sunnuntai 31. heinäkuuta 2022

Kirkastyssunnuntai

SUNNUNTAI 31.7.2022› 1. vuosikerta Kirkastussunnuntai (Kristuksen kirkastumisen päivä) Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika Kirkastettu Kristus Kirkastussunnuntaita on vietetty Ruotsissa ja Suomessa jo 1500-luvulta lähtien 7. kolminaisuudenpäivän jälkeisenä sunnuntaina (nykyisin 8. sunnuntai helluntaista). Kristuksen kirkastuminen oli hänen elämänsä taitekohta. Apostolit saivat omin silmin nähdä hänen jumalallisen suuruutensa ja kuulla Jumalan äänen: ”Tämä on minun rakas Poikani, kuulkaa häntä.” Jumalan kirkkaus tulee ilmi kaikkensa uhraavassa rakkaudessa. Vuorella apostoleille ilmestyivät kirkastetun Kristuksen lisäksi Mooses ja Elia, Vanhan testamentin lain ja profeettojen edustajat. Kristillinen kirkko näki alusta lähtien Kristuksen elämänvaiheet, kuoleman ja ylösnousemuksen Vanhan testamentin lupausten täyttymisenä.

lauantai 30. heinäkuuta 2022

Käteen tarttui

Honkajoen markkinoilta tarttui käsiin hyvää luettavaa. Honkajoen kotiseutu-yhdistyksen arpajaisista tämä hienoja kuvia täynnä oleva Menneitä muistellen. Kaksi muuta on perussuomalaisten teltalta tämänvuotisia siis ajankohtaisia pamfletteja! Kuva-fb-sivullani!

perjantai 29. heinäkuuta 2022

Honka-Hölkällä

Kolme viimeistä Honka-Hölkän mitalia! Koronavuonna 2020 ei Hölkkää voitu pitää. 7 km matkalla aikka kului 48.20, mutta maaliin pääsin!

torstai 28. heinäkuuta 2022

Jarin kolumni Satakunnan viikossa

Kolumnit Kolumni: Kuntakenttä on haasteiden edessä KUVA: Matti Matikainen Vajaan puolen vuoden päästä hyvinvointialueet ottavat tehtäväkseen sote- ja pelastuspalveluiden järjestämisvastuun. Aluepäättäjillä ei tule olemaan helppoa. Se tiedetään, että kustannukset tulevat olemaan monin verroin odotettua suuremmat. Palkkaharmonisointi, palkankorotukset, ICT-kustannukset ja uusi hallinnon taso tulevat vaatimaan miljardeja lisäeuroja. Alueilla on krooninen rahoitusvaje. Saman aikaan kunnat menettävät merkittävän osan verotuloistaan. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä koskien julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2023–2026 todetaan, että kuntien pitää toteuttaa itsehallintonsa puitteissa laajoja rakenteellisia ja tuottavuutta lisääviä toimia. Mietinnössä todetaan myös, että valtion pitää toimillaan vahvistaa kuntien tulopohjaa ja auttaa niitä toteuttamaan uudistuksia. Käytännössä tämä mitä ilmeisimmin tulee tarkoittamaan kuntien tehtävien karsimista. Vastuuta on sekä kunnilla että valtiolla. Pidän vaarana sitä, että kuntatalous jää tulevaisuudessa vähemmälle huomiolle ja rahoitusta menee suurelta osin hyvinvointialueille, jotka eivät tule selviämään ilman mittavia taloudellisia lisäpanostuksia tai merkittäviä rahoitusmallin korjauksia. Kunnat joutuvat tekemään entistä enemmän yhteistyötä keskenään niissä asioissa, jotka kuntien päätettäväksi vielä jäävät. Laajasta yhteistyöstä ei ole pitkä matka siihen, että esimerkiksi koulutusasiat jollain aikajänteellä siirretään isommille hartioille eli käytännössä lopulta alueille. Tällaista on joitain kertoja väläytelty. Koulutuspuoleen panostaminen on tärkeää, sillä epäonnistuminen sillä sektorilla lisää painetta sote-palveluissa. Hallintomme on tällä hetkellä liian moniportainen. Hallinnollisten uudistusten pitäisi vähentää byrokratiaa, ei lisätä sitä. Viisimiljoonaisen kansakuntamme asioita päätetään nyt eduskunnassa, aluevaltuustoissa ja kunnissa. Lisäksi oman tasonsa tuo EU. Ja on maakuntavaltuustoillakin edelleen oma roolinsa edunvalvojina. Siihen päälle vielä moninaiset lautakunnat niin kunnissa kuin aluevaltuustoissakin. Yksinkertaistusta ja selkeyttä tarvitaan. Kuntien tulevaisuuden roolista ja kuntatalouden kestävyydestä päästään toivottavasti keskustelemaan kesän jälkeen ja eduskuntavaalikampanjoiden pikkuhiljaa alkaessa. Ennen vaalikauden loppurutistuksen alkua haluan toivottaa kaikille rentouttavaa loppukesää! Jari Koskela Kansanedustaja

keskiviikko 27. heinäkuuta 2022

Puuhapäivä

Päivään mahtui monia rientoja. Ensin fysioterapeutin käsiteltävänä. Sitten käytiin invalidin kanssa katsomassa hänen läheistensä hautakiveen laitettua sotiemme veteraanin muistolaattaa ja samalla hänen isänsä ja viiden isänsä veljen Kankaanpään Sotaveteraanien laittamaa yhteistä muistolaattaa veljesten kotitalon pihamaalla, kun he kaikki veljekset olivat olleet sodassa. Sitten sisaren mies Kari tuli leikkaamaan orapihlaja-aitaa ja kymmenkunta kärryllistä kertyikin yhteiseen kasaan odottamaan kaatopaikalle kuskaamista. Sadettakin saatiin aina välissä. Illalle riitti poutaakin ja lenkki tuli tällä kertaa tehtyä ennen saunaa Kuninkaanlähteen entisellä 2,5 km valoreitillä kaksi kertaa kiertämällä, reitillä on kolme ylä- ja alamäkeä! Ja puhelinliikennettäkin riitti, onhan PS:n koju lauantaina Honkajoen markkinoilla ja seuraavana viikonloppuna Karvian päivän tapahtumissa. Ja aikuisurheiluliiton polkujuoksun ilmoittautimisetkin oli tehtävä, kisa on la 6.8. Virroilla!

tiistai 26. heinäkuuta 2022

Honkahölkkä kutsuu

Perjantaina taas koronavuosien jälkeen lyhyemmälle matkalle 2 vuoden jälkeen! 3 vuotta sitten Katso muistojasi Anssi Joutsenlahti 26. heinäkuuta 2019 · Jaettu seuraaville: Julkinen Mukana Honkahölkässä ties monennenko kerran, kuinkas muuten, tosin eka kertaa ilman ajanottoa ja lyhyemmän matkan kantapäävaivaisena.

maanantai 25. heinäkuuta 2022

Kuuntelin hyvän keskustelun aamuradiossa

”Saksa veti tämän 100–0 itselleen” – Keskustasta tyly Uniper-arvio Ylellä Keskustan Hannu Hoskonen ja oppositiopoliitikot Janne Sankelo ja Lulu Ranne olivat Ykkösaamussa kriittisiä Uniperin pelastuspaketista. . © Toimittanut Uusi Suomi Kansanedustajat Hannu Hoskonen (kesk), Janne Sankelo (kok) ja Lulu Ranne (ps) suhtautuivat Ylen Ykkösaamussa maanantaina kriittisesti valtionyhtiö Fortumin ja Saksan hallituksen sopimukseen Fortumin tytäryhtiö Uniperin pelastuspaketista. Oppositiokansanedustaja Sankelon mielestä on selvää, että Uniperin tilanteeseen oli kaikilla osapuolilla intressi saada ratkaisu nopeasti. ”Tämä oli kompromissitulos. Ratkaisu oli löydettävä ja siellä tehtiin kaikki se, mitä pystyttiin”, hän kommentoi. ”Tässä ei ollut muuta kuin huonoja vaihtoehtoja”, oppositiopoliitikko Lulu Ranne sanoi. Hallituspuolueen edustaja Hannu Hoskonen nosti esiin johdannaiskaupoista tulevat valtavat riskit. ”Kun katsoo niitä tietoja, mitä siitä sopimuksesta on julkisuudessa keskusteltu, niin Saksahan veti tämän 100–0 itselleen.” LUE LISÄÄ: Uniperin konkurssista seuraisi ”massiivinen sotku”, lähes 150 miljardin johdannaisvelat – ”Tappava yhdistelmä” Tätä Hoskonen perustelee sillä, että Saksan myöntämät lainat ovat takaisinmaksussa etulyöntiasemassa Fortumin luottoihin nähden. Tätä näkökohtaa myös perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kritisoi tuoreeltaan. Keskustan Hannu Hoskonen vaatii nopeaa ratkaisua ”Fortum-asiaan”: ”Suomi on joutumassa hyvin vaikeaan tilanteeseen” ”Tämä on saatava keskusteluun ja eduskuntaan, muuten tästä ei tule mitään”, vaati Hoskonen. ”Saksa on sanellut ehdot, eikä Fortum pääse tästä irti”, arvioi Lulu Ranne. Sankelo uskoo, että Uniper voidaan vielä saada ”ontuen jaloilleen”. ”Mutta kun Fortum teki pääomitusta [Uniperiin] alkuvuodesta, niin kyllähän siinä pitkään menee, ennen kuin nämä rahat on saatavissa takaisin. Mutta tämä ratkaisu mahdollisti sen, että rahat eivät menneet tässä vaiheessa taivaan tuuliin”, Sankelo sanoi. Sankelo ja Hoskonen istuvat eduskunnan talousvaliokunnassa, joka kuuli viime viikolla omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraista (sd) Uniperin tilanteesta. Saksan valtio rahoittaa Uniperiä enintään 7,7 miljardilla eurolla vaihdettavissa olevilla instrumenteilla ja tarvittaessa valmistautuu antamaan lisätukea mahdollisten tappioiden kattamiseksi. Lisäksi Saksan valtion omistama pankki KfW antaa Uniperille 7 miljardia euroa lisätukea yhtiön rahoitusaseman vahvistamiseksi nostamalla aiemmin myönnetyn lyhytaikaisen valmiusluoton määrää nykyisestä 2 miljardista eurosta 9 miljardiin euroon. Saksan valtion sai 30 prosentin osuuden Uniperistä. Uniper voi nostaa asiakkaidensa hintoja lokakuun alusta lähtien.

sunnuntai 24. heinäkuuta 2022

Rakkauden laki

‹SUNNUNTAI 24.7.2022› 1. vuosikerta 7. sunnuntai helluntaista Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika Rakkauden laki Kristus tuli täyttämään Jumalan tahdon ja käskyt, ei kumoamaan niitä. Siksi myös kristityn on noudatettava rakkauden lakia, vieläpä paremmin kuin lainopettajien ja fariseusten. Pyrkiessään tähän kristitty on valmis luopumaan jopa omista oikeuksistaan lähimmäistensä hyväksi ja osoittamaan rakkautta myös vihamiehilleen. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Pyhä, kaikkivaltias Jumala. Sinä olet antanut meille täydellisen lakisi. Käskysi ovat selkeät ja neuvosi luotettavat, mutta meistä ei ole niiden noudattajiksi. Opeta meille, mitä merkitsee rakastaa sinua yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseä. Tee armosi elämässämme niin todelliseksi, että uskallamme jättäytyä sen varaan ja palvella sinua ilman omia ehtoja. Tätä rukoilemme Poikasi Jeesuksen Kristuksen, pelastajamme ja vapauttajamme nimessä. 2 Jeesus, Pelastajamme. Me tulemme luoksesi käskyjen, kieltojen ja syytösten ahdistamina. Anna meidän kokea todeksi, että sinä olet täyttänyt lain puolestamme. Vapauta meidät rakastamaan toinen toistamme ilman ehtoja ja vaatimuksia. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 3 Jumala, taivaallinen Isämme, sinulta saamme kaiken hyvän. Anna sen vaikuttaa tahtoomme ja tekoihimme. Opeta meitä ajattelemaan vähemmän sitä, miten muut kohtelevat meitä, ja enemmän sitä, miten itse toimimme. Auta meitä unohtamaan loukkaukset ja opeta sovittelemaan. Muistuta siitä, että kuulumme yhteen kaikkien ihmisten kanssa, koska olemme kaikki sinun luomiasi. Herra, tätä rukoilemme Jeesuksen Kristuksen tähden.

lauantai 23. heinäkuuta 2022

Lauantaina

Lauantaipäivän saatossa sain olla Kankaanpään täysin korjatussa siunauskappelissa siunaamassa hautausmaalla 15 vuotta pidettynä kausityöntekijänä toimineen, jonka edesmenneen puolison poika kaiken lisäksi urakoi tämän v.1956 arkkipiispa Martti Simojoen vihkimän kappelin remontin. Sitten sain vielä viedä Kankaanpään seudun Sotainvalidien tervehdyksen toiselle vielä osastomme jäljellä olevalle sotainvalidiveljelle hänen 97-vuotispäivänään Jämijärven Attendossa!😍🥰😘😊

perjantai 22. heinäkuuta 2022

Helleraja nytkin rikki

Ylläpitäjä Unto Vuorinen: · 1 t · Lenkiltä selvittiin nippa nappa kastumatta, mutta heti kohta alkoi satamaan. (Pieni kuuro😃) Meitä oli Anssin johdolla pieni mutta pippurinen ryhmä. Altti, Jukka ja allekirjoittanut. Vauhti oli perjantaille sopivaa ja kiersimme kuntovitosen ja Anssi vielä hölkkäsi lisälenkinkin. Mukavaa oli, lämmin tuli, vaikka pilvessä oli aurinko ja pieni tuulen virekin kevensi keliä. Kiitos ja Maanantaina toivon mukaan palaa porukka mukaan taas🤔😃👍 Helleraja +25 meni taas rikki, sekö pelotti porukkaa, ensi maanantaiksi on taas luvattu lämpimien palaavan viikonlopun sateiden jälkeen😉😊😟😘

torstai 21. heinäkuuta 2022

600 makkaraa

Kankaanpäässä ja Karviassa kansanedustajat Jari Koskela ja Ari Koponen liikkeellä, makkaroita meni yli 600 kpl. Tunnelma ja lämpötila erinomaiset. Jopa TV:n uutislähetyksessä mainittiin Kankaanpään olleen lämpimin paikkakunta +30,5 astetta!🥰

keskiviikko 20. heinäkuuta 2022

Helsingin olympialaiset 1952

Helsingin olympialaismatkalla, kuvassa Joukon ja Tertun kanssa Talvipuutarhan edustalla. 70 vuotta on siis kulunut! Mummulamme oli Mannerheimintien puolella olympiastadionin kohdalla kuudennessa kerroksessa, ja sieltä pihanpuoleiselta parvikkeelta näki pallokentälle. - Muuten - aina muistan sanoa, että Emil Zatopekin voitto-aika maratonilla on aivan sama kuin oma maratonennätykseni 2.23 ja sekunteja päälle.☺️😍🥰😘

tiistai 19. heinäkuuta 2022

Taas urakka täynnä

Tänään sain sopivasti valmiiksi 6.000 Perussuomalaisen lehden ja torstain Kankaanpään torin ja Karvian Käntynmäen kyläkaupan perussuomalaisen tilaisuuden ja makkaratarjoilusta kertovan brosyyrin jakelun. Nyt jaoin Santaskylä-Honkajoki-suunnalla. Tarstaiksi onki luvattu mitä mainiointa kesäsäätä, aurinkoa ja 30 asteen lämpöä. Tervetuloa siis Kankaanpään torille torsatian 21.7. klo 10-12 ja Käntynmäen kyläkaupalle klo 14-16. Kansanedustajat Jari Koskela ja Brother Christmas Ari Koponenkin paikalla. TERVETULOA!

maanantai 18. heinäkuuta 2022

Tunnin lenkillä aina tapahtuu

Tunnin Lenkki Unto Vuorinen · 53 min · Juu niin, lenkillä oltiin, 7 kävellen ja yksi fillarilla. Tunti mentiin pääosin pientä polkua pitkin ja Risen portaikoillakin lopuksi vielä. Tunti saatiin komiasti kulumaan ja tällä kertaa pientä piskottelua lukuun ottamatta, täysin kuivana, ainakin sateen osalta. Vauhti oli reipas, mutta sopiva, juttu luisti hyvin kaikilla.Jumissa on paikat itsellä ja venyteltävä on. Selkä ei ole sata, ei voi mitään, vaikka juuri operoitiin. Kiitos kaikille lenkistä taas ja perjantaina yritetään uudelleen, melkoisessa helteessä ilmeisesti. Tää oli tämä Armas Liimun polkulenkki jossa myös saman herran tekemä siltä ojan yli. Anssi on myös tämän kierroksen isä, eli olisiko Armaan Anssi vai Anssin Armas lenkin nimenä🤔😀

sunnuntai 17. heinäkuuta 2022

Mielenkiitoisia keskusteluita

Mielenkiintoisia keskustelukumppaneita tänään jakaessani PS-materiaalia Karviassa. Toinen moninkertainen veteraanisarajojen maailmanmestari, toinen Kyllikki Saaren veli, ainoa elossa oleva sisarussarjasta lähellä 90-vuotta

lauantai 16. heinäkuuta 2022

HS:n galuplukemat

Puoluekannatus HS:n gallupeissa Mitä puoluetta äänestäisit, jos eduskuntavaalit olisivat nyt? Tuorein tämän päivän gallup Kok 23,9 % Sdp 19,9 % Ps 14,7 % Kesk 11,6 % Vihr 9,8 % Vas 7,7 % Rkp 4,6 % Kd 3,6 % Liik 2,2 % Muut 2,0 % 29 kommenttia Tarja Mäki Minä ja "hentun Liisa" olemme sitä mieltä, että nyt kansalaiset, teistä on tämä kiinni u

perjantai 15. heinäkuuta 2022

Suomi-Areenan päätöspäivä

Kesän Suomi-Areenan viimeisenäkin päivänä kävin Porissa. Jostain olin saanut kalenteriin merkinnän Kauppatorilla Pelastuslaitoksen panelista, jota ei kuitenkaan ollut, sen sijaan pohdittiin naisten ja miesten palkkaeroista, mukan PS:n tohtorikansanedustaja Sakari Puisto. Vain 15 astetta lämpötila. Ei onneksi satanut! Ei paneleissa samaan aikaan Raatihuoneen puistosso presidentti Tarja Halonen ja kaupungintalon pihamaalla ministeri Lintilä.

torstai 14. heinäkuuta 2022

Viikarin valkamassa

Kansanedustaja Arja Juvonen (PS) erityisvieraana Satakunnan omaishoitajien Suomi Areenan tilaisuudessa Viikarin valkamassa. Meitä PS:n aluevaltuutettuja paikalla oli neljä (oikealta) Niko Viinamäki, Heidi Sakari, allekirjoittanut, Soile Ojala-Seppä, kansaned. Arja Juvonen ja Nakkilan kunnanvaltuutettu Sari Kalliokorpi. Kuvia fb-sivullani.

keskiviikko 13. heinäkuuta 2022

PS:n johto Suomi-Areenassa

heinäkuu 13, 202219:31 Perus­suo­ma­laiset: Sanan­va­paus ja kansal­linen turval­li­suus liit­tyvät yhteen – vuohi­pai­me­nis­takin pitää pystyä puhu­maan kiihot­tu­matta Politiikka Perussuomalaiset kannattaa laajaa sananvapautta, sillä sananvapaus on demokratian ja vapaan yhteiskunnan kulmakivi. Sananvapauden ytimeen kuuluu oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Perussuomalaisten puoluejohto keskusteli tänään SuomiAreenassa sananvapauteen kohdistuvista uhkakuvista sekä nosti esille, miten media pyrkii syöttämään kansalle ideologista uuskieltä. Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen katsoo, että sananvapaus on turvallisen ja kehittyvän yhteiskunnan varmin tae. – Sananvapaus takaa sen, että yhteiskunta voi kehittyä, mennä eteenpäin ja olla turvallinen. Ympäri maailmaa on nähtävissä esimerkkejä, millaiseksi muuttuu yhteiskunta, jossa on tukahdutettu sananvapaus, Venäjä on ehkä lähin esimerkki siitä kehityksestä, Tynkkynen sanoo. Tynkkynen puhui tänään SuomiAreenassa perussuomalaisten puoluepäivän keskustelutilaisuudessa, jossa perussuomalaisten puoluejohto keskusteli maan tulevaisuudesta ja ajankohtaisista poliittisista teemoista. Suomessa oppositiopoliitikkoja on tuomittu oikeudessa siitä, että nämä ovat käyttäneet poliittista sananvapauttaan. Tynkkynen on itsekin saanut tuomioita maahanmuuttopolitiikan arvostelusta. – Maahanmuuttopolitiikka kuitenkin pitää hoitaa hyvin, sillä jos näin ei tehdä, seurauksena voi olla vakavia vaikutuksia turvallisuuteen. EU nakertaa sananvapautta Kansanedustaja Leena Meri muistuttaa, että suomalaisten sananvapautta pyritään nyt kaventamaan myös EU:n kautta. – EU pyrkii parhaillaan laajentamaan toimivaltaansa yhtenäistämällä rikoslainsäädäntöä. EU:ssa tunnetusti halutaan edellyttää tiettyjen asioiden, kuten terrorismin kriminalisointia. EU:ssa kuitenkin esitetään nyt myös vihapuheen ottamista mukaan vaarallisen, rajat ylittävän rikollisuuden kategoriaan vaikka juuri kukaan ei edes tiedä, mitä vihapuhe on, Meri sanoo. Hän katsoo, että tosiasiassa myös EU:ssa pyritään vihapuhelainsäädännöllä lähinnä vaientamaan kriittistä puhetta – Sehän kertoo siitä, että puhetta on alettu pelkäämään. Kulttuuri on EU:ssa täysin erilainen kuin vaikka Yhdysvalloissa, jossa asioista puhutaan suoraan. Sielläkin yksittäinen ihminen voi viedä oikeuteen kunnianloukkausjutun, jos puheilla on loukattu kunniaa, mutta ei siellä ole vihapuhepoliiseja kyttäämässä toisten puheita, Meri sanoo. Hän viittaa nyt tuoreisiin EU-lakihankkeisiin, joilla unioni pyrkii entistä vahvemmin puuttumaan jäsenvaltioiden kansalaisten ilmaisuun ja sääntelemään tulkinnanvaraisten uusien käsitteiden, kuten ”vihapuheen”, ”disinformaation” ja ”sananvastuun” avulla mielipiteenilmaisun vapautta sosiaalisessa mediassa. – Eihän siitä voi tulla mitään. Lähinnä tulee mieleen DDR-tyylinen kyttäyskulttuuri. Liittovaltiokehitys on nyt vaarallisella tavalla supistamassa kansallista liikkumatilaamme. Peltokangas torjuu EU-ajatuspoliisin Kansanedustaja Mauri Peltokangas torjuu Leena Meren tapaan EU-ajatuspoliisin perustamisen. – Kyse on vakavasta asiasta, sillä kehitys EU:ssa on ollut vuosi vuodelta tiukempaa. Me perussuomalaiset olemme kuitenkin sitä mieltä, että suomalaisten pitää pystyä puhumaan asioista suoraan, nostamaan ”kissa pöydälle”, eikä suinkaan niin, että vuosi vuodelta käytössä olevaa sanavarastoa supistetaan, Peltokangas sanoo. Peltokangas korostaa, että tuttuja sanoja pitää jokaisen saada jatkossakin käyttää, ei loukaten vaan kertomalla asioista niin kuin asiat ovat. – Ikävä kyllä tilanne on tällä hetkellä se, että jos minä esimerkiksi sanon faktana, että Kärkkäisen pihalla ei ole vuohipaimenia meuhkaamassa, niin todennäköisesti saan siitä syytteen ja syytteessä sanotaan, että minä alennan ihmisarvoa, koska muka vihjailen puhumalla vuohipaimenen ammatista. Voin kuitenkin vakuuttaa, että arvostan vuohipaimenen ammattia aivan yhtä paljon kuin valtakunnansyyttäjän työtä. – Itse asiassa vuohipaimenia on jopa enemmän kuin valtakunnansyyttäjiä, ja paimenet tekevät arvokasta työtä. Meuhkaamisesta puhuminenkaan ei alenna kenenkään arvoa, koska meuhkaaminen ja älämölön pitäminen nyt vain kuuluu paimenen työnkuvaan, etteivät pedot hyökkää vuohien kimppuun. Jos kuitenkin syyttäjä katsoo, että vuohipaimenista puhuminen vihjailee paimenien olevan alemman arvoisia, niin miten päin tilanne oikeastaan onkaan? Peltokangas kysyy. Rikoslain kiihottamispykälää uudistettava Perussuomalaiset jätti jo vuosia sitten lakialoitteen, jossa esitettiin rikoslain kiihottamispykälän muuttamista. Ennen seuraavia eduskuntavaaleja perussuomalaisilta on tulossa uusi rikosoikeudellinen ohjelma, jossa esitetään jälleen uudistusta kiihottamispykälään. Perussuomalaiset katsoo, että rangaistavaa tulisi olla ainoastaan rikoksella uhkaaminen ja rikokseen yllyttäminen. Meri huomauttaa, että kiihottamisrikoksen tunnusmerkistön tulisi ylipäätään olla paremmin ennakoitavissa rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen vaatimalla tavalla. – Ihmisten pitää siis voida tietää etukäteen, syyllistyykö rikokseen vai ei. Ei voi olla niin, että teon tehtyään jäädään arvailun varaan. Aiomme pitää kiihottamisrikoksen muutosehdotusta esillä, jotta asioista voitaisiin puhua paremmin. Eihän siinä ole järkeä, jos ihmiset eivät uskalla enää keskustella. Jos keskustelee yleisesti mitattavista ja tiedossa olevista tosiasioista, esimerkiksi maahanmuuton haittapuoliin liittyen, se ei suinkaan tarkoita, että olisit rasisti tai vihaisit maahanmuuttajia. Media pyrkii syöttämään kansalle uuskieltä Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra tuo esille, että kyse ei ole pelkästään enää siitä asetelmasta, että kansalaiset on opetettu pelkäämään vääriä ajatuksia ja vääriä sanoja. Purra huomauttaa, että kansalaisille pyritään syöttämään nyt uuskieltä, erityisesti median taholta. – Tänään havahduin siihen, uutisia kuunnellessani, että toimittaja – puhuessaan perhevapaista – käytti termiä ”synnyttävä henkilö” sen sijaan että olisi puhunut naisista. – Olen itsekin synnyttänyt henkilö. Mutta se termi, jota mieluummin käytän itsestäni on ”äiti”, joka on suomen kielen kauneimpia sanoja. Toki olen myös ”menstruoiva henkilö” eli nainen. Tietenkin on yksi asia, mitä sanoja lakikielessä käytetään, mutta eri asia on se, mitä kieltä vallanpitäjät ja sukupuolineutraalin ideologian edistäjät yrittävät saada kansan käyttämään, Purra sanoo. Hän huomauttaa, että tavalliset ihmiset yleensä käyttävät tavallista kieltä. – Jos joku kokee, että ei sovi muottiin, niin toki hän voi käyttää itsestään mitä termiä vain, vaikka sitten helikopteria, mutta meidän muiden ei niitä sanoja tarvitse käyttää, koska uuskieli on omiaan alentamaan vaikkapa äitiyden arvoa, Purra sanoo. Suomessa esimerkiksi muhkeita julkisia avustuksia tililleen imuroiva kansalaisjärjestö Plan Suomi pyrkii määräilemään, että naisia pitäisi jatkossa nimittää naisen anatomiaan ja keholliseen toimintaan viittaavilla sanoilla, eikä naisista saisi enää puhua. SUOMEN UUTISET Jaa Facebookissa

tiistai 12. heinäkuuta 2022

Erkoisia tiennimiä

Ajelintänään lehden jaossa Honkakappelintietä ja näin Mörkmaantienkin viitan, joka löytyy Kankaanpään Korvaluomalla Kirjaskyläntieltä poikkeava tie!

maanantai 11. heinäkuuta 2022

Lenkkikin taas sujui

Tänään Nooran, Ellin päivänä oli taas tunnin lenkki klo 17.15 liikuntakeskuksesta. Sääkin suosii - taas kerran! Helleraja 25 astetta rikki ja Korona ovat jo kutistaneet porukka jonkun kerran kuuteen henkeen Silti nytkin 6 km rikki: Kuntoreitti, Risen puisto kierrettiin hyvällä vauhdilla!😍🥰😘

sunnuntai 10. heinäkuuta 2022

Kirkkovuodessa konfirmaatio-aika

‹SUNNUNTAI 10.7.2022› 5. sunnuntai helluntaista Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika Armahtakaa! Ihmisen asia ei ole tuomita lähimmäistään, sillä tuomiovalta kuuluu yksin Jumalalle. Meitä kehotetaan armahtamaan toisiamme ja edistämään oikeuden ja hyvyyden toteutumista. Kuulumme syntisten seurakuntaan, joka elää Jumalan anteeksiantamuksesta. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Herra Jumala, taivaallinen Isä. Sinä annat synnit anteeksi ja nostat langenneet. Armahda meitä, jotka tuomitsemme toisen, mutta emme näe omaa suurta velkaamme. Varjele meitä omahyväisyydestä ja ylpeydestä. Anna meille kykyä kohdella lähimmäisiämme oikein ja armahtavasti. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Laupias, uskollinen Jumala. Sinä annat joka päivä kaikki syntimme anteeksi ja tahdot, että mekin antaisimme anteeksi toisillemme. Särje sydäntemme kovuus, jotta kohtelisimme toisiamme ymmärtävästi ja eläisimme Vapahtajamme opetuksen mukaan, sovituksen ja anteeksiantamisen hengessä. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 3 Pyhä Jumala, sinä olet oikeudenmukaisuuden ja rauhan lähde. Ilman sinua emme osaa elää rauhassa emmekä rakastavasti toistemme kanssa. Kutsu siis meitä yhä uudelleen seurakuntasi yhteyteen. Ohjaa ja vahvista meitä. Lähetä meidät maailmaan oikeuden ja rauhan tekijöiksi. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 4 Jumala, meidän on niin helppo lausua hätäisiä tuomioita toisistamme. Sinä näet jokaisen ihmisen avarammin ja syvemmin kuin kukaan. Auta meitä kohtaamaan toisemme ilman ennakkoluuloja ja pinnallisia arviointeja. Auta meitä käsittämään, että vain anteeksi antaminen vie meidät todelliseen yhteyteen toistemme kanssa. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.

lauantai 9. heinäkuuta 2022

75-vuotispäivillä

Kolme polvea, sain olla myös onnittelemassa! Marko Leponiemi tuntee tunnetta juhlatuulella henkilön Miia Ruohosto ja 2 muun kanssa paikassa Jämijärvi. 4 t · Isä Seppo tänään 75 v. Paljon onnea🥳 ja pitkää ikää ❤️❤️ 3 kommenttia Terttu Viljanen Onnea Katso kuva fb-sivullani

perjantai 8. heinäkuuta 2022

Putkiremppaa Veneskoskella

Tunnin lenkillä tänään kierrettiin 6 hengen voimin liikuntakeskuksen kuntoreitti vähän alta tunnin, oli kiireitä! Olin jo klo 19 katsomassa Veneskosken kesäteatterissa Kahden naisen putkiremppaa, lämpötila +15 tuntui jo viileältä +30 asteen helleviikon jäljiltä😘🥰😊

torstai 7. heinäkuuta 2022

Diakonissa

Diakon on nykyisin entinen diakonialaitoksen veljeskoti, jossa veljespappina olin tänään pitämässä hartauden. Tapasin myös kankaanpääläisiä sotiemme veteraaneja, ykis 102-vuotias, toinen 99-vuotta jne

keskiviikko 6. heinäkuuta 2022

Professori Kettusen raamattutunti

Joensuu 2022 lauantaina 2.7.2022 raamattutunti klo 11.00 Paavo Kettunen Hyvä juhlaväki, Näiden herättäjäjuhlien tunnus Lohduksi toisillemme on nyt ajankohtaisempi kuin silloin, kun siitä lähes kolme vuotta sitten päätettiin. Lohdutuksen tarve ei ole vähentynyt vaan lisääntynyt. Siitä todistaa niin pandemian kuin Ukrainan sodan eteemme maalaamat näkymät. Jos emme vastakkainasettelun, väärin ymmärtämisen ja voimankäytön maailmassa ole lohduksi toisillemme, voimme syystä kysyä juhlien tunnusvirren sanoin: minne on kadonnut Jeesuksen hellä mieli ja ystäväimme kieli? Onko tilalle tullut mestarointi ja tuomitseva sointi? Koko Raamattu on lohdutuksen kirja. Siionin virret on tarkoitettu lohduksi toisillemme. Tässä yhteydessä käsittelen lohdutusta luomiskertomuksissa, Jobin kirjassa sekä Uudessa testamentissa. Mitä lohdutus on? Lohduttamisen pohjimmainen mielikuva on tilanne, jossa äiti lohduttaa itkevää lastaan sulkemalla tämän syliinsä. Äidin lämmössä ja läheisyydessä kasvaa turvallisuus ja isokin suru asettuu oikeisiin mittasuhteisiin. Syvällä meissä jokaisessa asuu tietyissä tilanteissa aktivoituva pieni, lohdutusta kaipaava lapsi. Tämä haluaisi panna päänsä äidin syliin ja levätä siinä. Lohdutetuksi tuleminen ei siis välttämättä ole tekemistä. Se on olemista ja lähellä pysymistä. Se on lepoa. Lohdutus on ikivanha sielunhoidon auttamismuoto. Pitkään on ymmärretty, että elämä on välillä vaikeaa, eikä kukaan säästy inhimillisen elämän kärsimyksiltä. Meitä kiusaavat ahdistus, tuska, mielenmasennus, itseluottamuksen puute ja menetykset. Viimeistään viime vuodet ovat osoittaneet, että kohtuuttomat vastoinkäymiset, sairaudet ja kuoleman uhka ovat meitä kaikkia lähellä. Lohdutuksen tehtävä ei ole kieltää tai vähätellä näitä. Sen tehtävä on tehdä elämä siedettävämmäksi. Kriisissä ihmisestä voi tuntua, että hän on vaarassa tuhoutua. Lohdutus tarjoaa turvasataman ja välittää ihmiselle kokemuksen, ettei häntä jätetä yksin. Jumala loi ihmiselle lohtukaverin Lohdutuksen tarpeesta puhutaan jo luomiskertomuksissa. ”Herra Jumala sanoi: ”Ei ole hyvä ihmisen olla yksinään. Minä teen hänelle kumppanin, joka sopii hänen avukseen.” (1: Moos. 2:18) Jumala tunnisti ihmisen kaipuun: loi tälle lohtukaverin, toisen ihmisen. Lohdutuksen tarve ei tule ihmisen osaksi vasta syntiinlankeemuksen jälkeen. Se kuuluu jo ihmisen alkutilan kaipaukseen. Kun Jumala loi toisen ihmisen toiselle kumppaniksi, siihen sisältyy syvä viisaus. Lohduttaminen ei ole vain sanoja. Se ei ole vain tekemistä. Se on olemista. Sinä olet minun lohtuni! Minä olen sinun lohtusi! Tämä on kaiken lohdutuksen alku. Se on toivon merkki: sinä et ole yksin, minä en ole yksin. Hyvä juhlavieras! Sinä olet lohtu sille ihmiselle, joka nyt on vierelläsi. Kun pitkän erämaavaelluksen jälkeen olemme jälleen päässeet yhteen, toteutuu aivan konkreettisesti: olemme lohduksi toisillemme. Vaikka emme tekisi tai sanoisi mitään, jokaisen olemus ja olemassaolo viestii ympärillemme: olemme lohduksi toisillemme. Lohtua varten juhlilla kuljeskelee ihmisiä, joilla on nykäse hihasta -liivejä. Heitä saa pysäyttää. He ovat lohduksi toisillemme. Sitä varten on juhlille yksin tai ensi kertaa tulleiden kokoontuminen tänään klo 12.15 lohkolla K ja klo 14.30 (on) kohtaamisfoorumi urheilutalossa. Nämä ovat sitä varten, että jokainen voisi kokea toisen läheisyydessä: Sinut kohdatessani tulen enemmän itsekseni! Lohtua tarvitseva ihminen ei ole ressukka, jota voisi katsoa alaspäin. Jumalan kuvaksi luotu ihminen ei elä täydellisyydessä vaan rajallisuudessa. Keskeneräisyys, tunnevammaisuus tavalla tai toisella ovat osa jokaisen ihmisen elämää. Jokaisella on kaksi olkapäätä, kaksi korvaa, kaksi silmää mutta vain yksi suu. Myös nämä on luotu lohduksi toisillemme. Lohdutuksessa on aina kysymys vuorovaikutuksesta. Voimavarat eivät nouse lohduttajasta vaan lohdutettavasta. Hänessä olevia elämänvoimia meidät on kutsuttu tukemaan. Lohduton on kadottanut yhteyden näihin elämänvoimiin. Lohduttaminen on juuri noiden ihmisessä itsessään olevien, kätköön painettujen terveiden voimien tukemista. Koko ihminen kaipaa lohdutusta Luomiskertomusten mukaan Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, mieheksi ja naiseksi. (1. Moos. 1:27; 1. Moos. 2: 18, 21–22) Ei vain jokin osa ihmisestä ole Jumalan kuva. Lohtu ei ole vain henkinen tai hengellinen asia. Koko ihminen, myös hänen ruumiinsa, hänen sukupuolisuutensa ja seksuaalisuutensa kaikissa muodoissaan kuuluvat lohdutuksen piiriin. Lohdutus ei rajoitu Raamatussa vain ihmisiin. Jo aivan alkulehdillä Raamattu avaa eteemme näyn ihmisen ja koko luomakunnan välisestä yhteydestä. Korona-aika on vain korostanut luonnon hoitavaa vaikutusta. Lohtu on huolenpitoa toisesta ja kokemusta, että minusta pidetään huolta. Tämä koskee myös ihmisen, eläinten ja koko luomakunnan välistä suhdetta. Jo pieni lapsi tajuaa eläimen antaman lohdun. Pitäessään huolta ja hoitaessaan eläintä ihminen kokee saavansa lohtua. Voidaan myös olettaa, että huolenpito eläimestä tarjoaa tälle lohtua. Jobin kamppailu lohdutuksesta Lohdutuksen tarve liittyy Raamatussa usein tilanteisiin, joissa ihminen sairastaa, kärsii, on kuoleman vaarassa tai on selitystä vailla olevien vaikeiden kysymysten edessä. Aivan erityisen paljon tällaiset aiheet ovat esillä Jobin kirjassa ja psalmeissa. Tänä päivänä voimme kysyä, miksi Jumala on sallinut koronaviruksen piinata vuosikaudet maan piiriä? Miksi Jumala näyttää täysin vaikenevan, kun ”Saatana on saapunut Moskovaan” ja riehuu Ukrainassa? Miksi kaiken elämän Luoja ei pysäytä veli veljeä ja sisar sisarta vastaan käytävää sotaa? Tuhannet ja tuhannet ihmiset ovat rukoilleet niin pandemian kuin Ukrainan sodan aikana, että Kaikkivaltias Jumala puuttuisi tilanteeseen. Miksi kaikki tämä? Eikö Jumalan pitänyt olla hyvä ja Kaikkivaltias? Nämä kysymykset eivät ole vain meidän aikamme kysymyksiä. Pari sataa vuotta ennen Kristusta syntynyt Jobin kirja on yhä ajankohtainen. Jobia voisi varallisuudeltaan verrata tämän päivän miljardööreihin tai oligarkkeihin. Jumalan sallimuksesta hän menetti kaiken – omaisuutensa, perheensä, terveytensä. Kaiken muun paitsi uskonsa Jumalaan. Jobin kirja on lohdutuksen etsimistä. Se kuvaa ihmisen kamppailua Jumalan kanssa siitä, miksi Jumala sallii viattoman kärsimyksen. Löytyykö ahdistuneelle, kaiken menettäneelle lohdutusta ja uutta toivoa? Kysymys on ihmisen jaksamisesta, hänen identiteetistään, painista itsensä, toisten ihmisten ja Jumalan kanssa. Jobin ystävät päättivät ”mennä hänen luokseen osoittamaan hänelle myötätuntoa ja lohduttamaan häntä.” (Job 2:11) ”He istuutuivat maahan hänen viereensä ja istuivat siinä seitsemän päivää ja seitsemän yötä. Kukaan heistä ei puhunut Jobille mitään, sillä he näkivät, miten kauhea hänen tuskansa oli.” (Job 2:13) Harva kestää kuunnella noin pitkään toista ihmistä. Eivät kestäneet Jobinkaan ystävät loputtomiin. Silloin kun emme jaksa kuunnella, me ryhdymme helposti opettamaan, nuhtelemaan ja syyttämään. Toisen hädän äärellä oleminen voi olla niin tuskallista, että alammekin hoitaa omaa ahdistustamme omalla puheellamme. Juuri näin toimivat Jobin ystävät. Ahdistuksissaan Job totesikin: ”Enpä kuule näitä puheita ensimmäistä kertaa! Parhaatkin lohduttajat – tehän vain lisäätte tuskaa.” (Job 16:2) Syyn ja seurauksen laki ei toimi Yksi tapa yrittää kestää toisen ihmisen hätää ja ahdistusta, on alkaa selittää sitä syyn ja seurauksen lain avulla. Avuton auttaja ikään kuin voimaantuu, kun hän ryhtyy Jumalan tahdon tietäjäksi ja selittäjäksi. Syiden tietäminen ihmisen kärsimykseen ei saa tukea Jobin kirjasta. Päinvastoin Jumala nuhtelee Jobin ystäviä: te olette puhuneet minusta vastoin totuutta (Job 42:7). Sekä Jobin kirjan että Viimeisten kiusausten opetus on, ettei aivousko, ei ihmisten selitysyritykset eikä järjen kristillisyys tyydytä lohduttoman sielun janoa. Jobin ystävät epäonnistuvat lohduttamisessa. Yksi syy siihen on, että he asettuvat Jobin yläpuolelle. Lohduttaminen onnistuu vain samalta tasolta. Täytyy olla joku, joka tulee kärsivän ja ahdistuneen rinnalle. Lohduttaminen on rinnalla olemista, toisen vierelle asettumista. Jokainen – niin Job kuin me – kaipaa myötätuntoa ja kelvollisuuden kokemusta. Sitä eivät Jobin ystävät hänelle suoneet. He tarjosivat vain syyllisyyttä ja riittämättömyyttä. Siksi he eivät kyenneet auttamaan. Miksi Jumala sallii? Jobille suurinta tuskaa eivät kuitenkaan tuota taitamattomat lohduttajat. Suurin tuska on siinä, että Jumalakaan ei vapauta häntä kärsimyksistä. Sen sijaan hän sallii Saatanan koko ajan kiusata Jobia. Ei ihme, että kuolema tuntuisi hänestä lohdulliselta, mutta sitäkään hänelle ei suoda. Hänen ongelmansa ei ole, mitä kaikkea tapahtuu, vaan se, miksi kaikki tapahtuu. Lohduttomuutensa keskellä Job opettaa meille lohduttamisen aakkosia. ”Kuunnelkaa minua, kuulkaa mitä sanon, sillä tavoin te minua parhaiten lohdutatte. Olkaa kärsivällisiä, antakaa minun puhua.” (Job 21:2–3) Lohduttajan on suostuttava kuuntelemaan ja perehtymään ahdingossa olevan tilanteeseen. Hänen on käytettävä kahta korvaansa, kahta olkapäätänsä ja kahta silmäänsä. Olennaista ei ole, mitä auttaja sanoo, vaan se, että apua tarvitseva saa purkaa tuskaansa. Niinpä autettava voikin lopulta kiittää vaiti ollutta kuuntelijaansa: Olen saanut teiltä paljon! Jobin kirja on lohdutuksen oppikirja tilanteisiin, joissa kärsimys ylittää ihmisen käsityskyvyn. Lohduttajan on suostuttava nöyryyteen ja hylättävä tietäjän ja selittäjän rooli. Tämä koskee niin yksityisen ihmisen kärsimystä kuin pandemiaa, luonnonkatastrofeja ja sotien julmuuksia. Toisen kärsimyksen uskonnollinen selittäminen voi käytännössä merkitä tämän hylkäämistä. Jobia siis vaivasi, miksi Jumala salli hänelle kaiken tuskan ja kärsimyksen. Jumalan vastaus Jobille ei ole helppo. Vastaus on oikeastaan siinä, ettei vastausta ole. Jumalan vastaus on pikemminkin kysymys. ”Missä olit silloin kun minä laskin maan perustukset?... Oletko sinä kutsunut esiin aamun, edes yhden kerran? Oletko käskenyt aamuruskon paikalleen?... Tunnetko sinä tien valon kotipaikalle, tunnetko paikan, jossa pimeys asuu? Sinäkö tuot valon maan ylle, sinäkö opastat san takaisin majaansa?” (Job 38:4; 12, 19–20) Jobin kirjassa näkyy, kuinka yksin ihminen on koko olemassaoloa ravistelevien kysymystensä kanssa. Hän on usein yksin sekä suhteessa toisiin ihmisiin että Jumalaan. Ystävien ja läheisten torjuma Job herkeää lopulta uskontunnustukseen: ”Minä tiedän, että lunastajani elää. Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä. Ja sitten, kun minun nahkani on riekaleina ja lihani on riistetty irti, minä saan nähdä Jumalan, saan katsella häntä omin silmin, ja silmäni näkevät: hän ei ole minulle outo! Tätä minun sydämeni kaipaa.” (Job 19:25–27) Hyvät ystävät! Jobin kirja antaa radikaalin ratkaisun kärsimyksen ongelmaan. Ei ole mitään vastausta. Miksi-kysymyksiin on vain yksi vastaus: ei ole mitään selitystä. Jobin uskontunnustus on kuitenkin väkevä. Lunastaja elää. Hän sanoo viimeisen sanan. Job myös paljastaa, mitä hänen sydämensä kaipaa: Ei selityksiä. Ei kaiken tietämistä, vaan Jumalan näkemistä. Kokemus Jumalan näkemänä olemisesta voi antaa meille rohkeuden elää ilman, että ymmärrämme kaikkea. Sairastuminen ja vastoinkäymiset eivät ole sen enempää epäoikeudenmukaisia kuin oikeudenmukaisiakaan. Kun Jumala näkee meidät, meidän ei tarvitse peitellä mitään, ei edes omaa tietämättömyyttämme ja ymmärtämättömyyttämme. Jumalan edessä epätäydellistäkin elämää saa elää sellaisena kuin se on, ei sellaisena kuin toivoisi sen olevan. Mikä vapauttava ilosanoma, mikä huikea näky: riekaleiksi revitty ja loppuun asti kiusattu ihminen näkee Lunastajan omin silmin ja kokee: hän ei ole minulle outo! Vasta silloin kun saan nähdä Jumalan, moni arvoitus ratkeaa. Nämä olivat siis pari sataa vuotta ennen Kristusta olevia pohdintoja kärsimyksestä ja lohdutuksesta. Muinaisia, mutta aina ajankohtaisia kysymyksiä! Siirrytäänpä sitten ajassa lähes 300 vuotta eteenpäin ja kuunnellaan apostoli Paavalia. Lohduttava ja lohdutusta tarvitseva Paavali Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, armahtava Isä ja runsaan lohdutuksen Jumala! Hän rohkaisee meitä kaikissa ahdingoissamme, niin että me häneltä saamamme lohdutuksen voimalla jaksamme lohduttaa muita ahdingossa olevia. Niin kuin Kristuksen kärsimykset ovat tulleet runsaina meidän osaksemme, samoin on Kristus tuonut meille runsaasti lohdutusta. Jos me olemme ahdingossa, se koituu teille lohdutukseksi ja pelastukseksi. Jos saamme lohdutusta, myös te rohkaistutte kestämään samoja kärsimyksiä, joita me saamme kokea. (2. Kor. 1: 3–6) Korinttilaiskirje katkelmassa Paavali kertoo, millainen Jumala on. Hänen nimensä on lohdutuksen Jumala. Armo, laupeus ja lohdutus ovat Jumalan ominaisuuksia. Hän on kaiken laupeuden lähde. Paavalin mukaan lohtua tarvitaan kaikissa ahdingoissa. Samalla apostoli kertoo, mitä tuo lohduttaminen on. Se on rohkaisemista. Kun Jumala tai toinen ihminen lohduttaa toista, hän rohkaisee tätä. Vastoinkäymisissä elämänusko ja tulevaisuuden toivo horjuvat. Lohduttaminen on uuden toivon virittämistä ja rohkaisemista. Alkutekstin verbi parakalein tarkoittaa sekä lohduttamista että rohkaisemista. Sananmukaisesti se tarkoittaa rinnalle tai vierelle kutsumista. Lohdutusta tarvitseva kaipaa vierelleen toista ihmistä. Lohduttaja on se, joka kulkee kanssamme vaikeimman matkan ajan. Hän ei sano ”älä välitä, kyllä se siitä”. Hän nimenomaan välittää. Vierellä kulkeminen, lohduttaminen ja rohkaiseminen ovat Uudessa testamentissa keskeisiä Pyhän Hengen tehtäviä. Pyhästä Hengestä käytetty alkukielen sana tarkoittaa juuri lohduttajaa. Jeesuksen viesti on: En minä jätä teitä yksin ja orvoiksi, minä kuljen aina teidän vierellänne ja lohdutan teitä. Lohdutus ei merkitse, että kaikki vaikeudet poistuisivat. Se merkitsee, ettei niiden kanssa tarvitse olla yksin. Kun toinen on lähellä ahdistuksessani, koko tien ei tarvitse olla näkyvissä. Silti valo ja toivo kantavat eteenpäin. Lohdutuksen teologia tiivistyy Uudessa testamentissa Lohduttamisen teologia saa kasvot Jeesuksen tulossa ihmiseksi. Kun Jumala on kaiken lohdutuksen Jumala, se toteutuu syvimmin Jeesuksessa. Jeesus ei ollut vain teoriassa ihminen. Hän eli inhimillisten kärsimysten keskellä. Häntä hyljeksittiin, ruoskittiin ja häväistiin, mutta häntä myös hoivattiin ja lohdutettiin. Hän koki omassa ruumiissaan, mitä on olla lohduton ja mitä on tulla lohdutetuksi. Jeesuksessa näkyy, mitä Jumalan lohdutus syvimmiltään on. Se on laupeuden tekoja kärsivien, sairaiden ja alistettujen hyväksi. Se on osallisuutta kaikista ihmisenä olemisen ulottuvuuksista aina epätoivoa myöten. Jeesus otti siekailematta yhteyteensä niitä, joita toiset väheksyivät. Hän paransi sairaita, ruokki nälkäisiä, herätti kuolleita ja kehotti rakastamaan vihollisia ja rukoili heidän puolestaan. Kaikki tiivistyy Jeesuksen kohtalossa Jeesus samaistui ihmisenä olemiseen niin pitkälle, että hän tunsi myös lohduttomuuden syvyyden ja lohdutusta vaille jäämisen epätoivon. Pelkistyneimmillään tämä ilmenee hänen huudossaan ristillä: ”Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?” Jeesus ei ole kristitylle vain lohdutuksen esikuva, vaan myös lohduttomuuden samaistumiskohde. Hän tuntee, mitä on hylätyksi tuleminen ja lohtua vaille jääminen. Näissäkin kokemuksissa hän kulkee meidän rinnallamme. Kristuksen kärsimyksessä ja kuolemassa kirkastuu lohdutuksen teologia. Kuolemassa Kristus on lohdutuksemme siksi, että hän on voittanut kuoleman vallan ylösnousemuksellaan. Kärsimyksessä Kristus lohduttaa meitä joko vahvistamalla kestämään kärsimyksemme tai hän pelastaa meidät siitä. Kutsu lohduttamaan muita Meitä ei ole kutsuttu vain nautiskelemaan tästä lohdutuksesta. Paavalin mukaan meidät on kutsuttu lohduttamaan muita samalla lohdutuksella, jolla Jumala on meitä lohduttanut. Mitä tämä tarkoittaa? Voisiko se olla käytännössä esimerkiksi sitä, että jos joku on saanut terveen itseluottamuksen, hän rohkaisisi ja tukisi sellaista, jonka itsetunto horjuu? Voisiko hän, joka on kokenut, että Jumalan armo kantaa epätäydellistäkin elämää, tukea sellaista, joka vaatii itseltään täydellisyyttä? Voisimme kysyä itseltämme, mikä on lohduttanut ja rohkaissut minua. Voisinko samalla tavoin lohduttaa toista? Mitä puolestaan on se, ettemme ole lohduksi toisillemme? Se on kovasydämisyyttä, rakkaudettomuutta. Se on toisen tahallista väärin ymmärtämistä. Jos suurin käsky on rakkauden käsky, on suurin synti rakkaudettomuus. Lohduksi toiselle oleminen on hänestä välittämistä, helläsydämisyyttä. Se on toisen hyväksymistä. Se on hänen armahtamistaan ilman ehtoja. Jos et tiedä, miten olisit toiselle lohduksi, mieti, mitä toivoisit itsellesi tehtävän, ja tee sitä samaa toiselle. Lohduttamisen korkeakoulussa kuljetaan monesti kyynellaakson kautta. Jos olen itse kokenut surua, voin aavistaa, miltä rakkaimpansa menettäneestä tuntuu. Jos olen itse kokenut, että Jumala on kaukana eikä vastaa, minulla tuskin on vara sanoa toiselle: älä välitä! Sen sijaan voin itse saada rohkeutta olla lähellä ja välittää. Eivät elämän vastoinkäymiset ole este toisen lohduttamiselle. Mutta noiden vastoinkäymisten kieltäminen ja ylemmyyden syntiin lankeaminen voi olla este. Lohdutuksen pelastushistoriallinen ja eskatologinen näky Kristityn suurin ja lopullinen lohdutus on Jumala itse. Lopulta hän on kaikki kaikessa. Lohdutuksen viimeisin näky on siinä, että aikojen lopulla ei lohdutusta tarvita. Lohdutetuksi tulemisen tarve, murheet, suru ja ahdistukset ovat kadonneet. Ilmestyskirja avaa eteemme puhuttelevan näyn lopunajallisesta tilanteesta: ”Minä näin uuden taivaan ja uuden maan… Ja minä kuulin valtaistuimen luota voimakkaan äänen, joka sanoi: ”Katso, Jumalan asuinsija ihmisten keskellä! Hän asuu heidän luonaan, ja heistä tulee hänen kansansa: Jumala itse on heidän luonaan, ja hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut.” (Ilm. 21:1–14) Uudessa maailmanajassa ei tarvita lohduttamista, kun ei ole pyyhittäviä kyyneleitä, ei murhetta eikä ahdistusta. Syynä on se, että Jumalan itse asuu ihmisten luona. Hän pyyhkii pois kaikki kyyneleet. Siihen ei kukaan ihminen pysty. Jumala on meidän lopullinen lohtumme. Hyvä juhlavieras! Karjalaisisäntä kysyi toiselta: Mistä tietää aamulla, että on vielä elossa? à Siitä, että joka paikkaa särkee ja kolottaa! Lohdutuksen tarpeet eivät tästä maailmasta lopu. Eivät myöskään selittämättömän kärsimyksen ilmiöt. Ei kristityillä ole suojarokotetta näitä vastaan. Lohtu tässä elämässä ei merkitse kaikkien vaikeuksien katoamista. Se on syvempää. Kun tunnustamme, sinä olet minun lohtuni, se tarkoittaa, että olet minulle merkityksellinen – et vain lohdullisina vaan lohduttominakin hetkinä. Kun sanomme, että Kristus on meidän pohjimmainen lohdutuksemme, se ei tarkoita, että kaikki muuttuisi helpoksi ja murheettomaksi. Maailmassa meillä on aina ahdistus, murhe ja vaiva, mutta meidän Lohduttajamme, joka on voittanut maailman, pysyy meidän lähellänne. Ei hän jätä eikä hylkää. Tämän maailman tarjoama lohdutus on sitä, että vaivat ja ahdistukset katoavat. Niistä ei muka tarvitse välittää. Kristus lohdutuksena tarkoittaa, ettei ihmisen osaan kuuluvia ahdistuksia ja murheita tarvitse ohittaa. Elämää vastaan saa käydä sellaisena kuin se tulee eteen. Kristus lohdutuksena on elämänvoima, jota ei voi verrata helppohintaiseen lohdutteluun tai vaikeuksien vähättelyyn. Sinä, Kristus, olet minun perimmäinen ja lopullinen lohtuni. Kun sinä olet minun lohtuni, voin todeta psalminkirjoittajan tavoin: Ei minulta mitään puutu!

Puuhaa riittää.

PS-lehden jakoa nyt pari päivää maanantai ja tiistai, kun Herättäjä-juhlilta palattiin ja Jarin vaalikamppanjan avausprosyyrikin valmistui. 2100 kpl saatu levitettyä, mukana 620 avustajien jakamaa. Jaettavaa riittä, kun materiaalia lehtiä ja borsyyrejä molempia on 6.000 kpl. Mutta aikaakin on, kun Jarin vaalikamppanjan avaus on 21.7. Kankaanpään torilla ja Karvian Käntynmäen kyläkaupalla, mukana myös puoluesihteeri Arto Luukkanen ja musikkiakin! Ehdin silti maanantaina leikata ruohoakin, kun oli tiedossa sadetta, jota tänä aamuna tulikin reippaasti ukkosen jyristessä ja oli maanataina yhteislenkki, tunnin lenkkikin kuuden miehen voimin tällä kertaa!

maanantai 4. heinäkuuta 2022

Tunti poluilla

Hellerajan yli meni tänäänkin, puoli tusinaa urhoollista olimme 5,3 km 57 min jo tutuksi tulleilla maastopoluilla ja lopulta Risen portaille. Vaikka tuulenhenkeäkin oli, oli kyllä hyttysiä ja muita ötäköitä riittämiin asti!

sunnuntai 3. heinäkuuta 2022

Joensuun juhlilla mukana joka kerta

Monia vuosia, armollisia vuosia, monia armollisia vuosia! Sai onnistuneesti häviämään otsakkeen mukaisen kirjoitukseni ja tilalle syntymäpäiväonnittellauseeni. Yömyähästä johtuen palaan oikean teksin kirjoittamiseen uutena päivänä päivännäöllä!