Meillä Suomessa on oikein hyvä joulu, maailman paras ainakin omasta mielestämme. Sitä ei tarvitse kenenkään maahamme muuttaneen halventaa, vaan jos on tänne saapunut, on aihetta sopeutua meidän tapoihimme eikä päinvastoin. Tämä on sentään meidän maamme ja me saamme elää täällä niin kuin jo vuosisatoja olemme parhaaksi nähneet, omassa maasamme. Ja on aina hyvä muistaa, että laulamme lippulaulusammekin: Isät ,veljet verellään vihki sinut viiriksi vapaan maan. Maamme itsenäisyys ja oma lupamme on siis hankittu raskain lunnain.
Näihin aatoksiin tulee väkisinkin, kun esim. Helsingin kouluissa ujostellaan joulujuhlissa laulaa Enkeli taivaan ja lukea jouluevankeliumi mukamas maahanmuuttajien pelossa. Tämä menettely on kyllä tyrmätty monilla tahoilla aina Jyrki Kataisesta alkaen ja esim. Suomen Kuvalehdessä Tapani Ruokanen pääkirjoituksessaan: "Suomalainen jouluperinne on arvokas osa kulttuuriamme eikä sitä sa romuttaa muiden tapojen takia tai niiden pelossa."
Joulun ydin ja syvin sisältö on tietysti seimen lapsen Jeesuksen syntymä meidän kaikkien auttajaksi. Mutta tätä maailmanhistorian käännekohtaa juhlistaaksemme olemme kehittänet aivan omat jouluperinteemme, jotka saattavat meidät oikeaan joulutunnelmaan ja näin helpottavat myös pääasian omaksumiseen. Vaikka väsyksiin asti voimme puuhailla näissä jouluaskareissa, on päämääränä: "Arkihuolesi kaikki heitä, mieles nuorena nousta suo! Armas joulu jo kutsuu meitä taasen muistojen suurten luo. Kylmä voisko nyt olla kellä, talven säästä kun tuoksahtaa lämmin leuto ja henkäys hellä, rinnan jäitä mi liuottaa?
Näin pitäkäämme joulun jouluna armaassa Suomenmaassamme!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti