmalla ja sade ropsahteli kattoon. Väännyn ylös makuupussista ja hiihdän sukkasillani ikkunan ääreen. Silmiä vihlaisee valkea kirkkaus. Maisema on parikymmensenttisen, pehmeän lumen peitossa. Tulta kamiinaan viritellessä mietin, että meille on käynyt kuin lappilaiselle ryyppyporukalle: lehti oli puussa, kun aloitettiin ja metriset hanget, kun Herra salli järjen palautuvan. Edellisenä iltana nautittiin jahtikavereiden kanssa kuitenkin vain parit saunakaljat. Kynttilä puhallettiin sammuksiin jo ennen puolta yötä. Näkymä rannekellosta jäi mieleen: 23:25, päivämäärä 23. syyskuuta. Yhdessä yössä on harpattu syksystä talveen – inhimillisesti katsoen aivan liian varhain. Koillismaan ylängöllä ilmoihin on syytä suhtautua kuin vauvan peppuun – koskaan ei tiedä, mitä sieltä tulee. Koillismaan ylängöllä ilmoihin on syytä suhtautua kuin vauvan peppuun – koskaan ei tiedä, mitä sieltä tulee. Pari vuotta aikaisemmin metsästeltiin t-paidassa, lämpöä miltei kaksikymmentä astetta. Nyt ikkunan ulkopuolelle kiinnitetty mittari jurottaa nollan vaiheilla. Pohjoinen on puhunut. Jos varman päälle haluaa pelata, heinäkuu lienee ainoa todennäköisesti lumeton kuukausi näissä kairoissa. Ihan täyteen takuuseen ei siitäkään voi mennä. Täällä ollaan paitsi pohjoisessa myös korkealla merenpinnasta. Jäämerelle on suunnilleen yhtä pitkä matka kuin Perämerelle. Vanha kansa väittää, että juhannuskirkkoonkin mentiin joskus hevosella jäätä pitkin. Jokaisella kavioniskulla tuli hatun mentävä reikä jäähän, mutta yli mentiin! Sadetakin lisäksi jokaisen erämiehen repusta pitää täällä löytyä myös lämmin tikkuri ja kunnon villasukat. Ympäri vuoden. Silti nilkan syvyinen ensilumi kesken jahtiviikon pistää metsästäjän pasmat sekaisin. Taivalkosken Kylmäluoman alueella olimme tottuneet vuodesta toiseen käyttämään hyväksi aluetta halkovia polkuja. Nyt ne kaikki ovat piilossa lumen alla. Kulkureitti on haettava lähestulkoon käsikopelolla. Kun jalka vajoaa polvea myöten sohjon läpi suosilmäkkeeseen, tyhmempikin tajuaa, että olemme hukanneet myös pitkospuut. Ensimmäisellä taukopaikalla nuotion loimuun asetellaan useampikin ruskean rapaveden kastelema saapassukka. ”Hätäkö tässä, keithämmä potut”, velipoika yrittää keventää tunnelmaa viritellessään uutislumella täytettyä pakkia tervasliekkien ylle. Ei tässä kyllä pottujen kanssa ruveta värkkäämään. Kahvisakat pakkiin, makkarat tulelle – ja äkkiä! Yleensä syksyn ensilumi sulaa päivän mittaan. Ei tällä kertaa. Seuraavana yönä lunta pukkaa päinvastoin lisää. Koko loppuviikko menee hangessa tarpoessa. Vaivaiskoivikot soiden reunoilla ovat taipuneet kaarelle raskaassa sohjotaakassa. Märät varvut läiskivät reisiin kuin piiskat SM-klubin takahuoneessa. Gore tex -housujen kapasiteetti ei riitä alkuunkaan. Kalsea vesi valuu niagaran lailla pitkin säärtä saappaaseen. Sukat vettyvät mytyksi, vaikka ei olisi suohon vajonnutkaan. Sama juttu hanskojen kanssa. Pari kertaa kun huitaisee lumisen oksan edestään, vettyneet tumput joutavat sadetakin taskuun ja kylmää pyssyä pitää kantaa avokäsin. Tunto pakenee näpeistä. MAINOS (teksti jatkuu alla) MAINOS PÄÄTTYY Linnut ovat äkkilumesta yhtä hämmentyneitä kuin metsästäjät. Teeret jurottavat kuusien juurella oksien suojassa ja ampaisevat lentoon vasta, kun pyssymies on päässyt jo aivan viereen. Vaikka saalista pääsee tavallista lähemmäksi, heittolaukaukset kohmeisin sormin jäävät sohaisun asteelle. Moraalin kohottamiseksi ja osumatarkkuuden parantamiseksi on pakko illalla järjestää ad hoc -ampumaharjoitukset kämpän pihalle. Suunnilleen teeren kokoinen lumipallo muovailllaan seipään nokkaan ja joka äijä koettaa vuorollaan osua maaliin. Posin kautta on pakko yrittää mennä. Porukaan kehkeytyykin vaisu yksituumaisuus: ilman yllätyslunta ei tätäkään treeniä olisi saatu aikaiseksi. Metsästys on elämyksellistä.

Kiitosaiheen sunnuntai

15. sunnuntai helluntaista Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika Kiitollisuus Tämä pyhä puhuu kiitollisuudesta ja kiittämättömyydestä. Jeesus teki hyvää erityisesti muiden hylkäämille ihmisille. Niistä ihmisistä, joita hän auttoi, vain harvat palasivat kiittämään häntä ja tunnustamaan uskonsa häneen. Toisia kiusasi se, ettei Jeesus toiminut heidän tahtomallaan tavalla, mutta hän halusi tehdä hyvää erotuksetta kaikille. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Jumala, kaiken luoja ja antaja. Elämämme on täynnä ihmeitäsi, mutta me olemme usein liian turtuneita näkemään niitä. Puhdista meidät katkeruudesta, joka on sammuttanut kiitollisuuden. Täytä sydämemme ilolla ja viritä meissä uusi ylistyslaulu. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Kaikkivaltias Jumala. Isällisessä hyvyydessäsi sinä annat meille runsaasti elämän lahjoja. Ja kun vaikeudet kohtaavat, sinä autat meitä kestämään. Suo hyvyytesi herättää meissä rakkautta sinua ja toisiamme kohtaan, ettemme eläisi vain itseämme varten. Auta meitä uskollamme ja elämällämme ylistämään sinua. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 3 Herramme ja Vapahtajamme. Monet sairaat, kärsivät ja ahdinkoon joutuneet huusivat sinulle hädässään: »Jeesus, armahda meitä!» Sinä annoit avun avuttomalle, toivon toivottomalle, elämän kuolleelle. Herra, sinä olet sama eilen ja tänään ja ikuisesti. Ota vastaan meidänkin avuttomuutemme, hätämme ja pelkomme tänä päivänä tässä maailmassa. Armahda meitä! Kiitos siitä, että annat meidän levätä armossasi, kiitos, että parantavan sanasi voima yltää heikkojen toivoksi ja väkevyydeksi. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 4 Taivaallinen Isä, kiitos elämästä, kiitos uskosta. Kiitos siitä, että Jeesus on tehnyt kuolemastakin uuden elämän alun. Jumala, kiitos, että sinä olet – ilman sinua ei meitäkään olisi. Kiitos kiitollisuudesta, joka karkottaa mielemme pimeyden ja kääntää meidät sinun kirkkauttasi kohti.

Kuuluisa hallituksen tiedonanto

Tässä hallituksen rasismin vastainen tiedonanto sanasta sanaan Hallitus hyväksyi tiedonannon sisällön keskiviikkona. 31.8. Hallitus julkaisi tänään tiedonannon yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Hallituspuolueet hyväksyivät tiedonannon sisällön keskiviikkona. Kyseessä on hallituksen oma-aloitteisesti tekemä selvitys, jonka se itse antaa eduskunnalle arvioitavaksi ensi viikolla istuntokauden alkaessa. Hallituksen ympärillä on käyty kesän aikana kiivasta rasismikeskustelua, minkä vuoksi tiedonanto päätettiin tehdä. Lue tiedonanto kokonaisuudessaan tästä: 1 Valtioneuvoston tiedonanto yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Hallitus on sitoutunut edistämään yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä sekä tekemään työtä rasismin vähentämiseksi. Tähän työhön hallitus haluaa sitouttaa koko suomalaisen yhteiskunnan. Kaikki voivat olla mukana rakentamassa Suomea, jossa jokainen voi elää turvassa ja hyväksyttynä. Hallitus antaa eduskunnalle tiedonannon yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden lisäämiseksi. Tiedonanto nojaa hallitusohjelmaan ja edellisten hallitusten tekemään työhön. Se antaa selkänojaa tulevien hallitusten työhön. Yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja rasismin poistaminen vaativat toimia, tänään ja huomenna. Yksikään hallitus ei tee maailmaa valmiiksi. Jokaisella hallituksella on velvollisuus tehdä parhaansa. Suomen vahvuus on historiallisesti ollut, että olemme pienenä maana kyenneet löytämään yhteisen sävelen. Eri mieltä olevat ovat mahtuneet samaan pöytään. Sananvapauden toteutumisesta demokraattisen yhteiskunnan tärkeänä arvona huolehditaan. On voitava keskustella vaikeistakin asioista. Ministereillä, kansanedustajilla ja muilla poliittisilla toimijoilla on erityisen suuri vastuu tässä – paitsi yhteiskunnallisen keskusteluilmapiirin luomisessa, myös siinä, että kunnioitamme toinen toistamme. Kärjistämisen ja vastakkainasettelun sijaan on etsittävä yhteistä suuntaa. Suomalaisessa yhteiskunnassa on syrjiviä asenteita ja rakenteita esimerkiksi työmarkkinoilla ja koulutuksessa, joita pitää muuttaa. Muutos edellyttää rehellistä yhteiskunnallista keskustelua ja siitä kumpuavia toimia. Siihen tämä hallitus on valmis. Tiedonanto varmistaa, että eduskunta voi käydä perusteellista parlamentaarista keskustelua hallituksen linjasta ja suunnitelmista yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Tiedonannon valmistelussa on kuultu laajasti noin sataa tahoa kansalaisyhteiskunnan edustajia, tutkijoita ja muita keskeisiä toimijoita. Kuulemisten perusteella on täsmennetty jo aikaisemmin hallitusohjelmassa sovittuja toimia. Tiedonanto on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäinen taustoittaa ja kuvaa hallituksen linjaa ja toinen osa avaa konkreettisemmin hallituksen toimia. Tiedonannon päähuomio kohdistuu rasismin torjuntaan ja muita yhdenvertaisuuden näkökulmia sivutaan vain suppeasti. Tiedonantoa konkretisoidaan toimenpideohjelmalla. Rasismin käsitteen hallitus ymmärtää seuraavasti: Rasismi perustuu yksilöiden tai ihmisryhmien määrittelyyn alempiarvoisiksi esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella. Rasismia voi ilmetä yhteiskunnassa syrjivinä normeina tai käytäntöinä esimerkiksi työelämässä. Rasismi voi näyttäytyä yksilöiden ja ryhmien välillä syrjivänä käytöksenä. Yksilöiden ja ryhmien väliset ennakkoluulot ja vierauden pelko voivat toimia kasvualustana rasismille. Rasismi luo eriarvoisuutta ja vahingoittaa sen kohteiden lisäksi koko yhteiskuntaa. 1.1 Suomen lainsäädäntö on kokonaisuutena hyvällä tasolla Suomen lainsäädäntö antaa hyvän oikeudellisen pohjan yhdenvertaisuuden edistämiseen. Suomi on historiassaan ollut edelläkävijä yhteiskunnallisen tasa-arvon, oikeusvaltion ja yksilön inhimillisen elämän edellytysten parantamisessa. Tämä perintö velvoittaa hallitusta sen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyössä. Perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Perustuslaki toteaa myös, että saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Yhdessä Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa perustuslaki takaa oikeuden yhdenvertaisuuteen kaikille, riippumatta siitä, mihin ryhmään tai vähemmistöön henkilö ehkä kuuluu. Vähemmistöihin kuuluville tulee taata mahdollisuus yhdenvertaiseen osallisuuteen – niin koulutuksessa, työelämässä kuin yhteiskunnassa muutenkin. Perus- ja ihmisoikeudet kuuluvat sekä enemmistölle että vähemmistöille. Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän sukupuolen ja yhdenvertaisuuslaki muiden henkilöön liittyvien syiden perusteella. Lainsäädäntöä on juuri tarkennettu esimerkiksi työelämäsyrjintään puuttumisen tehostamiseksi. Lisäksi yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä säännellään useissa muissa laeissa ja asetuksissa. Rikoslaki kieltää työsyrjinnän esimerkiksi rodun tai uskonnon perusteella sekä turvaa uskonrauhaa, mikä voi mahdollistaa esimerkiksi Raamatun ja Koraanin julkisen polton kieltämisen. Hallitus katsoo, myös kuulemiskierrokseen nojaten, että lainsäädäntö on meillä kokonaisuutena hyvällä tasolla. Yhdenvertaisuuden toteutumisessa ilmenevät puutteet perustuvat enemmänkin lainsäädännön puutteelliseen toteutumiseen ja valvontaan. Hallituksen toimet painottuvat siten niihin toimiin, joilla yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista käytännössä voidaan edistää. Lainsäädännössä on luonnollisesti kuitenkin edelleen yksittäisiä kehittämistarpeita. 1.2 EU:ssa ja kansainvälisessä työssään Suomi jatkaa pitkäaikaisella linjallaan Euroopan unioni on Suomen tärkein poliittinen ja taloudellinen viitekehys ja arvoyhteisö. Unionin perustana olevat arvot määritellään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklassa. Ne ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Suomi on pannut täytäntöön yhdenvertaisuutta edistävän EU:n lainsäädännön. EU:ssa neuvotellaan parhaillaan yhdenvertaisuuslainsäädännön vahvistamisesta. Yhdenvertaisuusdirektiivi, tasa-arvoelimiä koskevat direktiivit ja vanhemmuuden tunnustamista koskeva asetusehdotus ovat valmisteilla. Suomi vaikuttaa aktiivisti näiden tulevaan sisältöön ja huomioi hallitusohjelman tavoitteet EU-vaikuttamisen tehostamisesta. Unionissa Rasismin ja muukalaisvihan vastainen puitepäätös tarjoaa yleisiä raameja. Lisäksi toteutetaan useita strategioita, jotka vahvistavat rasismin vastaista työtä ja yhdenvertaisuutta. Näitä ovat EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelma 2020–2025, EU:n ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskeva toimintasuunnitelma 2020–2024, Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä käsittelevä (HLTBIQ) strategia 2020–2025 ja EU:n antisemitismin vastainen strategia 2021–2030. Komissio kannustaa jäsenvaltioita myös omiin kansallisiin strategioihin. EU:lla on myös useampia rahoitusinstrumentteja, joita Suomi on hyödyntänyt omassa työssään. EU:n perusoikeusviraston mukaan rasismi oli vuonna 2022 edelleen vakava haaste koko EU:ssa. EU:n raportti tuo esiin huolen kasvavasta verkossa tapahtuneesta vihapuheesta. Suomi on johdonmukaisesti kuulunut ja kuuluu myös tämän hallituksen aikana siihen EU-maiden joukkoon, joka rakentaa unionia, jossa yhdenvertaisuutta edistetään ja rasismia torjutaan. Suomi korostaa sukupuolten tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistämistä sekä rasismin vastaista työtä EU:n ulkoisessa toiminnassa. Suomi on osapuolena keskeisissä Yhdistyneiden kansakuntien ja Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksissa ja on niiden myötä velvollinen kunnioittamaan, suojelemaan ja panemaan täytäntöön kaikkien ihmisoikeudet yhdenvertaisesti ja ketään syrjimättä. Sopimukset pohjautuvat ihmisten yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden periaatteille. Sopimukset määrittävät yksilön tai myös väestöryhmän oikeuksille vähimmäistason. Parempi suoja voidaan tarjota kansallisilla perusoikeuksilla ja lainsäädännöllä. Suomi raportoi ihmisoikeussopimusten täytäntöönpanosta määräajoin ja saa riippumattomilta sopimusvalvontaelimiltä suosituksia. Tämän tiedonannon aihepiiriä koskevissa Suomen saamissa viimeaikaisissa suosituksissa nousevat esille seuraavat tekijät: syrjinnän torjumisen oikeudellisen ja institutionaalisen kehyksen vahvistaminen; ihmisoikeuskasvatuksen, yhdenvertaisuuskasvatuksen sekä sukupuolitietoisen kasvatuksen lisääminen ja kehittäminen; rasistisen, homofobisen, seksistisen, naisvihamielisen ja muutoin sukupuolittuneen vihapuheen torjuminen niin verkossa kuin sen ulkopuolella; tosiasiallisen tasa-arvon toteutumisen esteet ja haasteet työelämässä; sekä yhteiskunnan rakenteissa oleva syrjintä, joka ilmenee mm. naisiin kohdistuvassa väkivallassa sekä saamelaisten, romanien, vammaisten henkilöiden, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden ja ulkomaalaistaustaisten henkilöiden syrjintänä. Joskus eri syrjintäperusteet myös risteävät keskenään, mihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Erityisesti vihapuheen estäminen on noussut keskeisesti esille viimeisimmissä suosituksissa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perustana ovat oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja demokratia. Kansainvälisessä työssään hallitus jatkaa Suomen pitkäaikaisella linjalla, jota on kuvattu muun muassa ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa3 . Siinä tähdennetään yhdenvertaisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja osallistumisoikeuksien vahvistamista. Suomi on YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsen vuoden 2024 loppuun asti ja toimii Etyjin sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana 2025. Nämä kansainväliset roolit luovat mahdollisuuksia vaikuttavaan monenkeskiseen yhteistyöhön ihmisoikeuksien edistämisessä ja suojelussa. 1.3 Hallituksen linja ja hallitusohjelma Hallitusohjelma on muutosohjelma, jonka keskeisiä periaatteita on, että yrittäminen ja työnteko kannattavat ja palkitsevat. Työnteko on osa tehokasta kotoutumista. Kaikkien väestöryhmien työllisyysastetta nostetaan uudistamalla työmarkkinoita ja purkamalla kannustinloukkuja. Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaiset nähdään monimuotoisina ja aktiivisina toimijoina. Jokaisella Suomessa asuvalla on paitsi oikeuksia, myös velvollisuus osallistua yhteiskunnan rakentamiseen. Hallitus on sitoutunut edistämään eri ryhmien ja yksilöiden yhdenvertaisuutta laaja-alaisesti. Syrjintää ei voi hyväksyä. Rasismille ei tule antaa Suomessa tilaa. Hallitus työskentelee tasa-arvon ja syrjimättömyyden eteen hallitusohjelmassa yhdessä kirjattujen periaatteiden mukaisesti. Hallitustyöskentelyssä on nollatoleranssi rasismille. Hallitus ja sen jokainen ministeri irtisanoutuu rasismista ja vastustaa kaikenlaista ääriajattelua sekä sitoutuu omassa työskentelyssään aktiiviseen työhön rasismia vastaan niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Hallitusohjelma linjaa yhdenvertaisuudesta seuraavasti: Suomi edistää demokratian, oikeusvaltioperiaatteen sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Luottamuksen yhteiskunta ja hyvät väestösuhteet syntyvät siitä, että Suomessa jokainen voi luottaa oikeuksiensa toteutumiseen, sukupuolten tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen lain edessä, syrjimättömyyteen ja mahdollisuuksiin vaikuttaa elämänsä suuntaan. Hallitus työskentelee määrätietoisesti yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi yhteiskunnassa. Kaikilla on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi ja hyväksi Suomessa taustastaan riippumatta. Kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa syrjiä heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Yllä olevien kohtien lisäksi hallitusohjelmassa on useampia tarkempia kirjauksia, jotka kytkeytyvät tiedonantoon. Esimerkiksi työelämän osalta aliedustettujen ryhmien, kuten vammaisten henkilöiden, romanien, eri maahanmuuttajaryhmien ja maahanmuuttajanaisten työelämään osallistumisen lisäämiseksi toteutetaan toimintaohjelma. Samoin esimerkiksi tavoite vahvistaa kaikkien lasten sivistyksellisten perusoikeuksien yhdenvertaista toteutumista löytyy hallitusohjelmasta. Ohjelmaan on myös kirjattu, että vammaisten henkilöiden itsemääräämis- ja ihmisoikeuksia sekä yhdenvertaisuutta on kunnioitettava päätöksenteossa koko elämänkaaren ajan ja heidän arkensa toimivuus on varmistettava palveluiden suunnittelussa. Hallitusohjelman kaikkia tähän aihealueeseen liittyviä kirjauksia ei luetella tiedonannossa yksityiskohtaisesti. Hallitus tiedostaa kaupunkien ja alueiden erilaiset tilanteet. Keskustelua syrjimättömyyden edistämisestä, mukaan lukien segregaation ehkäiseminen, jatketaan suurten kaupunkien verkostossa. Hallitus laatii poikkihallinnollisen tasa-arvo-ohjelman. Sen linjausten pohjalta päivitetään ja edistetään tasa-arvopoliittisen selonteon5 yhteisiä tavoitteita. Hallitus jatkaa työtä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi. Tämä on yhä yksi Suomen suurimmista tasa-arvo-ongelmista. Hallitusohjelman mukaisesti poikiin ja miehiin kohdistuviin tasa-arvo-ongelmiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota erityisesti nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Lisäksi valmisteilla tai toimeenpantavana on useita muita ohjelmia, joilla on yhteys yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen, esimerkiksi Kansallinen ikäohjelma, jossa tulee vahvemmin huomioida ikäsyrjintä. 1.4 Hallitus hyödyntää omassa työssään Yhdenvertainen Suomi -toimintaohjelmaa EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelmassa edellytettiin kansallisia toimintaohjelmia. Suomessa tämä toimintaohjelma on vuonna 2021 valmistunut Yhdenvertainen Suomi. Ohjelma perustui tilannearvioon, jonka perusteella asetettiin kahdeksan tavoitetta ja 52 toimenpidettä. Toimenpiteet ovat lähes täysin toteutettu, mutta tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia. Tiedonannon valmistelun yhteydessä toteutetuissa kuulemisissa nousivat toistuvasti esiin seuraavat näkökulmat: Yhteiskunnan eriarvoistavien rakenteiden purkaminen työmarkkinoilla ja muualla yhteiskunnassa, hyvien väestösuhteiden vahvistaminen, työmarkkinoille pääsyn keskeinen merkitys, rasismia koskevan tietopohjan vahvistamisen tarve ja lisäksi lainsäädännön osalta muutostarpeita esitettiin vähän. Omassa työssään hallitus nojaa Yhdenvertainen Suomi -toimintaohjelman valmistelussa tehtyyn laajaan analyysityöhön ja sen pohjalta laadittuihin ohjelman tavoitteisiin. Toimintaohjelmasta on toteutettu arviointi. Arvioinnin mukaan toimintaohjelman rahoitus ei saisi olla vain hankerahoituksen varassa vaan poliittisen johdon tulisi varata siihen riittävät resurssit. Edellisen hallituksen toimintaohjelman toimeenpanoon oli kohdennettu vain niukasti budjettimäärärahoja. 2 Hallituksen toimet Hallitus valmistelee Yhdenvertainen Suomi -toimintaohjelman jatkon hallitusohjelman pohjalta. Ohjelman laadinta, toimenpiteiden koordinaatio ja seuranta tehdään pääministerin ja valtioneuvoston kanslian johdolla. Hallitus ohjaa riittävät resurssit toimenpiteille budjettiriihessä menokehysten puitteissa. Ohjelma laaditaan ottamalla huomioon EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelma 2020–2025. Hallitus arvioi tilannetta ja jatkotoimien tarvetta puoliväliriihessään vuonna 2025. Jatkotyö tehdään laajasti osallistaen ja siinä hyödynnetään tämän tiedonannon valmistelussa toteutettua kuulemiskierrosta. Toimintaohjelman jatko sisältää muun muassa seuraavat toimet: Yhteiskunnallinen ilmapiiri ja keskustelu, tietoisuuden kasvattaminen, hyvät väestösuhteet 1. Pääministerin alaisuuteen valtioneuvoston kansliaan kootaan syrjinnän vastaista osaamista. Tavoitteena on yhdenvertaisuutta edistävien viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyön ja koordinoinnin tehostaminen. Yhdenvertaisuutta ja rasismia koskevaa tietopohjaa parannetaan. 2. Käynnistetään vuosittainen yhteiskunnallinen pyöreän pöydän keskustelu yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistämisestä pääministerin johdolla. 3. Valtioneuvoston kanslian johdolla käynnistetään rasismin vastainen kampanja. Kampanja toteutetaan yhdessä työmarkkinajärjestöjen, urheilu-, kulttuuri- ja kansalaisjärjestöjen kanssa. 4. Etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) sekä alue-etnojen työtä vahvistetaan hyvien väestösuhteiden edistämisen osalta. 5. Vuoropuhelua kansalaisjärjestöjen kanssa vahvistetaan. Hallitusohjelman mukaisesti hallitus valmistelee kansalaisjärjestöstrategian ja sen toimeenpanosuunnitelman. 6. Hallitus torjuu tehokkaasti toimintatapoja, joilla kiihotetaan syrjintään, vainoon, vihaan tai väkivaltaan yksilöä tai ryhmää vastaan etnisen alkuperän, kansallisuuden, uskonnon, tai muun vastaavan tunnusmerkin perusteella. 7. Hallitusohjelman mukaisesti tunnistetaan ja torjutaan kunniaan liittyvää väkivaltaa. 8. Virkamiesten, tuomareiden ja muiden julkisten toimijoiden systemaattista häirintää ja vainoamista ehkäistään ja varmistetaan riittävä tuki sitä kokeneille. Tämä voi käsittää esimerkiksi työnantajan toimia, jos häirintä ja vaino kohdistuu henkilön viran tai toimen perusteella. 9. Vahvistetaan poliisin ennalta estävää työtä sekä kehitetään nykyistä moniammatillista Ankkuritoimintaa yhä kattavammaksi ja toimivammaksi. Nuoriso- ja jengirikollisuuden vähentämiseksi hallitus toteuttaa jatkotyössä täsmentyviä toimenpiteitä. Työ vaatii moniammatillista osaamista. Kasvatus ja koulutusjärjestelmä sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikka 10. Osana poikkihallinnollista tasa-arvo-ohjelmaa käynnistetään koko koulutusjärjestelmän kattava tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämisohjelma 2024–2025. Ohjelmalla tuetaan oppilaitosten nykyisten yhdenvertaisuus- ja tasaarvosuunnitelmien käytännön jalkauttamista ja toimeenpanoa varhaiskasvatuksen ja oppilaitosten arjessa. 11. Hallitusohjelman mukaisesti nostetaan maahanmuuttajataustaisten lasten osallistumisastetta varhaiskasvatukseen, sillä se tukee koko perheen kotoutumista ja kielenoppimista. Vakiinnutetaan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa käytettävä tasa-arvorahoituksen määrärahataso. 12. Hallitus vahvistaa yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja tasaarvoa sekä ihmisoikeuksien toteutumista liikunnan, urheilun, kulttuurin ja nuorisoalan toimilla. Hallitus painottaa maahanmuuttajataustaisten, vammaisten ja muiden vähemmistössä olevien nuorten saamista mukaan toimintaan. Hallitusohjelman mukaisesti vakinaistetaan ja laajennetaan Et ole yksin -toiminta. Työelämän yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys Hallitusohjelma sisältää useamman työelämään liittyvän kirjauksen. Linjana on, että Suomeen kotoudutaan työllä. 13. Edistetään työelämän syrjimättömyyttä, monimuotoisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Vahvistetaan mahdollisuuksien tasa-arvoa. Yrityspalveluihin muun muassa sisällytetään rekrytointisyrjintää torjuvia ja monimuotoisuusjohtamista kehittäviä palveluita. 14. Edistetään maahanmuuttajanaisten siirtymistä työmarkkinoille toimenpiteillä, jotka vähentävät työelämän ja uraohjauksen sukupuoli- ja etnisiä stereotypioita sekä jotka edistävät tasaarvoa perheissä. 15. Parannetaan organisaatioiden mahdollisuuksia tukea syrjintää ja rasismia kohtaavien työntekijöiden työhyvinvointia muun muassa suuntaamalla heille tukea ja hyödyntämällä verkko- ja muuta koulutusta ammattilaisille. Lainsäädäntö- ja selvityshankkeet 16. Saamelaisten totuus- ja sovintokomission työtä jatketaan hallitusohjelman mukaisesti vuoden 2025 loppuun asti. Kuurojen ja viittomakielisten komission työ toteutetaan. Hallituksen esitys saamelaiskäräjälaista annetaan hallitusohjelman mukaisesti vuoden 2023 loppuun mennessä yhteistoiminnassa Saamelaiskäräjien kanssa. 17. Hallitusohjelman mukaisesti työntekijöiden hyväksikäytön estämiseksi kiristetään merkittävästi väärinkäytöksistä määrättäviä rangaistuksia ja tehostetaan valvontaa. 18. Ehkäistään vihatekoja juutalaisia, muslimeja, kristittyjä ja muita uskontoryhmiä kohtaan. Kriminalisoidaan holokaustin kielto. Vainojen uhrien muistopäivää ryhdytään viettämään kansainvälisen käytännön mukaisesti. Selvitetään mahdollisuudet ainakin natsismin ja kommunismin symbolien käyttämisen kriminalisointiin kun niitä käytetään aatteiden edistämistä tavoitellen. Valtioneuvoston ja hallinnon omat toimet Valtioneuvosto tehostaa omaa toimintaansa yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi ja toimenpiteiden valvonnan tehostamiseksi. 19. Hallitus käsittelee vuosittain kansainvälisten ihmisoikeusvalvontaelinten Suomelle antamat ratkaisut, päätelmät ja suositukset ja päättää toimenpiteistä. 20. Kansainvälisissä yhteyksissä Suomi jatkaa pitkän aikavälin ihmisoikeuspoliittista linjaansa mm. naisten, tyttöjen, vammaisten henkilöiden, alkuperäiskansojen ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen sekä muiden erityisen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden oikeuksien edistämiseksi ja puolustamiseksi. Myös EU:ssa Suomi jatkaa edellä mainitun linjansa mukaisesti edelleen sukupuolten tasa-arvon ml. itsemääräämisoikeuden (SRHR) ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevien asioiden edistämistä. 21. Vahvistetaan opetusalan sekä hyvinvointialan henkilöstön yhdenvertaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä koskevaa osaamista. 22. Hyödynnetään yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokoulutusta poliittisen- ja virkamiesjohdon tietoisuuden lisäämiseksi. Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistetään ministeriöiden tulosohjauksessa. 23. Valtioneuvosto kiinnittää työnantajana erityishuomiota yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin ja monimuotoisuuteen muun muassa rekrytoinnissa ja työpaikkailmoituksissa. Tavoitteena on luoda yhdenvertaiset edellytykset eri vähemmistöryhmiin kuuluville työnhaussa. Hallitusohjelman mukaisesti anonyymin rekrytoinnin kokeilujen tuottamaa tietoa hyödynnetään.