perjantai 2. kesäkuuta 2023

Reliefi

Nykyisin Kankaanpään seurakuntasalin puureliefinä olevan veistoksen on tehnyt silloin Kankaanpään pappi Pekka Rantala, vihkipappimme. Kuvan otin kokeeksi aamulla Pasin digikoulutuksessa😊😍🥰😘

torstai 1. kesäkuuta 2023

Kauko ja Sinikka Räikkeen näyttely

Tänään saatiin olla enoni taitelijaprofessori Kauko Räikkeen ja hänen Sinikka-puolisonsa näyttelyn "Kaksin Yksin" avajaisissa Kankaanpään museolla Niinisalossa. Esillä on heidän teoksiaan ja kerrotaan muutenkin heidän taiteilijaelämästään sanoin ja kuvin, joka tietysti on tuttua kun he ovat asuneet Kankaanpäässä vuosikymmeniä, välillä Raumalla ja taas loppuvuodet Kankaanpäässä. Heidän ateljeetalonsa Kapernaum Keskuskadulla kuten meidänkin omakotitalo Ruokojärvenkadulla ovat molemmat enoni ja Kaukon arkkitehtiveljen Kallen piirtämiä. Toiset kaksi Kankaanpäässä olevaa Kallen piirtämää taloa ovat Hiitolankadulla nykyisin Matti ja Kaija Antilan talo ja Järventaustassa oleva Juhani ja Marja Tarnan talo!

keskiviikko 31. toukokuuta 2023

Vuoden toistavat toisiaan

Nämä samat kotipihan kevätkukkakuvat kuin 2 vuotta sitten on voinut ottaa tänä keväänäkin ja olen ottanutkin!😊😍🥰😘 2 vuotta sitten Katso muistojasi Anssi Joutsenlahti 31. toukokuu 2021 · Jaettu seuraaville: Julkinen Puutarhan keväistä kukkaloistetta! Muuten - perunantaimetkin ovat nostaneet päätään mullanalta😊😘

tiistai 30. toukokuuta 2023

Kokoustamistakin

Kokouksia riitti tänäänkin ja miestenpiiri Honkajoen kodalla, mutta kyllä lopuksi mentiin sisällekin, on sen verran koleata ulkosalla!

maanantai 29. toukokuuta 2023

Hommaa riittää

Viikko näyyttää taas kiireiseltä, viikonloppu varsinkin, mutta hyvä niin, vierivä kivi ei sammaloidu. Tänään heti aluksi tuli taas 5.000 kpl Suomen Uutisia, josta Timo Mattilan kanssa saatiin jakoon heti tuhannen, puoliksi kumpainenkin. Kuntoutuskeskuksessa oli vuosittainen Tapio Saarijoen organisoima siniparettien kustantama iltapäivä sotaveteraanien leskille, jossa mielekiintoisen ohjelman parissa kului tunteja. Sain jakaa 100 euron palvelusetelianomuksia, kun hyvinvointialue jakaa niitä sotaleskille! Aarniokoskenkadun asuntoyhtiön vuosikokouskin ehti väliin, ennen kuin oli vuorossa tunninlenkki kymmenen jepen kanssa Liikuntakeskuksen metsämaastossa ja Risen portaillakin. Voikukkiakin yritin kaivaa pois, mutta väkisin jää juuren ala-osaa maahan. Muistan joskus kuulleeni, että voisi olla jokin aine, mitä laittamalla reikää saisi juurenjäännöksen eliminoitua. Tietäisikö joku tämän keinon? Vaikka ei silleen, onhan voikukkakin ihan jees kukkanakin!

sunnuntai 28. toukokuuta 2023

Helluntaipäivä

Pyhän Hengen vuodattaminen Helluntain ajankohta määräytyy Apostolien teoissa (Ap. t. 2) kuvatusta Pyhän Hengen vuodattamisesta, joka tapahtui Kristuksen ylösnousemuksen jälkeisenä juutalaisten helluntaina. Juutalaiset viettävät helluntaijuhlaansa 50. päivänä pääsiäisestä. Juhlan suomenkielinen nimi on saatu ruotsin kielen ilmauksesta helig dag (= pyhä päivä). Monissa kielissä juhlan nimi pohjautuu kreikan sanaan pentekoste (= viideskymmenes). Juutalaisten helluntai oli sadonkorjuun ja 100-luvulta jKr. myös lain saamisen juhla. Kristillisessä helluntaissa tulivat keskeisiksi aiheiksi Pyhän Hengen saaminen ja Hengen toiminta sekä alkuseurakunnan ja koko Kristuksen kirkon synty. Helluntaina toimitettiin ensimmäiset kristilliset kasteet. Varhaisessa kirkossa helluntai oli pääsiäisen ohella toinen vuoden kastepäivistä. Helluntaiaattoon huipentuu helatorstaista alkava Pyhän Hengen odottaminen. Sen iltaan sopii juhlaan valmistava iltajumalanpalvelus tai iltarukous (vesper). Helluntain raamatuntekstit puhuvat Pyhästä Hengestä lupauksena ja lahjana. Hänet on lähetetty meille puolustajaksi, auttajaksi ja lohduttajaksi. Tässä Hengessä Kristus on kirkossaan jatkuvasti läsnä. Pyhä Henki liittää maailman kaikki kristityt Kristuksen kirkkoon, yhteen Herraan ja yhteen uskoon. Näin helluntain sanoma merkitsee vastakohtaa sille hajaannukselle, mikä on kuvattu kertomuksessa Babylonin tornista. Raamatun tekstiti Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukoukset 1 Herra, meidän Jumalamme. Sinä olet lähettänyt Pyhän Hengen, Herran ja eläväksitekijän, joka avaa kaikille kansoille tien luoksesi ja johdattaa meidät pyhien yhteyteen. Uudista meidät Pyhän Hengen runsailla lahjoilla. Yhdistä koko ihmiskunta ylistämään sinua ja sinun suuria tekojasi. Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa elää ja hallitsee aina ja ikuisesti. 2 Kaikkivaltias Jumala, taivaallinen Isä. Sinä annoit Pyhän Henkesi valaisemaan, lohduttamaan ja neuvomaan kansaasi. Lähetä eläväksi tekevä Henki keskellemme sanassa ja pyhissä sakramenteissa. Anna evankeliumin sanoman levitä kaikkialle maailmaan, kunnes kaikki kansat ylistävät omalla kielellään sinua pelastuksen lahjasta. Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa elää ja hallitsee aina ja ikuisesti. 3 Herra, meidän Jumalamme. Ensimmäisenä helluntaina sinä täytit uskovien sydämet Pyhällä Hengellä. Sinä annoit heidän puhua eri kielillä ja kuuluttaa sanomaa Kristuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Anna seurakunnallesi Henkesi voimaa julistaa ihmeellisiä tekojasi. Murra esteet evankeliumin tieltä, tee mahdoton mahdolliseksi. Kutsu kaikkia lunastettuja seurakuntasi yhteyteen ylistämään sinua kaikilla kielillä. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 4 Kaikkivaltias Jumala. Sanallasi sinä loit maailman ja herätit elämän tyhjään ja autioon maahan. Yhä vieläkin luomakunta julistaa sinun kunniaasi. Me ylistämme sinua siitä, että luot Pyhän Henkesi valolla meihin elämää ja hoidat sitä. Kiitos uskon lahjasta ja elävästä toivosta. Kiitos rakkauden tulesta, jonka olet meissä sytyttänyt. Anna Pyhän Henkesi kirkastaa Jeesusta Kristusta ainoana pelastajanamme ja koko maailman toivona. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 5 Tule, Pyhä Henki, ja lähetä taivaallisen valosi säteily. Tule, köyhien Isä. Tule, lahjojen antaja. Tule, sydänten valo, sinä paras lohduttaja, sielun suloinen vieras ja lämpö. Työssä sinä olet lepo, helteessä vilvoitus, murheessa lohdutus. Oi ihmeellinen valo, täytä uskollistesi sydämen syvyydet. Ilman sinua, Henki, ei mikään ole ihmisessä puhdasta. Pese se mikä on likaista, kastele se mikä on kuivaa, paranna se mikä on haavoittunut. Murra se mikä on kovaa, lämmitä se mikä on kylmää. Etsi kaikki eksyneet. Anna uskovillesi, sinuun luottaville, pyhät lahjasi. Anna uskon vahvistus, anna autuas loppu, anna ikuinen ilo. 6 Rakas taivaallinen Isämme. Kiitos Pyhän Hengen lahjasta. Kiitos, että Henkesi tekee tänäkin päivänä työtään maailmassa: eksyneet kääntyvät omilta teiltään sinun puoleesi, syntiset löytävät Jeesuksen, särkyneet tulevat ehjiksi ja sairaita paranee. Anna Pyhän Hengen tuoda koteihin rakkauden ja anteeksiannon mieltä. Anna meidän olla sinun käytössäsi. Kuule meitä Jeesuksen tähden.

lauantai 27. toukokuuta 2023

Lähetysjuhlilla

Näin Helluntain aattona olin sopivasti jo toisena lauantaina peräkkäin Suomen Lähetysseuran juhlilla, viikko sitten Pieksämäellä ja tänään Salossa. Vuosittainen lähetysjuhla on näin ensi kerran hajautettu kahdeksi juhlaksi, jotta juhla olisi useamman helposti tavoitettavissa. Molemmissa juhlissa ohjelmassa ollut kirkossa pidetyt siioninvirsiseurat kokosivat salin täyteen väkeä, täällä Salossa vaan kirkkotila oli puolet pienempi kuin Pieksämäellä, niinpä jouduttiin käytävälle laittamaan lisätuolejakin. Olin myös Herättäjä-Yhdistyksen myyntipöydällä kankaanpääläisiä kenkiä tarjoamassa!🥰😘😊

perjantai 26. toukokuuta 2023

Kukkaloistoa

Kotipihalla riittää nyt kukintoja, tulppaaneja puupinon vieressä ja angervojen pensasrivistö nurmikentän reunassa! Kukat näkyy fb-sivullani!

torstai 25. toukokuuta 2023

Pekka Ervasti Natosta Maaseudun Tulevaisuudessa

Suomen alueen tarjoamat mahdollisuudet Naton ja Yhdysvaltojen erilaiselle sotilaalliselle toiminnalle tiedustelusta harjoitteluun ovat ilmiselvät. Se näkyy jo harjoituskuljetuksina Suomen rautateillä ja muilla liikenneväylillä. Uutiset|Politiikka24.5.202307:00 Kolumni Pekka Ervasti Melkein yhtä suuri konsensus kuin itse Nato-jäsenyydestä tuntuu Suomessa vallitsevan siitä, että tänne ei ainakaan lähitulevaisuudessa tarvita sotilasjärjestön tukikohtia tai ydinaseita. Mitenkähän käynee? Nato sai Suomen jäsenyyden myötä yli 1 300 kilometriä rajapintaa suoraan pääuhkaansa Venäjää vastaan. Kosketuspinta moninkertaistui entiseen verrattuna. Sotilaat ja alan ammattilaiset ymmärtävät, että pääsy aivan Venäjän viereen on läntiselle sotilasliitolle paitsi vastaan panematon mahdollisuus tutkailla, mitä naapuri rajan takana puuhailee – jopa kaukana rajan takana. On yhtä selvää kuin luonnollistakin, ettei uutta aluetta jätetä käyttämättä hyväksi. Ensimmäiset Naton tiedustelukoneet ovat jo lentäneet pitkin Suomen ja Venäjän rajalinjaa tutkat höröllä. Sitä mahdollisuutta niillä ei aikaisemmin ollut. Muutama lento on demonstratiivisesti laajalla julkisuudella operoitu, mutta arvata sopii, että tulevaisuudessa ei kaikista vakoilulennoista julkisesti hölistä. Ei sotilasliitto ole mikään taustalla häilyvä, passiivinen hätävara. Nato-jäsenyyden rinnalla Suomi on tekemässä kahdenkeskistä sopimusta sotilaallisesta yhteistyöstä Yhdysvaltojen kanssa. Se mahdollistaa amerikkalaisten joukkojen läsnäolon ja kaluston osalta myös varastoinnin Suomen maaperälle. On kai makuasia, puhutaanko Naton kiinteästä tukikohdasta, jos sen suurin, voimakkain ja vaikutusvaltaisin jäsen luo enemmän tai vähemmän pysyvää läsnäoloa tänne. Ihan reserviläispohjalla voisi ennakoida, että Naton/Yhdysvaltojen sotilaat ovat taatusti kiinnostuneita myös erilaisten tiedusteluhärpäkkeiden sijoittamisesta lähemmäksi Suomen ja Venäjän rajalinjaa. Onhan siellä tutka- ja kuunteluasemia jo nyt ihan omastakin takaa, mutta jäsenyyden myötä Suomi saa kontteihin todennäköisesti modernimpaa rautaa ja softaa sekä ehkä myös ulkomaalaista henkilöstöä. Liittoutumisen logiikka etenee omalla painollaan. Suomen alueen tarjoamat mahdollisuudet Naton ja Yhdysvaltojen erilaiselle sotilaalliselle toiminnalle tiedustelusta harjoitteluun ovat ilmiselvät. Se näkyy jo harjoituskuljetuksina Suomen rautateillä ja muilla liikenneväylillä. Suomalaiset kääntyivät Naton kannalle saadakseen turvaa Venäjän uhkaa vastaan. Lähivuodet näyttävät, että tuon uhan torjuminen vaatii myös konkreettisia käytännön toimia Suomen alueella. Ei sotilasliitto ole mikään taustalla häilyvä, passiivinen hätävara, joka kaivetaan naftaliinista vain akuutissa tilanteessa. Nato ja Yhdysvallat eivät ole äänettömiä yhtiökumppaneita. Niiden läsnäolo näkyy ja kuuluu. Kirjoittaja on politiikan toimittaja.

tiistai 23. toukokuuta 2023

Riikka Purra sotesopasta

Sotepirut taltutettava En muista, olisiko pääministeriltä oikeasti kertaakaan kysytty, kantaako hän vastuuta soten kriisiytymisestä, kirjoittaa kolumnissaan RiikkKolumni Riikka Purra Suomessa käytiin historian ensimmäiset aluevaalit noin 16 kuukautta sitten. Vaalien jälkeen käynnistyivät aluevaltuustot ja muut asiaan kuuluvat kokoonpanot. Varsinainen hallinnonuudistus astui voimaan reilu neljä kuukautta sitten. Rakenteita on rakennettu ja strategioita nuijittu. Valta on jossain aivan muualla kuin kumileimasimen roolin saaneessa valtuustossa. Mutta saivatpa puolueet lisää mannaa. Uusia puoluetukia ja palkkioita puolustellaan sillä, että niiden kustannukset ovat vain pieni pisara isossa meressä. Samalla logiikalla suomalainen julkinen sektori on muutenkin paisutettu. Aluevaalien vaalikeskusteluissa puhuttiin siitä, mistä sotessa tavallisesti. Lupauksista, satsauksista, tarpeista, oikeuksista. Perussuomalaiset puhui ongelmista. Valtavasta rahoituksen epäsuhdasta, siitä, että järjestelmä ei kestä tätä kehitystä, palvelut heikkenevät ja niin edelleen. Kysyimme, kenelle hyvinvointijärjestelmämme on tarkoitettu. Kampanjamme oli kuulemma negatiivinen ja maalasi piruja seinille. Nyt toukokuussa 2023 mistään muusta ei sotessa enää puhutakaan kuin ongelmista. Kaikki tietävät, että rahoituksen ongelmat ovat valtavat, kustannuspaineet lähes tähtitieteelliset, ongelmat kasvavat ja kasaantuvat. Ei pääse hoitoon, ei saa aikoja, leikkaukset siirtyvät, jopa lapsipotilaita lähetetään ulkomaille, itsemurhat ja huumekuolemat lakaisevat ihmisiä jonoista. Ei ole hoitajia, lääkäreitä, rahaa. Samaan aikaan kun ratkottavana on akuutteja ongelmia, jopa hengenhätä, olisi pakko suunnata energiaa siihen, miten valtavia kustannuspaineita voidaan hillitä. Mikään järjestelmä ei nimittäin niitä kestäisi – ei varsinkaan velalla elävä, alijäämiä kasvattava ja kaukana tasapainosta oleva Suomi. Säätytalon hallitusneuvotteluissa sotea käsittelevä ryhmä on vaikeiden päätösten edessä. Mitä tälle kaikelle edes voidaan tehdä? Edellinen hallitus kunnostautui rakentamaan rakenteita, säätämään mitoituksia ja takuita ja velvoitteita, mutta unohti itseään kehuessaan, että pelkkä paperi ei riitä. Lähes kaikki on mennyt pieleen, kertovat sotetyöntekijät toinen toistaan seuraavissa lehtijutuissa. Kaikkein eniten sotesta on aina puhunut ja siihen omaa poliittista arvovaltaansa kiinnittänyt Sdp, vielä toimitusministeriönä jatkavan hallituksen pääministeripuolue. En muista, olisiko pääministeriltä oikeasti kertaakaan kysytty, kantaako hän vastuuta soten kriisiytymisestä. Sen sijaan ei edes kolmatta viikkoa Säätytalon neuvotteluissa saatu päätökseen, kun sama puolue huutaa jo otsikoissa, kuinka hallitusneuvottelijat tekevät julmaa politiikkaa eivätkä välitä köyhistä ja sairaista. Politiikka on totta vie härskiä, mutta rajansa silläkin. Suomalaisen soten oikealla raiteelle saaminen edellyttää laajaa kansallista yksituumaisuutta eikä päivänpolitiikan niskojen nakkelua. Saattaahan se olla mahdotonta, mutta on siihen viime aikoina muissakin tärkeissä asioissa kyetty. Kirjoittaja on kansanedustaja ja perussuomalaisten puheenjohtaja. maakunta- ja soteuudistusTerveydenhuoltopolitiikka

maanantai 22. toukokuuta 2023

Tuomi kukkii kesähelteessä

Kotipihan Tuomi kukassaan ja männystä tulleet polttopuutkin kuivumassa auringossa! Tänään Kankaanpään Niinisalossa mitattiin Suomen kesän ensimmäinen hellepäivä +25,1 astetta!😘 Komia kuva fb-sivullani!

sunnuntai 21. toukokuuta 2023

Kaatuneiden muistopäivä

Jari Koskela valtuuston puheenjohtaja piti Kaatuneiden muistopäivän seppeleenlaskun muistopuheen!

lauantai 20. toukokuuta 2023

Lähetysjuhlilla Pieksämäellä

Kyllä kenkiä menikin kaupaksi, pääosa vieläpä kotimaisia ja ihan Kankoopääläisiä tuotteita!😊😍🥰😘 Herättäjä-Yhdistys ry on paikassa Pieksämäen Uusi kirkko. Suosikit · 10 t · Pieksämäki · Lähetysjuhlien Pieksämäen osuuden lähetystorilla Hanna Tuura ja Anssi Joutsenlahti myyvät ja esittelevät tuotteita. Kenkien myyntitulot menevät kokonaisuudessaan Herättäjän kansainvälisen työn hyväksi. Ensi viikonloppuna Salossa. Kuvan otti Leena Väyrynen-Si.

perjantai 19. toukokuuta 2023

Kovaa vääntämistä

Politiikka|Hallitusneuvottelut HS seuraa Purra: Hallitusta ei synny tälle pohjalle ilman merkittäviä muutoksia maahan­muuttoon HS seuraa tässä päivittyvässä artikkelissa hallitus­neuvotteluita, kunnes uusi hallitus on muodostettu. HS 2.5. 6:43 | Päivitetty 9:28 HALLITUSNEUVOTTELUT ovat parhaillaan käynnissä Säätytalossa Helsingissä. Niitä vetää eduskuntavaalit voittaneen kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. Neuvotteluihin osallistuvat kokoomuksen lisäksi perussuomalaiset, Rkp ja kristillisdemokraatit. Puolueet neuvottelevat hallitusohjelmasta, jota uusi hallitus alkaa toteuttaa. Kokoomukselle keskeistä on ollut erityisesti valtion tulojen ja menojen tasapainottaminen, joka todennäköisesti tarkoittaa menoleikkauksia. Valmista on tarkoitus tulla viimeistään kesäkuussa. Jos neuvotteluissa saadaan kaikkia tulevia hallituspuolueita tyydyttävä ratkaisu, Suomea alkaa johtaa oikeistohallitus. Seuraamme neuvotteluiden etenemistä hetki hetkeltä tässä päivittyvässä uutisessa: Päätapahtumat 7:32 HS seuraa päivän neuvotteluita, suora lähetys noin kello 8 17.5. 16:26 Orpo: Hallituksen syntyminen näiden puolueiden kanssa todennäköistä 17.5. 16:22 Orpo: Kovat neuvottelut alkavat ensi viikolla 17.5. 16:09 Henriksson: "Hallitusneuvotteluille on normaalia se, että yleensä ne eivät ole helpot" 17.5. 16:08 Purra: Julkisen talouden tilanne näkyy jokaisessa ryhmässä Näytä lisää Uusin ensin Vanhin ensin 9:08 Neuvottelut ovat perjantain osalta alkaneet, HS:n lähetys jatkuu iltapäivällä Hallitusneuvottelut ovat alkaneet perjantain osalta Säätytalolla. HS:n suora lähetys Säätytalolta päättyy tähän, mutta jatkuu uudelleen iltapäivällä. Karla Karasti, toimittaja 9:03 Perussuomalaisten Halla-aho kommentoi Venäjän tilijäädytyksiä Ennen Riikka Purraa median edessä kävi perussuomalaisten Jussi Halla-aho. Hänen mukaansa hyvin monessa asiassa on neuvotteluissa voitu saavuttaa yksimielisyys. ”On myös asioita, joissa puolueet ovat enemmän tai vähemmän kaukana toisistaan. Oma vaikutelmani on kuitenki se, että eteenpäin mennään.” Halla-aholta kysytään Venäjän tekemästä tilien jäädytyksestä. ”Venäjä on täysin odottamaton valtio, joka on avoimesti ryhtynyt gangsterivaltioksi. Mielestäni venäläisten kanssa tulisi aina noudattaa vastavuoroisuuden periaatetta.” Halla-ahon mukaan Suomi noudattaa velvoitteitaan hyvin kirjaimellisesti, mutta Venäjä ei noudata mitään sopimuksia. ”Mielestäni temppuihin olisi järkevää vastata vastavuoroisuuden periaatteella”, hän toistaa. Onko Venäjä ollut esillä hallitusneuvotteluissa? ”On ollut maanpuolustuksen osalta paljonkin esillä. Liittyen esimerkiksi siihen, millaiseen lähitulevaisuuteen suomalaisten on syytä varautua.” ”Näissä kysymyksissä puolueiden välillä ei ole kovinkaan syviä erimielisyyksiä, yksityiskohdista on toki vaihtelevia näkemyksiä.” Halla-ahon mukaan neuvotteluissa on edelleen erimielisyyttä prioriteeteista esimerkiksi leikkauksiin liittyen. Häneltä kysytään, uskooko hän, että hallitus tälle pohjalle syntyy. ”Eiköhän lähitulevaisuus sen näytä.” Halla-aho ei ottanut kantaa kysymykseen siitä, kiinnostaako häntä mahdollinen ministerin pesti. Karla Karasti, toimittaja 8:57 Purra: Ilman selkeitä muutoksia maahanmuuttoon hallitusta ei tälle pohjalle synny Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra saapuu Säätytalolle. Hänen mukaansa neuvottelut ovat jatkuneet eilen torstaina useassa ryhmässä. ”Kuten Petteri Orpo sanoi, voidaan arvioida olevan nyt puolessa välissä. Jäljellä on toki nyt hankalampia asioita.” ”Maahanmuutto on erittäin vaiheessa.” Purra muistuttaa, että maahanmuuton kiristäminen on perussuomalaisille kynnyskysymys. ”Ilman selkeitä muutoksia suomalaiseen [maahanmuutto]politiikkaan hallitusta ei tälle pohjalle synny.” Myös kehitysyhteistyöasiat ovat Purran mukaan hyvin keskeneräisiä. Hänen mukaansa valtiontaloudelle asetetuilla raameilla on ollut erilainen vastaanotto pöydästä riippuen. ”Suurin osa tarpeista liittyy sotepöytään.” Purran mukaan soten kohdalla tärkeää olisi vähentää lakisääteisten tehtävien määrää. ”Uskoisin, että maaliin päästään.”

torstai 18. toukokuuta 2023

Kristuksen taivaaseen astumisen päivä

Kirkkovuosikalenteri ‹TORSTAI 18.5.2023› Helatorstai Pääsiäisjakso, pääsiäisaika Näytä virsisuositukset Päivän tunnuskuva Korotettu Herra Helatorstain eli Kristuksen taivaaseenastumisen päivän aihe ja ajankohta, 40 päivää pääsiäisestä, on saatu Apostolien teoista (Ap. t. 1:6–14). Kristus korotettiin taivaisiin. Hän on astunut taivaalliselle valtaistuimelle ja istuu nyt Jumalan oikealla puolella. Hänelle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Mikään ei voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta. Me emme voi saada yhteyttä Kristukseen inhimillisten aistiemme välityksellä, mutta silti hän on Pyhän Henkensä kautta sanassa ja sakramenteissa läsnä seurakuntansa keskellä. Hänen seuraajiensa tehtävä on viedä sanoma korotetusta Herrasta koko maailmaan. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Taivaallinen Isämme. Me muistamme tänään Poikasi Jeesuksen Kristuksen taivaaseenastumista. Iloitsemme ja rukoilemme: Säilytä meissä elävä yhteys häneen, kunnes saamme tulla luoksesi ja kohdata hänet kasvoista kasvoihin. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 2 Herramme Jeesus Kristus, sinä astuit ylös taivaaseen, mutta olet myös luvannut olla kanssamme joka päivä. Auta meitä jättäytymään rakkautesi varaan ja luottamaan siihen, että sinä saatat päätökseen työsi meissä. Tätä pyydämme sinun nimessäsi. 3 Korotettu Herra, sinä nousit takaisin kirkkauteesi. Sinua me kumarramme ja ylistämme Herranamme ja Kuninkaanamme, sinuun turvaudumme. Ikävöimme nähdä kasvojesi kirkkautta. Kiitos siitä, että valosi loistaa pyhästä sanastasi ja olet joka päivä meitä lähellä. Kiitos, että olet luvannut noutaa kansasi kerran kirkkauden asuinsijoihin. Auta meitä pysymään uskollisina, ettei mikään sammuttaisi meissä taivaallisen kodin ikävää. Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti. 4 Herra Jeesus Kristus, sinä ikuinen Jumalan Poika, et vaella enää maan päällä köyhänä ja syrjittynä, vaan istut Isäsi oikealla puolella ja hallitset kaikkea. Me rukoilemme sinua: Lähetä meille Pyhä Henkesi ja suo evankeliumisi levitä kaikkien kansojen keskuuteen. Säilytä valtakuntasi maan päällä, kunnes olet pannut kaikki vihollisesi jalkojesi alle ja antanut meille voiton synnistä, kuolemasta ja Saatanasta. Ja kun sinä päivien lopulla tulet takaisin taivaan pilvissä, anna luonasi ikuinen autuus. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 5 Jeesus, ylösnoussut Herramme ja Vapahtajamme. Kiitos, että sinä et jättänyt meitä orvoiksi. Kun nousit taivaaseen, Isäsi luo, lähetit lupauksesi mukaan meille Pyhän Henkesi. Kiitos, että olet koko ajan kanssamme, vaikka emme näe sinua. Tee meistäkin sinun todistajiasi. Ylistys sinulle ikuisesti.

keskiviikko 17. toukokuuta 2023

Puusouvia

Puusouvia on riittänyt moneksikin päiväksi, vaikka kaadettu kotipihasta vain yksi iso mänty ja koneellisia apujoukkojakin on ollut. Pasi Rajahalme kaatoi puu, Kari Pihlajaniemi moottorisalla katkooi ja oksi ja Pasi taas halkomakoneella palasteli katkotut palat. Kaikkillle riitti hommaa!

tiistai 16. toukokuuta 2023

PS eniten nousussa, kerran siis näinkin päin

Politiikka|HS-gallup Perussuomalaisten ja kokoomuksen kannatus loikkasi, Sdp laskussa Vihreiden ja vasemmistoliiton kannatuksessa näkyy taktinen äänestäminen, sanoo tutkimusjohtaja Sakari Nurmela Kantar Publicista. ”Nyt ehkä osa porukasta on palannut takaisin.” Anni Keski-Heikkilä HS 14:01 LÄHES kaikki hallitusneuvotteluihin osallistuvat puolueet ovat kasvattaneet kannatustaan eduskuntavaalien jälkeen. Asia selviää tuoreesta HS-gallupista. Uudesta hallituksesta neuvottelevat parhaillaan kokoomuksen johdolla perussuomalaiset, Rkp ja kristillisdemokraatit. Suosituimpana puolueena jatkaa vaalien jälkeenkin kokoomus. Sitä kannattaa nyt 21,4 prosenttia suomalaisista. Eduskuntavaaleissa kokoomuksen kannatus oli 20,8 prosenttia, eli nousua on 0,6 prosenttiyksikköä. Perussuomalaiset on nostanut kannatustaan lähes prosenttiyksikön. Jos vaalit äänestettäisiin nyt, perussuomalaisia äänestäisi 21 prosenttia suomalaisista. Vielä eduskuntavaaleissa kannatus oli 20,1 prosenttia. Rkp:tä äänestäisi 4,5 prosenttia, mikä on 0,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin vaaleissa. Hallitusneuvotteluihin osallistuvista puolueista ainoastaan kristillisdemokraattien kannatus laski, tosin silläkin vain 0,1 prosenttiyksikköä. Kristillisdemokraattien kannatus on nyt 4,1 prosenttia. NÄILLÄ näkymin oppositioon suuntaava Sdp on sen sijaan menettänyt kannatustaan selvästi. Sdp:n kannatus on nyt 19 prosenttia. Vielä eduskuntavaaleissa puolue oli aivan perussuomalaisten kannoilla 19,9 prosentin äänisaaliilla. Keskusta näyttää saaneen pienen kannatuspiikin vaaleissa, sillä puolueen suosio on kääntynyt laskuun. Vaaleissa keskustaa äänesti 11,3 prosenttia suomalaisista. Nyt kannatus on 10,1 prosenttia. Vihreillä ja vasemmistoliitolla on käynyt päinvastoin. Molempien kannatus kävi alhaalla eduskuntavaaleissa mutta on noussut niiden jälkeen. Vasemmistoliittoa äänestäisi nyt 7,8 prosenttia ja vihreitä 7,7 prosenttia suomalaisista. VAALIVOITTAJIEN menestyminen gallupissa on jopa odotettua, sanoo tutkimusjohtaja Sakari Nurmela Kantar Publicista. ”Ainakin viime aikoina niillä, joilla on positiivista nostetta vaaleissa, se on usein jatkunut vähän vaalien jälkeen.” Nurmelan mukaan puolueiden nousuun voi vaikuttaa myös mediahuomio, jota hallitusneuvotteluihin Säätytalolla osallistuvat puolueet saavat tällä hetkellä päivittäin. Kuinka pitkään positiivinen noste jatkuu? Nurmelan mukaan todennäköisintä on, että kannatuslukemissa aletaan nähdä suuria muutoksia vasta syksyllä kesälomien jälkeen, jos hallitus syntyy ilman suurempaa draamaa. ”Mutta eihän se mahdotonta ole, etteikö voisi olla liikettä sitä ennenkin. Jos alkaa pahasti joku asia esimerkiksi hiertää siellä Säätytalolla.” SDP:N, vasemmistoliiton ja vihreiden muutoksia Nurmela selittää taktisella äänestämisellä eli sillä, että osa äänestäjistä äänesti vaaleissa toista puoluetta kuin omaa suosikkiaan. Kantar Public on havainnut vaaliseurantatutkimuksessaan, että erityisesti Sdp hyötyi taktisesta äänestämisestä. Vastaavasti vihreät ja vasemmistoliitto menettivät vaaleissa ääniä Sdp:lle. ”Nyt ehkä osa porukasta on palannut takaisin, mikä näkyy Sdp:n kannatuksen lievänä heikentymisenä ja näiden kahden puolueen lievänä vahvistumisena”, Nurmela sanoo. Nurmela ei usko, että Sanna Marinin (sd) ilmoitus luopua Sdp:n puheenjohtajuudesta olisi vaikuttanut puolueen kannatukseen merkittävästi. Keskustan kannatuksen nousu vaaleissa on tuttua jo kunta- ja aluevaaleista. Nurmelan mukaan osa keskustalaisista ei selvästi ole ennen vaaleja halunnut kertoa kannattavansa keskustaa, vaikka on lopulta valinnut puolueen vaaleissa. Syy ei ole tiedossa.

maanantai 15. toukokuuta 2023

Lämminhenkisellä tunnin lenkillä

Todella vuoden lämminhenkisin (+23astetta) lenkki metsän polkuja kulkien Aleksis Kiven seitsemän veljeksen tavoin, kärjessä nuorinta veljeä Eeroa liukasta hännänhuippua muistuttaen Heikki piti vauhtia, vanhimpana Juhanin manttelilla Armas, kaksi oikein veljesten nimilläkin Lauri-poika metsäs häärii, katselevi puita väärii ja Timo, toiseksi vanhinta Tuomasta vastasi Anssi, lisäksi Aapoa ja Simeonia vastasivat Markku ja Hannu. Risen partaatkin noustiin metsästä peltojen kautta tultua! Eipä tarvinnut palelle, paidankin voi ottaa pois metsän siimeksessä!😊😍🥰😘

sunnuntai 14. toukokuuta 2023

Rukoussunnuntai on myös Äitienpäivä

irkkovuosikalenteri ‹SUNNUNTAI 14.5.2023› 5. sunnuntai pääsiäisestä (Rukoussunnuntai, Rogate) Pääsiäisjakso, pääsiäisaika Sydämen puhetta Jumalan kanssa Rogate (= anokaa, rukoilkaa) poikkeaa muiden pääsiäisen jälkeisten sunnuntaiden latinalaisista nimityksistä sikäli, ettei sitä ole saatu päivän antifonista vaan rukouskulkueista, joita Roomassa järjestettiin 300-luvulta alkaen. Ne korvasivat keväisin pelloille suuntautuneet pakanalliset kulkueet. 400-luvun lopulta lähtien kirkolliset rukouskulkueet sijoittuivat rukoussunnuntain ja helatorstain välisiin arkipäiviin, mistä johtuu niiden myöhempi nimi käyntipäivät (ruotsin gångdagar). Rukoussunnuntain tekstit puhuvat siitä, mitä rukoileminen on ja mitä lupauksia siihen sisältyy. Teksteissä kerrotaan myös Kristuksesta suurena esirukoilijana ja rukoilemisen opettajana. Raamatun tekstit Avaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukoukset 1 Herramme Jeesus Kristus. Sinä opetit meitä rukoilemaan. Kuule kirkkosi rukoukset. Auta meitä luottamaan siihen, että taivaallinen Isämme antaa meille tahtonsa mukaan, mitä me sinun nimessäsi pyydämme. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 2 Taivaallinen Isämme. Sinä olet kehottanut meitä rukoilemaan ja luvannut kuulla sitä, joka pyytää apuasi Jeesuksen nimessä. Uudista meidät rakkaudellasi ja anna meille voima elää. Varjele meitä lankeamasta epätoivoon, joka estää turvautumasta sinuun. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 3 Taivaallinen Isämme, sinä olet luvannut kuulla rukouksemme. Anna meille rukouksen Henki, niin ettemme vain puhuisi vaan myös kuuntelisimme, mitä sinä tahdot meille sanoa. Tyhjennä meidät kaikesta omastamme, jotta voisimme ottaa vastaan anteeksiantamuksen ja uskaltaisimme elää rakkautesi varassa. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 4 Rakas Isä. Sinä tiedät, mitä me tarvitsemme, ennen kuin itse sen ymmärrämme. Sinä luet ajatuksemme, ennen kuin sydämemme on alkanut rukoilla. Kuitenkin sinä, taivaallinen Isä, haluat, että raivaamme tilan, missä saamme kaikessa rauhassa kohdata sinut. Siellä voimme aidosti ja teeskentelemättä puhua kanssasi omasta elämästämme ja niiden elämästä, jotka olet laskenut sydämellemme. Herra, opeta meitä rukoilemaan hengessä ja totuudessa Poikasi Jeesuksen Kristuksen nimessä. 5 Hyvä Jumalamme, rakas Isämme. Kiitämme sinua rukouksen lahjasta. Kiitos, että rukouksen tie on aina avoinna meille jokaiselle. Opeta meitä turvautumaan sinuun kaikessa ja jättämään rukouksessa elämämme pienet ja suuret asiat sinun hoitoosi. Kiitos, että sinä kuulet ja autat. Auta meitä lepäämään lähelläsi kuin lapsi äitinsä sylissä. Kuule meitä Jeesuksen, veljemme ja auttajamme tähden.

lauantai 13. toukokuuta 2023

Helsinki City Running 5km Marathonin yhteydessä

Helsingin City Marathonin juoksin alusta v.1981 lähtien 34 kertaa peräkkäin, viimeksi 70-vuotiaiden sarjassa v.2015, sitten rupesi tulemaan keskeytyksiä. Nyt viime vuosina Marathonin yhteyteen on tullut lyhyempiä matkoja, joten tänään voin olla mukana 5 km matkalla 34.25 ajalla, kympin ennätykseni muuten on kolmisen minuuttia nopeampi. Ennätykseni on vuodelta 1972 Turussa juostuna 2.23.23, samana vuonna juoksin myös toiseksi parhaan aikani 2.23,59 Debnossa Puolassa!

torstai 11. toukokuuta 2023

Aurinkoisilla toripäivillä

Kauniilla toripäivillä Eeva ja Sulo Ylikoskien kanssa!

keskiviikko 10. toukokuuta 2023

Eläkepapit Leineperissä

Leineperin Ruukilla eläkepapit, kävimme Kulta-Kallen opastuksella hänen museoksi muutetussa synnyinkodissaan. Näin kyläseppä Allan Pyyluoman, hyvän ystävän!

tiistai 9. toukokuuta 2023

Beit Singer

Lähes 20 henkeä oli kuulemassa Beit Singerin lastenkodin apulaisjohtajan vierailulla Kankaanpään seurakuntasalissa. Siellä on lähes sata lasta!

maanantai 8. toukokuuta 2023

Puhujavieras Israelista

Beit Singerin lastenkodin avustava toimitusjohtaja Ariel Rascovsky saapuu Israelin Ystävät ry:n tilaisuuteen puhujavieraaksi suoraan Israelista. Hän liittyi Beit Singeriin 1988. Vuodesta 2007 lähtien Ariel on valvonut Beit Singerille tulevia lahjoituksia sekä hoitanut suhteita eri yhteisöihin Israelissa ja ulkomailla. Monien Beit Singeriä avustavien yhteistyökumppaneidemme joukossa, Ariel alkoi vahvistaa suhteita suomalaisiin tukijoihimme, jotka ovat vuosien varrella auttaneet parantamaan ja kehittämään useita Beit Singerin projekteja ja on vieraillut Suomessa useita kertoja. Israel-ilta on Kankaanpään seurakuntasalissa 9.5. klo 18 ja mukana tulkkina on Israelin Ystävien toimitusjohtaja Kankaanpäässä asuva Ilkka Vakkuri.

lauantai 6. toukokuuta 2023

Nato-joukkoja Niinisalossa

KOTIMAA Yhdys­valtain panssari­sotilaat hyökkäsivät Kankaan­päässä – suomalainen varus­mies tunnisti yhden kuuluvan eron Kankaanpäässä on parhaillaan käynnissä vuosittainen Arrow-sotaharjoitus. Tänä vuonna mukana oli Yhdysvaltain armeijan raskaasti panssaroitua ”ratsuväkeä”. . Yhdysvaltain armeijan panssarisotilaat osallistuvat Arrow 23 -sotaharjoitukseen. Äänenkäyttö kiinnitti suomalaisen varusmiehen huomion. KUVA: KALLE PARKKINEN Miikka Hujanen 4.5. 21:38 SANOTAAN, että Pohjankankaan harjoitusalueella Kankaanpäässä voi kokea yhdessä päivässä kaikki Suomen neljä vuodenaikaa. Texasin tasangoilta Arrow 23 -harjoitukseen tulleille Yhdysvaltain armeijan 1. ratsuväkidivisioonan sotilaille se tarkoittaa uuden haasteen eteen joutumista. Toisin kuin Kankaanpäässä, Fort Hoodin harjoitusalueella maasto ei muutu runsaiden sateiden seurauksena mutavelliksi. – Maasto on aivan erilaista kuin se, mihin olemme tottuneet. Se on paljon tiheämpää ja metsäisempää. Vaunun telat uppoavat mutaan ja lähtevät pois paikoiltaan. Se on meille uusi haaste, luutnantti Akuszewski sanoo. ”Ratsuväkidivisioona” on sikäli hauska nimitys, että Akuszewski joukkojen ratsut ovat maailman raskaimpiin panssarivaunuihin kuuluvia M1 Abramseja. Hän johtaa neljästä M1 Abrams -taistelu­panssari­vaunusta koostuvaa vaunujoukkuetta ja on ensimmäistä kertaa ulkomaankomennuksella. – Tämä on mahtavaa. Suomalaisten kanssa harjoittelu on aivan uskomatonta. Kaikki, joiden kanssa olen puhunut, ovat olleet todella ystävällisiä. Kaikilla on vilpitön halu oppia ja jakaa kokemuksia. – Olen tosi iloinen teistä uusina liittolaisina, hän lisää. Lue lisää: Nämä uudet panssari­vaunut ovat Ukrainan toivo – muutos on kuin vaihto Ladasta Mersuun Lue lisää: Yhdysvaltojen armeijan keihään­kärki on vieraillut Suomessa aiemminkin – kuvat: Abrams-panssari­vaunujen ulkoasu on muuttunut Arrow 23 on Panssariprikaatin vuosittainen mekanisoitu harjoitus. Harjoitukseen osallistuu 2 200 henkilöä, joista suurin osa on suomalaisia varusmiehiä. Lisäksi harjoitukseen osallistuu noin 850 sotilasta Ison-Britannian, Latvian, Liettuan, Viron ja Yhdysvaltojen maavoimista sekä noin 200 Puolustusvoimien ja 185 ulkomaista ajoneuvoa. Lue lisää: Tällainen on Arrow 23 -sota­harjoitus – Suomen teillä Yhdysvaltain raskasta kalustoa, samoja malleja kuin Ukrainassa Yhdysvaltalaissotilas oli laittanut taisteluliiviinsä Suomen lipun Arrow 23 -harjoituksessa. Yhdysvaltalaissotilas oli laittanut taisteluliiviinsä Suomen lipun Arrow 23 -harjoituksessa. KUVA: KALLE PARKKINEN HARJOITUKSEEN osallistuvat joukot on jaettu kahtia siten, että kummallakin puolella taistelee monikansallinen joukko. Suomalaisten ja yhdysvaltalaisten lisäksi harjoitukseen osallistuu latvialaisia, liettualaisia, virolaisia ja brittiläisiä sotilaita. Ilta-Sanomat jalkautui harjoituksen keskelle seuraamaan hyökkäystä. Harjoituspatruunoiden paukkeen, savupilviä pölläyttävien tulenkuvauspanosten ja panssarivaunujen jyrinän läpi kuuluu huutoja, komentoja ja keskustelua monilla eri kielillä. Etenkin yhdysvaltalaiset ovat jatkuvasti äänessä. Komentoja, käskyjä ja tietoa vihollisen liikkeistä kajahtelee ilmassa jatkuvalla syötöllä. Välillä niitä on ryyditetty kevyillä törkeyksillä: ”Hei äijät, raahatkaa perseenne äkkiä tänne!” Suomalaiset varusmiehet puhuvat keskenään tietysti suomea, mutta heidän käyttämänsä kieli vaihtuu saumattomasti todella sujuvaan englantiin heti, kun tarvetta on. Yhdysvaltalaisiin verrattuna suomalaiset näyttävät olevan tuppisuita myös taistelukentällä. Yhdysvaltain armeijan jääkärille tuli kiire vaihtaa asemasta toiseen kiivaan hyökkäysvaiheen aikana. Yhdysvaltain armeijan jääkärille tuli kiire vaihtaa asemasta toiseen kiivaan hyökkäysvaiheen aikana. KUVA: KALLE PARKKINEN ALIKERSANTTI Tukiainen kertoo tehneensä samansuuntaisen havainnon. – Suomalaiset ovat kyllä vähän hiljaisempaa porukkaa. Me sanotaan mitä sanottavana ja loput pidetään sisällämme, hän toteaa. Muitakin eroja on. Tukiainen kertoo, että suomalaiset varusmiehet toimivat koko harjoituksen ajan siten, kuin olisivat oikeassa, pitkäkestoisessa taistelutilanteessa. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että ajoneuvoja ei jätetä naamioimatta edes taukojen ajaksi. – Koko ajan on vähän kuin tilanne päällä. Muut vetävät illalla hieman levon puolelle, mutta me jatketaan vielä toimintaa, jotta saadaan pidettyä homma kasassa, hän sanoo. Taskisen tehtävänä harjoituksessa on tukea muita joukkoa ampumalla epäsuoraa tulta. Välineenä hänellä on Patrian AMV-taisteluajoneuvo ja sen AMOS-kranaatin­heitin­järjestelmä. Se on Suomessa kehitetty huippuase, joka pystyy ampumaan useita kranaatteja eri lentoradoille siten, että ne kaikki iskevät kohteeseensa samaan aikaan. – Hienoahan sillä on mennä. Saa olla ylpeä siitä, mitä meidän maalta löytyy ja mitä itse pääsee tekemään sillä kalustolla.

perjantai 5. toukokuuta 2023

Todella vaikeeta hyvinvointialueella

Pääkirjoitus: Marinin hallituksen rakentama sote-pommi on Säätytalon neuvottelijoiden sylissä Juha Ristamäki Vaihtoehdot ovat käytännössä, että tuleva hallitus osoittaa sote-palveluihin rutkasti lisää rahaa tai sitten se alkaa purkaa menneellä vaalikaudella päätettyjä tehtäviä ja velvoitteita, kirjoittaa Juha Ristamäki. Juha Ristamäki juha.ristamaki@iltalehti.fi Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksesta puuttuu mittava määrä rahaa. Mutta kuinka paljon, arviot siitä vaihtelevat. – Ellei lakeja muuteta eli palveluja heikennetä, on hyvinvointialueiden rahoitusvaje nykyiseen tasoon nähden vuonna 2024 vähintään 3,5 miljardia euroa, täräyttää sote-konsultti, entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen. Epäilemättä löytyy tahoja, jotka pitävät Korhosen arviota vahvasti yläkanttiin menevänä. Hyvinvointialueet itse ovat sanoneet kuluvan vuoden alijäämän olevan noin miljardi euroa, mutta pitää muistaa, että jatkossa tulee ottaa huomioon lisäksi monta uutta kuluerää. Korhosen laskelma on joka tapauksessa tähän mennessä paras arvio siitä, millaisessa suossa uusi hallitus tulee sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoittamisessa rämpimään. Tämä pommi on Säätytalolla istuvien puolueiden sylissä. Valtiontaloutta pitäisi ensi vaalikaudella sopeuttaa kuudella miljardilla eurolla, käsistä repeävät sote-menot vaikeuttavat entisestään tätä tehtävää. Soteen kuluu tällä hetkellä yli 23 miljardia euroa vuodessa. Ensi vaalikauden loppuun eli vuoteen 2027 tultaessa summa nousee valtiovarainministeriön painelaskelman mukaan jo yli 26 miljardiin euroon. Valtiovarainministeriön julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksessa kuvaillaan, miten lähes kolmanneksen valtion budjetista haukkaavan sote-sektorin taakkaa entisestään lisättiin Rinteen ja Marinin hallitusten aikana. Pääministeri Sanna Marinin hallitus on lisännyt sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä ja velvoitteita mittavasti. Näitä lisäyksiä ovat muun muassa perusterveydenhuollon hoitotakuu, iäkkäiden ympärivuorokautista hoitoa koskeva henkilöstömitoitus, kotihoidon kehittäminen, lastensuojelun henkilöstömitoitus, kouluterveydenhuollon kuraattori-/ psykologimitoitus sekä vammaispalvelulaki. Nämä velvoitteet ovat kaikki hyvää tarkoittavia ja tarpeellisiakin, mutta niiden toteuttamisesta puuttuu kaksi asiaa ja sitä kautta kaikki: rahat ja henkilöstö. Hyvinvointialueiden rahoitus on kuilun reunalla monestakin syystä. Otetaan esimerkiksi kalliit kunta-alan palkkaratkaisut ja palkkaharmonisaatio. Sote-asiantuntija Korhonen laskee, että palkkaratkaisuista ja inflaatiosta johtuen hyvinvointialueiden alijäämä esimerkiksi vuonna 2023 on noin 300-500 miljoonaa euroa. Palkkojen yhteensovittamiseen menee Korhosen mukaan vuosina 2023-25 yli 500 miljoonaa euroa vuosittain. Tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoituksen nostaminen maksaa ensi vuodesta lähtien 200-300 miljoonaa euroa vuodessa. Perusterveydenhuollon hoitotakuun kiristäminen maksaa vuositasolla noin 130 miljoonaa euroa. Korhosen mukaan uusi vammaispalvelulaki lisää hyväksytyssä muodossa hyvinvointialueiden menoja tulevina vuosina miljardilla eurolla. Ja niin edelleen. Valtiovarainministeriö esittää julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksessaan keinoja, joilla kustannuspaineita voitaisiin hillitä. Henkilöstömitoitusta tehostetussa palveluasumisessa voitaisiin lieventää, hoitotakuun kiristyksistä luopua, vammaispalvelulain soveltamisalaa ajata, asiakasmaksuja nostaa – tässä vain joitakin keinoja. Vaihtoehdot ovat käytännössä, että tuleva hallitus osoittaa sote-palveluihin rutkasti lisää rahaa tai sitten se alkaa purkaa menneellä vaalikaudella päätettyjä tehtäviä ja velvoitteita. Säätytalolla on pöydällä vain vaikeita vaihtoehtoja.

Näkemistä riittää

Näin alkukeväällä PS-lehtijakoreissulla on kyllä huonojakin kelirikkoteitä, mutta näkemistäkin riittää: Luomajärven koulun vieressä oleva komia kallio ja vähemmän komia käytöstä poistettu koulurakennus. Ja sitten pari kuvaa Karvianjoen Veneskosken kuohuista!

keskiviikko 3. toukokuuta 2023

Zelenskyi Suomessa - hieno juttu

Oma syöte Uutiset Politiikka Uusi Suomi Zelenskyi kehui ja kiitti vuolaasti Suomea ja Niinistöä – Ytimekäs selitys, miksi hän tuli Suomeen juuri nyt Uutinen, jonka tekijä on Teppo Ovaskainen • 8 h sitten Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi piti Helsingissä tiedotustilaisuuden yhdessä presidentti Sauli Niinistön kanssa. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kiitteli vuolaasti Suomea, suomalaisia ja tasavallan presidentti Sauli Niinistöä yhdessä Niinistön kanssa pitämässään lehdistötilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona. Zelenskyi kiitti mahdollisuudesta vierailla Helsingissä ja kertoi vievänsä Suomen ja Pohjoismaiden viestin mukanaan takaisin Ukrainaan. Hän ylisti myös Suomen taistelua talvisodassa ja kertoi ukrainalaisten ihailevan suomalaisten sisukkuutta historiassaan. Myös Mannerheim mainittiin Ukrainan johtajan puheenvuorossa. ”Olen kiitollinen näistä jo 15:stä sotilaallisen tuen paketista”, Zelenskyi sanoi. Hän kiitteli myös presidentti Niinistöä tämän henkilökohtaisesta panoksesta Ukrainaa tukevan kansainvälisen liittouman eteen. ”Suomi oli yksi ensimmäisistä maista, jotka reagoivat avunpyyntöihimme”, Zelenskyi sanoi. Miksi Suomeen? Zelenskyi on tehnyt vain yksittäisiä vierailuja kotimaansa ulkopuolelle Venäjän aloitettua laajamittaisen hyökkäyssotansa. Häneltä kysyttiinkin, miksi hän saapui juuri Suomeen ja miksi juuri nyt. ”Ensinnäkin: olemme kumppaneita. Toiseksi, järjestämme [Helsingissä myöhemmin keskiviikkona] vaikutusvaltaisen pohjoismaiden kokouksen, joka on tärkeä Ukrainan puolustustaistelun kannalta”, Zelenskyi perusteli. Hän sanoi myös suoraan, että Ukraina tarvitsee yhä lisätukea vastahyökkäykseensä Ukrainan miehitettyjen alueiden vapauttamiseksi, ja asia on esillä Ukraina-Pohjoismaat-huippukokouksessa. Zelenskyi kertoi uskovansa, että tämä vuosi on ratkaiseva sodan lopputuloksen kannalta. Niinistön mukaan presidenttien kahdenvälisessä tapaamisessa puhuttiin muun muassa Ukrainan esittämästä rauhansuunnitelmasta sekä Ukrainan ja Suomen kahdenvälisestä suhteesta. ”Kerroin, että tulemme jatkamaan tukea Ukrainalle. [Suomen] 15. apupaketti on valmisteilla, ja olen varma että 16. paketti tulee”, Niinistö kertoi. Zelenskyi saapui Suomeen viralliselle vierailulle tasavallan presidentti Sauli Niinistön kutsusta. Vierailusta ilmoitettiin vasta keskiviikkona Zelenskyin jo saavuttua maahan. Presidenttien virallisissa keskusteluissa esillä ovat muun muassa Ukrainan puolustustaistelu ja Suomen tuki Ukrainalle. ”Olen esittänyt tämän kutsun monta kertaa, on hienoa että sinulla oli mahdollisuus tulla”, Niinistö sanoi todeten, että Zelenskyi oli esittänyt toiveen muidenkin Pohjoismaiden johtajien tapaamisesta. Virallisen vierailun työlounaalle osallistuvat myös toimitusministeristön pääministeri Sanna Marin (sd) ja ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr), minkä lisäksi Zelenskyin ohjelmassa on tapaaminen eduskunnan puhemies Petteri Orpon (kok) kanssa. Presidentti Niinistö isännöi keskiviikkona iltapäivällä myös Pohjoismaat-Ukraina-huippukokouksen, johon osallistuvat presidentti Niinistön ja presidentti Zelenskyin lisäksi Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson, Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre, Tanskan pääministeri Mette Frederiksen ja Islannin pääministeri Katrín Jakobsdóttir. Huippukokouksen aiheina ovat ajankohtaiset turvallisuuskysymykset, Pohjoismaiden vahva ja jatkuva tuki Ukrainalle, Ukrainan EU- ja Nato-suhteen kehitys sekä Ukrainan aloite oikeudenmukaiseksi rauhaksi.

tiistai 2. toukokuuta 2023

Talous tarkka vakaa markka sanottiin ennen

Pääkirjoitus: Toivottavasti hallitusneuvottelijat olivat hereillä, kun kansliapäällikkö Majanen kertoi karut luvut tulevaisuudesta Juha RistamäkiSuomen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ylittää 100 prosenttia 13 vuoden kuluttua, jos uusia päätöksiä velkakehityksen taittamiseksi ei tehdä, kirjoittaa Juha Ristamäki. VM:n kansliapäällikkö Juha Majanen Säätytalolla tiistaina. FANNI UUSITALO / VALTIONEUVOSTON KANSLIA Hallitusneuvottelut käynnistyivät tiistaina Säätytalolla Helsingissä aloitusseminaarilla, jossa käytiin läpi ”Suomen tilannekuvaa eri yhteiskunnan osa-alueiden näkökulmasta yhteisen vision muodostamiseksi”. Tilannekuvaa oli hallitusneuvottelijoille luomassa myös valtiovarainministeriön (VM) kansliapäällikkö Juha Majanen. Puoluekentän vasemmalla puolella valtiovarainministeriön virkamiesarvioita talouden tasapainottamisen keinoista pidetään usein liian pitkälle meneviä. Osin tämänkin takia ollaan tilanteessa, jossa riski valtiontalouden haaksirikosta on kasvanut. Nyt ollaan kasaamassa kokoomuksen Petteri Orpon johdolla oikeistohallitusta, jonka pitäisi loihtia alkavan vaalikauden aikana kuuden miljardin euron sopeutustoimet. Tämän pohjan pitäisi periaatteessa pystyä tekemään myös kovia päätöksiä, eli leikkaamaan muun muassa työttömyys- ja sosiaaliturvasta, mutta kestääkö kantti kuinka pitkälle, se nähdään seuraavien viikkojen aikana. Esimerkiksi edellä mainitut leikkaukset tullaan muun muassa oppositiopuolueiden taholta leimaamaan kylmän oikeistohallituksen teoiksi, mutta lähes jokainen ymmärtää, että ne ovat olennaisia ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin valtion menoja pitää pystyä karsimaan. Toiseksi, meillä on noin 375 000 hengen laaja työttömyys, jonka pienentämiseksi, eli töihin saamiseksi, joudutaan käyttämään myös kovia keinoja. Kaikkien työkykyisten pitäisi tehdä töitä. Kansliapäällikkö Majanen kertoi hallitusneuvottelijoille, että ”pitkäaikainen talouskehityksen ja julkisen talouden heikkous asettaa nyt päätöksenteossa riman korkealle”. Majanen ei todellaan maalannut ruusuista kuvaa Suomen talouskasvusta pidemmällä aikavälillä. Lähivuosien jälkeen Suomen talouden ennustetaan kasvavan keskimäärin runsaat 1 % vuosittain. Kasvu on menneisiin vuosikymmeniin verrattuna hidasta. Kasvun edellytyksiä vaimentavat muun muassa väestön ikääntyminen ja työn tuottavuuden pitkäaikaisen vaimean trendin jatkuminen. 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa, suuret ikäluokat ovat nyt keskimäärin noin 75 vuoden iässä. Tämä tarkoittaa isoja paineita terveydenhuollon ja pitkäaikaishoivan menoihin. VM:n kansliapäällikkö Majasen esityksen mukaan velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ylittää 100 prosenttia 13 vuoden kuluttua, jos uusia päätöksiä velkakehityksen taittamiseksi ei tehdä. Silloin Suomi kuuluisi EU:n velkaantuneimpiin maihin ja sillä olisi yli kaksi kertaa enemmän velkaa kuin pohjoismaisilla verokkimailla Ruotsilla ja Tanskalla. Valtiovarainministeriön ehdottama 6+3 miljardin euron julkisen talouden vahvistaminen kahden seuraavan vaalikauden aikana pysäyttäisi Majasen mukaan velkasuhteen kasvun runsaan 70 prosentin tasolle ja ”lähestulkoon poistaisi pitkän aikavälin kestävyysvajeen”. Julkisen talouden vahvistaminen tai sopeuttaminen ei tarkoita tietenkään pelkästään leikkauksia, vaan myös veronkorotuksia ja rakenteellisia uudistuksia. VM on esittänyt muun muassa arvonlisäverotuksen kiristämistä ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaamista. Työkaluja riittää, nyt pitäisi vaan uskaltaa tehdä. Majasen yhteenvedon lopetukseen on helppo yhtyä: Julkisen talouden saattaminen kestävälle pohjalle parantaisi kykyämme panostaa menestymisemme kannalta tärkeimpiin asioihin ja antaisi tuleville sukupolville mahdollisuuden tehdä omat valintansa.

maanantai 1. toukokuuta 2023

Keskisarjan vappupuhe

Kansanedustaja, historioitsija Teemu Keskisarja sanoi vappupuheessaan, että kansallinen itsemääräämisoikeus rakentuu myös taloudellisen itsenäisyyden perustalle. – Liput ja laulut ja leijonavaakunat ovat silkkaa symboliikkaa. Raha ratkaisee, kehittykö kansa kansakunnaksi vai sortuuko elon tiellä. Perussuomalaisten tuore kansanedustaja Teemu Keskisarja muistutti puheensa aluksi, että itsenäisyyttä edeltävällä ajalla nykyisenkaltaisesta hyvinvointivaltio-Suomesta ei osattu edes haaveilla. Keskisarja puhui maanantaina Suomen Pankin edustalla Jussi Halla-ahon jälkeen. – Ruotsin aikana ei ollut Suomen Pankkia. Eikä suurvallassa julkista sektoria, paitsi kirkot, jotka rahvas rahoitti ja omin käsin myös rakensi. Vähät valtiovetoiset ”väylähankkeet” liittyivät poikkeuksetta hyökkäyssotimiseen eikä suomalaisten paremmin vointiin. Suomi ei ollut riistomaa samassa merkityksessä kuin siirtomaa, mutta siltikin vuosisatojen ajan Suomesta virtasivat väärään suuntaan hyödylliset ihmiset, verovarat ja sotilaiden veriverot. Siihen aikaan alamaisten selkänahasta repiminen oli kaikkialla normaalia meininkiä. Keskisarja määrittelee, että Ruotsin aika ei ollut varsinaisesti suomalaisten kultakautta. – Myöskään Venäjän aika ei kimmeltänyt kultakautena tai edes kuparikautena. Mutta suuriruhtinaskunta sentään sai 1800-luvulla itse päättää raha-asioistaan. Rahoitammeko Sevastopolin linnoitusta vai Saimaan kanavaa. Siitä se lähti, ensimmäinen ja toistaiseksi menestyksekkäin Suomi kuntoon -projekti Kielitaistelu oli kohtalokkain kohtalonhetkemme Inhimillisen kehityksen mittarit olivat 1800-luvulla paukkupakkasen puolella, mutta Suomi – ”Euroopan kerjäläinen” – tuolloin kylvi hallojen huurussa taloudellisen itsenäisyyden ensimmäisiä siemeniä, Keskisarja sanoo. – Oli oma budjetti, vaikka niukkakin. Omat keskusvirastot. Oma valuutta. Oma luottokelpoisuus. Ei lainkaan yhteisvastuuta Venäjän imperiumin suurista veloista. Oman hopeamarkkamme vakaus silloin kun Venäjän talous romahteli ja rupla sukelsi Tsusimansalmen pohjaan. – Suomen Pankki on instituutiona yli kaksisataavuotias. Sen päärakennus valmistui 1880-luvulla, viisi sukupolvea sitten, silloisen Nikolainkadun varrelle. Tsaarinvallan suostumuksella, mutta melko kotoperäisenä hankkeena. Materiaaleiltaan se on kiveä ja rautaa. Paloturvallisuuden takia koko talossa on puuta vain muutama palanen. Arkkitehtuuri miellyttää sikälikin, että se ei ole pröystäilevä carrara-marmori-palatsi, vaan todiste suomalaisen huippuvirkamieskunnan säästäväisyydestä – kenties kadotetusta hyveestä. Taloudellisesta itsemääräämisoikeudesta sarasti politiikan ja kulttuurin kansanvalta. 1800-luvulla alkanutta kielitaistelua Keskisarja kuvaa suomalaisten kenties kohtalokkaimmaksi kohtalonhetkeksi, joka oli käytävä suomalaisten henkisen ja aineellisen orjuuden tähden. – Ei siitä ole niin kauan. Isoisoisovanhempiemme Suomessa jopa 90 prosenttia asukkaista oli tuolloin täysin pihalla niin hallinnosta, opiskelusta, liiketoimista kuin korkeakulttuuristakin. Taloudellinen epätasa-arvo ei tuolloin paljoa poikennut edukseen puuvillapelloista. 1800-luvulla yrittäminen oli liki mahdotonta Kielitaistelun aikoihin yritystoiminta Suomessa oli käytännössä vain joidenkin patruunoiden etuoikeus. – Tukkimetsissä oli melkeinpä kylttejä joissa sanottiin: ethän yritä täällä. Tavalliselle pulliaiselle elinkeinon vaihtaminen olikin 1850-luvulla vaikeampaa kuin tänä päivänä sukupuolen vaihtaminen. Miten tähän kaikkeen saatiin muutos? Sen on myöntänyt sosialistinenkin tiedemies: fennomania aloitti suomalaisten ihmisarvon ja tasa-arvon. – Kalevalan maailma syntyi sotkan munasta. Fennomania oli samanlainen alkusolu. Lönnrotin, Snellmanin ja Aleksis Kiven Suomessa kansallisaate oli muna, kana ja kukko. Siitä syntyivät talouden ja politiikan parhaat pyrinnöt. Työväenliike eritoten on fennomanian lapsi. Siksi myös nationalistin kelpaa vappua kilistellä maljaa. Snellman historiallisesti Mannerheimia päätä pidempi Suurimpien suomalaisten kisassa J. V. Snellman on Keskisarjan mukaan jopa päätä pidempi 195-senttistä Mannerheimia. – Mutta ehkä Snellman luontevammin patsastelisi Helsingissä jonkin kulttuuripyhätön pihassa. Talousviisaana Snellman näet onnistui huonommin kuin filosofina ja kielitaistelijana. Nälkävuosien elvytys 1860-luvulla ja pelastuspaketti menivät häneltä kuolettavasti mönkään. Epäonnistumiset ovat kuitenkin katoavaisia. – Snellmanin arvopohja – ilman muuta – on kantanut tähän vappuun saakka. Se on kestänyt väestökatastrofit, kumoukset ja keikaukset. Snellmanin patsas otti osumaa jatkosodan pommituksissa, vauriot jalustassa siitä yhä muistuttavat. Pystyssä pysyi. En äkkiseltään keksi, mikä kansainvälinen patsaankaatovillitys tuon kaataisi. Snellman oli yksityiselämässään asiallinen, tietääkseni ei tyrannisoinut perhettään. Snellman ei omistanut orjia vaan päinvastoin vapautti tavalliset pulliaiset yläluokan ikeestä. Snellman istuu kiveen hakattuna maailmanloppuun tai Suomen loppuun saakka. Sitä odotellen – vapun iloisemmissa tunnelmissa – kumarran syvään sivistyksellisen ja taloudellisen itsenäisyytemme luojalle! SUOMEN UUTISET Jaa Facebookissa

sunnuntai 30. huhtikuuta 2023

Vappuaatto

Vappuaatto on tänään sunnuntaina Jumalan kansan koti-ikävän ollessa aiheena! a 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) Jumalan kansan koti-ikävä Päivän antifonin alusta (Ps. 66:1) saatu nimitys jubilate (= riemuitkaa) muistuttaa pääsiäisajan luonteesta. Seurakunta juhlii iloiten Herran ylösnousemusta ja voittoa kuolemasta ja suuntaa katseensa uuteen elämään taivaassa, minne Jeesus on mennyt valmistamaan omilleen sijaa. Kristityt odottavat ”ikävöiden sitä kaupunkia, joka tulee” (Hepr. 13:14). Jeesuksen ylösnousemus on jo nyt tehnyt heidät uusiksi luomuksiksi. Kun Kristus palaa takaisin, heistä tulee hänen kirkastetun ruumiinsa kaltaisia. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukoukset 1 Jumala, taivaallinen Isämme, valaise meitä totuutesi valolla, kun harhailemme pimeässä. Kuljeta meidät tietäsi perille ikuiseen elämään, jonka olet luvannut omillesi. Täytä meidät ilolla, jota maailma ei voi antaa. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Taivaallinen Isä, sinä annoit oman Poikasi kulkea tuskan ja kuoleman kautta ja valmistit hänelle kolmantena päivänä suuren voiton. Me kiitämme ja ylistämme sinua siitä, ettei mikään pimeys voi voittaa hänen valoaan eikä mikään tappio voi riistää meiltä hänen voittoaan. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 3 Herra, kaiken Luoja, sinä herätät joka kevät luonnon uuteen kasvuun. Sinä tahdot uudistaa myös meidät ihmiset, jotka olemme joutuneet kuoleman valtaan. Iloitsemme uudistavasta työstäsi ja rukoilemme: Anna meidän löytää Pojassasi todellinen elämän lähde. Tee meidät hänessä osallisiksi uuden luomisen voimasta. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 4 Kristus, Herramme. Usko sinuun on matka ja tie, jota kulkiessa eteen avautuu yhä uusia näköaloja. Kiitos, että tämän matkan aikana opimme tuntemaan yhä paremmin sinua. Kiitos salaisuudesta, joka säilyy, kunnes kerran näemme sinut taivaan kodissa. Me emme vielä voi aavistaa, mitä kaikkea sinä olet meitä varten valmistanut. Pidä meidät tällä tiellä ja vie meidät kaikki perille taivaaseen. Ylistys sinulle ikuisesti.

lauantai 29. huhtikuuta 2023

Kokoustamassa

Tänään oli vuorossa Israelin Ystävien hallituksen Shalon lehden hallituksen kokoukset toimistolla Tampereella.Lenkki Kuninkaanlähteellä ja sitten loppu iltaa sadetta!

perjantai 28. huhtikuuta 2023

Vaikeeta

Kun keskiviikkona yritin päästä kirjoittamaan tänne blogiin, meni kännykkä vallan toppiin, kolme kertaa olisi saanut laittaa sim-kortin tunnuksen, mutta en tiennyt lukua. Sitten kysyttiin PUK-koodia, mistä olisi sellaisen tiennyt. Vasta tänään perjantaina, kun on Pasi Junnilan pitämä digi-koulutus, hän löysi tarvittavat tiedot ja niin pääsin taas puhelimen avulla tänne blogiin. Keskiviikkona siis jatkoin PS-lehden jakoa, vuorossa oli 32 kerrostaloa sen jälkeen kun ensin klo 10 oli Kankaanpäässä 15.6. järjestettävän seutukunnallisen kirkkopäivän valmisteluneuvottelu, joka pidettiin muuten torin varrella PerusPesässä. Torstaina sitten olikin kansallinen veteraanipäivä ja juhlassa pidin tervetuliaispuheen. Juhlapuhujana oli oikein kenraalimajuri Markku Myllykangas. Ja tänään klo 18 pidettiin sotiemme Pohjois-Satakunnan perinneyhdistyksen ensimmäinen vuosikokous veteraanitalolla!

tiistai 25. huhtikuuta 2023

Jakoa

Kevätkauden viimeinen äijäjumppa oli tänään. Samoin etänä hyvinvointialueen hallituksen iltakoulu, jossa kosketeltiin nimenomaan kaikkein tärkeintä eli terveyspalveluiden tilannekuvaa, joka kattaa tosin kustannuksista vain 10%, mutta imagosta 80%. Kaiken jälkeen eilen tulleen PS-lehden jakoa koko Myllymäki, eilen vähän siellä aloitin. Yhteensä 22 kerrostaloa, eli kaikki Myllymäen ja täältä Ruokojärvenkadulta kolme!

maanantai 24. huhtikuuta 2023

Kenraali Myllykangas juhlapuhujana

Nyt sitten kaikki mukaan veteraanipäivän to 27.4. juhlaan Hakoniemeen, kun juhlapuhujaksikin olemme saaneet kenraalimajuri Markku Myllykankaan, Kankaanpään oman pojan!😊😍🥰😘 Markku Myllykangas KANKAANPÄÄ tänään 56 min · Kansallisen veteraanipäivän juhla Kankaanpäässä 27.4.2023. Veteraanipäivän valtakunnallinen pääjuhla järjestetään vuonna 2023 Suomen Turussa teemalla ”Sotiemme opetukset – Tulevaisuutemme turvaksi”. Päivän keskeisenä tavoitteena on veteraanien perinnön siirtäminen seuraaville sukupolville. Järjestettävillä tilaisuuksilla ja kaikella näihin liittyvällä näkyvyydellä osoitetaan kunnioitusta viime sotiemme veteraaneille, sotien sukupolvelle ja heidän läheisilleen.

sunnuntai 23. huhtikuuta 2023

Hyvän Paimenen sunnuntai

‹SUNNUNTAI 23.4.2023› sikerta 2. sunnuntai pääsiäisestä (Misericordia Domini) Hyvä paimen Tätä pyhäpäivää sanotaan Hyvän paimenen sunnuntaiksi. Päivän latinalainen nimi misericordia Domini (= Herran laupeus, uskollisuus) tulee päivän antifonin alusta (Ps. 33:5). Jeesus on hyvä paimen, joka pitää huolen lampaistaan. Ylimpänä paimenena hän lähettää opetuslapsensa huolehtimaan Jumalan laumasta. Raamatun tekstit Avaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukoukset Jumalamme, sinä olet herättänyt kuolleista Herran Jeesuksen, hyvän paimenemme. Lahjoita meille Pyhä Henkesi, että seuraamme hänen kutsuvaa ääntään. Opeta meitä hänen esikuvansa mukaan pitämään huolta toinen toisestamme. Anna kaikkien kuulla hänen äänensä, jotta olisi yksi lauma ja yksi paimen. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herramme ja Vapahtajamme Jeesus Kristus. Me koetamme ottaa elämämme omiin käsiimme. Luotamme vääriin herroihin ja vääriin paimeniin ja petymme yhä uudelleen. Sinä olet oikea Herra ja oikea Paimen. Johdata meitä tietäsi ja pidä meidät aina yhteydessäsi. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 3 Jumala, me emme hallitse elämäämme, vaikka niin kuvittelemme. Emme kestä omassa varassamme. Väärät mielikuvat, itsekkyys ja pahan henkivallat pyrkivät pitämään meitä otteessaan. Auta meitä seuraamaan hyvää paimentamme, noudattamaan sanaasi ja rukoilemaan joka hetki Hengen antamin voimin. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 4 Me kiitämme sinua, rakas taivaallinen Isä, Jeesuksesta Kristuksesta, hyvästä paimenesta, joka aina näkee koko laumansa eikä koskaan kadota silmistään yhtään ainoaa lammasta. Me rukoilemme sinua: Suo meidänkin kuulua hänelle, kun hän kutsuu meitä missä olemmekin, etsii meitä kun olemme eksyneet ja pelastaa meidät. Tätä pyydämme Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme nimessä. 5 Jeesus, hyvä paimenemme. Tänään tahdomme kiittää sinua hyvyydestäsi ja huolenpidostasi. Sinä olet pienten ja suurten paimen. Sinä johdatat meitä koko elämämme ajan. Me emme itse tunne tietä emmekä vaaroja, jotka meitä uhkaavat. Älä anna meidän joutua kauas luotasi. Opeta meitä erottamaan sinun äänesi kaikkien muiden äänten joukosta ja sinun kutsusi niistä kutsuista, jotka ovat viemässä meitä harhaan. Jos lähdemme omille teillemme, vedä meidät takaisin luoksesi. Kiitos rakkaudestasi ja huolenpidostasi.

lauantai 22. huhtikuuta 2023

Viisi kultamerkkiä

Sain olla Jämijärven Sotaveteraanien ensimmäisessä lopettajaiskokouksessa, kokouksia tarvitaan sääntöjen mukaan kaksi lopettamisen onnistumiseksi, koska veteraanit rupeavat loppumaan ja tilalle koko Pohjois-Satakuntaan perustetaan yhteinen perinneyhdistys. Sain olla piirin puolesta tuomassa Sotaveteraanien Satakunnan piirin myöntämät viisi kultaista ansiomerkkiä kunniakirjoineen ja näin tilaisuudessa Jämijärven seurakuntakodilla oli juhlan tuntua oikein myös täytekakkukahvien myötä! Ja sain olla kuskaamassa myös yhden merkin saajan puolisonsa kanssa takaisin Kankaanpäähän, kun ovat nyt täällä asumassa Koivurinteen palvelukodissa!

perjantai 21. huhtikuuta 2023

Kahvia

Pansian lenkki vedettiin 11 miehen voimin 6 km ja kolme minuuttia jäi auki tunnista eikä huomattu kiertää juoksurataa, joka näytti täisin sulalta. Nimipäiväkahvit kutistui pelkiksi kahveiksi, vaikka aamupäivällä kävin tilaamassa pullakahvit. Ne tilattiin nyt sitten ensi maanantaiksi!😊🥰😘

torstai 20. huhtikuuta 2023

Makkaraa

Tänään torstaitorilla jaettiin PS:n kiitosmakkarat Kankaanpään torilla. Pari kuvaa on fb-sivullani!

keskiviikko 19. huhtikuuta 2023

Maastossa

Kolmatta kertaa olin tänä keväänä juoksulenkillä maastossa. Ensin yritin Kuninkaanlähteellä entisellä 2,5 km reitillä, sitten ampumaradan monttujen sulan puoleisilla rinteillä ja tänään kaverin opastamana rohkaistuin kokeilemaan viidentienristeyksen 5 km reittiä, joka latupohjana oli tietysti lähes luminen, mutta reunassa sulaakin, mutta kyllä tossut sain kastumaan eikä oikein vielä ole maastolenkkien aika, ennen kuin lumia sulaa vielä enemmän! Oli muuten sotapoikia reitin varrella leiriytyneinä omissa maastoharjoituksissaan!

tiistai 18. huhtikuuta 2023

Paistoi se päivä Risellekin - risukasaankin

Suomen hiihtotähti romahti täysin – mielessä ehti käydä jo synkkä ajatus Uutinen, jonka tekijä on Toimitus • 11 h sitten Suomen miesten hiihdon kärkipään hiihtäjät eivät onnistuneet tällä kaudella toivotulla tavalla. Yksi epäonnistujista – ja epäonnisista – oli Ristomatti Hakola. Suomen hiihtotähti poseerasi armeijan vihreissä aseiden kanssa – tämä oli miehen viesti Hakola loukkaantui vuosi sitten kauden päätöskisassa. Kesällä alkoi koronapiina ja muut terveysmurheet. Sama sävel jatkuikin sitten oikeastaan melkein koko sesongin. Hakola pääsi toki kohtuulliseen iskuun Planican MM-kisoihin. Hän hoiti viestin avausosuuden kunnialla, kun Suomi nappasi hienosti MM-hopeaa. Jämin Jänteen suksimies on nyt laittanut kautensa pakettiin myös sosiaalisessa mediassa. – Tää kausi oli meikäläisen Via Dolorosa. Hurjasti ja hurjia vastoinkäymisiä, joita vastaan koitettiin sitäkin enemmän taistella, aloitti Hakola päivityksensä. – Harjoituskausi jäi meikäläiseltä käytännössä kokonaan väliin, ja normaalin harjottelun pystyin alottamaan lokakuussa. Viime vuoden lopulla ei vielä ollu mitään näkymää siihen, että meikäläisen kisapassia leimattais maailmancuppiin saatikka MM-Planicaan. – Olin kuitenkin jossain vaiheessa kautta hyvässäkin kunnossa, ja mahtu tälle kärsimysten tielle onneks yksittäisiä valopilkkujakin – päällimmäisenä tietysti pitkään janottu viestimitali Planicasta. Sanottakoon vielä kerran, että ylpee oon Ristomatti Hakolasta! päätti mies.

maanantai 17. huhtikuuta 2023

Purra Maaseudun Tulevaisuudessa

Riikka Purra: Toivon keskustan olevan mukana oikeistohallituksessa Mikäli keskusta olisi oikeistohallituksessa, se onnistuisi edistämään keskustalaisia kannattajia hyödyttävää politiikkaa. Se voisi ajaa tarkan euron politiikkaa, kuten puolueen perinteeseen kuuluu. Uutiset|Politiikka17.4.202307:00 Kolumni Riikka Purra On tahdikasta pidättäytyä muiden puolueiden sisäisten asioiden kommentoinnista, kuten puheenjohtajien tulemisista ja menemisistä. Sen sijaan muita puolueita koskevat hallitusspekulaatiot kiinnostavat itseänikin, suorasukaisuuteen asti. Kyse on maan tulevaisuudesta. Keskustan vaalitappio on tosiasia. Samoin neljän vuoden vasemmistohallitukseen osallistumisen traumat. Opposition toimintakaan ei varmasti tehnyt keskustan taivalta helpommaksi, mutta se on toisaalta opposition tehtävä. Keskustan tappio johtuu vääränlaisesta politiikasta, jota se hallituksessa hyväksyi ja takasi. Hallituksen tekemät päätökset ovat yleensä aina koalition jollekin osapuolelle karvaita. Niiden puolustaminen pystyssä päin ei ole helppoa. Mutta siihen, kuinka vaikeaa se lopulta on, vaikuttaa kyseisen koalition koostumus. Meistä moni ei olisi uskonut, että keskusta menee punavihreään hallitukseen, silloinkin tappion jälkeen. Ilmeisesti sitä ei uskonut moni keskustalainenkaan. En tätä kirjoittaessani tiedä, kuinka mahdollista on koota oikeistohallitus. Mutta toivon niin tapahtuvan. Ja toivon keskustan olevan siinä mukana. Puolue on voimakkaasti viestinyt, että oppositio kutsuu. Tällöin vaihtoehtoja olisi käytännössä kaksi: Joko keskusta tekee oppositiopolitiikkaa viime kauden hallituskumppaniensa, siis punavihreiden kanssa, oikeistopolitiikkaa vastaan. Tai se tekee oppositiopolitiikkaa perussuomalaisten takana sinipunahallitusta vastaan. Hallituksessa ei olisi vihreitä sotkemassa elintärkeitä intressejä metsäpolitiikassa tai napisemassa siitä, että kotimainen maatalous ei ole niin tärkeää. Kumpikaan ei lopulta liene kovin houkutteleva rooli – ainakaan jos pohditaan tappion aikaansaamaa akuuttia selkäydinreaktiota pidemmälle. Oppositioasema ei itsessään takaa kannatuksen nousua. Sen tekevät perustellut tavoitteet ja johdonmukainen linja – ja muista erottautuminen. Jos keskusta on oppositiossa SDP:n kanssa, se jää sen jalkoihin, koska asetelma on hallituksen oikeisto vastaan opposition vasemmisto. Jos keskusta on oppositiossa perussuomalaisten kanssa, tilanne on sen kannalta vielä huonompi. Sitä, mitä sinipunahallitus tarkoittaisi ylipäätänsä tälle maalle, en uskalla edes ajatella. RKP sulautunee mihin tahansa asetelmaan. Se ei ota kuvaansa sen paremmin kuraa kuin kunniaakaan. Tack och välkommen åter. Mikäli keskusta olisi oikeistohallituksessa, se onnistuisi edistämään keskustalaisia kannattajia hyödyttävää politiikkaa. Se voisi ajaa tarkan euron politiikkaa, kuten puolueen perinteeseen kuuluu. Hallituksessa ei olisi vihreitä sotkemassa elintärkeitä intressejä metsäpolitiikassa tai napisemassa siitä, että kotimainen maatalous ei ole niin tärkeää. Keskusta perusteli punavihreään hallitukseen osallistumista vastuunkantamisella. Millä nimellä kutsuttaisiin sitä, että vaikka maassa olisi erinomainen tilaisuus rakentaa laajapohjainen ja yhteiskuntaa oikeaan suuntaan uudistava, turvallisuutta, taloutta ja koko Suomea puolustava oikeistohallitus, keskusta haluaa oppositioon? Kirjoittaja on perussuomalaisten puheenjohtaja ja kansanedustaja.

sunnuntai 16. huhtikuuta 2023

Jurvassa hyvässä turvassa

Jurvassa hyvässä turvassa yhteiskuva (fb-sivullani) siioninvirsiseurojen päätteeksi! Pitkästä aikaa entisessä kirkkoherraseurakunnassani kotoisa tunnelma. Mukana myös edeltäjäni kaksikymmentä vuotta toiminut Väinö Reinilä Marjatta puolisonsa kanssa ja tietysti monta muuta tuttua. Soili Anttila on järjestänyt tilaisuuden sukkaseuroiksi ja villasukkia kertyikin melkoinen määrä kesän Seinäjoen Herättäjä-juhlille myytäväksi!

lauantai 15. huhtikuuta 2023

Maastolenkki

Eka kertaa tänä keväänä hakeuduin maastolenkille Kuninkaalähteelle ja tunnin sain siellä kulutettua, osaksi vielä lunta, mutta sulaakin löytyi suurimmaksi osaksi perinteisellä 2,5 km lenkillä.

perjantai 14. huhtikuuta 2023

Ervasti uusista kansanedustajista

Helsinki +4101 Tilaa Etusivu MT Metsä MT Hevoset Maatalous Ruoka Uutiset Lehdet Hae Kirjaudu ulos AJ OSASTOT Etusivu MT Metsä MT Hevoset Koneet ja autot Lukemisto Maatalous Mielipide Pääkirjoitus Ruoka Uutiset LEHDET Maaseudun Tulevaisuus MT Metsä Kantri Suomalainen Maaseutu Aarre PALVELUT Uusi kansanedustaja, valtaa ei kukaan sinulle anna – se pitää ottaa Eduskuntatalon komeissa Carraran marmoriportaissa kävelee tällä viikolla messinkisestä kaiteesta tukea hamuillen alokasmainen hahmo, joka katselee ohi viilettäviä poliittisia voimahahmoja kuin yökkö aurinkoa. Kolumni Pekka Ervasti Tällä viikolla se alkaa, potentiaalinen häikäisevä parlamenttiura. Kuusikymmentäyksi uutta kansanedustajaa astuu sisään eduskunnan pääovesta ensimmäisen kerran kansalta saatu valtakirja mukanaan. Joukossa on tulevia yhden kauden kansanedustajia, mutta todennäköisesti myös ministeritasolle – ellei korkeammallekin – kohoavia poliittisia vaikuttajia. Tyypillisenä ”yhden kauden kansanedustajana” aloitti myös aikoinaan ”fakkijuristi” Sauli Niinistö (kok), jos lainaamme puoluetoveri Ilkka Kanervan (kok) silloista profilointia tulevasta presidentistä. Parlamentaarisen nyrkkisäännön mukaan noin kolmannes eduskunnasta vaihtuu joka vaalissa. Niin kävi nytkin. Eduskuntatalon komeissa Carraran marmoriportaissa kävelee tällä viikolla messinkisestä kaiteesta tukea hamuillen alokasmainen hahmo, joka katselee ohi viilettäviä poliittisia voimahahmoja kuin yökkö aurinkoa. ”Miten ihmeessä minä tulin valituksi”, tulokas ihmettelee nauttiessaan ensimmäistä euron hintaista kahvikupposta eduskunnan kuppilassa. Pari vaalikautta myöhemmin sama poliitikko katselee sen kertaisia uusia edustajia ja kummastelee: ”Miten ihmeessä tuokin tyyppi tänne pääsi?” Toisen nyrkkisäännön mukaan kolmannes uudesta eduskunnasta arvaa jo taloon tulleessaan palvelevansa kansakuntaa viimeisen vaalikauden. He ovat henkilöitä, jotka tietävät parlamentaarisen kuntohuippunsa jääneen jo taakse – tai sitä ei oikeastaan koskaan tullutkaan. Monen kohdalla luopumispäätös syntyy viimeistään hallitusratkaisun jälkeen, kun ministerisalkku ei tälläkään kerralla osunut kohdalle. Edessä aukeaa neljä vuotta rivikansanedustajan puuduttavaa duunia valiokuntakokouksineen, täysistuntoineen ja kyselytunteineen – vanhojen lakialoitteiden ja eduskuntakysymysten uudistamista. Tähän monotoniaan tuo vaihtelua vain satunnaiset valiokuntamatkat toivottavasti jonnekin hyvin kaukaiseen ja eksoottiseen kohteeseen, mutta todennäköisemmin sumuiseen Osloon. Viimeinen kolmannes kansanedustajista on se joukko, joka tosiasiallisesti pyörittää suomalaista edustuksellista demokratiaa merkittävimmillä poliittisilla luottamuspaikoilla. Heistä tulee ministereitä, puhemiehiä, eduskuntaryhmien puheenjohtajia ja valiokuntien puheenjohtajia. Paikka voi irrota sukupuolen, vaalipiirin tai virkaiän perusteella, mutta ei johtopaikoille ihan ilman omia ansioita tai kovia kyynärpäitäkään nousta. Uusi edustaja on ehkä noussut eduskuntaan kansan tuella, mutta valtaa hänelle ei kukaan anna. Se pitää ihan itse ottaa.

torstai 13. huhtikuuta 2023

Eduskunnan avajaisissa

Otin kuvia eduskunnan avajaisista, nähävissä fb-sivullani Liehuva sinisristinen valtiolippu toivotti valtiopäivien avajaisvieraat tervetulleiksi. Helsingissä todella oli melkoinen kylmä itätuuli (kuvastaen vaikka kaikkea sitä järkyttävää, mitä nyt koemme itänaapurin toimista)! Pätkäpuhemieheksi valittu Petteri Orpo ja pääsihteeri Maija-Leena Paavola odottavat Presidenttiä eduskunnan puhemieskorokkeella! Tasavallan Presidentti avaa valtiopäivät. Presidentti avajaisten jälkeisessä tiedotustilaisuudessa taustalla täpötäysi valtiopäiväsali. Kahvipöytäseuranani varapuhemieskauteni pääsihteeri Seppo Tiitinen ja toisen eduskuntakauden aloittava Veijo Niemi, joka kanssa olimme kolme vuotta PS:n hallituksessa! Kahvitarjoilua oli valtiopäiväsalin lisäksi myös eduskunnan kahvilassa eli kuppilassa!

keskiviikko 12. huhtikuuta 2023

Torstaina eduskunnan avajaiset

Mukana monen vuoden jälkeen veteraanikansanedustajien hallituksen jäsenenä: Eduskuntalähetykset Valtiopäivien avajaiset 2023 Tulossa to 13.4. klo 13.30 ajankohtaisohjelma Tasavallan presidentti avaa vuoden 2023 valtiopäivät ja eduskunnan puhemies vastaa avauspuheeseen. Tilaisuuden jälkeen haastattelussa tulevan kauden kansanedustajia. Suora lähetys eduskunnasta. Selostus Ari Hakahuhta.

tiistai 11. huhtikuuta 2023

Pääsiäisen jälkeistä aikaa

Kirkko Suomessa · Hyvää pääsiäisviikkoa! Pääsiäispäivää seuraavana kahdeksan päivän jaksona on jo 200–300-luvulta lähtien pidetty päivittäin jumalanpalvelus, jossa on luettu kertomuksia ylösnousseen Vapahtajan ilmestymisestä oppilailleen. Keskeisenä aiheena on vaeltaminen uudessa elämässä, valossa. Tämän päivän tekstit löytyvät täältä: https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kale…/tiistai-11-4-2023/

maanantai 10. huhtikuuta 2023

2. pääsiäispäivä

Tänään Kankaanpään kikrossa oli Herättäjä-Yhdistyksen kirkkopyhä! 2. pääsiäispäivä Ylösnousseen kohtaaminen Toisena pääsiäispäivänä muistetaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä opetuslapsille ja muutamille naisille. Ilmestykset vakuuttivat heidät hänen kuolleista nousemisestaan ja jatkuvasta läsnäolostaan. Seurakunta elää Ylösnousseen seurassa. Raamatun tekstit Avaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukoukset 1 Herra, meidän Jumalamme, me kiitämme sinua Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kuolemasta ja ylösnousemisesta. Kiitos, että murhe on kääntynyt riemuksi, tappio voitoksi. Vakuuta meille Henkesi kautta, että ylösnoussut Vapahtaja kulkee kanssamme joka päivä, myös murheen ja epäilyn hetkinä. Liitä sydämemme ja ajatuksemme yhteiseen uskoon, toivoon ja ylistykseen. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Taivaallinen Isä. Sinä annoit kuolleista nousseen Poikasi ilmestyä oppilailleen. Avaa sydämemme tuntemaan hänet, jotta ilomme todistaisi hänen ylösnousemuksestaan. Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa elää ja hallitsee aina ja ikuisesti. 3 Ylösnoussut Jeesus Kristus. Opetuslapsesi luulivat menettäneensä sinut kuoleman kalliohautaan. Heidän toivonsa valtakuntasi voitosta oli sammunut. Mutta sinä ilmestyit heille ja viritit heidän sydämiinsä ilon ja toivon liekin. Kirkasta itsesi meillekin sanassasi, kun uskomme tuli hiipuu ja toivon näköalat himmenevät. Kulje kanssamme ja jää luoksemme, jottei elämän tie katoaisi meiltä. Kuule meitä pyhän nimesi tähden.

sunnuntai 9. huhtikuuta 2023

Kristus nousi kuolleista

Pääsiäispäivä P Kristus on ylösnoussut! Pääsiäispäivänä riemu kaikuu seurakunnassa: Kristus on ylösnoussut! Pääsiäisen sanoma on kristillisen uskon ydin ja perusta. Enkelin viesti saavuttaa tyhjän haudan edessä seisovat opetuslapset. Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena niiden joukosta, jotka ovat kuolleet. Hän on voittanut kuoleman, synnin ja kadotuksen vallan. Ylösnousemus vahvistaa, että Jeesus on Jumalan Poika. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukoukset 1 Kaikkivaltias Jumala. Sinä olet Poikasi riemullisella ylösnousemisella kukistanut kuoleman ja avannut meille tien ikuiseen elämään. Auta meitä turvautumaan hänen kärsimisensä, kuolemansa ja ylösnousemuksensa tuomaan pelastukseen. Kunnia ja kirkkaus, voima ja valta sinulle, joka yhdessä Pojan ja Pyhän Hengen kanssa elät ja hallitset iankaikkisesta iankaikkiseen. 2 Suuri Jumalamme ja Isämme, sinä annoit Poikasi Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksessa koittaa uuden luomisen aamun. Herran päivä on tullut, pelastuksen lähde auennut. Pyhässä kasteessa olet liittänyt meidätkin Kristuksen voittosaattoon. Ylistämme sinua tänä pääsiäisaamuna ja iloitsemme pelastuksen lahjasta. Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa elää ja hallitsee aina ja ikuisesti. 3 Ylösnoussut Kristus, alussa sinä olit kirkkaana Sanana Jumalan luona ja kaikki luotiin sinun kauttasi. Maailma sai valon ja elämän. Lankeemus toi tänne kuoleman varjon, mutta sinä voitit kuoleman. Pääsiäisaamu säteilee kirkkauttasi. Kukista synti ja kuolema sydämistämme, sytytä meihin pääsiäisen valo. Anna meissä puhjeta esiin uskon, toivon ja rakkauden ihmeen. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 4 Herramme Jeesuksen Kristuksen Isä. Me kiitämme sinua siitä, että muutit mustan yön autuaaksi aamuruskoksi. Sinä herätit ennen auringonnousua kuolleista hautaanlasketun Jeesuksen, veljemme. Sinä teit ihmisen kuoleman hetkestä hänen taivaallisen syntymäpäivänsä. Se minkä itkien kätkemme hautaan, on nouseva maasta ja laulava ikuisesti kiitostasi. Ylistämme sinua, joka yhdessä Pojan ja Pyhän Hengen kanssa elät ja hallitset iankaikkisesta iankaikkiseen. 5 Elävä Jumala, sinä veit profeettasi keskelle laaksoa, joka oli täynnä kuolleitten luita. Sinä teit uuden luomisen ihmeen: herätit eloon kuivuneet luut. Näin annoit toivottomuuden hautaan vaipuneelle kansallesi lupauksen, että viet sen maanpakolaisuudesta takaisin omaan maahan. Kiitos siitä, että tänäänkin saamme luottaa sinun mahdollisuuksiisi ja ihmeisiisi toivottomuuden ja kuoleman keskellä. Luo Hengelläsi elämää ja toivoa kaikissa, jotka tuntevat olevansa hukassa, hengettömiä ja riisuttuja. Anna valosi loistaa kaikille kuoleman kentille. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 6 Jeesus Kristus, meidän Herramme ja Vapahtajamme. Seurasimme tietäsi Getsemanen puutarhasta Golgatan ristille. Sinä jäit yksin. Kaikkein lähimmätkin ystäväsi väsyivät tukemaan sinua. Kiitos, että olit uskollinen. Kiitos, että annoit henkesi meidän vuoksemme. Tänä ihmeellisenä aamuna mekin iloitsemme yhdessä opetuslasten ja kaikkien ystäviesi kanssa. Hauta on tyhjä! Kuolema ei voinut pitää sinua vallassaan. Ylistämme sinua, joka elät nyt ja aina. 7 Rakas taivaallinen Isämme. Kiitämme sinua pääsiäisaamun salaisuudesta. Ihme on tapahtunut. Jeesuksen hauta on tyhjä. Se mitä on tapahtunut, on niin suurta, että meidän on vaikea sitä ymmärtää. Ylistämme voimaasi ja rakkauttasi, joka on kuolemaakin suurempi. Täytä meidät kaikki pääsiäisaamun toivolla ja ilolla. Ole ylistetty ikuisesti. 8 Vapahtajamme Jeesus. Pitkäperjantai on ohi. Kiitos, että johdatit meidät surusta pääsiäisaamun iloon. Me emme ymmärrä kuolemaa. Se tuntuu vieraalta ja pelottavalta. Kiitos, että sinä nousit kuolleista. Kiitos, että sinä elät ja olet luvannut olla kanssamme joka päivä. Kiitos, että eläessämme ja kuollessamme saamme olla sinun sylissäsi. Me ylistämme sinua nyt ja ikuisesti.

lauantai 8. huhtikuuta 2023

Mieluisia vieraita

Oli vielä laskettelumäkeä lankalauantaina sisarentyttären kaksosille!

perjantai 7. huhtikuuta 2023

Pitkäperjantai

Pitkäperjantai Pitkäperjantain sanoma julistaa: Kristus on kuollut meidän edestämme. Hänen sovitustyönsä on täytetty. Siksi tämä on suuri päivä kristikunnassa. Monissa kielissä se näkyy jo päivän nimessä. Useissa slaavilaiskielissä ja jopa sukukielissämme unkarissa ja virossa käytetään nimityksiä, jotka merkitsevät ’suuri perjantai’ (esim. vir. suur reede). Kristityn saamaa sovituksen lahjaa kuvastaa myös englannin nimitys Good Friday, ’hyvä perjantai’. Monissa romaanisissa kielissä päivää kutsutaan ’pyhäksi perjantaiksi’ (esim. ransk. Vendredi saint). Saksan kielen nimityksessä Karfreitag taas korostuu Kristuksen ristinkuoleman murheellisuus (kar -osa on vanhaa saksaa ja merkitsee ’surua’). Suomessa käytettävä nimitys pitkäperjantai on käännöslaina ruotsista: långfredag. ’Pitkää’ ilmaisevaa sanaa käytetään perjantain yhteydessä yleisesti vain Pohjoismaissa. Vanhoista lähteistä käy ilmi, että ’pitkää’ on käytetty aiemmin myös anglosaksien keskuudessa (Long Friday). Pitkäperjantain raamatunteksteissä seurataan Golgatan tapahtumia ristiinnaulitsemisesta Jeesuksen kuolemaan. Kello 15 voidaan viettää Jeesuksen kuolinhetken muistoa (ks. Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki Jumalanpalvelusten kirjassa). Pitkäperjantain iltajumalanpalvelus taas on perinteisesti omistettu Jeesuksen hautaamiselle, jolla Jumala on pyhittänyt meidänkin hautamme lepokammioksi. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukoukset 1 Herra Jumala, taivaallinen Isä. Sinä rakastit maailmaa niin paljon, ettet säästänyt ainoaa Poikaasi, vaan annoit hänen kärsiä ristinkuoleman meidän edestämme. Suo meidän ottaa uskossa vastaan hänen kärsimyksensä hedelmä. Auta meitä turvautumaan anteeksiantavaan rakkauteesi ja etsimään lohdutusta Poikasi rististä. Anna siitä voimaa kilvoitukseemme, kunnes saamme ikuisesti olla hänen kanssaan paratiisissa. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta. 2 Rakas Vapahtaja, sinä voitit ristillä pahan vallan ja avasit meille taivaan. Sinä olet hyvä paimen, sinä annoit henkesi meidän edestämme. Me kiitämme sinua rakkaudestasi. Lahjoita meille armo, jonka olet ansainnut kärsimiselläsi ja kuolemallasi. Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti. 3 Herra, me kiitämme sinua siitä, että ristisi on pystytetty keskelle tätä maailmaa. Hiljennä meidät sen edessä, niin että voimme kuulla ja ottaa vastaan sen sanoman. Anna ristin todistaa läsnäolostasi ja rakkaudesta, joka voittaa kärsimällä. Paina pyhä kuvasi syvälle sydämeemme. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 4 Sinä olet kulkenut tiesi, Jumala, ihmisen tien: pienestä, ihanasta lapsesta ristin hylkiöksi. Sinä kärsijä asetut hiljaa meidän rinnallemme, sinä et hylkää. Toistemme torjumina, itsemme hylkääminä ja vihaamina janoamme sinua, Jumala, kuin lapsi rakkautta. Sinä et hylkää. Tästä lahjasta ja armosta me kiitämme ja ylistämme sinun nimeäsi.

Pekka Ervasti politiikan nykytilanteesta

Politiikan piinaviikot ”Tässä maassa näyttää pääsevän ministeriksi kuka tahansa”, tilitti Seppo Kääriäinen (kesk) kylppärin peilille ensimmäisenä ministeriaamuna. PEKKA ERVASTI VELIPEKKAERVASTI@GMAIL.COM Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Vaalilupaukset alkavat pian langeta maksuun: kuuden miljardin leikkaukset, terveydenhuollon pelastaminen, ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, mitä niitä nyt olikaan. Kohta taas kansa jupisee, ettei kukaan ole niin epäluotettava kuin suomalainen poliitikko, mutta katsokoon peiliin. Kyllä se on pikemminkin toisinpäin. ”Kukaan ei ole niin epäluotettava kuin suomalainen äänestäjä”, totesi aikoinaan Aaro ”Mikan isä” Lintilä (kesk) eduskunnasta pudottuaan. Otetaan shille! Kääriäinen. Kuka tahansa. © Vesa Lehtimäki Vaalitaistelu on aina raskas ja haastava, mutta mikkihiiri hallitusneuvottelujen rinnalla. Siinä miestä ja naista kaatuu, kun ministerisalkuista taistellaan. Ja kuka kohta edes muistaa entisen hallituksen jäseniä? ”Kukaan ei ole niin entinen kuin entinen ministeri”, pohti aikoinaan Jan Vapaavuori (kok). Muistaako joku miehen? Kun hallitus on viimein koossa, se yllättää ainakin osan ministereistäkin. ”Tässä maassa näyttää pääsevän ministeriksi kuka tahansa”, tilitti Seppo Kääriäinenkin (kesk) kylppärin peilille ensimmäisenä ministeriaamuna. Vaikea väittää vastaan. Hallitusneuvotteluista veikataan aina pitkiä ja vaikeita. Kiireellä ei tärkeää asiaa pilata. Matti Vanhasella (kesk) oli kakkoshallitustaan varten realistinen pelisuunnitelma 2007: ”Tässä ryhdytään asettelemaan askelmerkkejä sisällön suhteen, vaikka ei ollakaan jäniksen s­elässä.” Ike Kanerva (kok) pistäisi paremmaksi: ”Askelmerkit on ylisummaan vedetty tartaniin.” Vanhan nyrkkisäännön mukaan kolmannes uudesta eduskunnasta on alokkaita. Kolmannes taas kuuluu jäähdyttelijöihin, jotka nauttivat Arkadianmäellä eräänlaista neljän vuoden valtion taiteilija-apurahaa. He panostavat erityisesti saunavaliokuntaan. Innokkain kolmannes täyttää sitten kansakunnan merkittävimmät johtopaikat valtioneuvostossa ja eduskunnassa. Tätä kutsutaan parlamentaariseksi taakanjaoksi. Uusi eduskunta sovittautuu Naton alaisuuteen. Kahdenvälistä sotilaallista yhteistyötä Ruotsin kanssa kannattaisi silti edelleen vaalia. Siitä on pelkkiä hyviä kokemuksia. Edellinen sotilaallinen yhteisprojekti päättyi H­aminan rauhaan.

PS:n eduskuntaryhmän johto

Perussuomalaisten uusi eduskuntaryhmä piti tänään järjestäytymiskokouksensa eduskunnassa. Kokouksessaan ryhmä valitsi uuden puheenjohtajiston viime kauden eduskuntaryhmää luotsanneen Ville Tavion luopuessa tehtävästä. Uudeksi eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi valittiin Lulu Ranne Hämeenlinnasta. Viime kaudella Ranne toimi eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtajana. Ranne on diplomi-insinööri ja toisen kauden kansanedustaja. Varapuheenjohtajiksi valittiin Vilhelm Junnila Naantalista ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Mari Rantanen Helsingistä. Kaikki valitut ovat toisen kauden kansanedustajia.

keskiviikko 5. huhtikuuta 2023

Kansanedustajat vaihtuvat nopeaan

Suomen Uutiset Perus­suo­ma­lai­sille 16 uutta kansan­edus­tajaa – Sara Seppänen nousi Lapin ääni­ku­nin­gat­ta­reksi MATTI MATIKAINEN Politiikka Perussuomalaiset saavat eduskuntaan 16 uutta kansanedustajaa. Lapissa kovan tuloksen tehnyt Sara Seppänen nousi 11 145 äänellä vaalipiirinsä äänikuningattareksi. Savo-Karjalan vaalipiiristä eduskuntaan on valittu uutena edustajana poliisitaustainen alue- ja kaupunginvaltuutettu Timo Vornanen Joensuusta 6 479 äänellä. Lähes 30 vuotta poliisina Joensuussa ja Pohjois-Karjalassa toimineelle 53-vuotiaalle Vornaselle tärkeintä on Suomen ja suomalaisten hyvinvointi. Myös peruspalvelut ja turvallisuusasiat on Vornasen mielestä laitettava kuntoon. – Haluan Suomeen sinivalkoisen muutoksen, jossa suomalaisen ihmisen ja yritys- sekä elinkeinoelämän hyvinvointi ovat korostuneesti poliittisen päätöksentekomme tärkein asia. Me emme voi enää jatkaa koko maapallon sosiaalitoimistona ja maapallon pelastajana. Minulle suomalainen ihminen ja Suomi ovat aina päätöksenteon tärkein asia, Vornanen kertoo. Vastuuton velanotto lopettava Pirkanmaalta eduskuntaan nousee uutena ehdokkaana 27-vuotias kaupunginvaltuutettu Miko Bergbom Sastamalasta 10 519 äänellä. Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajana vuosina 2020-2022 toiminut Bergbom istuu tällä hetkellä myös Sastamalan kaupunginvaltuutettuna ja Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston 2. varapuheenjohtajana. Ennen eduskuntavaaleja pidetyissä Suomen nuorisoalan kattojärjestön Allianssi ry:n Nuorten vaaleissa Bergbom keräsi Pirkanmaalla enemmän ääniä kuin istuva pääministeri Sanna Marin. – Suomi ansaitsee päättäjiä, jotka ovat aidosti sitoutuneita asettamaan suomalaisten asiat etusijalle. Haluan antaa kaiken panokseni sille, että Suomen näivettäminen ilmastoposeerauksella ja vastuuttomalla velanotolla lopetetaan. On aika priorisoida, arvoja unohtamatta. Nyt on suomalaisten vuoro, Bergbom kertoo ehdokasesittelyssään. Suomi on suomalaisten turvapaikka Pirkanmaan vaalipiiristä eduskuntaan nousee myös 26-vuotias tamperelainen Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius 10 111 äänen potilla. Tampereen yliopistossa valtio-oppia opiskeleva Vigelius valittiin myös Pirkanmaan aluevaltuustoon perussuomalaisten listan toiseksi suurimmalla äänimäärällä vuonna 2022. Vigeliukselle politiikassa on tärkeintä edistää suomalaisten hyvinvointia ja Suomen kansallista etua. – Suomi on suomalaisten ainoa turvapaikka maailmassa, ja päättäjien tehtävänä on turvata sekä nykyisyytemme että tulevaisuutemme. Valtion ei tule olla äiti, joka kasvattaa kansalaisensa holhotuiksi ja valtiosta riippuvaisiksi. Valtion tehtävä on mahdollistaa kansalaistensa kasvu itsenäisiksi ja vastuunsa kantaviksi yksilöiksi. Yhteiskuntamme on siis turvattava suomalaisten perustavanlaatuiset oikeudet, vapaudet ja mahdollisuudet, Vigelius kirjoittaa kotisivuillaan. Asiat laitettava tärkeysjärjestykseen Kaakkois-Suomen vaalipiiristä eduskuntaan nousee uutena kansanedustajana 50-vuotias kasvatustieteen maisteri ja erityisopettaja Jaana Strandman Mikkelistä 5 168 äänellä. Muun muassa Mikkelin kaupunginvaltuutettuna, Etelä-Savon maakuntahallituksessa ja Etelä-Savon hyvinvointialueella vaikuttavalle Strandmanille suomalaisten pärjääminen arjessa on tärkeintä. – Turvallisen ja sujuvan arjen perusasiat tulee laittaa tärkeysjärjestykseen. Suomalaisissa kodeissa, perheissä, lapsissa ja nuorissa sekä maaseudussa on tämän maan tulevaisuus. Suomi on hyvinvointivaltiona ollut maailman kärkeä, mutta kuinka kauan tulemme tätä menoa olemaan siellä? Uskon, että Suomen haasteelliset ajat on selätettävissä, Strandman kertoo. Verovarat suomalaisten hyväksi Lapista eduskuntaan on valittu uutena edustajana 40-vuotias opettaja ja väitöskirjatutkija Sara Seppänen Rovaniemeltä 11 145 äänen saaliilla. Rovaniemen kaupunginhallituksessa vaikuttava Lapin liiton valtuuston puheenjohtaja Seppänen haluaa vaikuttaa eduskunnassa Suomen ja Lapin parhaaksi. Seppänen tekisi työnteosta jälleen kannattavaa keventämällä verotusta pitkällä aikavälillä. – Suomalaisten verorahojen lahjoittaminen kehitysapuun ja tukipaketteihin on lopetettava. Haittamaahanmuutto tulee saada kuriin. Suomalaisen etu tulee asettaa etusijalle kaikessa päätöksenteossa. Suomen tulee olla omavarainen energian, elintarvikkeiden ja talouden suhteen. Velkaantuminen on lopetettava. Suomen kansallista päätäntävaltaa metsien käytön, varhaiskasvatuksen tai muunkaan kansallisen päätäntävallan osalta ei saa luovuttaa EU:lle, Seppänen kertoo ehdokasesittelyssään. Keskiluokan ostovoima syöty Uudeltamaalta eduskuntaan nousee uutena edustajana 30-vuotias lakimiestaustainen Onni Rostila 5 002 äänellä. Yrittäjänä toimiva hyvinkääläinen alue- ja kaupunginvaltuutettu Rostila laittaisi politiikassa Suomen ja suomalaisten edun etusijalle. Hän haluaa puolustaa myös sananvapautta ja demokratiaa. Rostila vastustaa alati paisuvaa EU- ja ilmastobyrokratiaa, jotka kaventavat suomalaisten päätösvaltaa omiin asioihinsa. – Ennen kuuli usein sanottavan, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Oletko miettinyt, miksei enää kuule? Keskiluokka kurjistuu ennennäkemätöntä vauhtia ja ennustetaankin, että nuoret sukupolvet eivät saavuta samantasoista vaurautta kuin edeltäjänsä. Miksi esitämme voivamme korjata muiden maiden ongelmat, kun emme pysty huolehtimaan edes perusasioista kotona? Miksi omaa maata ei saisi laittaa etusijalle? Rostila kysyy. Hoitoon päästävä nopeasti Koko kansan ”Remontti-Reiskana” suomalaisten TV:stä tuntema rakennusalan yrittäjä Jorma Piisinen nousee Uudeltamaalta eduskuntaan uutena kansanedustajana 7 118 äänen potilla. Järvenpään kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtajana vaikuttava 62-vuotias Piisinen haluaa katkaista Suomen velkakierteen kääntämällä rahavirrat kotimaahan ja veropolitiikalla, joka nostaa työnteon ja yrittämisen kannattavaksi. – Tänä päivänä hoitoon ei pääse ja katuväkivalta lisääntyy jatkuvasti poliisin ja hoitoalan kärsiessä resurssipulasta. Etelä-Suomen kasvukeskuksissa aseet ovat ilmestyneet katukuvaan – koulusta palaavilta lapsilta ryöstetään jopa vaatteet päältä. Rahaa ei ole riittävästi näiden perusasioiden kuntoon saattamiseksi. Silti verotuksemme on maailman kireimpiä keskisuurissa ja ylemmissä palkkaluokissa, Piisinen kirjoittaa vaaliesittelysivullaan. EU ei saa päättää Suomen metsistä Uudenmaan vaalipiiristä eduskuntaan nousee Suomen tunnetuin ja tuotteliain historioitsija Teemu Keskisarja 6 569 äänen potilla. 52-vuotias Keskisarja on tullut suurelle yleisölle tutuksi historiaa ja yhteiskuntaa koskeneilla huomiota herättävillä kommenteillaan. Politiikkaan Keskisarja lähti pysäyttääkseen Suomen perikadon historioitsijan työkaluilla. Keskisarjalle tärkeitä teemoja ovat suomen kielen vaaliminen ja EU:n ennallistamisluonnonsuojeluohjelman vastustaminen. – Suomen metsien suojelu ei luonnistu EU:n ylikansallisessa moraalipörssissä. Nyt on viimeinen hetki estää luonnonvaran luovutus Brysselin byrokratialle ja metsättömien jäsenmaiden leikkikaluksi. Suomen kieli on suomalaisuuden sydän. Se sykkii vain ja ainoastaan Suomessa. Mikään ulkomaa ei vaali meidän äidinkieltämme. Pakkoruotsi on pieni päänsärky, englannin kielen vyörytys on aivosyöpä, Keskisarja kirjoittaa. Jengirikollisuuteen tiukka linja Vaasan vaalipiiristä eduskuntaan nousee uutena edustajana poliisitaustainen Anne Rintamäki 5 492 äänellä. Poliisina ja yrittäjänä toimiva 59-vuotias Vantaan kaupungin 2. varapuheenjohtaja Rintamäki on huolissaan suomalaisten pärjäämisestä omassa arjessaan. Hän haluaa puolustaa suomalaisuutta ja perinteisiä arvoja. Myöskään Suomen sisäistä turvallisuutta ei Rintamäen mielestä pidä rapauttaa ”ovet auki” -politiikalla. – Meille ei saa päästää pesiytymään ulkomaalaistaustaista jengikulttuuria ja katujen turvattomuutta. Suomalainen työ takaa omavaraisuutemme. Kaikkea ei voida ostaa verkosta, emmekä voi rakentaa maamme tulevaisuutta ulkomaisen avun varaan. Suomalaisuus ja suomalaiset arvot ovat asioita, joiden puolesta kannattaa puhua. Maailmalta kotiin palattuaan huomaa, miten hienosti meillä on perusasiat kunnossa. Autetaan ensin itseämme, sitten vasta muita, Rintamäki kirjoittaa. Julkinen terveydenhuolto kuntoon Vaasan vaalipiiristä nousee eduskuntaan uutena kansanedustajana 44-vuotias kätilö ja yrittäjä Pia Sillanpää Kokkolasta 3 776 äänellä. 20 vuotta kätilönä toiminut Keski-Pohjanmaan hyvinvointialuevaltuutettu Sillanpää pitää Suomen terveydenhuoltoa hyvinvointimme perustana. Sote-alan pelastamisen lisäksi Sillanpää turvaisi Suomen laadukkaan opetuksen ja varhaiskasvatuksen ja palauttaisi ruuantuotannolle sen ansaitseman arvostuksen. – Sote-ala pitää tehdä kunnolla houkuttavaksi alaksi uudelleen, jotta julkinen terveydenhuoltomme pysyy pystyssä. Julkinen terveydenhuolto pitää hoitaa kuntoon ja kansalle asianmukaiset palvelut takaisin. Toimiva varhaiskasvatus ja laadukas perusopetus on sivistyksemme ja menestyksemme perusta. Suomalainen ruuantuotanto pitää nostaa arvoonsa ja tehdä kannattavaksi, jotta meillä on kriisitilanteissakin ruokaa, Sillanpää kertoo kotisivuillaan. Yrittäjyydelle tasapuoliset mahdollisuudet Oulun vaalipiiristä uudeksi kansanedustajaksi nousee 44-vuotias insinööri ja ammatillinen opettaja Mikko Polvinen 4 296 äänellä. Kainuun maakuntavaltuuston puheenjohtajana toimiva Polvinen aikoo eduskunnassa ajaa erityisen vahvasti Itä- ja Pohjois-Suomen etua. Polvinen haluaa pitää huolta myös Suomen turvallisuudesta laittamalla pisteen haittamaahanmuutolle ja jengiväkivallan kasvulle. – Lähdin mukaan politiikkaan, koska haluan vaikuttaa ja tulen vaikuttamaan tinkimättä Itä- ja Pohjois-Suomen asukkaiden parhaaksi. Itä- ja Pohjois-Suomessa on oltava tasapuoliset yrittäjyyden mahdollisuudet etelään verrattuna. Niin julkisen kuin yksityisen alan työntekijöillä pitää olla palkka, jolla tulee toimeen. Työllä pitää voida myös vaurastua. Työntekijää tulee arvostaa ja työntekoon kannustaa, Polvinen kirjoittaa. Oikeita investointeja ja työpaikkoja Oulun vaalipiiristä eduskuntaan nousee uutena edustajana 36-vuotias maatalousyrittäjä Antti Kangas 5 562 äänellä. MTK Sievin johtokunnassa istuva Kangas lähti ehdokkaaksi, koska kokee Suomen olevan kovaa vauhtia menossa kohti taloudellista tuhoa ja haluaa tehdä oman osuutensa katastrofin estämiseksi. Suomessa tällä hetkellä harjoitettu politiikka vie pohjan taloudelta, ja edellisten vuosikymmenten rakentama hyvinvointiyhteiskunta rapautuu vauhdilla. – Viime aikoina on tuntunut, että ne, jotka Suomea rakentavat, unohdetaan täysin ja keskitytään epäolennaiseen. Meidän on saatava yritykset uudelleen investoimaan tänne ja rakentamaan työpaikkoja. Vain sitä kautta saadaan talous hiljalleen tasapainoon ja samalla tarvittavia vientituloja valtiolle. Meidän on viimein otettava aidosti huomioon Suomen huoltovarmuus, niin maatalouden kuin energiatuotannonkin kannalta. Emme voi luottaa siihen, että joku muu huolehtii meille ruokaa tai sähköä, Kangas kertoo esittelysivullaan. Tolkkua vihreään siirtymään Keski-Suomesta Arkadianmäelle nousee uutena kansanedustajana everstiluutnantti (evp) Tomi Immonen Laukaalta 5 285 äänellä. Yrittäjänä toimivalla Immosella on takanaan 30 vuoden ura upseerina Suomen maa- ja ilmavoimissa. Myös Laukaan kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtajana vaikuttava Immonen haluaa, että suomalaiset yritykset olisivat kannattavia ja että suomalaiset duunarit tulisivat palkallaan toimeen. – Nykyisen hallituksen ajama vihreä siirtymä nostaa energia-, kuljetus- ja välillisesti kaikkia tavallisen kansalaisen kustannuksia. Totta kai se näkyy myös ruuan hinnassa. Kielitaidotonta maahanmuuttajaa hintojen nousu ei kosketa. Hän ei sitä itse maksa, jos ei käy töissäkään. Silloin hän on osa negatiivisen huoltosuhteen kuormaa, Immonen kirjoittaa ehdokasesittelyssään. Palkalla on tultava toimeen Keski-Suomesta eduskuntaan nousee uutena kansanedustajana jyväskyläläinen kaupunginvaltuutettu ja -hallituksen jäsen Kaisa Garedew 5 112 äänen potilla. Useita vuosia lähihoitajana vanhusten parissa työskennellyt vuonna 1978 syntynyt Garedew opiskelee tällä hetkellä tradenomiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Perinteisiä perhearvoja puolustava perheenäiti Garedew on tehnyt myös vapaaehtoistyötä nuorten ja päihdeongelmaisten parissa. – Valtion tehtävä on puolustaa suomalaisten etua ensin. Työstä saatavalla palkalla on tultava toimeen. Verovarojen lahjoittaminen Eurooppaan sekä ilmastohulluuteen on loputtava. Perheitä on tuettava, ja lapsille on taattava turvallinen kasvuympäristö. Lapsia on suojeltava sateenkaaripropagandalta, Garedew kertoo perussuomalaisten ehdokasesittelysivulla. Omavaraisuus ja huoltovarmuus retuperällä Hämeen vaalipiiristä eduskuntaan nousee uutena kansanedustajana 47-vuotias rikoskomisario ja hallintotieteiden maisteri Mira Nieminen Lahdesta 5 389 äänellä. Yli kaksikymmentä vuotta kokemusta poliisityöstä kartuttanut Nieminen on nähnyt yhteiskunnan muutokset ja niiden vaikutukset läheltä. Nieminen on huolestunut hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta, jota ravistellaan nyt joka nurkalta. – Peruspalveluiden saatavuus omalle kansalle on priorisoitava. Kotona ja kadulla ei saa olla turvatonta. Lasten ja nuorten tulee voida luottaa tulevaisuuteen, ja työtä tekevän täytyy kokea olevansa arvokas muussakin merkityksessä kuin veronmaksajana. Liikkumisen ja arjen kulujen nousu koettelevat lapsiperheitä, keskituloisia sekä monia pientalouksia kohtuuttomasti. Suomen omavaraisuus ja huoltovarmuus on päästetty retuperälle, ja niistä tulee huolehtia kriisit huomioiden, Nieminen kertoo. Suomi on Ruotsin tiellä Yli 20 vuotta kenttäpoliisina toiminut vanhempi konstaapeli ja yrittäjä Rami Lehtinen Hämeen vaalipiiristä nousee eduskuntaan uutena ehdokkaana 5 629 äänellä. 47-vuotias Lehtinen on saanut ruotsalaisilta poliisikollegoiltaan tärkeän viestin: ”Tehkää jotain vielä kun voitte!” Lehtisen päätavoite eduskunnassa tulee olemaan Suomen turvallisuuden parantaminen muun muassa estämällä järjestäytyneen rikollisuuden sekä hallitsemattoman maahanmuuton lisääntyminen. – Olen työni kautta havainnut, miten yhteiskunnan rajut muutokset ja jatkuvasti lisääntynyt byrokratia ovat vaikuttaneet negatiivisesti ihmisten elämiin sekä heidän mahdollisuuksiinsa tehdä töitä. Suomen suunnan on muututtava ja se vaatii jokaisen kansalaisen panosta yhteisen hyvän eteen! Yhteiskunnan pitää arvostaa työn tekemistä ja osoittaa se myös päätöksenteossa. Suomi on hyvä maa ja paras meille suomalaisille, mutta vapaamatkustajia se ei enää kestä, Lehtinen kirjoittaa.

tiistai 4. huhtikuuta 2023

Antti Ronkaisen pohdintaa vaalituloksesta

Punavihreät syyttävät vaalitappiostaan demareita, vaikka kansa tahtoi muutosta punavihreään politiikkaan 4.4.2023 Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla. Eduskuntavaalit on käyty ja oikeisto voitti. Kokoomuksen ja perussuomalaisten kannatus nousi 6,4 prosenttiyksikköä, ja vaikka keskusta, Rkp ja kristillisdemokraatit laskettaisiin mukaan, nousua on edelleen neljä prosenttiyksikköä. Sdp kasvatti kannatustaan pääministeripuolueena ensimmäistä kertaa 20 vuoteen ja sai kolme kansanedustajaa lisää samalla kun vihreät ja vasemmistoliitto menettivät 12 kansanedustajaa. Ilman taktista äänestämistä punavihreiden tappio olisi ollut muutaman kansanedustajapaikan pienempi, mutta kokonaisuudessaan vasemmistoblokki hävisi vaalit: Sdp:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kannatus putosi 3,4 prosenttiyksikköä. Pulinat pois. Punavihreiden tappiota tulee etsiä taktisen äänestyksen sijaan kampanjoinnista. Sdp asettui kulttuurisodissa vastavoimaksi perussuomalaisille, eivätkä punavihreät voineet kuin seurata perässä. Talouspolitiikassa Sdp hyökkäsi kokoomusta vastaan ja meni pääministeripuolueena vasemmalta ohi vasemmistoliitosta. Vihreille ja vasemmistoliitolle jäi statistin rooli Sanna Marinin vetämässä kampanjassa kokoomusta ja perussuomalaisia vastaan, vaikka niiden olisi tullut esiintyä demareitakin radikaalimpina vaihtoehtoina, jotka kirittävät demarien talous- ja ilmastopolitiikkaa. Lisäksi vihreiden alamäki oli alkanut jo kuntavaaleista, eikä se oikein koskaan löytänyt paikkaansa hallituksessa. Vihreiden olisi tullut jo hallitusneuvotteluissa valita elinkeinoministerin salkku, jos se olisi halunnut tehdä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Vihreiden ainoa hyötyjä taitaakin olla ensi vuoden presidentinvaaleihin valmistautuva Pekka Haavisto. Vasemmisto hävisi vaalit myös sisällöllisesti. Vaalien melkeinpä ainoa vaaliteema oli valtiovarainministeriön (VM) kehystämä kuuden miljardin sopeutustarve. Vaikka leikkauksista ja veronkorotuksista väiteltiin, sopeutustarvetta eivät lopulta kyseenalaistaneet sen enempää puolueet kuin mediakaan. Debatti ei yltänyt VM:n asettamiin talouspolitiikan ongelmiin (julkinen velka) ja päämääriin (budjettitasapaino), mikä ilmentää, että talouskurin paradigma elää ja voi edelleen hyvin Suomessa. Lisäksi asennetutkimusten perusteella kansalaisia huolestutti ennen kaikkea julkisvelka, eivätkä esimerkiksi ilmastonmuutos, energiakriisi, EU:n asema suurvaltapelissä, Ukrainan sota tai ylipäätään geopoliittinen myllerrys nousseet oikeastaan mitenkään vaaliagendalle. Huomioiden, että jo edellisessä eduskunnassa oli oikeiston enemmistö (jos keskusta lasketaan porvaripuolueeksi), koronapandemian jälkeen saattoikin muodostua illuusio vasemmiston kokoaan suuremmasta vallasta ja talouskurin murtumisesta. Näissä asetelmissa kokoomuksen ja perussuomalaisten esittämä kritiikki Marinin hallituksen velkaantumisesta oli lopulta helppo ja toimiva strategia. Vaalitulos ilmentääkin vastalausetta edellisen hallituksen harjoittamalle politiikalle. Viimeinen naula vasemmistoblokin arkkuun oli keskustan puheenjohtaja Annika Saarikon ilmoitus, ettei se jatka enää Marinin hallituksessa. Tämä löi entisestään kiilaa punavihreän blokin sisään ja lisäsi kokoomuksen ja perussuomalaisten varaan rakentuvan porvarihallituksen todennäköisyyttä. Vaalien poliittisesti merkittävimpiä tuloksia kuitenkin oli, että perusporvarihallitus on mahdollinen myös ilman keskustaa. Näin kuninkaantekijäksi muodostuukin Suomen ruotsalainen kansanpuolue Rkp, joka voi vapaasti ulosmitata Petteri Orpon ja Riikka Purran vaalivoittoja. Hauskimman heiton on toistaiseksi esittänyt HS:n politiikan toimittaja Marko Junkkari, jonka mukaan Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson voisi vaatia itselleen porvarihallituksen pääministeriyttä. Leikki sikseen – talouspolitiikasta tuskin tulee porvariblokissa ongelmaa, mutta ainakin perussuomalaisten on löysennettävä maahanmuuttolinjaansa, koska Rkp ei mene hallitukseen, joka tekee ”perussuomalaista politiikkaa”. Lisäksi kokoomuksen on arvioitava, voiko perussuomalaisten kanssa harjoittaa sellaista ilmastopolitiikkaa, jolla päästään uskottavasti kohti vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitetta, josta kiinnipitämisen kokoomus on ilmoittanut kynnyskysymyksekseen. Myös työmarkkinapomot ovat ilmaisseet huolensa perussuomalaisten nihkeästä suhtautumisesta työperäiseen maahanmuuttoon ja ilmastotoimiin. Jos alkaa näyttää, että EU-, ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikka alkavat mennä liian hulinaksi perussuomalaisten kanssa, kokoomus voi edelleen katsoa sinipunaiseen hallitukseen sillä edellytyksellä, että se on valmis tulemaan demareita vastaan julkisen talouden sopeutustarpeessa. Jos Suomeen tulisi vaalituloksen mukainen kokoomuksen, perussuomalaisten, Rkp:n ja kristillisdemokraattien hallitus, mielenkiintoista olisikin, minkälaisena Marinin hallituksen vasemmistoblokin yhteistyö jatkuisi oppositiossa. Marin voisi hyvin jatkaa oppositiojohtajana perussuomalaisten ja kokoomusten arvostelua. Suosio olisi taattu, jos hallitus alkaisi hakea julkisen talouden tasapainoa leikkauspainotteisesti eläkkeistä, terveydenhuollosta ja sosiaaliturvasta tai varsinkin jos se puuttuisi yleissitoviin työehtosopimuksiin, lakko-oikeuksiin ja laittaisi ay-liikkeen verolle. Sdp voi kuitenkin olla ongelmissa, jos Marin jättäisi puheenjohtajuuden. Toinen kysymys on, millä tavoin vasemmistoliitto ja Sdp ylipäätään eroavat toisistaan, kun demarit ovat Marinin johdolla menneet vasemmalle. Mikä on ylipäätään vasemmistoliiton tarkoitus Nato-Suomessa? Vasemmistoliitto näyttäisi edustavan koko ajan selvemmin korkeastikoulutettua keskiluokkaa ja kulttuuriväkeä, joka ajaa vähemmistön asioita. Perussuomalaiset on esimerkiksi jo paljon vasemmistoliittoa suositumpi puolue Teollisuusliiton jäsenten keskuudessa. Vaalitulos osoitti, kuinka brutaalisti vaalitapa kohtelee alle kahdeksan prosentin puolueita, joten vasemmistossa olisi pohdittava, keitä puolue ylipäätään haluaa puhutella ja vaatiiko se duunareilta liikaa. Vihreiden ongelma alkaa olla, että heidän on vaikeaa löytää paikkaansa alituisesti ”ei vasemmalla eikä oikealla vaan edellä” olevana ympäristöpuolueena. Ensimmäisten itseruoskintojen perusteella puolue olisi suuntaamassa vasemmistohallituksen jälkeen Osmo Soininvaaran jalanjäljissä oikeistoliberaalimpaan pro market -suuntaan, esimerkiksi Atte Harjanteen vetämänä. Ja jos Suomeen tulisi perusporvarihallitus ilman keskustaa, puolue päätyisi Marinin hallituksesta oppositioon vihaamansa vasemmistoblokin kanssa, johon se koetti tehdä pesäeroa koko hallituskauden ajan. Kuinka hyvin oikeistohallituksen kritisointi oppositiossa yhdessä punavihreiden kanssa edistäisi puolueen kadonneen identiteetin löytymistä? Oletettavaa onkin, että kepu näkisi mieluummin kokoomuksen ja demarien varaan rakentuvan ”vihan hallituksen” kuin ideologisesti yhtenäisemmän perusporvarihallituksen. Presidentti Sauli Niinistö vetosi ed