perjantai 22. lokakuuta 2021

Epäluottamusäänestys

Uusi Suomi Välikysymys on opposition ”järein ase”, joka pakottaa äänestämään hallituksen luottamuksesta. Hallitus nauttii eduskunnan luottamusta äänin 89–​68. Eduskunta kävi keskiviikkona välikysymyskeskustelun maahanmuutosta ja taloudesta. Perussuomalaiset ja liike Nyt tarttuivat ”järeään aseeseen” – Hallitukselle luottamus äänin 89–​68, poissa 42. Hallitukselle esitettiin välikysymyskeskustelussa​ yhteensä kolmea epäluottamuslausetta. Itse välikysymys oli perussuomalaisten ja liike Nytin käsialaa. Välikysymyksessä opposition edustajat totesivat, että he eivät hyväksy hallitsemattoman ja Suomelle haitallisen maahanmuuton lisäämistä, eivätkä hallituksen esittämiä maahanmuuttopolitiikan lievennyksiä. Velan kasvu, alijäämä ja muut julkistalouden ongelmat edellyttävät tarkkaa talouspolitiikkaa, jossa menokohteet on asetettu tärkeysjärjestykseen. Välikysymys on opposition ”järein ase”, joka tähtää hallituksen kaatamiseen, mutta käytännössä hallitus pystyy enemmistöllään varmistamaan luottamuksen. Luonnehdintaa on käyttänyt aiemmin muun muassa oppositiopuolue kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.

torstai 21. lokakuuta 2021

Jari välikysymyksestä

Jarilla selkeä linja maahanmuutosta, kehitysavusta ja perheiden yhdistämisestä! 4:53 Kansanedustaja Jari Koskela 13 t · Puhe eilisessä välikysymyskeskustelussa. Hallituksesta viestittiin, että maahanmuutosta ei pidä puhua nyt, kun maahanmuuttoa on vähän. Eikö vuotavaa kattoakaan pitäisi korjata, jos ei sada? Maahanmuuttopolitiikassa tarvitaan yhteisiä pohjoismaisia linjauksia. 0 kommenttia

keskiviikko 20. lokakuuta 2021

Uusin HS:n gallup

Politiikka|Puoluekannatus HS-gallup: Kokoomus yhä suosituin puolue Kokoomuksen ja perussuomalaisten kannatus nytkähti hitusen ylöspäin, vihreiden ja keskustan alaspäin. Elina Kervinen HS 2:00 | Päivitetty 6:20 PUOLUEIDEN kannatusasetelmat ovat muuttuneet vain hyvin vähän politiikan syksyn päästyä kunnolla käyntiin, käy ilmi tuoreesta HS-gallupista. Oppositiopuolue kokoomus on lokakuun kyselyssä edelleen Suomen kannatetuin poliittinen puolue. Pääministeripuolue Sdp jatkaa kakkospaikalla ja oppositiopuolue perussuomalaiset kolmantena. Jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, kokoomusta kannattaisi 21,2 prosenttia. Sdp saisi 18,5 prosenttia äänistä. Perussuomalaisia kannattaisi 17,8 prosenttia. KOKOOMUS ja perussuomalaiset ovat vahvistaneet asemiaan hitusen sitten syyskuun kyselyn. Muutos on molempien kohdalla pieni: 0,4 prosenttiyksikköä. Hallituspuolueet vihreät ja keskusta puolestaan ovat menettäneet kannatustaan saman verran. Keskustaa kannattaisi nyt 12,5 ja vihreitä 10,1 prosenttia. Kaikki kyselyn muutokset mahtuvat virhemarginaaliin, joka on noin 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla. Elokuun tilanteeseen verrattuna kokoomuksen kannatus on vahvistunut 1,4 ja perussuomalaisten 0,6 prosenttiyksikköä. Vihreiden kannatus on 0,7 prosenttiyksikköä vähäisempää kuin elokuussa. ”Pientä väreilyä on pinnan alla, mutta edelleen odotellaan, että aluevaalien kampanjat alkavat ja olisiko niillä vaikutusta yleiseen poliittiseen ilmapiiriin”, sanoo kyselyn toteuttaneen Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela. NURMELA arvioi, että kokoomus hyötyy edelleen menestyksestään kesän kuntavaaleissa. ”Heillä oli ennen kuntavaaleja kriittisiä seuraajia, jotka katselivat sivusta mutta jotka sitten innostuivat lähtemään äänestämään. Näyttäisi siltä, että tämä porukka on edelleen mukana.” Perussuomalaisten kannatuksen pientä nousua saattaa puolestaan selittää se, että puolue on onnistunut innostamaan sellaisia ihmisiä, jotka eivät äänestäneet lainkaan kuntavaaleissa. Perussuomalaisilla on kannatuspotentiaalia tässä ryhmässä, ja ryhmää mobilisoivat usein tietyt tunteisiin vetoavat teemat, Nurmela arvioi. Esimerkiksi polttoaineiden hintoihin tai ilmastoon liittyvät keskustelut olisivat voineet aktivoida heitä viime aikoina, Nurmela veikkaa. MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA) MAINOS PÄÄTTYY ”Polttoaineiden hinta on aina sellainen kova juttu, että onpa syy mikä tahansa, niin se menee aina sillä hetkellä vallassa olevien piikkiin, jos hinta nousee.” Vihreiden osalta pieni kannatuksen lasku selittyy Nurmelan arvion mukaan Sdp:hen ja kokoomukseen suuntautuvalla vähäisellä siirtymällä. Lisäksi osa puoluetta kuntavaaleissa äänestäneistä ei juuri nyt halua ilmoittautua sen kannattajaksi. Selvää syytä tälle liikkeelle ei kyselyn aineistosta selviä. Kannatuksen hienoinen lasku on kuitenkin ajoittunut mittausjakson toiselle puoliskolle, Nurmela huomioi. Tuolloin julkisuudessa keskusteltiin puolueen sijaisjärjestelyistä puheenjohtaja Maria Ohisalon jäädessä perhevapaalle. ”Jää nähtäväksi, mikä vaikutus valinnoilla on. Mutta pikapiristystä niistä ei tullut.” HALLITUKSEN sisäinen kahnaus kulttuuritoimijoiden ja muiden Veikkauksen edunsaajien rahoitukseen liittyen ajoittui aivan mittausjakson lopulle. Keskustelun mahdollisia vaikutuksia galluptuloksiin saadaan siis odotella hieman pidempään. Sanna Marinin (sd) hallituksen muodostavat puolueet nauttivat lokakuun kyselyssä 53,3 prosentin luottamusta. Syyskuussa vastaava luku oli 54,1 ja elokuussa 55,2 prosenttia. Niiden osuus oli 30 prosenttia, jotka eivät osanneet tai halunneet sanoa, mitä puoluetta äänestäisivät nyt eduskuntavaaleissa, tai jotka sanoivat, etteivät kävisi äänestämässä.

tiistai 19. lokakuuta 2021

Viisi tuntia kokoustamista

Kun eilen oli kaupunginvaltuuston talousarvioseminaari kolme tuntia, niin tänään PoSa:n eli Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymän vastaava seminaari kesti viisi tuntia. Ihan riittävä aika. Molempien budjetitkin taitava olla samaa suuruusluokkaa, kyllä hommia riittää yllin kyllin niin virka- kuin luottamusmiehillekin!

maanantai 18. lokakuuta 2021

Tehtäviä riittää

Tänään maanantaina kaupunginvaltuusto ja seminaari ensi vuoden budjetista. Tiistaina vastaavasti PoSa:n valtuustoseminaari. Keskiviikkona Kankaanpään kirkkovaltuusto, joka pidetään Jämijärvellä. Torstaina joka kuukausittainen hartaus DIakonissa eli diakonialaitoksen veljeskodissa, jonne on taas muuttanut kankaanpääläinenkin veteraani ja ilmeisesti pian toinenkin. Perjantaina Satavesi seminaari ja sunnuntaina rippijuhlat Nokialla.

sunnuntai 17. lokakuuta 2021

Tehtävää riittää

21. sunnuntai helluntaista Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika Alppilan kirkon alttari Liturginen väri: vihreä Kaksi alttarikynttilää Näytä virsisuositukset Päivän tunnuskuva Jeesuksen lähettiläät Jeesus julisti, että Jumalan valtakunta on lahja. Hän lupasi syntien anteeksiantamuksen kaikkein syntisimmillekin. Jeesus lähettää omansa maailmaan todistamaan tästä armosta ja palvelemaan ihmisiä hänen nimessään. Kristitty on Vapahtajan lähettiläs, ”Kristus lähimmäiselleen”. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Herra Jumala, taivaallinen Isä. Sinä olet kutsunut meidät valtakuntaasi. Pue meidät vanhurskautesi vaatteeseen taivaan juhlaa varten. Avaa sydämemme Hengelläsi ottamaan kiitollisina vastaan lahjasi. Älä salli meidän häpäistä nimeäsi kovettamalla mielemme kutsusi edessä. Tätä pyydämme Poikasi Jeesuksen Kristuksen tähden. 2 Kaikkivaltias Jumala. Sinä olet luvannut antaa viisautta niille, jotka sitä pyytävät. Varusta meidät Henkesi voimalla, niin että pystyisimme todistamaan sinusta ja jakamaan lahjojasi maailman puutteeseen ja hätään. Anna alttiutta mennä kaikkialle, mihin vain lähetät meidät. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 3 Herra, meille opetetaan, että viisas varmistaa nykyhetken onnen. Me rakennamme tulevaisuutemmekin terveyden, omaisuuden ja turvallisuuden varaan. Mutta sinun tielläsi, Herra, tulevaisuus saapuu vähin varustein: ei leipää, ei laukkua, ei rahaa. Suuntaa mielemme sitä kohti ja auta meitä luottamaan yksin sinuun. Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen nimessä. 4 Herra, muukalainen sinä olit maailmassa. Muukalainen on myös kirkkosi. Kun sinut torjuttiin, sinä käänsit selkäsi. Herra, auta nyt meitä. Kun pelko ahdistaa, anna rohkeutta. Kun helppo tie kiehtoo, anna lujuutta. Kun välinpitämättömyys valtaa mielen, anna rakkautta. Kuule meitä pyhän ristisi tähden. 5 Rakas taivaallinen Isämme. Sinä olet lähellä meitä jokaista. Kiitos, että olet antanut meille suuren tehtävän viedä ilosanomaa Pojastasi Jeesuksesta kaikille kansoille. Sinä tiedät, millaisia me olemme. Kiitos, että silti tahdot luottaa meihin. Omin voimin me emme pysty täyttämään tehtävääsi. Rukoilemme, että annat Pyhän Hengen vahvistaa ja johdattaa meitä. Kiitos, kun olet luvannut olla kanssamme elämämme kaikkina päivinä.

lauantai 16. lokakuuta 2021

Vanhat arvot kunniaan

Elämänmeno Kirkkoherrojen muistomerkit kunnostettavana – näin säilytetään arvokasta historiaa Vanhoista muistomerkeistä pidetään huolta Kankaanpään seurakunnassa. Kirkkoherra Henrik Sandbergin muistomerkkiä ovat entisöineet seurakuntamestari Unto Salomäki ja erikoisammattimies Hannu Ranne. KUVA: HANNA KENTTÄ 15.10. 14:45 Anssi Joutsenlahti jätti 21. lokakuuta 2020 valtuustoaloitteen entisten kirkkoherrojen hautojen kunnostuksesta. Hän totesi aloitteesaan, että on tärkeää pitää huolta vanhoista muistomerkeistä. Nyt kun kirkkomaalla saadaan urakka loppuun, niin siirrytään vanhalle hautausmaalle kunnostamaan vielä kaksi hautaa. Vanhalla hautausmaalla on kirkkoherrojen Matias Wilhelm Hanneliuksen ja Karl Henrik Lindforsin haudat. Seurakunnan kirkkomaalla on Kankaanpään pitäjän ensimmäisen kirkkoherran Henrik Sandbergin hautapaikka. Henrik syntyi Siikaisissa 26.12.1801. Hän oli Kankaanpään kirkkoherrana vuodesta 1853. Hän kuoli vuonna 1880, jolloin hänet haudattiin Kankaanpään kirkkomaalle. Muistomerkkiä on nyt kunnostettu, koska aikojen saatossa materiaalien lujuudesta huolimatta muistomerkit ovat rapistuneet. Metalliristit ovat olleet entisöitävänä Honkajoki Worksillä. Ne olivat murtuneet monesta osasta. Sandbergin puolison Helenan muistomerkki on vielä entisöitävänä. Se saadaan pian takaisin paikalleen. Seurakunnalta muistomerkkiä ovat olleet entisöimässä seurakuntamestari Unto Salomäki ja erikoisammattimies Hannu Ranne. Vanhojen kivipaalujen suoristaminen ja paikalleen laittaminen vaatii tarkkaa kaivurinkäyttöä ja paljon lapiointia. Entisöinti on tärkeää, jotta hautapaikka säilyisi myös jatkossa arvokkaana ja kunnioittavana historian jälkenä. Hanna Kenttä

perjantai 15. lokakuuta 2021

Turve uusiutuvaksi

Kansanedustaja Jari Koskela Eilen 12.26 · Suomen turvetuottajien keskustelutilaisuus Eduskunnan portailla. Turve uusiutuvaksi -kansalaisaloitteen yksi alullepanija Yrjö Takkala Karstulasta piti väkevän puheen turvealan puolesta.

tiistai 12. lokakuuta 2021

Illan pimeydessä

Illan pimeydessä tein lenki liikuntakeskuksen valoissa, joita koko syksyn pimeän tultua on ollut vain kuntoreitin etuosalla eli noin 1500 m matkalla. 5 km reitin koko takaosa on ollut pimeytensä vallassa. Näin kuitenkin urheilukentän varastorakennuksen vieressä auton valoineen ja ajattelin siinä olevan kenttämiehen, jolta voisin kysyä, miksei lenkin taka-osassa vieläkään ole valoja. Autossa kuitenkin paljastui olevan juuri Oulusta asti tullut asiantuntija, joka järjesteli tietokoneellaan parast´aikaa kaipaavieni valojen sytyttämistä ja lupasi, että huomisiltana valot sitten palavat koko matkalla. Tuntuupa olevan konstikasta tämä nyky-ajan järjestelmien pelittäminen. Mutta hyvä, että kuitenkin valot saadaan lopulta pelittämään.

maanantai 11. lokakuuta 2021

Susivara

Susi purrut Heikki Hemminkiä käteen Kauhajoen ja Honkajoen rajalle eli Kauhajoen ja Kankaanpään rajalla eli siis aika lähellä. Ei hyvä! Heikillä on antiikkitavaroita näytillä torin varrella, ei montaa päivää kun juttelin hänen liikkeessään hänen kanssaan!

lauantai 9. lokakuuta 2021

Runoilijoittemme luontokuvauksia

Runoilijamme ovat laittaneet parastaan kuvatessaan keskikesämme valoisien öiden parasta aikaa juhannusta. Aleksis kivi: Maa kunnasten ja laaksojen,/ mi on tuo kaunoinen?/ Tuo hohtees kesäpäivien,/ tuo loistees pohjan tuulien,/ tuo talven, suven ihana,/ mi ompi soma maa? Viljo Kojo: Veet välkkyy taas ja kukkii maat/ lain mukaan ikuisen,/ lämmittää jalkaas ruohikot/ taas kesäkennättäin. Siks salli, suven Jumala, kun lähden täältä pois, että alla paljaan jalkani suviruoho lämmin ois. Kun sitten taivaan salissa suot ilon iäisen, niin muista pienen lapsesi yks toive pienoinen: Hän joskus tahtois tavata maan onnen ollehen, veen välkkeen, kentän kukkivan, puun viherlehväisen. Simo Korpela: On kesän kirkas huomen/ ja suvi-sunnuntai./ Ei liiku lehdet tuomen,/ on lintunenkin vait./ Vienosti kukkii pellot/ ja vaarat vihannoi/ ja hartaast´ aamukellot/ vaan rauhaa, rauhaa soi. Helvi Juvonen: Pikarijäkälä! Jäkälä nosti pikarinsa hauraan, ja sade täytti sen, ja pisarassa kimalsi taivas tuulta pidättäen. Jäkälä nosti pikarinsa hauraan: Nyt malja elämämme rikkaudelle. Aleksis Kivi Suomenmaa: Maa kunnasten ja laaksojen, Mi on tuo kaunoinen? Tuo hohtees kesäpäivien, Tuo loistees pohjan tuulien, Tää talven, suven ihana, Mi ompi soma maa? Siel tuhansissa järvissä Yön tähdet kimmeltää Ja kanteleitten pauhina Siel kaikuu ympär kallioi Ja kultanummen hongat soi: Se ompi Suomenmaa. V.A.Koskenniemi Siell´ on kauan jo kukkineet omenapuut, siell´ on siintävät seljät ja salmien suut, siell´ on vihreät metsät ja mäet, siell´ on vilposet illlat ja varjoisa koi, siell´ on lintujen laulu, mi lehdossa soi, siell´ on kaihoja kukkuvat käet. Eino Leino Maamiehen rukous: Maan me miekoin varjelimme. Maa on vapaa! Siksi orjan/ ole ei nyt rukous./ minkä huokaa taivahalle/ sielun syvä luottamus./ Jos ma kynnän, jos mä kylvän/ tuota aina aattelen:/ teen, min tiedän oikeaksi,/ enemp´ ei voi ihminen./ Totta elonleikkuun Herra/ tajuaa mun mieleni,/ koska yössä, päiväntyössä/ Häntä kiittää kieleni./ Tapahtukoon tahto Sinun/ eikä minun, rukoilen,/ koska kylvän, kyyhättelen/ kautta Luojan sormien. Nocturne: Ruislinnun laulu korvissani,/ tähkäpäiden päällä täysi kuu; kesä-yön on onni omanani,/kaskisavuun laaksot verhouu./ En ma iloitse, en sure, huokaa;/ mutta metsän tummuus mulle tuokaa,/ puunto pilven, johon päivä hukkuu, siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,/ tuoksut vanamon ja varjot veen;/ niistä sydämeni laulun teen. Legenda: Kun Herra ynnä Pyhä Pietri, ne merta, maata muinoin matkasi, niin kerrotaan, he kesä-illan tullen myös saivat suomenmaalle siunatullen. Pietari: ”Oi Herra, mille maalle jouduttiin! Mik´ kansa köyhä, köykkyselkä, köyhä niin! Maa karu, kallioinen, pellot pienet, ei muuta hedelmää kuin marjat, sienet!” Mut Herra hiljakseen vain hymyili: ”Voi olla, maa on karu, kylmäki ja vilja kasvaa voisi vikkelämmin, mut kansa, sen on sydän kaunis, lämmin.” Näin lausui Herra hymyi hiljakseen. Ja katso! Kumma hohde peitti veen, suo kuivi, korpi kaatui, metsä aukes ja vainiolta roudan valta raukes. Pois Herra kulki kanssa Pietarin. Mut kerrotaan, kun illoin kesäisin sa istut koivun alla, on kuin täällä viel´ liikkuid Herran hymy vetten päällä. Jaakko Haavio Pyhäaamu: Oi pyhäaamun rauha – sen suvituulta lauhaa ja hiekkaa valkeaa! Laineiden kimallusta! Nyt Hengen vuodatusta sieluni odottaa. Kuutamo: Tänä yönä loistaa täysikuu./ Taivas äärettömiin avartuu./ On kuin sydän irtoaisi:/ niin kuin tarttuisi ja kuljettaisi/ joku yli puiden latvojen/ kohti kuuta, yli, ohi sen/ sinne, missä kehät suljetaan./ Ahdas polku pienen elämäni,/ viitoitettu pettymyksilläni,/ väljään valtatiehen liitetään./ Löydän, etsimättä, määränpään. Syystaivas: Pois värit toiset tyystin riisutaan:/ punainen, musta, vihreä ja kelta./ Jäljelle jää vain toivon lauha sini./ Se levittyy, syystaivas, ylle maan,/ ja äänetönnä kysyy jokaiselta:/ Näetkö tähdet, pannut poimuihini? Ja ensimmäisenä tulivat mieleeni luonto-aiheisista runoistamme Immi Hellenin Paimenpoika: Nyt metsä kirkkoni olla saa,/ voi täälläi palvella Jumalaa,/ mun urkuni kauniit soikaa!/ Mun kirkkoni katto on korkeella,/ ja ystävä yksi on seurana,/ joka muistavi paimenpoikaa. Ja toisena Aleksis Kiven Metsämiehen laulu: Metsän poika tahdon olla,/ sankar jylhän kuusiston,/ Tapiolan vainiolla/ karhun kanssa painii lyön/ ja mailma Unholaan jääköön.

perjantai 8. lokakuuta 2021

Vanhusten viikolla

Puheestani Kankaanpään vanhusten viikon juhlassa Saamme elää ja viettää vanhusten viikkoa ja kiittää Taivaallista Isäämme ja emäntiämme maittavasta ateriasta. Jokainen ikääntyessämme olemme kipeästi huomanneet voimien vähenemisen ja kaikenlaisten vaivojen lisääntymisen, esim. itsellänikään ei enää monenlaisten remppojen johdosta ole mitään mahdollisuuksia maratonin juoksemiseen, vaikka mieli kyllä tekisi. Aiheenamme On LUONTO ANTAA VOIMAA. Luonto onkin meitä täällä maalla lähellä ja puhtaudellaan ja kauneudellaan antaa todella paljon juuri sitä, mitä vanhetessamme tarvitsemme: rauhaa ja VOIMAA jokapäiväiseen elämäämme. Kristinopissakin olemme oppineet, että Jumala kohtaa meidät luonnossa, elämämme kohtaloissa ja kansojen vaiheissa. Ja saamme tänäkin viikonloppuna kiitollisin mielin muistaa Luojaamme Kansojen Kaitsijana ja Vartijana, kun sotiemme aikana ja aikaisemminkin tärkeää palvelustehtäväänsä suorittanut Lotta-Svärd-liitto juhlii 100-vuotista taivaltaan. Me täällä Kankaanpäässä pääsemme virkistymään luonnon helmaan vaivattomasti lähes kotiovelta ja mitä monipuolista luontoa riittääkin kuntoreiteistä ja poluista lähtien järvimaisemia, peltoaukeita ja metsä, jokisuistoa ja kallioita ja harjuja aivan kuten Kankaanpää-laulussa sanotaan: Kaunis on Kankaanpää sille ken ymmärtää kanervikkokankaiden kieltä. Ps 19 kerrotaan Jumalan luomistyöstä: (luin Psalmin) ja Vähä-Katekismuksen 1. uskonkappaleen selityksessä uskontunnustuksemme alkuun: Minä uskon Jumalaan, Isään, kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan selityksessä kerrotaan, mitä kaikkea Luojan luomistyöhön sisältyy. Sitten luin Suomen runoilijoiden kauneimpia luontoon liittyviä runoja!

torstai 7. lokakuuta 2021

YLE:n gallup lokakuu

Ei mitään uutta auringon alla, jos ei siksi lasketa vihreiden yhden prosenttiyksikön laskua, vaikka on ollut näkyvissä puoluekokouksen ja puheenjohtajan sijaisuuksien täyttämisessä. Ylen gallup: Kokoomus jatkaa suurimpana puolueena, vihreät menetti kannatustaan vasemmistoliitolle ILTALEHTI.FI Ylen gallup: Kokoomus jatkaa suurimpana puolueena, vihreät menetti kannatustaan vasemmistoliitolle Eduskuntapuolueiden voimasuhteet pysyivät syys-lokakuuss

tiistai 5. lokakuuta 2021

Fb kiinni monta tuntia

Oli eilen facebookin pitkä katkos ilmeisesti koko maailmassa. Olemme haavoittuvassa ajassa. MIkä on meidät ajanut tähän tilanteeseen

lauantai 2. lokakuuta 2021

Media toimii puolueellisesti

Ei saanut autoilijoiden mielenosoitus minkäänlaista median huomiota, sen sijaan taas tänäänkin elokapina on näyttävästi tiedotusvälineissä, yrittivät taas tukkia Mannerheimintietä. Järkyttävää😉 Jari Koskela 4 t · Autoilua puolustava torviprotesti Eduskuntalon edessä. Mielenilmaukseen osallistui satoja autoilevia kansalaisia.

perjantai 1. lokakuuta 2021

Jokisipilän perussuomalaiskirja herättää tutkijoissa arvostelua

Politiikka|Perussuomalaiset Perussuomalaisia käsittelevä tietokirja puhuu kahdella äänellä – Tutkijoiden mielestä se on ongelma Perussuomalaisia käsittelevä uusi tietokirja kritisoi mediaa ja tutkijoita. HS kysyi tutkijoilta, mitä ristiriitoja siihen liittyy. Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja, tutkija Markku Jokisipilä suomii tuoreessa tietokirjassaan asennoitumista perussuomalaisiin. Joakim Westrén-Doll HS POLITIIKAN julkisuutta on syys–lokakuun vaihteessa puhuttanut perussuomalaisia käsittelevä tietokirja Perussuomalaiset Halla-ahon ja Purran linjalla. Siinä poliittisen historian apulaisprofessori ja Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä analysoi perussuomalaisten suosiota ja kohtelua. Jokisipilä puolustaa kirjassaan voimakkaasti perussuomalaisia demokraattisten pelisääntöjen mukaan toimivana puolueena. Median ja tutkijoiden suhdetta puolueeseen suomitaan. ”Osa median ja tutkimuksen piirissä käydystä perussuomalaisia koskevasta keskustelusta on kaikessa tuomitsevuudessaan ollut demokratian näkökulmasta varsin erikoista”, Jokisipilä kirjoittaa. ”Se on merkinnyt radikaalia irtiottoa siitä tehtävistä ja niistä rooleista, jotka medialla ja tutkimuksella politiikan suhteen perinteisesti on katsottu olevan.” Lue lisää: Uusi kirja käsittelee perus­suomalaisia ”normaalina poliittisena puolueena” – tutkijan mukaan sekin on ”joillekin ihmisille liikaa” KIRJAN vastaanotto on ollut ristiriitainen. Helsingin yliopiston politiikan tutkija Johanna Vuorelma arvioi Ylelle, että kirja toistelee perussuomalaisten omaa diskurssia, eikä sen väitteitä voi pitää analyyttisena tapana hahmottaa perussuomalaisten roolia. Johanna Vuorelma. Oleellista on kirjan lokerointi. Jokisipilä käsittelee kirjassa rooliaan tutkijana. Haastatteluja on tehty runsaasti. Kirjan luki vedosvaiheessa poliittisen historian professori Vesa Vares Turun yliopistosta. Vareksen mukaan Jokisipilän kirjalla on tutkimuksellinen pohja, mutta se on selvästi tietokirja ja ”yleisesitys”. ”Tässä tapauksessa on kirjoitettu tietokirja, joka on tarkoitettu populaarimpaan kulutukseen.” Vesa Vares. VAREKSEN mukaan tutkijan tekemän tietokirjan lähtöolettama on, että kirjoittaja miettii asiansa yhtä huolellisesti kuin akateemisessa tekstistä. ”Esitystapa saattaa olla räväkämpi kuin tutkimuksessa. Molemmissa luotetaan että johtopäätöksiin päädytään samanlaisen ajatusprosessin tuloksena.” Kun tutkija tekee tietokirjan, on oleellista, että näkökulma on selkeä, sanoo tietokirjallisuuden professori Pirjo Hiidenmaa Helsingin yliopistosta. Tutkijan tulee erotella toisistaan käyttämänsä roolit, jos tekstissä tehdään rohkeita yleistyksiä tai vapaita päätelmiä. ”Jos kirjoittaja toimii kahdessa roolissa, kuten tutkijan ja kommentoijan, niin ne roolit pitää tekstissä selvästi erottaa kielellisin keinoin”, Hiidenmaa sanoo. ”Tietokirjalle myös provokaatio on silloin mahdollista. Tieteelliset tekstit ovat varovaisempia keskustelun käymisessä.” Pirjo Hiidenmaa. POLITIIKAN tutkija Emilia Palonen Helsingin yliopistosta toteaa, ettei Jokisipilän teos ole tieteellistä tekstiä. Ongelma on kirjan verhoilu objektiiviseksi siten, että kirjoittaja esiintyy ”neutraalina tarkkailijana”, Palonen sanoo. ”Se on näiltä osin se ongelma.” ”Tutkijat voivat hyvin kirjoittaa tietokirjoja ja poleemisiakin tekstejä. Se on yhteiskunnan palvelua. Tiedekentässä voi olla esimerkiksi konservatiivisia, ympäristöaktiiveja tai marxilaisia tutkijoita. Tutkijalle sallitaan poliittisuus ja pamfletit. Mutta silloin pitää tietää, missä roolissa kirjoitetaan, ja kirjoittaja tekee selväksi lukijalle, mistä lähtökohdista kirjoitetaan”, Palonen sanoo. Jokisipilä käsittelee tutkijan rooliaan kirjan alkupuolella. Tekstistä erottuu ensinnäkin ”vanhanaikainen” näkemys tutkijan roolista puolueettomana ja arvovapaana toimijana, arvioi alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirta Helsingin yliopistolta. ”Meillä on ollut diskursiivinen käänne ja muut keskustelut jo 1980-luvulta. Sitä ennen on ollut keskustelut orgaanisen intellektuellin roolista”, Pakkasvirta sanoo. ”Toisaalta olen sitä mieltä, että retorisin keinoin Jokisipilä tuo esiin vanhaa persujen edelleen jatkuvaa ’uhriutumisasennetta’, joka on aika absurdia.” Jussi Pakkasvirta. PERUSSUOMALAISTEN toistuva liittäminen äärioikeistoon on Jokisipilän mukaan merkki puolueen asenteellisesta kohtelusta. Kirjassaan Jokisipilä arvioi, että suuri osa suomalaistutkijoista pitänee perussuomalaisia äärioikeistolaisena liikkeenä, ja torjuu itse luokittelun. Äärioikeistolaisuuden sijaan tulisi hänen mukaansa puhua oikeistoradikalismista. Asiassa on kyse osittain kielellisistä haasteista, taustoittaa Birminghamin yliopiston tutkijatohtori Niko Hatakka. ”Tämä on tieteen kielenkäytön sisäinen ongelma. Itse puhun perussuomalaisista radikaalioikeistolaisena puolueena. Olen pyrkinyt välttämään äärioikeisto-sanan käyttöä käännöksellisen ongelman takia.“ Hatakan mukaan kansainvälisesti perussuomalaiset on luokiteltavissa far right -puolueeksi mutta siten, että kyseessä on on radical right -puolue, joka viittaa toimintaan demokraattisen järjestelmän sisällä, ei extreme right -puolue, joka viittaa toimintaan sen ulkopuolella. Extreme right myös sisällyttää poliittiseen alustaansa usein avointa rotuoppia. ”Oikeistoradikaalit taas lähes poikkeuksetta verhoavat etnisyyteen perustuvan erontekemisen esimerkiksi kulttuurisiin tai taloudellisiin argumentteihin”, Hatakka sanoo. JOKISIPILÄN kirjan perusväite on, että julkisuudessa perussuomalaisista on toistuvasti puhuttu väärin painotuksin, ja puolue on hyötynyt saamastaan näkyvyydestä. Ilmiön taustalle teos hahmottelee yhteiskunnallisen keskustelun suunnan, joka pätee ”yleisemminkin valtavirrasta poikkeavien näkemysten esittämiseen tämän päivän Suomessa”. ”Yhä useammin kuulee esitettävän, kuinka ’emme saa antaa tilaa’ tietyille ajatuksille tai kuinka jotkut asiat ’eivät ole mielipidekysymyksiä’”, Jokisipilä kirjoittaa. ”Ilmapiiri varsinkin etnisyyteen, sukupuoleen ja seksuaali-identiteettiin liittyvissä kysymyksissä on osin hyvin kaukana mistään ainakaan perinteisesti liberaaliksi määritetystä.” MEDIATUTKIJA Anu Koivunen arvioi, että Jokisipilä toimii teoksessa toisaalta journalistin tapaisena puolueen selittäjänä, ja toisaalta aikalaiskriitikkona. Teoksessa Jokisipilä omaksuu ”Totuuden kertojan” roolin. ”Hän piirtää kuvan muista tutkijoista ja mediasta väärinymmärtäjänä ja käy imaginääriseen taisteluun ikään kuin PS-puolueen olemassaolon puolesta. Että jos on laillista ja jos on kannatusta, kritiikki on aiheetonta tai poliittisesti motivoitua”, Koivunen arvioi. Kirjan aikalaiskritiikki on Koivusen mielestä vaikeasti ymmärrettävää. Perussuomalaisten politiikan kriittinen tutkimus tulkitaan politisoituneeksi, eikä vain yleisesti analyyttisen tai kriittisen tutkimuksen piirteeksi. ”En tiedä onko joku esittänyt puolueen kieltämistä. Ja hämmentävältä tuntuu väite, etteikö jotain, mikä on laillista ja paljon kannatettua silti voisi tarkastella kriittisesti ilman, että se olisi tutkimuksen standardit rikkoen ’politisoitua’”, Koivunen sanoo.