Satakunnan eläkepappien piirissä Veijo Järvinen kertoi rukoilevaisuuden historiasta alkaen Liisa Erkintyttären herätyksestä v.1756 Kalannissa, jossa olen joskus ottanut kuvankin hänen muistopatsaastaan. Veijo tuli vain 1930-luvulle asti, koska siitä nuoremman rukoilevaisuuden ajan olemme itse kukin saaneet elää jo kokea oman elämämme aikana.
Olen juuri matkalukemisena pitänyt v.1947 julkaistua professori Yrjö J.E. Alasen kirjoittamaa v. 1930 kuolleen arkkipiispa Gustaf Johanssonin elämäkertaa, jonka arkkipiispakausi liittyi juuri näihin Veijo Järvisen kertomiin rukoilevaisuuden vuosiin, esiintyihän rukoilevaisuus juuri tällä arkkihiippakunnan ja läntisen Suomen alueella.
Meillä Kankaanpäässäkin oli yksi kirkkomaallemme muistopatsaan saanut rukoilevaisjohtaja Matti Pukanhaava, jonka satavuotismuistolle pystytettiin patsas v. 1933 tekstillä: Vaeltakaa liki Jeesusta.
Olen juuri matkalukemisena pitänyt v.1947 julkaistua professori Yrjö J.E. Alasen kirjoittamaa v. 1930 kuolleen arkkipiispa Gustaf Johanssonin elämäkertaa, jonka arkkipiispakausi liittyi juuri näihin Veijo Järvisen kertomiin rukoilevaisuuden vuosiin, esiintyihän rukoilevaisuus juuri tällä arkkihiippakunnan ja läntisen Suomen alueella.
Meillä Kankaanpäässäkin oli yksi kirkkomaallemme muistopatsaan saanut rukoilevaisjohtaja Matti Pukanhaava, jonka satavuotismuistolle pystytettiin patsas v. 1933 tekstillä: Vaeltakaa liki Jeesusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti