Kaunis kiitos todella teille kaikille lämpimin toivotuksin vanhentumistani onnitelleille.
Lainaan Jaakko Haavion vähän rajunkin runon ONNENLAPSI
Näin kyselen ja pohdin:
miten käydä tohdin
levolle, nukkumaan,
kun tuodaan ruumislauta
ja luodaan musta hauta
ja siihen mennä saan.
Helmaasi, Jeesukseni,
nyt lasken sydämeni
kaikkine murheineen.
Liekuta onnenlasta,
nukuta, nosta vasta
kun nukun, vuoteeseen.
Toinen Haavion runo RAKAS ELÄMÄ
Sain olla ystäväsi.
Loit minut, maasta maan
ja hengen Hengestäsi.
Sain kauniin elämän
ja sitä rakastin,
takana ehtootähden
sen tiedäthän.
Nyt lähden, kiitollinen,
iloisin, vapain sydämin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti