Isojoki on aivan lähellä Kankaanpäätä, joskin toista maakuntaa. Tänään sain olla siellä todellisen kunniakansalaisen, sotiemme veteraanin vaikuttavissa hautajaisissa. Hän oli jopa pientalonpoikien puolueen perustajajäsen Pieksämäellä v.1959. Sodissamme hän oli mukana Tali-Ihantalan ja Vuosalmen ankarissa taisteluissa, joita kutsutaan tulimereksi. Myöskin hän oli sitten vielä Lapin sodassa.
Kuuden lapsen perheet ja vielä veli ja sisariakin perheineen oli lähiomaisina, muita saattajia oli todella paljon. Adressien lukemisestakaan ei tuntunut tuleva loppu ollenkaan. Paikalla olevien puolueveljien lisäksi sain jutella myös Kankaanpäästä Isojoelle naimisiin menneen ylioppilasluokkatoverin kanssa, meillähän oli viime vuoden alkupuolella 50-vuotiskokoontuminen Helsingissä, jossa eduskunnassa sain luokkatovereille tarjota aterian.
Kuuden lapsen perheet ja vielä veli ja sisariakin perheineen oli lähiomaisina, muita saattajia oli todella paljon. Adressien lukemisestakaan ei tuntunut tuleva loppu ollenkaan. Paikalla olevien puolueveljien lisäksi sain jutella myös Kankaanpäästä Isojoelle naimisiin menneen ylioppilasluokkatoverin kanssa, meillähän oli viime vuoden alkupuolella 50-vuotiskokoontuminen Helsingissä, jossa eduskunnassa sain luokkatovereille tarjota aterian.
Lähes 92-vuotiaaksi elänyt veteraani itse oli tehnyt valmiiksi hautajaisjärjestelyt, valinnut virret ja Mieslaulajien laulut viimeiseksi laulettua Veteraanin iltahuutoa myöten. Hän oli ollut loppuun asti tämän kuoron kuten myös kirkkokuoron laulajana ja monessa muussa aktiivisesti mukana niin seurakunnan kuin kunnankin hallinnossa. Itsekin sain tuntea hänet puolueveljen pitkältä ajalta ja jo eka kansanedustajakaudella 1980-luvulla olla mukana heidän kodissaan tupaillassakin.
Isojoki on muutenkin monessa mielessä tuttu paikkakunta. Jo 1953 se tuli tunnetuksi koko Suomessa alle 20-vuotiaan tytön Kyllikki Saaren koko maata vavahduttaneen surmaamisen vuoksi. Enoni kuvanveistäjä-professori Kauko Räike teki siihen aikaan Isojoen sankaripatsasta ja kertoi mukana olleena, miten valtava kansanpaljous oli Kyllikki Saaren hautajaisissa. Myöhemmin enoni lahjoitti seurakunnalle kirkon sisällä olevan krusifiksi-veistoksen, jonka kaksoiskappale saatiin kirkkoherra-aikanani myös Jämijärven kirkkoon.
Viiden ja puolen tunnin mittaisten hautajaisten jälkeen poikkesin vielä Kodesjoen seurantalolle, jossa nuorempi puolueveli Honkajoen kunnanvaltuutettu vietti 60-vuotispäiviään yhdessä talon täyteisen ystäväjoukon kanssa.
Isojoki on muutenkin monessa mielessä tuttu paikkakunta. Jo 1953 se tuli tunnetuksi koko Suomessa alle 20-vuotiaan tytön Kyllikki Saaren koko maata vavahduttaneen surmaamisen vuoksi. Enoni kuvanveistäjä-professori Kauko Räike teki siihen aikaan Isojoen sankaripatsasta ja kertoi mukana olleena, miten valtava kansanpaljous oli Kyllikki Saaren hautajaisissa. Myöhemmin enoni lahjoitti seurakunnalle kirkon sisällä olevan krusifiksi-veistoksen, jonka kaksoiskappale saatiin kirkkoherra-aikanani myös Jämijärven kirkkoon.
Viiden ja puolen tunnin mittaisten hautajaisten jälkeen poikkesin vielä Kodesjoen seurantalolle, jossa nuorempi puolueveli Honkajoen kunnanvaltuutettu vietti 60-vuotispäiviään yhdessä talon täyteisen ystäväjoukon kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti