Iltalehti antoi lähes kolme ensimmäistä aukeamaa pääkirjoitusta myöten ja kansikuvan eilen julkaistulle Timo Soinin kirjoittamalle Peruspomo-kirjalle. Myös Iltasanomat käytti kansikuvan ja näyttävästi muutakin tilaa asialle, siinä samalla myös Timolle ja koko puolueelle. Aikamoinen mainosisku sopivasti myös näin EU-vaalien lähtörytäköissä, vaikka Timokin korostaa, ettei tämä ollut mikään vaalikirja, koska hän ei ole edes ehdokkaana.
Timo oli myös illan päävieraana Pressiklubissa ja hyvin oli sinne toimittajat valittu paikalle: Pekka Ervasti ja Leena Sharma, molemmat myös perussuomalaisista kirjoittaneita. Sharmalta on juuri hiljan ilmestynyt pelkästään perussuomalaisia käsittelevä, hyvän vastaanoton saanut kirja.
Mediassa on kerrankin ollut näkyvyyttä, kun jokainen itseään kunnioittava lehtikin on kirjoittanut Timon kirjasta. Päivän Maaseudun Tulevaisuudessakin oli arvostelu kirjasta. Ylen tekemässä, eilen julkaistussa gallupissakin oli perussuomalaisille 0,9 % nousua eli lukema 17,8 %.
Päivä oli muutenkin melkoinen, kun saimme jättää ensimmäisenä allekirjoittajana perhepolitiikkaa ja lapsilisien alentamista käsittelevän välikysymyksen. Allekirjoittajina olivat kaikki perussuomalaisten sekä keskustapuolueen ja vasenryhmän kansanedustajat. Ensimmäisenä allekirjoituksensa tehneenä Hanna Mäntylä luki välikysymystekstin täysistunnossa, josta asia lähettiin hallitukselle. Vastaus onkin luvattu antaa jo ensi torstaina heti kyselytunnin jälkeen, koska seuraava pääsiäisalusviikko on rauhoitettu eduskuntatyöltä. Tänään virallisesti oppositioon siirtynyt vasemmistoliitto ei nähnyt viisaaksi liittyä välikysymystentekijöiden joukkoon. Pohditaanko siellä edelleen, ollako vai eikä olla ja missä?
Illalla vietimme Kankaanpään Perussuomalaisten vuosikokouksen tosi räiskyvässä tunnelmassa, puhetta ja tarjottavaa riitti. Piirin johtokaksikkokin, Toroskan pariskunta oli paikkalla katsomassa kankaanpääläistä perussuomalaista toimintaa, josta ei vauhtia puutu. Näin mennään eteenpäin; viime vuoden aikana on tilaisuuksia riittänyt eikä kuluvakaan vuosi toiminnan osalta jää ainakaan vähäisemmäksi, kun EU-vaaliehdokkaitammekin liikkuu turuillamme ja toreillamme melkomoisesti!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste välikysymys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste välikysymys. Näytä kaikki tekstit
perjantai 4. huhtikuuta 2014
keskiviikko 26. helmikuuta 2014
Kauden ensimmäinen välikysymys
"Rakkahin Jeesus, miks´ viivyt sä vielä, raskas on kulkuni maisella tiellä" soi ennen aamuhartautta hengellisenä musiikkina. Tämä viidenneksi evankelistaksi sanotun Johan Sebastian Bachin säveltämä Liebste Jesus tuo esiin elämämme kaipuun, mutta silti saamme elää täysillä tätä käsillä olevaa päivää. Sain juuri palata lenkiltä, ensi kertaa tänä vuonna pääsin kiertämään Seurasaaren, jonka tiet valtaosaltaan olivat jo kesäisessä kunnossa.
- - - - -
Päivän ohjelmaksi riittää koko istunnon ajaksi välikysymyskeskustelua hallituksen kuntapolitiikasta. Ennen sitä pidetään kaksi seminaaria, ensin Maanpuolustussäätiön asevelvollisuutta käsittelevä seminaari - in vai out - sekä kansainvälistä kauppapolitiikkaa käsittelevä: Onnistuuko EU luomaan kasvua kauppapolitiikalla? Näin on esillä peräkkäin kaksi kysymystä!
Molemmista seminaareista löytyisi vaikka eri kirjoituksen aiheensa, kuten myös päivän välikysymyskeskustelusta, jonka sain loppumaan kello 21.35. Eero Heiniluoma johti ensin kolme tuntia, Pekka Ravi kaksi ja minä sitten loppuajan. Yhteensä puhetta riitti seitsemän ja puoli tuntia.
Keskustalla puheenvuoroja oli 20+15= 35 (ensin debatti ja sitten varsinaiset puheevuorot),
perussuomalaisilla 16+16= 32, kokoomuksella 16+11=27, lisäksi kuntaministeri Henna Virkkusen puheenvuorot, demareilla 16+5=21, vasenmistoliitolla 6+0, rkp:lla 3+2=5, vihreillä ja kd:lla 3+1=4, vasenryhmällä ja James Hirvisaarella 1+0. Kaiken kaikkiaan puheenvuoroja käytettiin peräti 149. Debatissa Mauri Pekkarinen ja Jouni Backman saivat 6 vuoroa, Ben Zyskowicz 4 sekä perussuomalaisten Timo Soini, Jari Lindström ja Pirkko Mattila kukin 2.
Pirkko Mattila aloitti ryhmäpuheenvuoronsa kysymällä, onko hallituksen korvissa Brysselin simpukoita vai kuulosuojaimet, kun se ei kuuntele opposition neuvoja kuntauudistuksesta. Opposition taholta pahoiteltiinkin sitä, ettei koko kuntauudistusta tehtäessä lähdetty parlamentaarisen valmistelun pohjalta, jolloin yhdessä olisi voitu sopia kuntarakenneuudistuksesta ja näin ollen viedä se myös läpi. Syyllisetkin tähän yhteistyöhaluttomuuteen kyllä mainittiin.
Lauri Heikkilä kuvasi kuntauudistusta kertomalla miehestä,joka rakensi talonsa palveluiden lähelle kunnantalon taakse, mutta joutuu nyt vanhennuttuaan ja kunnantalon autioiduttua ja kauppojenkin siirryttyä kauemmaksi puimaan nyrkkiin puserrettua kättään irroitettuaan sen rullaattorin kahvasta, kun kuntaministeri tuli 10 vuoden päästä kehumaan kuntauudistusta.
Hallituksen veri punnitaan sitten luottamuslauseäänestyksessä perjanantain istunnossa. Tämä kuntauudistukseen liityvä välikysymys on aihepiiriltään jo neljäs hallituksen vastattavaksi jätetty, jonka pohjalta on voitu punnita hallituksen luottamus.
- - - - -
Päivän ohjelmaksi riittää koko istunnon ajaksi välikysymyskeskustelua hallituksen kuntapolitiikasta. Ennen sitä pidetään kaksi seminaaria, ensin Maanpuolustussäätiön asevelvollisuutta käsittelevä seminaari - in vai out - sekä kansainvälistä kauppapolitiikkaa käsittelevä: Onnistuuko EU luomaan kasvua kauppapolitiikalla? Näin on esillä peräkkäin kaksi kysymystä!
Molemmista seminaareista löytyisi vaikka eri kirjoituksen aiheensa, kuten myös päivän välikysymyskeskustelusta, jonka sain loppumaan kello 21.35. Eero Heiniluoma johti ensin kolme tuntia, Pekka Ravi kaksi ja minä sitten loppuajan. Yhteensä puhetta riitti seitsemän ja puoli tuntia.
Keskustalla puheenvuoroja oli 20+15= 35 (ensin debatti ja sitten varsinaiset puheevuorot),
perussuomalaisilla 16+16= 32, kokoomuksella 16+11=27, lisäksi kuntaministeri Henna Virkkusen puheenvuorot, demareilla 16+5=21, vasenmistoliitolla 6+0, rkp:lla 3+2=5, vihreillä ja kd:lla 3+1=4, vasenryhmällä ja James Hirvisaarella 1+0. Kaiken kaikkiaan puheenvuoroja käytettiin peräti 149. Debatissa Mauri Pekkarinen ja Jouni Backman saivat 6 vuoroa, Ben Zyskowicz 4 sekä perussuomalaisten Timo Soini, Jari Lindström ja Pirkko Mattila kukin 2.
Pirkko Mattila aloitti ryhmäpuheenvuoronsa kysymällä, onko hallituksen korvissa Brysselin simpukoita vai kuulosuojaimet, kun se ei kuuntele opposition neuvoja kuntauudistuksesta. Opposition taholta pahoiteltiinkin sitä, ettei koko kuntauudistusta tehtäessä lähdetty parlamentaarisen valmistelun pohjalta, jolloin yhdessä olisi voitu sopia kuntarakenneuudistuksesta ja näin ollen viedä se myös läpi. Syyllisetkin tähän yhteistyöhaluttomuuteen kyllä mainittiin.
Lauri Heikkilä kuvasi kuntauudistusta kertomalla miehestä,joka rakensi talonsa palveluiden lähelle kunnantalon taakse, mutta joutuu nyt vanhennuttuaan ja kunnantalon autioiduttua ja kauppojenkin siirryttyä kauemmaksi puimaan nyrkkiin puserrettua kättään irroitettuaan sen rullaattorin kahvasta, kun kuntaministeri tuli 10 vuoden päästä kehumaan kuntauudistusta.
Hallituksen veri punnitaan sitten luottamuslauseäänestyksessä perjanantain istunnossa. Tämä kuntauudistukseen liityvä välikysymys on aihepiiriltään jo neljäs hallituksen vastattavaksi jätetty, jonka pohjalta on voitu punnita hallituksen luottamus.
torstai 16. tammikuuta 2014
Välikysymystä pukkaa
Keskustapuolue julkisti välikysymysaikeensa, johon perussuomalaiset yhtyvät vaikka samaan välikysymykseen:
Perussuomalaiset: Välikysymyksen harkinta paikallaan
Perussuomalaiset jakavat huolen hallituksen kuntarakenneuudistuksen etenemisestä pakkoliitoksiin. Myös Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on harkinnut jättävänsä aiheesta välikysymyksen tulevien valtiopäivien käynnistyttyä, ja olemme osaltamme valmiit koko opposition yhteistyöhön asiassa. Katsomme, että tapa, jolla hallitus vie eteenpäin merkittävää, kaikkia maamme kansalaisia koskettavaa hanketta, ei ole vakuuttava eikä se tule johtamaan kestävään lopputulokseen.
Väärille urille hallitus lähti jo päättäessään yhdistää kunta- ja sote-uudistuksen. Ensiksi mainitun varjolla pyrittiin viemään jälkimmäistä haluttuun suuntaan, mikä pian osoittautui huonoksi ajatukseksi. Sen sijaan, että hallitus olisi tässä vaiheessa myöntänyt virheensä ja aloittanut työn uudelta pohjalta, perustettiin Orpo-Backman -työryhmä pelastamaan menetetyt kasvot. Työryhmän työn tuloksia esiteltiin ratkaisuna, mutta tosiasiassa ongelma vain paheni. Opposition yhteistyötarjouksille viitattiin kintaalla, kuten on tehty alusta saakka.
Hallitus on vakuutellut vakuuttelemasta päästyään, että se ei aja kuntien pakkoliitoksia, vaikka vaaleja edeltävien puheiden perusteella hallituspuolueet eivät yhtenä rintamana asian takana ole seisoneetkaan. Hiljattain ministeri Virkkunen kuitenkin paljasti kymmenen seutua, joille pakkoliitoksia todennäköisesti on tulossa, ja kertoi, että kuntalaisten mielipidettä asiaan tullaan kysymään kansanäänestyksellä. Kansanäänestys ei kuitenkaan muuta mihinkään sitä tosiasiaa, että pakkoliitosten ei pitänyt missään vaiheessa olla vaihtoehto, ja nyt ne sitä ovat. Perussuomalaisten mielestä tästä ei voi vetää muuta johtopäätöstä kuin sen, että hallitus on epäonnistunut yhdessä päähankkeistaan, kunta- ja sote-uudistuksessa, ja kieltäytyessään myöntämästä asiaa se on valmis sortumaan jopa pakkokeinoihin.
Kuntauudistukseen liittyvät peruskysymykset ovat perustuslain kannalta ongelmallisia, minkä useat asiantuntijatkin ovat nostaneet esiin. Kuntien itsemääräämisoikeuteen ollaan puuttumassa kovalla kädellä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä pitää myös kyseenalaisena sitä, että kuntauudistusta pusketaan eteenpäin, vaikka kuntien ja valtion tehtävänjaon selvittäminen on vielä pahasti kesken. Katsomme, että näin keskeisen asian tulisi olla loppuun käsitelty ennen kuin kuntien on saatettava päätökseen yhdistymisselvitykset.
Perussuomalaiset: Välikysymyksen harkinta paikallaan
Perussuomalaiset jakavat huolen hallituksen kuntarakenneuudistuksen etenemisestä pakkoliitoksiin. Myös Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on harkinnut jättävänsä aiheesta välikysymyksen tulevien valtiopäivien käynnistyttyä, ja olemme osaltamme valmiit koko opposition yhteistyöhön asiassa. Katsomme, että tapa, jolla hallitus vie eteenpäin merkittävää, kaikkia maamme kansalaisia koskettavaa hanketta, ei ole vakuuttava eikä se tule johtamaan kestävään lopputulokseen.
Väärille urille hallitus lähti jo päättäessään yhdistää kunta- ja sote-uudistuksen. Ensiksi mainitun varjolla pyrittiin viemään jälkimmäistä haluttuun suuntaan, mikä pian osoittautui huonoksi ajatukseksi. Sen sijaan, että hallitus olisi tässä vaiheessa myöntänyt virheensä ja aloittanut työn uudelta pohjalta, perustettiin Orpo-Backman -työryhmä pelastamaan menetetyt kasvot. Työryhmän työn tuloksia esiteltiin ratkaisuna, mutta tosiasiassa ongelma vain paheni. Opposition yhteistyötarjouksille viitattiin kintaalla, kuten on tehty alusta saakka.
Hallitus on vakuutellut vakuuttelemasta päästyään, että se ei aja kuntien pakkoliitoksia, vaikka vaaleja edeltävien puheiden perusteella hallituspuolueet eivät yhtenä rintamana asian takana ole seisoneetkaan. Hiljattain ministeri Virkkunen kuitenkin paljasti kymmenen seutua, joille pakkoliitoksia todennäköisesti on tulossa, ja kertoi, että kuntalaisten mielipidettä asiaan tullaan kysymään kansanäänestyksellä. Kansanäänestys ei kuitenkaan muuta mihinkään sitä tosiasiaa, että pakkoliitosten ei pitänyt missään vaiheessa olla vaihtoehto, ja nyt ne sitä ovat. Perussuomalaisten mielestä tästä ei voi vetää muuta johtopäätöstä kuin sen, että hallitus on epäonnistunut yhdessä päähankkeistaan, kunta- ja sote-uudistuksessa, ja kieltäytyessään myöntämästä asiaa se on valmis sortumaan jopa pakkokeinoihin.
Kuntauudistukseen liittyvät peruskysymykset ovat perustuslain kannalta ongelmallisia, minkä useat asiantuntijatkin ovat nostaneet esiin. Kuntien itsemääräämisoikeuteen ollaan puuttumassa kovalla kädellä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä pitää myös kyseenalaisena sitä, että kuntauudistusta pusketaan eteenpäin, vaikka kuntien ja valtion tehtävänjaon selvittäminen on vielä pahasti kesken. Katsomme, että näin keskeisen asian tulisi olla loppuun käsitelty ennen kuin kuntien on saatettava päätökseen yhdistymisselvitykset.
torstai 17. lokakuuta 2013
Kyselytunti pitää pintansa
Kyselytunti on todella yksi eduskuntaviikon huippuhetkistä, nytkin molemmat lehterit olivat täysin kansoitettuja. Onhan tämä melkoiseksi näytelmäksikin luonnehdittava tapahtuma melko suosittu TV-ohjelmakin.
Niinpä tänään juuri torstaiksi osutettu syyskauden 50 hengen linja-autoporukka Kankaanpäästä ja naapurikunnista tuli eduskuntaan ennen klo 13 ja lähti paljon nähneenä ja kokeneena ennen klo 18. Ryhmähuoneessa vierailijat tapasivat toisenkin rovastin, Kimmo Kivelän sekä eduskunnan entisen ikäpuhemiehen Kauko Tuupaisen, joka menetti asemansa Jörn Donnerin tultua tänne syksyllä. Portaissa tuli vastaan Kike Ritva Elomaa ja Mika Niikko, lehterillä kävivät näyttäytymässä ainakin Timo Soini, Ari Jalonen ja Juha Väätäinen. Kyselytunnin ajan lehteri olikin lähes täynnä meidän perussuomalaisten kansanedustajien vieraita. Tunnelmakin oli melkoinen. Hyvältä näyttää!
Hyvältä ei sitten kuulostanutkaan perussuomalaisten Pentti Kettusen ja muiden kyselijöiden saamat vastaukset ministeriltä vakuutuslääkärien menettelyistä. Nämä lääkärit pystyvät potilasta näkemättä antamaan eläkkeen epäävän lausunnon, vaikka useampikin, jopa erikoislääkäri olisi kirjoittanut eläkkeellepääsyyn oikeuttavan lausunnon. Kummat lääkärit ovat sitten todella pätevimpiä, nekö jotka näkevät ja tutkivat itse potilaan vai ne, jotka vain paperien perusteella liukuhihnalla pystyvät tekemään turhaksi potilaan tutkineiden lääkärien tarkan työn. Jopa 40 % eläkehakemuksista hylätään.
Ministeri sanoi kyllä tietävänsä tilanteen, mutta kätkeytyi työryhmien ja menossa olevien selvitystöiden taakse, joten mitään valoa tunnelin päässäkään ei ole nähtävissä tämän epäoikeudenmukaisen asian korjaamiseksi. Eilenkin tapasin henkilön, jonka paperit ovat kiertäneet läpi kaikkien valitusasteiden jo viisi kertaa ja aikaa on kulunut 10 vuotta ilman tulosta.
Varmemmaksi vakuudeksi kyselutuntien nauttimasta suosiosta vähän tilastolukuja:
Niinpä tänään juuri torstaiksi osutettu syyskauden 50 hengen linja-autoporukka Kankaanpäästä ja naapurikunnista tuli eduskuntaan ennen klo 13 ja lähti paljon nähneenä ja kokeneena ennen klo 18. Ryhmähuoneessa vierailijat tapasivat toisenkin rovastin, Kimmo Kivelän sekä eduskunnan entisen ikäpuhemiehen Kauko Tuupaisen, joka menetti asemansa Jörn Donnerin tultua tänne syksyllä. Portaissa tuli vastaan Kike Ritva Elomaa ja Mika Niikko, lehterillä kävivät näyttäytymässä ainakin Timo Soini, Ari Jalonen ja Juha Väätäinen. Kyselytunnin ajan lehteri olikin lähes täynnä meidän perussuomalaisten kansanedustajien vieraita. Tunnelmakin oli melkoinen. Hyvältä näyttää!
Hyvältä ei sitten kuulostanutkaan perussuomalaisten Pentti Kettusen ja muiden kyselijöiden saamat vastaukset ministeriltä vakuutuslääkärien menettelyistä. Nämä lääkärit pystyvät potilasta näkemättä antamaan eläkkeen epäävän lausunnon, vaikka useampikin, jopa erikoislääkäri olisi kirjoittanut eläkkeellepääsyyn oikeuttavan lausunnon. Kummat lääkärit ovat sitten todella pätevimpiä, nekö jotka näkevät ja tutkivat itse potilaan vai ne, jotka vain paperien perusteella liukuhihnalla pystyvät tekemään turhaksi potilaan tutkineiden lääkärien tarkan työn. Jopa 40 % eläkehakemuksista hylätään.
Ministeri sanoi kyllä tietävänsä tilanteen, mutta kätkeytyi työryhmien ja menossa olevien selvitystöiden taakse, joten mitään valoa tunnelin päässäkään ei ole nähtävissä tämän epäoikeudenmukaisen asian korjaamiseksi. Eilenkin tapasin henkilön, jonka paperit ovat kiertäneet läpi kaikkien valitusasteiden jo viisi kertaa ja aikaa on kulunut 10 vuotta ilman tulosta.
Varmemmaksi vakuudeksi kyselutuntien nauttimasta suosiosta vähän tilastolukuja:
Eduskunnan kevätistuntokauden suullisia kyselytunteja seurasi televisiossa
(YLE1) keskimäärin 253.000 katsojaa / lähetys. Korkein katsojamäärä
saavutettiin 21. maaliskuuta, jolloin lähetystä seurasi 341.000 katsojaa.
Suullisten kyselytuntien lisäksi myös kansalaisaloite kiinnosti katsojia. Kansalaisaloitteen lähetekeskustelu 25. huhtikuuta keräsi television ääreen 336.000 katsojaa.
Suullisten kyselytuntien katsojamäärät ovat nousseet viime vuosina.
Suullisten kyselytuntien katsojakeskiarvot vuosittain:
2012: 263.000 katsojaa
2011: 240.000 katsojaa
2010: 220.000 katsojaa
Kevätistuntokauden 2013 suorien televisiointien katsojamäärät: (Lähde Yleisradio)
Suulliset kyselytunnit:
Välikysymykset:
13.2.2013 Välikysymys: Hallituksen talous- ja teollisuuspolitiikka: 237.000
20.3.2013 Välikysymys: Kohtuuhintaisen asumisen turvaaminen: 158.000
17.4.2013 Välikysymys: Kyproksen tukeminen osana euroalueen talouskriisiä: 233.000
Muut televisioinnit:
5.2.2013 Valtiopäivien avajaiset: 294.000
6.2.2013 Puolustuspoliittinen selonteko: 205.000
12.2.2013 Valtiopäivien avauskeskustelu: 308.000
9.4.2013 Lähetekeskustelu valtiontaloudesta: 182.000
25.4.2013 Kansalaisaloite eduskunnassa: 336.000
16.5.2013 Pääministerin ilmoitus: 251.000
Suullisten kyselytuntien lisäksi myös kansalaisaloite kiinnosti katsojia. Kansalaisaloitteen lähetekeskustelu 25. huhtikuuta keräsi television ääreen 336.000 katsojaa.
Suullisten kyselytuntien katsojamäärät ovat nousseet viime vuosina.
Suullisten kyselytuntien katsojakeskiarvot vuosittain:
2012: 263.000 katsojaa
2011: 240.000 katsojaa
2010: 220.000 katsojaa
Kevätistuntokauden 2013 suorien televisiointien katsojamäärät: (Lähde Yleisradio)
Suulliset kyselytunnit:
14.2.2013 272.000
21.2.2013 282.000
28.2.2013 251.000
7.3.2013 283.000
14.3.2013 263.000
21.3.2013 341.000
4.4.2013 338.000
11.4.2013 259.000
18.4.2013 298.000
25.4.2013 248.000
2.5.2013 246.000
16.5.2013 236.000
23.5.2013 189.000
30.5.2013 166.000
6.6.2013 176.000
13.6.2013 192.000
Välikysymykset:
13.2.2013 Välikysymys: Hallituksen talous- ja teollisuuspolitiikka: 237.000
20.3.2013 Välikysymys: Kohtuuhintaisen asumisen turvaaminen: 158.000
17.4.2013 Välikysymys: Kyproksen tukeminen osana euroalueen talouskriisiä: 233.000
Muut televisioinnit:
5.2.2013 Valtiopäivien avajaiset: 294.000
6.2.2013 Puolustuspoliittinen selonteko: 205.000
12.2.2013 Valtiopäivien avauskeskustelu: 308.000
9.4.2013 Lähetekeskustelu valtiontaloudesta: 182.000
25.4.2013 Kansalaisaloite eduskunnassa: 336.000
16.5.2013 Pääministerin ilmoitus: 251.000
keskiviikko 17. huhtikuuta 2013
13. välikysymyskeskustelu
Välikysymyskeskustelu on parhaillaan menossa eduskunnassa. Jo kolmen tunnin aloituksessa, ryhmäpuheenvuorojen jälkeisessä debatissa käytettiin 90 puheenvuoroa. Välikysymyksen ensimmäisellä allekirjoittajalla Timo Soinilla oli peräti 12 keskustelupuheenvuoroa ja keskustelu oli aika kiperää. Keskustelu jatkuu iltamyöhään niin kauan kuin puhujia riittää. Etukäteen on pyydetty kuutisenkymmentä puheenvuoroa, joista puolet perussuomalaisia, peräti 24 peräjälkeen. Kello 19 pääsen johtamaan puhetta todennäköisesti loppuun asti.
---
Välikysymyskeskustelu kesti kello 21.10 asti. Tässä keskustelussa käytettiin puheenvuoroja Kyproksen tukemisesta osana euroalueen talouskriisiä kaiken kaikkiaan lähes puolistoistasataa eli 149 kappaletta. Se ei siis suinkaan ollut turha kysymys! Äänestys on perjantain istunnon aluksi.
Timo Soini esitti erinomaisen puheensa lopuksi hallitukselle kiusallisia kysymyksiä:
Aiotteko jatkossakin olla täysin piittaamaton siitä tosiasiasta, että EU on jatkuvasti sekä systemaattisesti rikkonut omia sääntöjään?
Miten Suomen valtiovarainministeri saattoi hyväksyä ensimmäisen tukipakettipäätöksen, jossa hyväksyttiin talletussuojan murtuminen?
Miksi sijoittajavastuuta ei ulotettu Kyproksen valtionvelkakirjoihin sijoittaneisiin?
Oletteko selvittäneet, paljonko rahaa katosi Kyproksen pankkien ulkomaisista sivukonttoreista, kun kyproslaiset jonottivat kahdensadan euron maksiminostojaan pankkiautomaateilla Kyproksen saarella?
Eikö olisi oikein, että ensin selvitetään, tuemmeko rahanpesijöitä, ennen kuin paketti myönnetään?
Miten olette varmistaneet, että Kypros pystyy maksamaan velkansa takaisin, kun maan velka on jo nyt 89,7 % sen bruttokansantuotteesta, ja nyt maksettava 10 miljardin tukipaketti on kokoluokaltaan 60 % maan bruttokansantuotteesta?
---
Välikysymyskeskustelu kesti kello 21.10 asti. Tässä keskustelussa käytettiin puheenvuoroja Kyproksen tukemisesta osana euroalueen talouskriisiä kaiken kaikkiaan lähes puolistoistasataa eli 149 kappaletta. Se ei siis suinkaan ollut turha kysymys! Äänestys on perjantain istunnon aluksi.
Timo Soini esitti erinomaisen puheensa lopuksi hallitukselle kiusallisia kysymyksiä:
Aiotteko jatkossakin olla täysin piittaamaton siitä tosiasiasta, että EU on jatkuvasti sekä systemaattisesti rikkonut omia sääntöjään?
Miten Suomen valtiovarainministeri saattoi hyväksyä ensimmäisen tukipakettipäätöksen, jossa hyväksyttiin talletussuojan murtuminen?
Miksi sijoittajavastuuta ei ulotettu Kyproksen valtionvelkakirjoihin sijoittaneisiin?
Oletteko selvittäneet, paljonko rahaa katosi Kyproksen pankkien ulkomaisista sivukonttoreista, kun kyproslaiset jonottivat kahdensadan euron maksiminostojaan pankkiautomaateilla Kyproksen saarella?
Eikö olisi oikein, että ensin selvitetään, tuemmeko rahanpesijöitä, ennen kuin paketti myönnetään?
Miten olette varmistaneet, että Kypros pystyy maksamaan velkansa takaisin, kun maan velka on jo nyt 89,7 % sen bruttokansantuotteesta, ja nyt maksettava 10 miljardin tukipaketti on kokoluokaltaan 60 % maan bruttokansantuotteesta?
keskiviikko 10. huhtikuuta 2013
Sata poissa äänestyksestä
Taas saatiin päivän uutinen eduskunnasta, tasan 100 poissa pöydällepanoäänestyksestä. Kun oikeuskansleri Jonkkaa aamupäivällä paheksui hallituksen eduskunnalle antamaa kuntajakolain muuttamista, niin lakiesitys oli lähetekeskustelussa suuressa salissa, jossa äänestettiin pöydällepanemisen ajankohdasta. Poissaolollaan loisti siis tasan 100 kansanedustajaa, jo istunnon alussakin oli poissa 56. Moni on kyllä aivan laillisestikin matkoilla, mm. Pohjoismaiden neuvosto on koolla parast´aikaa.
Pöydällepanoäänestyksen voittivat hallituspuolueiden edustajat 60-39 eli asia laitettiin pöydälle seuraavaan istuntoon eli vartin päästä aloitettiin uusi istunto. Me oppositio olisimme laittaneen asian pöydälle keskiviikon 24.4. istuntoon. Satakunnan yhdeksästä kansanedustajasta meitä oli paikalla vain kolme, itse äänestin pitemmän pöydällepanon puolesta, seuraavaan istuntoon asian äänestivät Sauli Ahvenjärvi ja Jari Myllykoski.
Välikysymyskeskustelu on seuraavana keskiviikkona 17.4. Kuntajakolakia olisi sitten käsitelty seuraavana keskiviikkona.
Tänään päätin muuten istunnon varttia aikaisemmin kuin eilen eli tasan kello 22.
Niin, jotta kyllä täällä töitäkin tehdään, jota jotkut näyttävät epäilevän, pääseehän täällä vähälläkin, mutta valiokunnat teettävät töitä aamupäivät ja sitten iltapäivisin on istunnot, joissa halukkaat voivat puhua ja kuten näkyy, istunnot voivat jatkua myöhäänkin.
Pöydällepanoäänestyksen voittivat hallituspuolueiden edustajat 60-39 eli asia laitettiin pöydälle seuraavaan istuntoon eli vartin päästä aloitettiin uusi istunto. Me oppositio olisimme laittaneen asian pöydälle keskiviikon 24.4. istuntoon. Satakunnan yhdeksästä kansanedustajasta meitä oli paikalla vain kolme, itse äänestin pitemmän pöydällepanon puolesta, seuraavaan istuntoon asian äänestivät Sauli Ahvenjärvi ja Jari Myllykoski.
Välikysymyskeskustelu on seuraavana keskiviikkona 17.4. Kuntajakolakia olisi sitten käsitelty seuraavana keskiviikkona.
Tänään päätin muuten istunnon varttia aikaisemmin kuin eilen eli tasan kello 22.
Niin, jotta kyllä täällä töitäkin tehdään, jota jotkut näyttävät epäilevän, pääseehän täällä vähälläkin, mutta valiokunnat teettävät töitä aamupäivät ja sitten iltapäivisin on istunnot, joissa halukkaat voivat puhua ja kuten näkyy, istunnot voivat jatkua myöhäänkin.
keskiviikko 13. helmikuuta 2013
Aiheellinen talouspoliittinen välikysymys
Yhdessä vasenryhmän Mustajärven ja Yrttiahon kanssa tekemämme välikysymys
kirvoitti 153 puheenvuoroa, joista perussuomalaisille lankesi 4. Alun kolmatta
tuntia kestäneessä debatissa oli tasan sata puheenvuoroa, joista
perussuomalaiset saivat 26, joten hyvin olimme esillä. Itse johdin keskustelun
loppuosan eli kello 19.00-21.35.
Asiahan koski hallituksen talous- ja teollisuuspolitiikkaa, mutta alkusysäys oli tietenkin Turun STX-telakan menettämä loistoristeilijätilaus, joka valui saman omistajan Ranskan telakalle. Keskustelu koski erityisesti telakkateollisuutemme tilaa, ja jo aiemmin päivällä talousvaliokunnassa saadun sovun mukaisesti oltiin yksimielisiä siitä, että valtiovalta voi mennä mukaan telakkateollisuuden pelastustalkoisiin.
Keskustelu laajeni myös koko harjoitettavaan talouspolitiikkaan, jossa kaivataan elvyttävää ja siten työllistävää otetta, jotta miinusmerkkiseksi kääntynyt kauppatasevajeemme saataisiin takaisin vientiylijäämäiseksi, sillä viennistähän me elämme ja saamme hyvinvointivaltion tarvitsemia tuloja. Paljon emme saaneet vastauksia kysymyksiimme:
Jatkaako hallitus nykyisellä linjallaan, vaikka hallitusohjelman keskeiset talouspoliittiset tavoitteet karkaavat ja uusimmat tieteelliset tutkimukset asettavat vyönkiristykseen nojaavan talouspolitiikan tehon kyseenalaiseksi,
mihin toimiin hallitus ryhtyy talouskasvun edellytysten parantamiseksi,
mihin toimiin hallitus ryhtyy vientisektorimme kilpailukyvyn parantamiseksi,
miten hallitus aikoo puolustaa suomalaista työtä,
onko hallitus valmis turvaamaan TUI 1 ja TUI 2-risteilyalusten rahoituksen tarvittaessa esimerkiksi valtion pääomasijoituksella STX Finlandiin,
kykeneekö hallitus asettamaan omistajapolitiikassa ideologian sivuun ja tekemään käytännöllistä ja isänmaallista omistajapolitiikkaa ja
miten hallitus aikoo turvata huoltovarmuudelle tärkeän kotimaisen ruudintuotannon?
Hallituksen luottamuksesta äänestetään sitten perjantain istunnossa kelo 13.
Asiahan koski hallituksen talous- ja teollisuuspolitiikkaa, mutta alkusysäys oli tietenkin Turun STX-telakan menettämä loistoristeilijätilaus, joka valui saman omistajan Ranskan telakalle. Keskustelu koski erityisesti telakkateollisuutemme tilaa, ja jo aiemmin päivällä talousvaliokunnassa saadun sovun mukaisesti oltiin yksimielisiä siitä, että valtiovalta voi mennä mukaan telakkateollisuuden pelastustalkoisiin.
Keskustelu laajeni myös koko harjoitettavaan talouspolitiikkaan, jossa kaivataan elvyttävää ja siten työllistävää otetta, jotta miinusmerkkiseksi kääntynyt kauppatasevajeemme saataisiin takaisin vientiylijäämäiseksi, sillä viennistähän me elämme ja saamme hyvinvointivaltion tarvitsemia tuloja. Paljon emme saaneet vastauksia kysymyksiimme:
Jatkaako hallitus nykyisellä linjallaan, vaikka hallitusohjelman keskeiset talouspoliittiset tavoitteet karkaavat ja uusimmat tieteelliset tutkimukset asettavat vyönkiristykseen nojaavan talouspolitiikan tehon kyseenalaiseksi,
mihin toimiin hallitus ryhtyy talouskasvun edellytysten parantamiseksi,
mihin toimiin hallitus ryhtyy vientisektorimme kilpailukyvyn parantamiseksi,
miten hallitus aikoo puolustaa suomalaista työtä,
onko hallitus valmis turvaamaan TUI 1 ja TUI 2-risteilyalusten rahoituksen tarvittaessa esimerkiksi valtion pääomasijoituksella STX Finlandiin,
kykeneekö hallitus asettamaan omistajapolitiikassa ideologian sivuun ja tekemään käytännöllistä ja isänmaallista omistajapolitiikkaa ja
miten hallitus aikoo turvata huoltovarmuudelle tärkeän kotimaisen ruudintuotannon?
Hallituksen luottamuksesta äänestetään sitten perjantain istunnossa kelo 13.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)