keskiviikko 5. joulukuuta 2012
Kyllä maksamme
Nauru pidentää ikää, Timo Soinille ja perussuomalaisille on naurettu, kun uhoamme EU-maiden tukipakettien turmiollisuudesta omalle maallemme, törkeimpänä esimerkkinä vanha sivistyksen kehto Kreikka. Mutta nyt näyttääkin tulevan itku pitkästä ilosta. Hallituspuolueet pelkäävät edessä olevia vaaleja, siksi ne eivät päästä mieleensäkään ennen aikaisten vaalien mahdollisuutta, vaan antavat vaalien tulla ajallaan, vuonna 2014 eurovaalit ja eduskuntavaalit seuraavan vuotena 2015.
Juuri niihin aikoihin Iltalehdessä haastateltujen talousasiantuntijoiden mukaan laukeavat Kreikan lainojen leikkaukset ja silloin on nauru kaukana. Iltasanomien toimittaja Juha Ristimäki kirjoittaakin perussuomalaisten voivan sanoa silloin: "Mitäs me sanoimme!" Paljon muuta mainontaa ei sitten enää tarvitakaan.
Toisella oppositiopuolueella keskustalla ei olekaan näin helppoa, koska he nimenomaan ovat olleet myöntämässä Kreikan ensimmäistä yli miljardin lainaa ilman takuita, josta demarit kyllä muistavat kertoa, he kun mukamas ovat nykyhallituksessa olleet saamassa näitä vakuuksia, jotka parhaimmillaankin kattavat vain 40%, jos sitten vakuuksilla kriisitilanteessa on mitään arvoa.
Iltasanomissa on haastateltu neljää talousasioihin perehtynyttä: OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskasta, Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälää, Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holmia, Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa Kanniaista. Kaikki he päätyvät lähes samaan tulokseen: Kreikka ei selviä veloistaan ja niiden maksuosuudet lankeavat Saksan vaalien jälkimainingeissa. Suomen maksuosuus Kreikan ensimmäisen lainapaketin lankeamista mainittuina vuosia 2014-2015 tulee olemaan 0,5 miljardin luokkaa eli noin 500 miljoonaa euroa. Mummon markoissa numeroin kirjoitettuna 3.000.000.000. Ei mikään vähäpätöinen rahamäärä näin ensi alkuun, mitä seuraavaksi sitten tulleekaan. Sillä summalla rakennettaisiin esimerkiksi jopa kaikki nyt rahanpuutteessa korjaamatta jäävät rakentamissuunnitelmissa olevat valtatiet.
Tää korutont on kertomaa, se vastaanota synnyinmaa ja sen kansalaiset, me jokainen veronmaksaja. Verokuormamme ei ole keveä eikä kevenemään päin.
tiistai 4. joulukuuta 2012
maanantai 3. joulukuuta 2012
Itsenäisyyspäivänä veteraaaneillakin vientiä
Valtakuntamme 95-vuotiasta itsenäisyyttä saamme juhlia paljolti juuri sotiemmem veteraanien ja sotaan osallistuneiden naistemme arvokkaan itsensä alttiiksi antaneen panoksen ansiosta. Itsenäisyytemme on vaatinut raskaat uhrit. Itsenäisyytemme säilyttämisen sanakreita, vielä jäljellä olevia kunniakansalaisiamme ei ole liiemmälti hemmoteltu näiden sodan jälkeisten vuosikymmenten kuluessa. Siksi tänä päivänä yhä edelleen joudumme paikkailemaan näitä laiminlyöntejä, joita emme nykyiselläkään vauhdilla ehdi saada tarpeiden vaatimalle tasolle ennen viimeisenkin veteraanin joutumista viimeiseen iltahuutoon.
Eduskunnassa nykyisten ankeiden talousnäkymien ja laman jälleen iskettyä kyntensä maahamme ollaan kuitenkin tehty voitavamme. Niinpä tämän syksyn satoa on kaksi oikeansuuntaista joskin täysin riittämätöntä parannusta. Eduskunta on lisäämässä veteraanikuntoutusmäärärahoja ensi vuodeksi 6 miljoonalla eurolla. Se merkitsee, että jo aimmin eduskunnan osoittama tahto määrärahojen riittävyydestä jokaiselle veteraanille saadaan vasta nyt oikealle tasolleen.
Tänään itsenäisyyspäivän aattona pidimme oikein juhlaistunnon, jossa alensimme sotainvalidien laitoshoitoon oikeutettujen joukkoa aikaisemmasta 25 prosentin haitta-asteesta 20 prosenttiin. Siis oikeansuuntaista, mutta viimeistä jo nyt jokaisen sotainvalidin, joita on enää 5 000, pitäisi olla oikeutettu pääsemään näihin nimenomaan heitä varten perustettuihin Valtionkonttorin hyväksymiin sotainvalidien sairaskoteihin, joita on lukuisasti eri puolilla maatamme. Ja kaiken kukkuraksi näissä
kodeissa on täyttämättömiä paikkoja, koska lain edellyttämiä korkeamman invalidiasteen omaavia sotainvalideja ei enää ole riittävästi.
Meillä Kankaanpäässä kaikki veteraanit ja myös veteraanien lesket oli kutsuttu ruokailemaan omaan juhlaan Yhteislyseolle. Itsenäisyyspäivänä on jumalanpalveluksen jälkeen kunniakäynti sankarihaudoilla veteraanilippujen kantajineen ollessa lippurivistön kärjessä. Päivällä Yhteislyseolla on itsenäisyyspäivän yleissöjuhla, jossa siinäkin veteraanit ovat kunniavieraita. Illalla vielä on juhlavastaanotto Niinisalon tykistöprikaatin varuskuntakerholla, jossa myös kaikki veteraanit ovat kutsuvieraita.
Kun veteraanien keski-ikä rupeaa lähenemään jo 90 vuotta, on korkea aika saada heidän oikeutetut tarpeensa täytettyä eli kunniavelkamme on maksettava edes vielä jäljellä oleville sotiemme veteraaneille ja rintama- ja kotirintamanaisille.
Eduskunnassa nykyisten ankeiden talousnäkymien ja laman jälleen iskettyä kyntensä maahamme ollaan kuitenkin tehty voitavamme. Niinpä tämän syksyn satoa on kaksi oikeansuuntaista joskin täysin riittämätöntä parannusta. Eduskunta on lisäämässä veteraanikuntoutusmäärärahoja ensi vuodeksi 6 miljoonalla eurolla. Se merkitsee, että jo aimmin eduskunnan osoittama tahto määrärahojen riittävyydestä jokaiselle veteraanille saadaan vasta nyt oikealle tasolleen.
Tänään itsenäisyyspäivän aattona pidimme oikein juhlaistunnon, jossa alensimme sotainvalidien laitoshoitoon oikeutettujen joukkoa aikaisemmasta 25 prosentin haitta-asteesta 20 prosenttiin. Siis oikeansuuntaista, mutta viimeistä jo nyt jokaisen sotainvalidin, joita on enää 5 000, pitäisi olla oikeutettu pääsemään näihin nimenomaan heitä varten perustettuihin Valtionkonttorin hyväksymiin sotainvalidien sairaskoteihin, joita on lukuisasti eri puolilla maatamme. Ja kaiken kukkuraksi näissä
kodeissa on täyttämättömiä paikkoja, koska lain edellyttämiä korkeamman invalidiasteen omaavia sotainvalideja ei enää ole riittävästi.
Meillä Kankaanpäässä kaikki veteraanit ja myös veteraanien lesket oli kutsuttu ruokailemaan omaan juhlaan Yhteislyseolle. Itsenäisyyspäivänä on jumalanpalveluksen jälkeen kunniakäynti sankarihaudoilla veteraanilippujen kantajineen ollessa lippurivistön kärjessä. Päivällä Yhteislyseolla on itsenäisyyspäivän yleissöjuhla, jossa siinäkin veteraanit ovat kunniavieraita. Illalla vielä on juhlavastaanotto Niinisalon tykistöprikaatin varuskuntakerholla, jossa myös kaikki veteraanit ovat kutsuvieraita.
Kun veteraanien keski-ikä rupeaa lähenemään jo 90 vuotta, on korkea aika saada heidän oikeutetut tarpeensa täytettyä eli kunniavelkamme on maksettava edes vielä jäljellä oleville sotiemme veteraaneille ja rintama- ja kotirintamanaisille.
sunnuntai 2. joulukuuta 2012
Adventin pitäisi olla toivon aikaa
Ensimmäisen adventtisunnuntain jumalanpalveluksessa mukana
olleilta lapsikuorolaisilta kysyttiin suosikkilaulua ja kaikki
erityisen laulun maininneet sanoivat Hoosianna Daavidin
pojalle-hymnin. Ehkä senkin vuoksi, että he juuri olivat sen
laulaneet, mutta kyllä se muutenkin on yksi hienoimmista
ylistyslauluistamme. Ja samalla se kuitenkin suomennettuna on myös
nöyrä rukous: Oi auta, oi pelasta!
Näin adventtiaika alkaa riemullisesti ja päättyy kukaties vieläkin mahtavammin Vapahtajamme, Jeesus-lapsen syntymän suureen juhlaan jouluun. Saamme neljän adventtisunnuntain viitoittamana kulkea kohden suuren täyttymyksen juhlaa. Saamme odottaa ja toivoa Herramme Jeesuksen tulemista, merkitseehän adventti-sana juuri tulemista.
Näin adventtiaika alkaa riemullisesti ja päättyy kukaties vieläkin mahtavammin Vapahtajamme, Jeesus-lapsen syntymän suureen juhlaan jouluun. Saamme neljän adventtisunnuntain viitoittamana kulkea kohden suuren täyttymyksen juhlaa. Saamme odottaa ja toivoa Herramme Jeesuksen tulemista, merkitseehän adventti-sana juuri tulemista.
Tähän voimme liittää virrentekijän sanoin oman mahdottomuutemme tuntemisen, kun tiedämme Herramme lupaavan hengellemme virvoituksen ja sydämelle rauhan, lohdutuksen: Mitenkä sokeana nähdä voisi, ja tiekö eksyneelle tuttu oisi? Mitenkä rampa pääsis liikkumaan? Mitenkä kuollut nousis haudastaan? Vaan minä, raukka, pelkään kuolemata, ei minuss´ ole ristin kantajata. Kipuja, vaivoja vain pakenen, en taivu koskaan alle murheitten.
Juuri tämän tähden saammekin pyydellä Jeesusta olemaan tienä eksyneelle, tulla virvoitajaksi väsyneelle, elämäksi kuolleelle ja totuudeksi valheen orjalle. Sillä meille ihmisille Herramme vastaanottaminen niin kuin moni paljon vähäpätöisempikin asia voi on mahdotonta, mutta ei Jumalalle; sillä Jumalalle on kaikki mahdollista.
Adventin ei näin ollen vain pitäisi olla uutta toivoa herättävää armonaikaa, vaan se on sitä Herramme tähden.
Huonoa kohti mennään
Talousuutiset niin meiltä kuin muualtakaan eivät paljoa ilahduta. Ja kaiken takaa paljastuu aina sama luuranko, jota häveliäästi pyritään peittelemään: Euroopan hulttiomaiden luotottaminen etunenässä Kreikka. Juuri iltauutisissa saksalainen asiantuntija Angie todisti Kreikan lainojen lankeavan maksettavaksi ja etupäässä juuri parhaiden maiden kuten Saksan, Suomen Luxenburgin kontolle.
Euroopan Keskuspankki on lainottanut 1300 miljardia pankeille, joiden on ne maksettava takaisin parin vuoden sisällä, mutta niillä ei ole maksukykyä, koska ovat laittaneet rahat Espanjan ja Italian valtionlainoihin. Niinpä Maailmanpankin pääekonomisti Kaushik Basu toteaa yksikantaan tästä EU:n jyrkänteen reunalla olemisesta, että ihmisillä on taipumusta olla ajattelematta ikäviä asioita kunnes ne ovat liian lähellä. Siksi esimerkiksi oma valtiovarainministerimmekin puhuu vain 10 miljoonan korkojen saamisen vähenemisestä Kreikan uusimmassa velkajärjestelyissä. Laskun suurutta ei tiedä kukaan, siksi Kreikka pitäisi päästää mahdollisimman nopeasti eroon eurosta ja devalvoimaan omaa valuuttaansa, kuten moni asiantuntija jo kauan on vaalitut Timo Soinin tavoin ja viimeksi tänään mainittu saksalainen Angie.
Euroalueen työttömyys on uudessa ennätyksessä 11,7 prosentissa. Esimerkiksi Espanjassa ja Kreikassa nuorisotyöttömyys on yli 50%. Suomessa vientiluvut ovat laskeneet edellisvuotisestakahdeksan prosenttia ja samanaikaisesti tuontiluvut peittoavat vientiluvut.
EU:n seitsemän vuoden budjetista ei ole päästy sopuun. Moni maa on vaatimassa tuntuvimpia leikkauksia kuin mitä puheenjohtaja Herman Van Rompuyn on ehdottanut. Asia siirrettiin alkuvuoteen.
Talousluvut ovat koko EU:n alueella synkkiä, valkaantumisaste kasvamassa. Suomessakin hallitusohjelmassa luvataan vähentää velkaantumista, mutta kuitenkaan siitä ei ole tietoakaan, lainamäärät näyttävät vaan sitkeästi olevan paremminkin kasvamaan päin. Maamme vuosittainen7-8 miljardin lainamäärä ei todellakaan kestä Kreikan eikä muiden maiden lisälainoituksia.
Euroopan Keskuspankki on lainottanut 1300 miljardia pankeille, joiden on ne maksettava takaisin parin vuoden sisällä, mutta niillä ei ole maksukykyä, koska ovat laittaneet rahat Espanjan ja Italian valtionlainoihin. Niinpä Maailmanpankin pääekonomisti Kaushik Basu toteaa yksikantaan tästä EU:n jyrkänteen reunalla olemisesta, että ihmisillä on taipumusta olla ajattelematta ikäviä asioita kunnes ne ovat liian lähellä. Siksi esimerkiksi oma valtiovarainministerimmekin puhuu vain 10 miljoonan korkojen saamisen vähenemisestä Kreikan uusimmassa velkajärjestelyissä. Laskun suurutta ei tiedä kukaan, siksi Kreikka pitäisi päästää mahdollisimman nopeasti eroon eurosta ja devalvoimaan omaa valuuttaansa, kuten moni asiantuntija jo kauan on vaalitut Timo Soinin tavoin ja viimeksi tänään mainittu saksalainen Angie.
Euroalueen työttömyys on uudessa ennätyksessä 11,7 prosentissa. Esimerkiksi Espanjassa ja Kreikassa nuorisotyöttömyys on yli 50%. Suomessa vientiluvut ovat laskeneet edellisvuotisestakahdeksan prosenttia ja samanaikaisesti tuontiluvut peittoavat vientiluvut.
EU:n seitsemän vuoden budjetista ei ole päästy sopuun. Moni maa on vaatimassa tuntuvimpia leikkauksia kuin mitä puheenjohtaja Herman Van Rompuyn on ehdottanut. Asia siirrettiin alkuvuoteen.
Talousluvut ovat koko EU:n alueella synkkiä, valkaantumisaste kasvamassa. Suomessakin hallitusohjelmassa luvataan vähentää velkaantumista, mutta kuitenkaan siitä ei ole tietoakaan, lainamäärät näyttävät vaan sitkeästi olevan paremminkin kasvamaan päin. Maamme vuosittainen7-8 miljardin lainamäärä ei todellakaan kestä Kreikan eikä muiden maiden lisälainoituksia.
lauantai 1. joulukuuta 2012
Elä sitten näitten kanssa
Kyllä kaikenlaista joutuu kansanedustajana vastaanottamaan ja kaiken keskellä on elettevä.
Tänään esimerkiksi kansalainen - äänestäjäksenikin esittäytynyt - vaati ryhtymään toimenpiteisiin valtion virkamiesten palkankorotuksia vastaan ja eläkkeiden pienentämiseen. Perusteena se, että heille tulee automaattiset määrävuosikorotukset, joita yksityispuolella ei makseta. Hän ymmärsi myös niin, että valtion palkkalaiset elävät yksityissektorin kustannuksella ja siksi myös heidän eläkkeitään tulisi pienentää yksityisiin verrattuna. Yleisesti hyväksytty käytäntöhän kuitenkin on, että kaikkia palkanansaitsijoita kohdellaan tasavertaisesti, sama eläkeprosentti ja sama veroprosentti. Kokonaan toinen juttu olisi se, jos saataisiin aikaan eläkekatto, mutta sen vastustajia löytyy kaikilta muilta rintamalta paitsi perussuomalaisista.
Toinen äänestäjä soittaa aina näin viikonloppuisin keskellä yötä tai mieluummin aamuyöstä eikä välttämättä ole mitään asiaa, haluaapa vielä laulaakin. Sattumoisin eilisen jälkeen kännykkä oli jäänyt äänettömälle, niin ei tarvinnut herätä soittoihin, joita sitten olikin tullut neljä kappaletta.
Niin ettei sitä aina tarvitse tätä kansanedustajan työtäkään kadehtia. Vaikkei tämä mikään itkuvirsi ole, sillä itsepä olemme kansanedustajiksi halunneet eikä ketään ole tarvinnut pakottaa. En tiedä kuin SMP:n aikana Suomen Uutisten päätoimittajan Reijo Enävaaran, joka oli vaatimaton hiljainen mies ja v.1983 vaalivoittomme johdosta hänet ehdokkaaksi pakotettuna valittiin kansanedustajaksi. Hän sitten kyllä kuolikin kesken edustajakauden, vaikkei vielä mikään eläkeikäinen ollut.
Tänään esimerkiksi kansalainen - äänestäjäksenikin esittäytynyt - vaati ryhtymään toimenpiteisiin valtion virkamiesten palkankorotuksia vastaan ja eläkkeiden pienentämiseen. Perusteena se, että heille tulee automaattiset määrävuosikorotukset, joita yksityispuolella ei makseta. Hän ymmärsi myös niin, että valtion palkkalaiset elävät yksityissektorin kustannuksella ja siksi myös heidän eläkkeitään tulisi pienentää yksityisiin verrattuna. Yleisesti hyväksytty käytäntöhän kuitenkin on, että kaikkia palkanansaitsijoita kohdellaan tasavertaisesti, sama eläkeprosentti ja sama veroprosentti. Kokonaan toinen juttu olisi se, jos saataisiin aikaan eläkekatto, mutta sen vastustajia löytyy kaikilta muilta rintamalta paitsi perussuomalaisista.
Toinen äänestäjä soittaa aina näin viikonloppuisin keskellä yötä tai mieluummin aamuyöstä eikä välttämättä ole mitään asiaa, haluaapa vielä laulaakin. Sattumoisin eilisen jälkeen kännykkä oli jäänyt äänettömälle, niin ei tarvinnut herätä soittoihin, joita sitten olikin tullut neljä kappaletta.
Niin ettei sitä aina tarvitse tätä kansanedustajan työtäkään kadehtia. Vaikkei tämä mikään itkuvirsi ole, sillä itsepä olemme kansanedustajiksi halunneet eikä ketään ole tarvinnut pakottaa. En tiedä kuin SMP:n aikana Suomen Uutisten päätoimittajan Reijo Enävaaran, joka oli vaatimaton hiljainen mies ja v.1983 vaalivoittomme johdosta hänet ehdokkaaksi pakotettuna valittiin kansanedustajaksi. Hän sitten kyllä kuolikin kesken edustajakauden, vaikkei vielä mikään eläkeikäinen ollut.
23 puhetta kolmesta eurosta
23 kolme puhetta kolmen euron tähden, blogi metsästysasioista:
Sanotaan kolmen markan suutarin tekevän viiden markan vahingon. 23 puhujaa käytti kuitenkin eduskunnassa puheenvuoron kolmen euron korotuksesta käsiteltäessä riistanhoitomaksun korottamista. Tuli kyllä puheita kuunnellessa ja puheenvuoroja jakaessa, että täytyykö tällaisestakin asiasta säätää oikein eduskunnan käsittelyllä lain muutoksesta. Ei ihme, että byrokratiamme on valtava.
Itse asia ja puheet kyllä olivat täyttä asiaa. Valiokunta mietinnössään edellyttää entistä suurempaa osuutta ohjattavaksi lain tuotosta riistanhoitoyhdistysten toimintaan, joka on tehokasta vapaaehtoistyötä. Näin tehdään muuten valtion kontolle jääviä tehtäviä, avustetaan riistatutkimuksissa ja suoritetaan riistakanta-arvioiden maastolaskennat. SRVA:n varassa on liikenneonnettomuuksissa vahingoittuneiden eläinten etsintä ja lopettaminen. Ja juuri metsästyksellä pystytään vähentämään hirvien aiheuttamia vahinkoja liikenteessä ja samoin maa-ja metsätaloudelle muuten aiheutuvia tappiota.
Tämän kaiken ansiosta on välttämätöntä, että myös nuoria saadaan hakeutumaan metsästysharrastuksen piiriin, joita vanhemmat metsästäjät sitten opettavat. Siksi kustannukset, joita on monia muitakin kuin vain tämä riistanhoitomaksu, eivät saisi nousta liian korkeiksi, jotta nuorillakin oli varaa tähän harrastukseen.
On myös huomioitava, että kun valtion budjetissa osoitetaan suorat määrärahat vatakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille, niin yhteisistä verovaroista ei kateta riistahallinnon menoja, vaikka myös riistamiehet suorittavat monipuolista luonnonsuojelutyötä, tähän epäkohtaan myös monissa puheenvuoroissa viitattiin.
Oli muuten esillä pelkästään miesnäkökulma, salissakin oli vain miehiä, kun Maria Tolppanen ainoana naisena tuli saliin odottamaan seuraavan asian puheenvuoroaan, olin kiusauksessa antaa hänelle puheenvuoron pyytämättä, jotta olisimme kuulleet myös naisnäkökulman.
Mutta eipä onneksi kaikista hallituksen esityksistä ja niistä valmistuneista mietinnöistä käytetä näin monia puheenvuoroja, muuten aika ei riittäisi, kun kuitenkin tänä vuonnakin hallitus on antanut jo yli 150 esitystä eduskunnalle.
Sanotaan kolmen markan suutarin tekevän viiden markan vahingon. 23 puhujaa käytti kuitenkin eduskunnassa puheenvuoron kolmen euron korotuksesta käsiteltäessä riistanhoitomaksun korottamista. Tuli kyllä puheita kuunnellessa ja puheenvuoroja jakaessa, että täytyykö tällaisestakin asiasta säätää oikein eduskunnan käsittelyllä lain muutoksesta. Ei ihme, että byrokratiamme on valtava.
Itse asia ja puheet kyllä olivat täyttä asiaa. Valiokunta mietinnössään edellyttää entistä suurempaa osuutta ohjattavaksi lain tuotosta riistanhoitoyhdistysten toimintaan, joka on tehokasta vapaaehtoistyötä. Näin tehdään muuten valtion kontolle jääviä tehtäviä, avustetaan riistatutkimuksissa ja suoritetaan riistakanta-arvioiden maastolaskennat. SRVA:n varassa on liikenneonnettomuuksissa vahingoittuneiden eläinten etsintä ja lopettaminen. Ja juuri metsästyksellä pystytään vähentämään hirvien aiheuttamia vahinkoja liikenteessä ja samoin maa-ja metsätaloudelle muuten aiheutuvia tappiota.
Tämän kaiken ansiosta on välttämätöntä, että myös nuoria saadaan hakeutumaan metsästysharrastuksen piiriin, joita vanhemmat metsästäjät sitten opettavat. Siksi kustannukset, joita on monia muitakin kuin vain tämä riistanhoitomaksu, eivät saisi nousta liian korkeiksi, jotta nuorillakin oli varaa tähän harrastukseen.
On myös huomioitava, että kun valtion budjetissa osoitetaan suorat määrärahat vatakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille, niin yhteisistä verovaroista ei kateta riistahallinnon menoja, vaikka myös riistamiehet suorittavat monipuolista luonnonsuojelutyötä, tähän epäkohtaan myös monissa puheenvuoroissa viitattiin.
Oli muuten esillä pelkästään miesnäkökulma, salissakin oli vain miehiä, kun Maria Tolppanen ainoana naisena tuli saliin odottamaan seuraavan asian puheenvuoroaan, olin kiusauksessa antaa hänelle puheenvuoron pyytämättä, jotta olisimme kuulleet myös naisnäkökulman.
Mutta eipä onneksi kaikista hallituksen esityksistä ja niistä valmistuneista mietinnöistä käytetä näin monia puheenvuoroja, muuten aika ei riittäisi, kun kuitenkin tänä vuonnakin hallitus on antanut jo yli 150 esitystä eduskunnalle.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)