tiistai 16. heinäkuuta 2024

Oikeaa suuntaa

POLITIIKKA HS-gallup: Kokoomus saavutti Sdp:n, perus­suomalaisilla hienoista nousua Eniten kannatustaan menetti kristillisdemokraatit. Otso Huttunen HALLITUSPUOLUEET kokoomus ja perussuomalaiset ovat vahvistaneet kannatustaan kesän alusta, selviää Helsingin Sanomien tuoreesta gallupista. Samaan aikaan Sdp:n kannatus on laskenut hieman. Kokoomuksen kannatus vahvistui edellisestä mittauksesta 0,8 prosenttiyksikköä ja perussuomalaisten 0,7 prosenttiyksikköä. Sdp:n kannatus laski 0,4 prosenttiyksikköä. Sdp ja kokoomus pitävät nyt jaettua kärkipaikkaa 20,8 prosentin kannatuksillaan. Eniten kannatustaan menetti kristillisdemokraatit, jonka kannatus laski 0,5 prosenttiyksikköä 3,8 prosenttiin. Keskustan kannatus laski 0,4 prosenttiyksikköä 11,8 prosenttiin. Muiden puolueiden kannatuksessa ei näkynyt merkittävää vaihtelua edellisestä mittauksesta. Kyselyyn vastanneista 28 prosenttia ei osannut tai halunnut sanoa, mitä puoluetta äänestäisi eduskuntavaaleissa tai sanoi aikovansa jättää äänestämättä. HS:n toimeksiannosta Verianin tekemään tutkimukseen haastateltiin 2 388 henkilöä. Virhemarginaali on noin 2,0 prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden osalta.

maanantai 15. heinäkuuta 2024

Säiden haltija meidän puolella

Niin se todella tänäänkin meni, että klo 15-16 ankara saderyöppy, mutta lenkillä klo 17 mitä kaunein sää, liikuntakeskuksen mittari näytti+23 astetta niin lähtiessä kuin palatessakin! Roktähti Juissi LäskinenTunnin Lenkki: Tuntuu säidenhaltijat olevan meidän lenkkiryhmän puolella, kun kovan ukkossateen jälkeen sää selkeni lenkin alkaessa ja saimme taivaltaa auringonpaisteessa. Kymmenen miestä oli tänään mukana ja mentiin perinteinen kuntovitonen, Risen portaat ja urheilukenttäkierros.

sunnuntai 14. heinäkuuta 2024

Ex-päätoimittaja asialinjalla

Kolumnit|Satakunnan Kansa Yliö "Oikeusoppineilta" valtava vyörytys lainsäätäjille – Rajalain vastustajat eivät esitä vaihtoehtoja Haastateltavan valinta on tärkeä päätös, ruotii Erkki Teikari kirjoituksessaan. Kuuntele juttu Erkki Teikari Kun vasemmisto ja vihreät olivat jyrkästi raja- eli käännytyslakihanketta vastaan, annettiin Ylen ilmatila eläkkeellä olevalle, kansainvälisen oikeuden professorille Martti Koskenniemelle. Miten eläkeläinen jaksoikin pyörittää samaa levyä aamusta iltaan, viikosta toiseen? Omena yrittänee pudota mahdollisimman kauas puusta, sillä "valkoisen Suomen hovirunoilija", kirjallisuuden professori ja akateemikko V. A. Koskenniemi oli Martin isoisä. Hänen kynästään ovat muun muassa Nuijamiesten marssi ja Lippulaulu. Totta maar joku höyrypää yritti hänestä natsiakin tehdä. Nyt pojanpoika hiukan välillisesti tukee Vladimir Putinin julistamaa natsijahtia Ukrainassa. HAASTATELTAVAN valinta on tärkeä päätös. Jokainen toimittaja tiesi saavansa Koskenniemeltä vain yhdensorttisia kommentteja. Usein myös Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Jarna Petman kutsuttiin studioon – yhdessä Koskenniemenkin kanssa. Petman on saanut 2018 rauhanpalkinnon Sadankomitealta, jota nyt johtaa Silvia Modig (vas.). Tämän joukon näkemysten ydin on ollut, että tänne saa talsia jokainen, joka antautuu FSB:n kyydittäväksi rajalle. Venäjä itse pommitti Syyrian diktaattorin Basar al-Aassadin apuna tämän omia kaupunkeja mäsäksi, joten sielläkin kyydittäviä piisaa. SDP:SSÄ varapuheenjohtaja Nazima Razmyar on ollut kovaäänisin lain arvostelija. Perustuslakivaliokunnassa (5.7.) laki voitti äänin 15–2. Fatima Diarra (vihr.) ja Anna Kontula (vas.) vastustivat. Se rintama vetoaa Geneven pakolais- ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Geneven sopimus 1951 laadittiin muun muassa suojelemaan NL:n ja DDR:n pakolaisia sekä estämään juutalaisvainojen toistumisen. Otsikoihin pääsi myös "yli 200 tutkijan vetoomus" lakia vastaan. No, esimerkiksi yksinpä Helsingin yliopistossa on noin 4 400 dosenttia. "MONEN TAVALLISEN tv-katsojan silmissä nuoret miehet merkkifarkuissa puhuvat kalliiseen kännykkään maailman toiselle puolelle. Rajan jälkeen seuraisi siirto vastaanottokoteihin, joissa hyvä ruoka ja puhtaat lakanat odottavat." Tämä Lapin Kansassa ollut kirjoitus päättyi toteamukseen, että vanha maahanmuuttolaki on nykyoloissa naiivi. KOSKENNIEMEN ja muiden "oikeusoppineiden" rinnalle – oikeastaan yläpuolelle – on syytä asettaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen nykyisen tuomarin ja KKO:n entisen presidentin Pauliina Koskelon näkemys: "Minusta ei ole perusteltua leimata oikeusvaltion vastustajiksi sellaisia ihmisiä, joiden mieltä vaivaa kysymys siitä, että kuinka voi olla mahdollista, että vieras, vihamielinen valtio saisi mielensä mukaan syöttää meidän ulkorajamme yli keitä tahansa paperittomia, tunnistamattomia ihmisiä kuinka paljon tahansa." Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtajan Jukka Savolaisen mukaan "rajalle voi tulla täysin käsittämätön määrä ihmisiä". Vielä 9.7. Ylen aamussa naistrio, toimittaja ja kaksi asiantuntijaa, päätyi siihen tulokseen, ettei Suomi enää ole oikeusvaltio ja että suunnilleen kaikkia rajalta palautettuja aletaan kiduttaa. KAHDESSA eri gallupissa kansa oli Koskelon linjoilla: tulokset tukivat toisiaan, sillä prosentit olivat 62–17 ja 65–19. Kansan enemmistön tapaan myös useimmat maakunta- ja iltalehtien pääkirjoitukset ovat puoltaneet lakia. Esimerkiksi IL:n pääkirjoitus otsikoitiin (3.7.): "Liian samanmielinen asiantuntijoiden joukko rähisee rajalaista." Ilta-Sanomat muistutti, että vastustajat eivät ole esittäneet mitään vaihtoehtoisia, kansainvälisen oikeuden kestäviä vaihtoehtoja ja että "Venäjä ei noudata mitään sopimuksia, ei kansainvälisiä eikä kahdenvälisiä". Kremlin mielestä lastensairaala on sotilaskohde. Kirjoittaja on SK:n entinen päätoimittaja.

lauantai 13. heinäkuuta 2024

167-31 rajalaki voimaan

Rajalaki saateltiin äänestykseen tulikuumassa keskustelussa – ”Miten te kehtaatte?” Rajalaki hyväksyttiin eduskunnassa perjantaina. Näin Petteri Orpo kommentoi rajalaki-äänestyksen jälkeen. MATTI MATIKAINEN Eduskunta hyväksyi perjantaina hallituksen esityksen kiistellystä rajalaista. Ensin äänestettiin siitä, voidaanko laki säätää kiireellisenä eli vielä tällä vaalikaudella. Kiireellisenä säätämisen puolesta äänesti 167 edustajaa, 31 edustajaa vastusti sitä, tyhjiä oli nolla ja poissa yksi edustaja. Tämän jälkeen eduskunta äänesti esityksen hyväksymisestä, johon tarvittiin kahden kolmasosan enemmistö. Esitys hyväksyttiin samoin lukemin, eli 167 äänesti puolesta, 31 edustajaa ei, tyhjiä oli nolla sekä yksi edustaja poissa. Pääministeri Petteri Orpo (kok) ja sisäministeri Mari Rantanen (ps) kommentoivat lain hyväksymistä tiedotustilaisuudessa äänestyksen jälkeen. Orpo sanoi, että laki on varautumista siihen, että Suomi joutuisi jälleen hybridivaikuttamisen kohteeksi. – Se on vahva viesti Venäjälle, Suomen liittolaisille, että Suomi huolehtii omasta turvallisuudestaan ja EU-rajan turvallisuudesta, Orpo sanoi. Orposta rajalaista tuli hyvä. Orpo: Ei perustuslain vastainen Pääministerin mukaan Suomi on äänestyksen jälkeenkin yksi maailman vahvimpia oikeusvaltioita. – Tämä laki ei ole perustuslain vastainen, se on poikkeuslaki, joka on läpäissyt kahteen otteeseen perustuslakivaliokunnan arvion. Myöskin haluan kiinnittää huomiota siihen, että perustuslaissamme on harkitusti mahdollisuus poikkeuksellisissa tilanteissa käyttää tätä poikkeuslakimenettelyä, Orpo sanoi. Pääministeri muistutti, että lisäksi on viiden kuudesosan enemmistön vaatimus sille, että laki voi tulla voimaan vielä samalla vaalikaudella. – Oikeusvaltiolla on oikeus ja velvollisuus puolustaa itseään ja omaa turvallisuuttaan ja kansalaisten turvallisuutta, Orpo sanoi. Orpolta kysyttiin tiedotustilaisuudessa tarkennusta hänen lausuntoonsa siitä, ettei esitys ole perustuslain vastainen. – Perustuslakivaliokunta on todennut, että tämä ei ole perustuslain vastainen ja että laki voidaan säätää. Tämä on ihan perustavaa laatua oleva asia, joka on tärkeä ymmärtää, Orpo sanoi. Orpo korosti, että eduskuntakäsittelyssä esitykseen tuli hänestä järkeviä muutoksia, jotka lisäävät esityksen hyväksyttävyyttä ja oikeusturvaa. Mari Rantanen ja Petteri Orpo kommentoivat rajalain hyväksymistä eduskunnassa. MATTI MATIKAINEN Näin PeV linjasi Useat perustuslakivaliokunnan (PeV) kuulemat asiantuntijat katsoivat, että se, että rajalaki on kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja EU-oikeuden vastainen tarkoittaisi sitä, että esitys on myös Suomen perustuslain vastainen. Perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan, että lakiehdotus on ristiriidassa useiden ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa, mikä voi edelleen merkitä poikkeusta myös perustuslain 21. pykälässä turvatusta oikeusturvasta. – Sääntelyssä on kuitenkin kyse edelleen rajatusta poikkeamisesta ihmisoikeusvelvoitteista, eikä se merkitse siten vielä poikkeamista niistä kokonaisuutena. Sääntely ei siten merkitse poikkeamista myöskään perusoikeusjärjestelmän kokonaisuudesta tai muutakaan puuttumista perustuslain keskeisiin ratkaisuihin. Lakiehdotus voidaan siten nimenomaisella oikeusturvan sääntelyllä täydennettynä käsitellä perustuslain 73, pykälässä tarkoitettuna rajattuna poikkeuksena perustuslaista, perustuslakivaliokunta totesi. Perustuslakivaliokunta edellytti hallintovaliokuntaa tekemään esitykseen muutoksia muun muassa jälkikäteisen oikeusturvan osalta, mikä toteutui. Rantanen: Käyttöönotolle korkea kynnys Ministeri Rantasen mukaan lain hyväksyminen osoitti, että Suomessa pystytään tekemään hallitus-oppositiorajojen yli ratkaisuja kansallisen turvallisuuden eteen. Rantanen sanoi olevansa lain hyväksymisestä vastuuministerinä helpottunut. Rantasen mukaan lain käyttöönotolle on korkea kynnys. Hänen mukaansa ei voida etukäteen sanoa, milloin sitä ryhdytään soveltamaan käytännössä. Pääministeri ja sisäministeri sanoivat toivovansa, ettei lakia tarvitse koskaan käyttää. Rantasen mukaan rajanylityspaikkojen avaamisen osalta tehdään jatkuvasti arviointia. – Rajanylityspaikkoja voidaan avata, kun turvallisuusviranomaiset arvioivat, kun se on mahdollista, Rantanen totesi. Orpon mukaan hallitus tekee kaikkensa sen eteen, että hybridivaikuttamiseen vastaamiseen löydettäisiin eurooppalaisia ratkaisuja. Orpon mukaan ensimmäiset keskustelut asiasta on jo käyty komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa. Rajalain myötä turvapaikan hakeminen voitaisiin väliaikaisesti keskeyttää itärajalla, jos Suomeen kohdistuisi hybridivaikuttamista. ”Miten te kehtaatte” Ennen äänestystä rajalaki herätti kiivasta keskustelua eduskunnassa. Esimerkiksi Ben Zyskowicz (kok) arvosteli vihreiden verkossa käymää ”mainoskampanjaa”. "Emme hyväksy käännytyslakia, joka heittää suomalaisen oikeusvaltion sekä ihmisoikeudet romukoppaan", Zyskowicz siteerasi. Hän kysyi, onko tämä asiallista keskustelua, jota vihreät on peräänkuuluttanut. – Voisi kysyä, miten te kehtaatte? Zyskowicz puuskahti.

Nettimaailman kummallisuuksia

Eilen yritin vaikka kuinka monta kertaa päästä kirjoittamaan tänne blokiin. Aina tuli vastaan tieto, ettei sinulla ole google-tiliä. Nyt taas tänään pääsin entiseen tapaan tunnuksilla ja ja sitten kännykän sormenjäljen jälkeen kyllä merkinnällä. Ei muuten meinannut tietokone puolestaan aueta tänään, kesti vaikka kuinka kauan, aina vaan pyöri tietoa päivitetään senkin jälkeen kun oli jo 100% täynnä.Maailmassa on monta ihmeellisyyttä, se hämmästyttää ja kummastuttaa pientä kulkijaa! Ja sama oli muuten sähköpostin laita, ei sinnekään eilen päässyt, tuli sama tieto eteen: ei ole google-tiliä!

torstai 11. heinäkuuta 2024

Rajalain kohtalo ratkeaa perjantaina

Hallituksen ehdottaman rajaturvallisuuslain käsittelyssä on tällä viikolla ratkaisun hetket. Ehdotus koskee toimintaa tilanteessa, jossa vieras valtio pyrkii vihamielisesti vaikuttamaan Suomeen maahantulijoita hyväksikäyttämällä. Eduskunnan täysistunto käsittelee ehdotuksen sisältöä tänään tiistaina 9.7. klo 12 alkaneessa täysistunnossa. Lakiehdotuksen toinen ja ratkaiseva käsittely on suunniteltu perjantaille 12.7. klo 12 alkaen. Täysistunnon käsittelyn pohjana on eduskunnan hallintovaliokunnan mietintö. Perjantaina äänestettäisiin myös siitä, käsitelläänkö ehdotus perustuslain säätämisjärjestyksen mukaan kiireellisenä. Siihen vaaditaan 5/6 enemmistö kansanedustajien antamista äänistä. Lue lisää hallintovaliokunnan tiedotteesta: https://www.eduskunta.fi/…/hallintovaliokunnan-mietinto… Suorat lähetykset täysistunnoista: verkkolahetys.eduskunta.fi

keskiviikko 10. heinäkuuta 2024

75-vuotisseuroissa

Luvian kirkkoherrana 26 vuotta toiminut Tapio Seppälä vietti 75-vuootisjuhliaan virsiseuroilla Luvian kirkossa ja saimme isolla joukolla olla paikalla. Puheiden ja veisuiden jälkeen oli mansikkakakkukahvit kirkon pihalla hienon sään suosiessa yhdessäoloa!

tiistai 9. heinäkuuta 2024

Pensasaidan leikkausta

Sadepäivää ei Kankaanpäähän tullut, vaikka ukkosta oli runsaasti eri puolilla. Meillä oli siksi erinomainen päivä Karin leikata orapihlaja-aitaa ja kuusi kottikärryllistä oksia jaksoin kärrätä, vähän jäin huomisellekin. Oli muuten aita taas kasvanut maelko tavalla. Ja vielä illalla pyörällä kävin kuntokeskuksessa ja juoksin pururadalla.Kyllä sitten sauna maittoi!😘😍🥰😊

maanantai 8. heinäkuuta 2024

Heidin esimerkistä

Heidin esimerkistä: Sana, joka alkaa etunimesi kahdella viimeisellä kirjaimella. Vaate: silkkipaita Paikka: sipoo Ruoka: silakkapihvi Eläin: sika Tytön nimi: Sirkka Pojan nimi: Simo Ammatti:sietenpoimija Kuvaus henkilöstä: naurettava Joka kodissa: sinkkiämpäri Harrastus:siementenpoimija Kirja: Sissiluutnatti Laulu: Siniristilippumme

sunnuntai 7. heinäkuuta 2024

Herättäjäjuhlat Vaasassa

Toista kertaa Vaasassa oli Herättäjä-juhlat. Olin mukana jo eka kerran juhlissa v.1964 eli 60 vuotta sitten. Aivan samoin kuin touko-kesäkuun vaihteessa pidimme 60 vuotta sitten ylioppilaiksi päässeiden kokoontumisen. Tämän vuotisilla Herättäjä-juhlilla riitti säitä, sadetta ja aurinkoa, tuulta ja tyventä. Olin ties monennenko kerran tarjoamassa myös kankaanpääläisen kenkäteollisuuden kenkiä juhlavieraille lähetystyön hyväksi. Paljon tuttuja tietenkin tavattiin, siioninvirsiä veisattiin ja puheita kuunneltiin. Päätösseurat päättyvät aina polvirukouksiin ja seisaaltaan veisattavaan Herraa hyvää kiittäkää. Sen jälkeen onkin hyvä lähteä ajelemaan kotiapäin!

perjantai 5. heinäkuuta 2024

Valtionšamaanit ja valtion etu

Timo Vihavainen 2 pv · Valtionšamaanit ja valtion etu Joskus 1970-luvulla Eino Jutikkala (joka oli historiantutkija, tämä selvennykseksi nuoremmille sukupolville) kirjoitti jossakin (HAik?) poleemisen artikkelin nimeltä Historiantutkijatko valtionšamaaneiksi? Näin ainakin muistelen. En nyt rupea kirjoittamaan tuosta puheenvuorosta ja siihen liittyvästä keskustelusta sen enempää. Kiinnostava on itse termi ja sen tarkoittama käsite. Papisto on muonaisina aikoina näytellyt keskeistä osaa kansakunnan ja valtion elinkysymysten ja -vastausten etsijänä ja löytäjänä. Sittemmin tuo rooli siirtyi älymystölle, jota vanhasta muistista joskus kunnioitettiin termillä les clercs -papisto (vrt. Vihavainen: Haun julien benda tulokset (timo-vihavainen.blogspot.com) ). Šamaanit olivat ja ovat yhä jonkinlaisia pappeja hekin. Heille kuuluu välittäjän (latinaksi pontifex -sillanrakentaja) rooli tämän maailman ja korkeampien tahojen välissä. Kun oma inhimillinen järkemme ei riitä sanomaan meille, missä mennään ja minne ja minne ainakin pitäisi mennä, käännytään noiden korkeampien tahojen puoleen ja pannaan šamaani asialle. Hän tuo vastauksen kysymyksiimme. Älymystö, les clercs on kuitenkin kollektiivina hankala käsiteltävä, sillä jo sen luonteesta johtuu, ettei sillä ole vain yhtä mielipidettä, vaan useampia ja suurella todennäköisyydellä myös aivan perustavanlaatuisesti toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Varsinaista papistoa ei kukaan olekaan enää aikoihin ottanut vakavasti, eivät he itsekään. Joka tapauksessa syntyy yhä uudelleen tilanteita, joissa valtakunnan kohtalonkysymyksiin on saatava vastaus. Suvereeni valtio ei voi tuollaisia vastauksia pyytää miltään ulkopuoliselta taholta, niin kätevää kuin ratkaisun delegoiminen jonnekin muualle onkin tänä konsulttivetoisena aikanamme. Mitäpä siis teemme, kun esimerkiksi joku maamme joskus allekirjoittama kansainvälinen sopimus näyttää olevan jyrkässä ristiriidassa kansallisen etumme kanssa? Rohkenemmeko ihan itse tulkita sitä sellaisella tavalla, että sitä noudatetaan van sikäli, kuin tuo mainittu asiaintila ei toteudu? Miksi itse asiassa olisimme koskaan hyväksyneet lain, josta olisimme tienneet, että se on meille turmiollinen? Kenellä on oikeus tulkita tuollaista lakia juuri meidän maamme kannalta? Hallitusmuodon mukaan valtiollinen valta kuuluu Suomessa kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Sen korkeampaa instanssia ei ole. Toki hallinto- ja tuomiovalta on delegoitu erillisille elimille, mutta tässäkin on kyse vain eduskunnan säätämästä asiain tilasta. Muutenkin, kuin juuri nykyisellä tavalla olisi voitu tehdä. Jos valtion etu valtiollisen vallan edustajien eli kansanedustajien enemmistön mielestä vaatii jotakin tiettyä lakia, niin se säätää sellaisen lain, koska se on sen velvollisuus. Itse lain säätämiseen ei tuomiovallan käyttäjillä tule olla osaa eikä arpaa, sillä heidän toimintansa liittyy lain tulkitsemiseen, jonka toki täytyy tapahtua tiettyjen periaatteiden mukaan mielivallan välttämiseksi. Nyt olemme olleet omituisessa tilanteessa, kun šamaanit on päästetty elämöimään heille kuuluattomassa asiassa eli lain säätämisessä. Jo vanha periaate nullum crimen sine lege kertoo, että ensin on oltava laki, ennen kuin sen voi toimeenpanna tai sitä tulkita. Kuvitelmat siitä, miten sitä ehkä voitaisiin tulkita, ovat vain kuvitelmia. Tulkintavalta jää tuomioistuimille, mutta se on mahdollinen vasta siinä vaiheessa, kun laki on olemassa ja sitä sitten käytännössä sovelletaan. Juristeiltakin on aina lakeja sovellettaessa syytä odottaa normaalin järjen käyttöä, sanoipa laki mitä tahansa. Kun lain pykälät joskus 1600-luvulla olivat hirvittävän ankarat, päästivät tuomarit syytetyn usein kohtuuttomasta tilanteesta tulkitsemalla, ettei lakikirjan tarkoittamaa rikosta itse asiassa ollut tapahtunutkaan. Laki saattoi ilman sen kummempia varauksia sanoa, että varas on hirtettävä, mutta oliko yhden nauriin nälkäänsä toisen pellosta ottanut naapuri varas vai ei? Tuollaisessa tapauksessa yleensä selitettiin, ettei kyseessä ollut niin sanottu täysi varkaus, vaan jotakin muuta. Lautamiehistö saattoi myös todistaa, että kyseessä oli niin sanottu kunniallinen mies -kuin yksi heistä- ja olisi hirvittävä solvaus nimittää häntä varkaaksi. Mitä ennuspappeihin tulee, roomalaisilla auguurit olivat valtiollisesti merkittävin ryhmä, jonka tulkintoja saatavilla olevista ennusmerkeistä aina kuunneltiin ennen suuria ratkaisuja. Oliko esimerkiksi aloitettava taistelu puunilaisia vastaan, joka saattoi ratkaista koko Rooman valtakunnan kohtalon. Mikäli pyhät kanat käyttäytyivät tavalla, joka osoitti enteiden olevan epäsuotuisia, ei taisteluun pitänyt ryhtyä. Joskus enteille annettiin piutpaut. Muuan sotapäällikkö, joka kärsimättömänä turhaan odotti, että pyhät kanat suostuisivat syömään, mikä olisi olut hyvä enne, potkaisi lopulta ne laivastaan laidan yli ja sanoi, että nyt ne ainakin saivat juoda, elleivät halunneet syödä. Taistelun tulos oli katastrofi ennusmerkkien hyljeksijälle. Kuten Cicero tunnetussa teoksessaan Laeista toteaa, ennusmerkit käyvät joskus ihmeellisellä tavalla toteen ja olisi sallimatonta ylimielisyyttä jättää ne huomiotta. Pelkkää idiotismia sen sijaan olisi niin suuri usko enteisiin, että isänmaan edut turvaava laki jätettäisiin kokonaan säätämättä niiden pelossa, mahdollisia tulevia tulkintoja peläten. Meidän on syytä luottaa lakiemme tulkitsijoihin edes sen verran, että uskallamme odottaa heiltä normaalijärjen mukaista toimintaa omassa virassaan, Kustaa Vaasan ajoilta periytyvien tuomarinohjeiden mukaisesti: Mikä ei oikeus ja kohtuus ole, ei saata olla lakikaan. Jokaista lakia voidaan tulkita väärin ja tukinnat ovat lain soveltajien vastuulla. Sen sijaan itse lain säätäminen ei heille kuulu ja itse asiassa voidaan jopa kysyä, ovatko ne juristit, jotka ovat sekaantuneet lainsäädäntökysymyksiin, ylittäneet valtuutensa. Saattaa kyllä olla, että olisi pikemmin kysyttävä, ovatko valtionšamaaneja sokeasti totelleet lainsäätäjät tehtäviensä tasolla. Eivätkö he ole ymmärtäneet omaa asemaansa valtiollisen vallan käyttäjinä. Muokattu

Tosi jännää seurattavaa oli

Näin Susijengin hurjaa olympiakarsintavoittoa kommentoitiin Näin Susijengin hurjaa olympiakarsintavoittoa kommentoitiin © Toimittanut Sport Content Suomi jatkaa taistelua pääsystä Pariisin olympakisojen miesten koripalloturnaukseen voitettuaan torstaina Puolan pistein 89-88. Hurja trilleri oli yksi Suomen korishistorian sykähdyttävimmistä näytöksistä. Ottelun parhaaksi pelaajaksi valittu Alexander Madsen upotti lopussa kaksi vapaaheittoa, jotka ratkaisivat Suomen voiton, kun Puolan viimeinen hyökkäys ei tuottanut enää tulosta. Madsen heitti ottelussa 20 pistettä, mikä on hänen maajoukkueuransa ennätys. - Jos jossain pelissä täytyy henkilökohtainen maajoukkueen piste-ennätys rikkoa, niin ehkä tällainen peli on paras paikka sellaiseen, kommentoi Madsen Koripalloliiton mukaan. Sasu Salin oli sivussa tappioon päättyneestä Bahama-ottelusta, mutta pelasi Puolaa vastaan loistavan ottelun. "Malmin roskisdyykkari" kalasteli Puolalle useita virheitä. - Vanha mieskin pysyy nuorena, kun pääsee pelaamaan tällaisen joukkueen kanssa. Pakko antaa krediittiä Puolalle, joka pakotti meidät pelaamaan heidän peliään pitkään. Lopulta kyse oli siitä, kumpi tahtoi voittaa enemmän. Minulla oli ihan hyvä olo mahdollisuuksistamme, kun ero alkoi kaventua, Salin totesi. - Sasu on nykyään niin vanha, että se pelaa vain nämä tärkeät ottelut, säesti ex-päävalmentaja Henrik Dettmann. Susijengi ei pelannut parhaalla tasollaan ennen viimeistä neljännestä. Suomen nykyinen päävalmentaja Lassi Tuovi myönsi joukkueensa olleen kyllä vaikeuksissa. Monet eläkeläiset eivät ole tietoisia lähes ilmaisesta autovakuutuksesta, j Autovakuutuksen Monet eläkeläiset eivät ole tietoisia lähes ilmaisesta autovakuutuksesta, j Mainos - Puola oli juuri niin inhottava vastus kuin ennakkoon ajateltiin. Kyllä me oltiin hetkittäin pulassa. Samaan aikaan meillä oli koko ajan sellainen tunne, että jos jaksamme tsempata, pääsemme iskuetäisyydelle. Koko joukkue jaksoi uskoa ja tukea toisiaan, kun noustiin peliin mukaan, totesi Tuovi. Suomi pelaa lauantaina Espanjaa vastaan. Ottelun voittaja etenee olympiakarsintafinaaliin, jossa vastaan tulee Bahama tai Libanon.

keskiviikko 3. heinäkuuta 2024

Akkaralli

Jämijärvellä Tykköön kylätalolla kesäteatterissa tyypillistä hupinäytelmää AKKARALLI katsomassa ihan hyvässä kesäsäässä. Parhaat aplodit keräsi kuuluttaja: 5-vuotias Viljami😘😍🥰😊

tiistai 2. heinäkuuta 2024

Valoa näkyvissä putken päässä

heinäkuu 02, 202422:03 Polt­toai­neen hinta laskusuun­nassa, monia ärsyttää – Purra ”Minusta se on hyvä asia” Hintatason muutokset näkyvät: aiempaan verrattuna ruoan, asumisen ja sähkön hinta on laskenut. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa Facebookissa: – Polttoaineen hinta laskusuunnassa. Jostain syystä varsinkin twitterissä monia ärsyttää, kun tämän asian tuo ilmi. – Minusta se on hyvä asia. Kuten sekin, että vuodentakaiseen verrattuna myös ruoan, asumisen ja sähkön hinta on laskenut. Hinnat nousevat ylipäätänsä Suomessa koko euroalueen hitaimmalla tahdilla (EU-laskettu indeksi). Ostovoima kohenee Vastaavasti palkat ovat selvässä nousussa. Ostovoima kohenee, vaikkakin hitaasti. – Euroopan tasolla inflaatio hellittää kuitenkin paljon hitaammin kuin Suomessa. Yhteisen rahapolitiikan sanelema EKP:n korkotaso on Suomelle auttamatta liian korkea. SUOMEN UUTISET

maanantai 1. heinäkuuta 2024

Siionin virsiä kivirapuilla

Siionin virsiä veisattiin taas kirkon kivirapuilla tummien pilvien alla, mutta ei vaan sadetta tullut! Ja vielä olis tiedossa maksuttoman kuljetuksen paikkoja Vaasan Herättäjäjuhlille lauantaina.