lauantai 18. syyskuuta 2021

Kiitos, kiitos

Kiitos, kiitos ylenpalttisista synttärionnentoivotuksista, vaikken vielä täyttänyt paljon mitään verrattuna esimerkiksi siihen, kun sain sekä syntymäpäivänäni eilen 17.9. kuin myös tänään 18.9. käydä viemässä Sotaveteraanien onnittelukukat kahdelle 100 vuotta täyttäneille veteraanien leskille. Tuntuu vaan ihmeelliseltä, kun pääsin katsomaan näitä tulleita onnitteluita vasta myöhään iltayöstä, kun päivä oli niin täynnä ohjelmaa, niin ei päässytkään näkemään kuin viimeiset noin 500 onnittelua, aikaisempia ei enää tavoita mistään, ei ainakaan meikäläisen nettitaidoilla. Pitää vaan yhtyä Väinö Malmivaaran Siionin virren sanoin kiittämään: Kiittäisimme armostasi, jonka annoit, Herramme, mutta kuinka kiitostasi mykkäraukat veisaamme? Katso, Herra, nääntyneihin. Uudeksi luo mielemme. Kerran kiitossäveleihin vielä taipuu kielemme.

perjantai 17. syyskuuta 2021

Synttäripäivä

Roktähti Juissi LäskinenTunnin Lenkki 6 t · Tänään lenkkiä veti kuvassa näkyvä syntymäpäiväänsä viettävä urheilijanuorukainen. Tasan tuntiin pisteltiin kuusi kilometriä ja mukana oli kymmenkunta reippailijaa. Unto Vuorinen Ylläpitäjä Onnea vielä, porukalla toki ennen lenkkiä onnittelulaulut lurautimme päivänsankarille. Juissi Läskinen laittoi mukaan vanhan kuvan: Olin kuvanottohetkellä Helsingissä Suomen Suurkisoissa 12 -vuotiaana poikien yhteisvoimistelussa satojen muiden kanssa, jonka voimisteluohjelma suunnittelija ja johtaja oli voimistelunopettajamme Paavo Kahma ja säestäjänä toimi Liisa Mattila-Oukari, molemmat siis Kankaanpäästä. Ja meitä Kankaanpään Yhteislyseon oppilaita oli runsaasti eri ryhmien yhteisvoimisteluissa😊 Vuosi kokonaista 1956!

torstai 16. syyskuuta 2021

Rata aina Aasian rannikolle asti

Tärkeä poikkisuomen yhteys, jota on jatkettavissa halki Venäjän aina Aasiaan meren rantaan asti ja villeimmissä suunnitelmissa jopa Beringin salmen yli Pohjois-Amerikan mantereelle!😘 Jari Koskela on käyttäjien Pasi Viitasalo ja Janne Laine seurassa 12 t · Tänään oli tapaaminen Savonlinnan kaupunginjohdon kanssa. Keskusteltiin koko Suomelle tärkeästä kehäradasta Pori-Haapamäki-Parkano-Savonlinna-Parikkala-välillä. 0 kommenttia

keskiviikko 15. syyskuuta 2021

Eero Huovisen Äitiä ikävä

Luin kurssitoverini vuosi sitten ilmestyneen viimeisimmän kirjan Äitiä ikävä. Todella koskettava syvimpiä tuntoja rehellisesti avaava teos. Ei syyttä ole valittu Kotimaa-lehdessä vuoden kirjaksi. Kirjahyllystäni löytyy kolmetoista Huovisen kirjoittamaa kirjaa, lisäksi hänelle julkaistu 60-vuotisjuhlakirja sekä Jaakka Tapanisen hänestä tekemä lähikuva-kirja. Kaikissa on myös hänen tekijän nimikirjoituksensa. Äitiä ikävä WSOY. Äitiä ikävä Voiko mikään täyttää äidin jättämää aukkoa? Helsingin emerituspiispa Eero Huovinen palaa lapsuuteensa ja varhain kuolleen äitinsä muistoon riipaisevan kauniissa muistelmateoksessaan.Eero Huovinen oli yhdeksänvuotias, kun hänen äitinsä kuoli. Kuolema oli perheelle järkyttävä isku. ...

tiistai 14. syyskuuta 2021

Johtavien oppositiopuolueiden johtajat

POLITIIKKA Orpo ja Purra ottivat yhteen – "Seuraava hallitus joutuu tekemään päätöksiä, joiden rinnalla Sipilän kikyt kalpenevat" Kokoomus ja perussuomalaiset ovat yhtä mieltä velkaantumisen lopettamisesta, mutta eri mieltä keinoista. Mika Lehto Iltasanomat 12:21 PUHEENJOHTAJAT Petteri Orpo (kok) ja Riikka Purra (ps) mittelivät keskenään noin tunnin politiikan toimittajien tilaisuudessa. Yhtä mieltä oppositiojohtajat eivät olleet juuri mistään muusta kuin veronalennusten ja velkaantumisen hillitsemisen tarpeesta. Kiivainta keskustelua Purra ja Orpo kävivät siitä mistä puolueet ovat yhtä mieltä: velkaantumisen hillitsemisestä. Purran mielestä julkinen sektori on paisunut, mutta hoitajista ja opettajista ei voi leikata. – Se, että voisimme priorisoida oleellisia osia kuten hoitajia ja sote-palveluita, se edellyttää, että rahaa on otettava jostain pois, Purra sanoi. Perussuomalaiset on perinteisesti halunnut leikata maahanmuutosta ja kehitysavusta. Oppositiojohtajilta ei saatu selkeitä vastauksia siitä, mistä puolueet ovat valmiita leikkaamaan. ORPO halusi menokuria jo nyt. – Talouskasvu on nyt todella vahvaa, tosin se on hitainta EU:n maista. Se, että hallitus ottaa tässä tilanteessa lähes 7 miljardia velkaa, kun talous kasvaa, sitä vastustamme. Siihen tarvitaan monia toimia. Yksi niistä on menokuri. – Nyt näyttää, että hallituksella on ollut rahaa kaikkeen. Budjetin loppusumma on noussut tämän hallituksen toimesta jo 8 miljardilla. Se on käsittämätön summa. Ei Suomen ongelmia voi ratkaista jatkuvasti lisää velkaa ottamalla, Orpo sanoi. Purra piikitteli kokoomusta leikkausinnosta. – Kyllä leikkaukset ovat niitä, millä kokoomus eteenpäin lähtee. Ne sitten piilotetaan johonkin muuhun. Me näemme, että julkisen sektorin tiivistämisellä - ei sillä että otetaan hoitajista tai opettajista - vaan otetaan niistä tehtävistä, jotka eivät ole kaikkein tärkeimpiä, Purra totesi. Orpo ei kertonut, mistä kokoomus olisi ensi vaalikaudella valmis leikkaamaan. – Kyllä seuraava hallitus joutuu tekemään leikkauksia tähän ylettömään velkarahan jakamiseen, jota tällä hetkellä on harjoitettu. Siksi se on vastuutonta. Vasemmistohallituksessa tiedetään, että nämä kulutusjuhlat loppuvat jossain vaiheessa. – En tiedä, onko tässä maassa kauhean monta, joka ei uskoisi siihen, että kokoomus pystyy tarvittaessa myös leikkaamaan. Ensin haluamme lisää tuloja, lisää työtä suomalaisille, vähemmän veroja, jotta ei tarvitsi leikata ainakaan niistä kaikkein tärkeimmistä, Orpo totesi. Perussuomalaisten Purra oli varma, että seuraava hallitus joutuu leikkaamaan. Sosiaaliturvasta perussuomalaiset ei ole valmis leikkaamaan. – Olen varma, että seuraava hallitus joutuu tekemään vaikeita päätöksiä. Uskoisin, että Sipilän kauden kikyt jäävät kalpenemaan näiden rinnalla. – Perussuomalaiset ei kannata sosiaaliturvan leikkauksia. Esimerkiksi työn veron alennuksilla ihmisten käteen jäävät rahat kasvavat. Se helpottaa työn kannustimia siellä matalimmilla palkka-asteilla, joissa sosiaaliturva kilpailee työn kanssa, erityisesti kalliin asumisen alueella, Purra sanoi. ESIMERKIKSI myös asumistuen rukkaamisen tarpeesta ja sosiaaliturvan remontista puolueet olivat yhtä mieltä. Konkreettisia keinoja ei oppositiojohtajat eivät nyt esittäneet vaan pyörittelivät asiaa. Asumistukimenot ovat kymmenessä vuodessa kaksinkertaistuneet ja ovat nyt 2,3 miljardia euroa vuodessa. Kokoomuksen mielestä ihmisiä pitäisi velvoittaa enemmän ottamaan työtä vastaan, perussuomalaiset ei tästä innostu. – Perussuomalaisille sellaiset työllisyystoimet, jossa olisi myös velvoittavuutta, jotkut kepiksi kutsuvat, eivät teille käy. Tarvitaan sen tyyppisiä, Orpo totesi. – Jos kokoomus esittää, että pienempituloisia pitää kepittää työmarkkinoille, ja meillä rajat vuotavat niin, että sieltä tulee koko ajan kilpailevaa työntekijäpopulaatiota - tämä kokonaisuus ei toimi. Mahdollisia työmarkkinareformeja ja sosiaaliturvan velvoittavuutta lisääviä toimia - ne täytyy yhdistää maahanmuuttopolitiikkaan, Purra vastasi. – Ei hyvänen aika työperäinen maahanmuutto ja sosiaaliturvan uudistukset, eihän ne nyt ole..., Orpo sai sanottua. – Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajataustaisten osuus asumistukimenoista on valtava ja se kasvaa koko ajan. Ettekö te tähän halua puuttua, Purra kyseli. – Totta kai haluamme, että ihmisillä on töitä ja työlään tulee toimeen, ja halumme keventää työn verotusta, jotta työtä kannattaa ottaa vastaan ja maksaa vuokria, Orpo vastasi. MAAHANMUUTTOKYSYMYS on tunnetusti perussuomalaisille merkittävä asia. Kokoomus kannattaa vahvasti työperäisen maahanmuuton lisäämistä, perussuomalaiset vastustaa määrittelyjensä mukaan haittamaahanmuuttoa. Kokoomuksen oassa maahanmuutto-ohjelmassa puhuttiin kantasuomalaisista, ja puolue ei pitänyt sanavalintaa parhaana mahdollisena. Orpon mukaan maahanmuutosta pitäisi puhua reilusti. – Miten me saamme Suomeen tuhansia ja tuhansia työperäisesti maahan tulevia, miten me suhtaudumme kansainvälisyyteen? Tarvitsemme kansainvälisyyttä, jotta Suomi pärjää, ja miten voimme auttaa ihmisiä hädässä ja maailman kriisitilanteissa? – Samaan aikaan pitää pystyä keskustelemaan siitä, mitä haasteita maahanmuuttoon liittyy. Verotus,koulutus, kannusteet on yksi olennainen elementti tässä kysymyksessä, ihan samalla tavalla kuin Suomessa asuvien osalta. Tosin monen osalta sosiaaliturva ei kannusta ottamaan töitä vastaan, verotus ei kannusta ottamaan työtä vastaan. Kokoomus hakee koko järjestelmän uudistuksia, Orpo totesi. Purra ei halunnut ottaa kantaa siihen, kuka on suomalainen ja missä vaiheessa maahanmuuttajasta tulee suomalainen. – Henkilö voi määrittää sen itse ruksimalla oman äidinkielensä. Vieraskielinen on niin kauan kuin maistraatin tiedoissa lukee, että henkilö on vieraskielinen. Ihmisellä on mahdollisuus päättää Suomeen muutettuaan, että hänen lapsensa on suomenkielinen, henkilö on opetellut suomen ja integroitunut yhteiskuntaan. – Miten etnisesti tai kulttuurisesti on suomalainen, se ei liity tähän keskusteluun lainkaan ja sillä ei ole tekemistä maahanmuuttopoliittisten linjaustemme kanssa, Purra kertoi. Purra väisti kysymyksen, voiko suomalainen voi olla vain suomen- tai ruotsinkielinen. – Pyrimme meidän maahanmuuttopolitiikassa minimoimaan sellainen siirtolaisuuden, joka on meille haitallista, taloudelliselta tai muulta kannalta. Me emme ota kantaa sen suhteen, minkä malaalaiset Suomessa saavat oleskella. Se on täysin toissijainen keskustelu, Purra totesi. Oppositiojohtajien väittely Orpo vahvisti jälleen haluavansa jatkaa kokoomuksen puheenjohtajana ja olevansa valmis pääministerin tehtäviin seuraavalla vaalikaudella. Kokoomuksella on puoluekokous ensi kesänä ja eduskuntavaalit pidetään huhtikuussa 2023.

maanantai 13. syyskuuta 2021

Punertaa marjat pihlajan

Kotipihan pihlaja vielä kukoistuksessa ennen lintulauman puhdistusoperaatiota! Kuva fb-sivullani! Ja niitä riittää ja ehkä niiden marjarunsauden vuoksi omenat ovat tänä syksynä täysin madottomia!

sunnuntai 12. syyskuuta 2021

Meistä pidetään huolta

Jumalan huolenpito Jeesus opettaa, että Jumalaan uskovan ihmisen ei tarvitse kantaa murhetta kaikesta mahdollisesta. Taivaallinen Isä pitää hänestä huolen ja auttaa häntä etsimään sitä, mikä on tärkeintä: Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan. Näin Jumala vapauttaa hänet tekemään hyvää lähimmäisilleen. Kristitty muistaa Jeesuksen sanat ”Autuaampi on antaa kuin ottaa”. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Jumala, Isämme ja Luojamme. Sinä pidät huolen kaikista luoduistasi. Auta meitä jättämään pienet ja suuret murheemme sinulle ja ottamaan jokainen uusi päivä vastaan sinun lahjanasi. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Jeesus Kristus, sinä olet opettanut, ettemme voi murehtimisella lisätä elämämme päiviä. Vapauta meidät kantamasta turhia taakkoja ja auta elämään tätä päivää Jumalan lapsen huolettomuudessa. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 3 Kaikkivaltias Jumala, taivaallinen Isämme. Sinä pidät huolta kaikista luoduistasi. Sinä ruokit taivaan linnut ja puet kedon ruohon, sinä annat meille, lapsillesi, mitä tarvitsemme. Hyvyytesi ja rakkautesi tekee elämästämme elämisen arvoisen. Herätä meidät Henkesi avulla etsimään ennen kaikkea sinun valtakuntaasi ja vanhurskasta tahtoasi. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 4 Pyhä Jumala. Me tavoittelemme onnea kuin tuulta, etsimme ja kokoamme aarteita, jotka yhtäkkiä saattavat kadottaa arvonsa. Korostamme omaa viisauttamme, vaikka tietomme ulkopuolella on paljon salattua ja tutkimatonta. Jumala, anna meille nöyryyttä, kyselevää mieltä ja ymmärrystä, niin että valitsisimme sen, mikä on meille hyväksi nyt ja ikuisesti. 5 Jumalamme ja Isämme. Mekin tarvitsemme välillä koetuksen aikoja niin kuin israelilaiset erämaassa. Sinä annoit heille ruokaa vain yhtä päivää varten kerrallaan, jotta he olisivat oppineet luottamaan sinuun. Sinä tiedät, kuinka vaikeaa meidän on elää vain päivä kerrallaan. Tekee mieli rakentaa varastoja pahan päivän varalle. Kiitos, kun välillä opetat meille, ettei mikään ole itsestään selvää. Opeta meitä kääntymään kaikissa asioissa sinun puoleesi. Kuule rukouksemme Jeesuksen tähden.

lauantai 11. syyskuuta 2021

Taas mitaleita polkujuoksusta

Kankaanpään Urheilijoiden Pojat toi polkujuoksusta kaksi joukkuehopeaa sekä henkilökohtaisesti Veli-Pekka Vänni kultaa M60 ja Reijo Hannukainen hopeaa M65. Kilpailut järjesti LahtiSport Nastolassa. Itse parturin lyhennettyä aamulla tukkaa oltiin päivällä 5-vuotiaiden kaksosten synttäreillä ja sen päälle 50-vuotiskakkukahveilla vaikken kahvia juokkaan😘 Eilen toimituskeskustelu päivällä, tunnin lenkin päälle ajoin vielä ruohoa, kun viikonlopuksi on luvattu sateita!

perjantai 10. syyskuuta 2021

Purra asialla A-talkissa

Politiikka Pääministeri Sanna Marinin ja valtiovarainministeri Annika Saarikon mukaan kunnianhimoiset ilmastotoimet ja vihreä talous luovat Suomeen uutta työllisyyttä. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti, että ilmastotoimet vaikuttavat myös toiseen suuntaan ja että jotkut työpaikat saattavat jopa vähentyä. – Jotkut hyötyvät ja jotkut joutuvat maksamaan, Purra sanoi eilen Ylen A-Talkissa. Pääministeri Sanna Marinin johtama hallitus sai torstaina aikaiseksi luonnoksen Suomen valtion ensi vuoden budjetiksi. Esityksen alijäämä on huimat 6,9 miljardia euroa. Valtion velkaantuminen on silti viime päivinä jäänyt vähemmälle huomiolle verrattuna otsikoihin keskustan ja vihreiden kiistelystä 0,2 megatonnin hiilipäästöistä. Julkista taloutta vahvistavat, pitkään kaivatut työllisyystoimet hallitukselta jäivät jälleen tekemättä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra ihmetteleekin, miksi hallitus ei keskittynyt vahvemmin talouden ja työllisyyden haasteiden ratkaisuun. Purra katsoo, että hallitus on vain siirtänyt ongelmia eteenpäin. – Säätytalolla käytiin ilmastoneuvotteluita tilanteessa, jossa alijäämää on seitsemän miljardia ja velka kasvaa. Hallitus on lukkiutunut hiilineutraalisuustavoitteeseen ja se sitten vaikuttaa budjettikäsittelyihin. Tietyllä tapaa hallitus näyttäisi olevan vihreän varauman vanki, Purra sanoi eilen Ylen A-talkissa. Marinilta taas tyhjiä korulauseita Pääministeri Marinin mielestä ilmastotoimet ovat ”iso asia” Suomen talouden ja työllisyyden kannalta. Marinin mielestä tulevaisuuden työpaikat ”rakentuvat vihreään talouteen”. – Suomen on tehtävä kunnianhimoisia ilmastotoimia, jotta myös yritykset voivat luottaa siihen, että Suomi on vakaa, eteenpäin kulkeva yhteiskunta. Minä seison ylpeästi neuvotellun kokonaisuuden takana, Marin korulausui. Purra huomautti pääministerille yksioikoisesta lähestymistavasta asiaan. – Myös ilmastotoimet vaikuttavat toiseen suuntaan. Jotkut hyötyvät ja jotkut joutuvat maksamaan enemmän. Samaan aikaan tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat Suomen kilpailukykyyn, autoilijoiden kustannuksiin ja maakunnissa asuviin ihmisiin. – Kolikolla on aina kaksi puolta. Toiselta puolelta voidaan katsoa, että ilmasto-osaamisella saadaan uusia työpaikkoja, toiselta puolelta jotkut työpaikat saattavat vähentyä. Talous- ja työllisyyspolitiikassa pitäisikin aina katsoa kokonaisuutta, Purra sanoi. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah oli samoilla linjoilla ja kuvasi hallituksen jääneen vihreiden panttivangiksi. Essayah harmitteli myös työllisyystoimien lykkäämistä. – On hälyttävää, että hallituksen kaikkein tärkein tavoite, työllisyysasteen nostaminen, on jäänyt jumiin yhdelle puolueelle ja sen ilmastotavoitteille. Tuntuu jo siltä, että hallituksen iso kuva on hävinnyt. – Jälleen kerran julkista taloutta vahvistavat työllisyystoimet siirtyivät eteenpäin, Essayah sanoi. Ilmastopolitiikassa joku maksaa aina Purra totesi, että vihreät ovat antaneet määrittelyvaltaa ilmastoasiantuntijoille, joilla ei kuitenkaan ole näkemystä valtion kokonaisbudjettiin saati siihen, mihin muuhun kuin ilmastotoimiin rahaa voidaan laittaa. – Näyttää siltä, että mikäli päästötavoitteisiin ei päästä, kuten itse pidän todennäköisenä, niin ilmastopaneeliko sitten keväällä saa kertoa, paljonko ilmastopolitiikkaan laitetaan lisäresursseja. Ne ovat sitten pois jostain muualta. – Ilmastopolitiikassa ei oikein ole muita vaihtoehtoja kuin että joku maksaa enemmän: joko veronmaksaja, autoilija tai joku muu yksittäinen taho. Näin se vain tulee olemaan. Samaan aikaan Suomen kilpailukyky heikkenee muihin maihin nähden. Tämä on haitallista politiikkaa. Purra linjasi, että perussuomalaiset ei ole sitoutunut hiilineutraalisuustavoitteeseen, joka on kunnianhimoisempi kuin Suomen kilpailijamailla ja EU:lla keskimäärin. Suomalaiset osaajat eivät kelpaa Marinille Suomessa on satoja tuhansia ihmisiä työtä vailla ja monet vajaatyöllistettyjä. Tästä huolimatta pääministeri Marin pitää kiinni näkemyksestään, jonka mukaan Suomeen on tuotava lisää työntekijöitä Suomen ulkopuolelta. Marin ei eilen A-Talkissa sanonut sanaakaan Suomessa jo olevien työttömien työllistämisestä, vaan hehkutti työperäisen maahanmuuton puolesta. – Hallitus keskittyy työperäisen maahanmuuton lisäämiseen. Me tarvitsemme tänne osaajia ja työntekijöitä ja ihmisiä, jotka pitävät huolta tästä yhteiskunnasta, Marin intoili. Suomalaisista osaajista pääministeri ei sanonut sanaakaan. Valtiovarainministeri Annika Saarikko komppasi pääministeriä. Saarikon mukaan työvoimapula pienenee työperäisellä maahanmuutolla. Saarikko vihjasi, että työvoimaa tarvitaan myös ”muualta”. Työllisyyttä vauhditettava veronalennuksilla Purra ihmetteli Marinin ja Saarikon näkemyksiä työperäisen maahanmuuton paisuttamisesta ja toimista sen eteen. – Ei tänne ole tulossakaan koulutettua työvoimaa tai startup-yrittäjiä, koska Suomi ei ole erityisen houkutteleva kohdemaa esimerkiksi palkkapolitiikan vuoksi. EU:ssa myös monet muut maat kilpailevat näistä ihmisistä. – Prosessien helpottaminen ja pikakaistat eivät siis tuo Suomeen osaajia ja korkeakoulutettuja ihmisiä, päinvastoin. Suomen sosiaaliturvajärjestelmä houkuttelee lähinnä sellaisia ihmisiä, joiden vaikutus julkiselle taloudelle ei ole positiivinen. Perussuomalaiset pyrkisi vahvistamaan työllisyyttä veronalennuksilla, jolloin työn vastaanottaminen olisi kannattavampaa. Purra huomautti, että veronalennukset samalla vahvistavat ostovoimaa ja talouden dynamiikkaa. Miksei asioita korjata Suomessa? Purra esitti, että työperäiseen maahanmuuttoon keskittymisen sijaan tulisi asioita korjata Suomessa. – Tärkeintä on kohdistaa kaikki toimet niin, että yrityksillä on mahdollisuudet laajentua, investoida ja palkata työvoimaa niin, että Suomeen syntyy uutta työtä. Purra nosti esille myös koulutuspolitiikan merkityksen. – Meillä on paljon nuoria, jopa korkeakouluissa, joiden tulevaisuudennäkymät ovat epäselviä. Moni ei tiedä, tuleeko saamaan koulutustaan vastaavaa työtä. Myös ammattikoulutusjärjestelmässä on tyhjäkäyntiä, koska ihmisiä koulutetaan aloille, joilla he eivät välttämättä kelpaa yrityksiin töihin riittämättömän osaamisen vuoksi. – Toivoisin valtiolta vastuuta koulutuspolitiikan kohdentumisesta. Meidän pitäisi huolehtia siitä, että meidän oma koulutuspolitiikkamme tuottaa niitä osaajia. Tämä ei liity vain korkeakoulutettuihin ihmisiin vaan myös siihen, että ammattikoulutusjärjestelmästä tulee ihmisiä, jotka osaavat tehdä ne työt, joihin heidät on koulutettu. SUOMWN UUTISET

torstai 9. syyskuuta 2021

Wanhat valokuvat

Koko korona-ajan kokoontumiskiellossa oleva Wanhat valokuvat aloitti nyt kahdenkymmenen hengen voimin säännöllisen kuukausikokoontumisensa museoamanuenssi Anu Fossin johdolla. Paljon jopa vuosisadan vanhoja kuvia, joista ei juuri ketään voinut enää tuntea, mutta myös uudempia kuvia nähtiin. Uudemmista sitten tunnettiinkin melkomoisesti immeisiä!

keskiviikko 8. syyskuuta 2021

Jännää lentistä

LENTOPALLO Turkki on lyöty! Suomi voitti huikaisevan lento­pallo­trillerin Tampereella – neljännes­välierässä vastaan asettuu hallitseva maailmanmestari Ilta-Sanomat seurasi hetki hetkeltä Suomen ja Turkin ottelua, viimeistä EM-alkulohkon peliä Tampereen Hakametsässä. Jännää lentistä Suomen hakkurilla Urpo Sivulalla (vas.), liberolla Lauri Kermisellä sekä Sauli Sinkkosella (takana) oli hymy herkässä, kun Turkki oli kaadettu Hakametsän hurmiollisessa keskiviikkoillassa. KUVA: LEHTIKUVA IS 19:48 | Päivitetty 22:52 SUOMI kohtasi keskiviikkona lentopallon miesten EM-kisoissa Tampereen Hakametsässä Turkin. Kyseessä oli Suomen viimeinen alkulohkon ottelu. Suomen ja Turkin ottelusta muodostui huima trilleri, jossa pelin hallinta vaihteli voimakkaasti. Lopulta peli venyi viidenteen erään, jonka Suomi voitti. Loppulukemat Suomelle 3–2 (25–17, 16–25, 27–29, 25–18, 15–13). Suomi sijoittui lopulta alkulohkossa neljänneksi. Lohkon voitti Hollanti, Venäjä oli kakkonen ja Turkki kolmas. Suomen taakse jäivät Espanja ja Pohjois-Makedonia, joten Suomi etenee lohkosta pudotuspeleihin. Suomi voitti alkulohkossa Turkin, Espanjan ja Pohjois-Makedonian, hävisi Venäjälle ja Hollannille. Suomi matkustaa nyt Puolan Gdanskiin, jossa lauantaina neljännesvälierässä vastaan asettuu isäntä Puola. Puola on ottelussa selkeä ennakkosuosikki, sillä lajin suurmaa on voittanut kahdet edelliset MM-kisat, 2014 ja 2018

tiistai 7. syyskuuta 2021

Purra budjettiriihestä

Riikka Purra 5 t · Hallitus on taas kokoontunut budjettineuvotteluihinsa, joita teatteriksikin kutsutaan. Yllätyksettömästi esitys tiivistyy muun muassa sen ympärille, onko karmean velkatilanteen ja pahenevan kestävyysvajeen keskellä riihessä enemmän kyse ilmastosta vai pakolaisista. Lopputulos saattaa toki olla, että valintaa ei voida tehdä, vaan molemmissa vaaditaan yhtä suurta "kunnianhimoa". Sen jäljiltä suomalainen veronmaksaja itkee yhä katkerammin. Hallituksen vaihtoehtoistaloustieteen edustajat ovat viime päivinä tehneet kaikkensa vakuuttaakseen äänestäjät siitä, että velan määrällä ei ole väliä ja että parasta on jatkaa kestävyysvajeen kasvattamista. Jos taikurin hattu tyhjenee, keskustelun voi aina siirtää ihmisoikeuksiin ja hiilineutraaliuteen. "Uskottava ilmastopaketti", jota vihervasemmisto nyt vaatii, tarkoittanee yksinkertaisesti mahdollisimman paljon lisää kustannuksia ja taakkaa veronmaksajalle. Autoilun ja asumisen hinta, ruoan hinta, muun liikkumisen hinta, yrittämisen hinta, teollisuuden hinta - kaikki ylös. Tämän kaiken taustalla vaanii vielä EU:n ilmastopaketti, joka mahdollistaa suomalaisten rahan ryöväämisen muiden maiden asukkaiden hyväksi. Toissijaista "uskottavassa ilmastopaketissa" on se, onko toimilla minkäänlaista vaikutusta itse ilmastonmuutokseen. Koska eihän niillä ole. Ja oikeastaan ihan sama juttu pakolaisten kanssa. Kiva esitellä lukuja ja esiintyä hyväntekijänä. Mikään ongelma ei tosin ratkea, mutta uusia saadaan vauhdilla aikaiseksi. Siksi me kutsummekin moista toimintaa poseeraamiseksi. Se on tekopyhää ja itsekorostusta. Todellisuudesta vieraantunutta ja niin kovin tyypillistä politiikassa. ⁠

maanantai 6. syyskuuta 2021

Auringonkukkia riittää

Aurinkokukkia on täynnä koko Ruokojärven ja Pohjanmaantien väliset pellot! Otin kuvan, kun ajelin sillä suunnalla Perussuomalainen-lehteä jakamassa!

sunnuntai 5. syyskuuta 2021

Kiitokseen olisi aihetta

15. sunnuntai helluntaista Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika Alppilan kirkon alttari Liturginen väri: vihreä Kaksi alttarikynttilää Näytä virsisuositukset Päivän tunnuskuva Kiitollisuus Tämä pyhä puhuu kiitollisuudesta ja kiittämättömyydestä. Jeesus teki hyvää erityisesti muiden hylkäämille ihmisille. Niistä ihmisistä, joita hän auttoi, vain harvat palasivat kiittämään häntä ja tunnustamaan uskonsa häneen. Toisia kiusasi se, ettei Jeesus toiminut heidän tahtomallaan tavalla, mutta hän halusi tehdä hyvää erotuksetta kaikille. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Jumala, kaiken luoja ja antaja. Elämämme on täynnä ihmeitäsi, mutta me olemme usein liian turtuneita näkemään niitä. Puhdista meidät katkeruudesta, joka on sammuttanut kiitollisuuden. Täytä sydämemme ilolla ja viritä meissä uusi ylistyslaulu. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Kaikkivaltias Jumala. Isällisessä hyvyydessäsi sinä annat meille runsaasti elämän lahjoja. Ja kun vaikeudet kohtaavat, sinä autat meitä kestämään. Suo hyvyytesi herättää meissä rakkautta sinua ja toisiamme kohtaan, ettemme eläisi vain itseämme varten. Auta meitä uskollamme ja elämällämme ylistämään sinua. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 3 Herramme ja Vapahtajamme. Monet sairaat, kärsivät ja ahdinkoon joutuneet huusivat sinulle hädässään: »Jeesus, armahda meitä!» Sinä annoit avun avuttomalle, toivon toivottomalle, elämän kuolleelle. Herra, sinä olet sama eilen ja tänään ja ikuisesti. Ota vastaan meidänkin avuttomuutemme, hätämme ja pelkomme tänä päivänä tässä maailmassa. Armahda meitä! Kiitos siitä, että annat meidän levätä armossasi, kiitos, että parantavan sanasi voima yltää heikkojen toivoksi ja väkevyydeksi. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 4 Taivaallinen Isä, kiitos elämästä, kiitos uskosta. Kiitos siitä, että Jeesus on tehnyt kuolemastakin uuden elämän alun. Jumala, kiitos, että sinä olet – ilman sinua ei meitäkään olisi. Kiitos kiitollisuudesta, joka karkottaa mielemme pimeyden ja kääntää meidät sinun kirkkauttasi kohti.

lauantai 4. syyskuuta 2021

Koukunkulman kävelysilta

Tänään Alahonkajoella ja Koukunkulmalla liikkuessa kävin katsomassa näitä kyliä Karvianjoen yli yhdistävää kävelysiltaa. Ei varmaan ole paljoa käytössä, siksi umpeen kasvanut yhteys sillalle oli. Tuli vaan mieleen, kun nuorena on sillalla käyty ja nyt kun Hirvikankaan sillalla on ajoneuvolla ajo kielletty.

perjantai 3. syyskuuta 2021

Riikka Purra Maaseudun Tulevaisuudessa

Kolumni Riikka Purra Uhkakuvia ja pelolla ratsastamista Kolumni 03.09.2021 Suomessa saa pelotella ainoastaan yhdellä asialla, ja se on ilmastonmuutos. Hälytyskellot soivat ihmiskunnalle. Nyt on viimeinen hetki toimia. Vai etkö halua maailman pelastuvan? Kriisi, katastrofi, tuho, maailmanloppu – kannattaakohan edes aamulla herätä Nuoret, muun väestön ohella, kärsivät mielenterveysongelmista yhä enemmän. Masennus, ahdistus ja vakavat psyykkiset häiriöt lisääntyvät koko ajan. Arvioiden mukaan jopa joka neljäs nuori kärsii mielenterveyden ongelmista, ja erityisesti ongelma on pahentunut 13–17-vuotiaiden kohdalla. Opetusministeri – eli se, jonka työkenttä on kaikkein lähimpänä lapsia ja nuoria – kertoi muutama viikko sitten, että meillä on enää ”muutama yksittäinen vuosi” aikaa saada päästöt selvään globaaliin laskuun. Ministeri, tuore äiti itsekin, siis kertoi, että meillä on enää muutama vuosi aikaa. Mitä sitten tapahtuu? Tuhoudummeko me? Globaalit päästöt nimittäin eivät lähde laskuun muutamassa vuodessa. Monissa ilmastopäästöjen kannalta oleellisissa maissa ne päinvastoin lisääntyvät. Suomi voi vääntää itsensä vaikka kokonaan kiinni ja sammuksiin – globaalit päästöt eivät siltikään vähene. MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA) MAINOS PÄÄTTYY Suomessa ei saa politiikassa pelotella sen paremmin rahan loppumisella kuin siirtolaisvirroillakaan. Ei sovi maalata uhkakuvia katuväkivallasta tai poliisien resursseista. Ei koulujen oppimistulosten laskusta, vanhustenhoidosta tai siitä, että EU etenee liittovaltion suuntaan. Suomessa saa pelotella ainoastaan yhdellä asialla, ja se on ilmastonmuutos. Kansainvälinen malli ihmelasten koululakkoineen ja elokapinoineen ohjaa voimakkaasti. YK:n pääsihteeri väitti IPCC:n uusimman raportin ilmestyttyä, että miljardit ihmiset ovat välittömässä vaarassa. Tämä ei pidä paikkaansa edes kyseisen raportin mukaan, puhumattakaan paneelin ilmastotieteilijöiden varsin kapean profession ulkopuolisten asiantuntijoiden mukaan. Länsimaissa riehuva ilmastopelko saa jopa koulutettuja aikuisia säntäilemään ympäriinsä ja puhumaan kriisikieltä. Erityisesti olen kuitenkin huolestunut siitä, mitä se tekee lapsille ja nuorille. Niille, joilla on koko elämä ja tulevaisuus edessään, identiteetti rakentumassa ja psyyke usein muutenkin kovilla. Ennen kuin itse sain ympäristöherätyksen yläasteella, pelkäsin Ronald Reaganin nappia, ydinaseita ja yleisesti sotaa. Toivoin hartaasti, että ydinsota ei käynnistyisi ainakaan keskellä päivää, jotta ei tarvitsisi mennä päiväkodin väestönsuojaan, vaan että pääsisi äidin kanssa samaan. Valvoin miettien, miltä tuntuu, kun kaikki loppuu. Koska niinhän käy, kun riittävästi pommitetaan. Missä menee raja tiedostamaan kasvattamisen ja pelkoon kasvattamisen välillä? Se on toisinaan hiuksenhieno. Ilmastokasvattamisen osalta raja on aikoja sitten ylitetty, ja maksamme hintaa päästövähennysten lisäksi pelkoepidemian leviämisestä. Kun samalla syyllistetään niin autoilijat, maalla asuvat, maataloustuottajat, metsänomistajat, lihansyöjät kuin lomalla kävijätkin, alkaa yhteiskunnan koheesio räjähdellä kuin metaani. Sellaisessa yhteiskunnassa ei ole lapsen hyvä kasvaa. Eikä välttämättä aikuisenkaan. Kun kriisikommentaattorit sanoivat, että lasten tekeminen on Suomessa ilmasto-ongelma, vastareaktio oli varsin laimea. Kun samalta suunnalta huomautettiin, että lemmikkikoira on sekin ilmastopahis, useammat vastustivat. Viekää vaikka tuhkat pesästä (pesät tosin pitäisi kieltää), mutta koiraa ette vie, sanoo suomalainen. Vakavat ympäristöongelmat täytyy ottaa vakavasti eikä niitä ole syytä vähätellä. Realistisesti ilmastopolitiikkaan suhtautuvat ymmärtävät mittakaavan, niin Suomen osalta kuin globaalisti. Maailma on arvaamaton ja usein vaikea, ja sen huomaa jokainen vuorollaan. Etenkään lapsia ja nuoria meidän ei pidä enempää lietsoa pelkäämään ilmastoa. Pelko lamauttaa eikä ole eteenpäin vievä tai ratkaisuja luova tunne. Kasvualustana se on pahin mahdollinen. Kirjoittaja on perussuomalaisten puheenjohtaja ja kansanedustaja. Suomessa saa pelotella ainoastaan yhdellä asialla, ja se on ilmastonmuutos.

torstai 2. syyskuuta 2021

Karvian markkinoilla

Puolueväkeä Karvian markkinoilla - vain 7 (seitsemän) vuotta sitten! 7 vuotta sitten Katso muistojasi Jari Koskela on käyttäjän Tommi Laitila ja 2 muun seurassa. 2. syyskuuta 2014 · Karvian markkinoilta. Kuvat ei vaan siirry tänne blokiin, facebookissa kyllä näkyy!

keskiviikko 1. syyskuuta 2021

Puoluekokouksesta kertova PS-lehti

Maanantaina tuli jokakertainen PS-lehden 5.000 kpl paketti, tällä kertaa ensimmäinen puoluekokouksen jälkeen ilmestynyt Perussuomalainen lehti, jota nyt kolmen päivän aikana on jaettu jo neljä tuhatta, esim. maanantaina 37 kerrostaloa, tiistaina 13 ja koko Kankaanpään keskusta on kierretty, kyliä vasta vain pieni osa. Liitän tähän lehdessä olevan puoluekokouksessa sunnuntaiaamuna pitämäni hartauden: Puoluekokoushartaus Seinäjoella 2021 Aluksi Sibeliuksen virsi 462 Soi kunniaksi Luojan, lopuksi Uuno Kailaksen ja Taneli Kuusiston virsi 584 Siunaa ja varjele meitä, Korkein, kädelläs. Hyvät puoluekokous sisaret ja veljet Saimme aloittaa tämän perinteisen puoluekokouksemme sunnuntaiaamun hartaushetken suurimman säveltäjämestarimme Jean Sibeliuksen tutulla kiitosvirrellä. Ja on todella hienoa, että virsikirjastamme löytyy monien muidenkin arvostettujen säveltäjiemme kuten Armas Maasalon, Erkki Melartinin ja Oskar Merikannon sävellyksiä sekä myös suurmiestemme Mikael Agricolan, Elia Lönnrotin, J.L. Runebergin ja Sakari Topeliuksen sanoituksia. Uskonpuhdistajamme Agricola oli vakaasti suomalaisuuden asialla luottaessaan Jumalaan kirjoittaessaan: Kyllä se kuulee Suomen kielen, joka ymmärtää kaikkein mielen. 92-vuotiaaksi elänyt Sibelius puolestaan tilittää pitkällä elämänkokemuksellaan katselleessaan kotinsa Ainolan pihan vanhaa puuta: Muuttaessamme tänne puu oli pieni, nyt se on suuri ja sanoo, että jään tänne kenties vuosisadoiksi sinun jälkeesi. Niinpä Sibelius toteaa, ettei hän voi käsittää, miten ihminen voi elää ilman uskontoa. Tänään saamme iloita ja kiittää Kansojen Kaitsijaa Kaikkivaltiasta Jumalaa siitä, että puolueellamme on vahva asema kansalaistemme sydämissä ja saamme yhdessä olla tukemassa vastavalittua puoluejohtoamme ja ennen kaikkea uutta puheenjohtajamme Riikka Purraa. Tämän viikon MT:n vierailija-palstalla hän kirjoittaa: "Mielestämme oman maan ja kansalaisten korottaminen ykköseksi ei ole pahuutta eikä itsekkyyttä. Se on realismia." Saamme iloita kauniista ja hyvästä isänmaastamme Suomesta ja tehdä parhaamme maamme ja kansamme puolesta. Suuri kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi kuvaa syvällisesti suomalaisuuttamme esimerkkinä Seitsemän veljeksen nuorimmainen Eero: Kotomaamme koko kuva, sen ystävälliset äidinkasvot olivat ainiaaksi painuneet hänen sydämensä syvyyteen. Samoin runossaan Onnelliset: Jo valkenee kaukainen ranta/ Jo koillisest´ aurinko nousee/ Ja autereet kiirehtii pois,/ Kosk´ Pohjolan palkeet käyvät,/ Kosk´ mennyt on yö,/ Kosk´ kimmeltää kesäinen aamu/ Ja linnut ne laulelee. Kun olemme koolla täällä Pohjanmaalla, niin on täysi syy palauttaa mieliimme täällä Lapuan hiippakunnan tuomiorovastina toimineen Eino Sareksen puoluekokoustemme moninkertaiset vaikuttavat sunnuntaiaamujen hartauspuheet, joissa hän kävi läpi voi sanoa kotomaamme koko kuvat eli kaikki perinteiset 8 maakuntaa (pois lukien meille vieraan Ahvenanmaa). Nykyisinhän näitä maakuntia on jaettu 19 maakuntaliittojen muodostamaan alueeseen ja tulevassa Sote-uudistuksessahan on peräti 21 hyvinvointialuetta + Helsinki. Ja todella kaikilla aluilla meillä on kansanedustajia ja runsaasti kannattajiamme. Mutta aloittakaamme täältä Pohjanmaalta, jossa puolueemme henki on säilynyt kannatuksemme heikoimpinakin aikoina niin, että aina olemme ollut eduskuntapuolue. Nythän vanha Pohjanmaa on monessa osassa, täällä laulamme (sitten lainasin kunkin maakunnan maakuntalauluja II Varsinais-Suomi, III Satakunta, IV Häme, V Uusimaa, VI Karjala, VII Savo, VIII Lappi) Näin rakasta isänmaatamme ja kaikkien maakuntiemme asukkaita ajatellen ja puolustaessamme saamme yhtyä psalmikirjoittajan sanaa: Arpa lankesi minulle ihanasta maasta ja kaunis on minun perintö-osani. Samalla kun muistamme ja annamme myös kaiken kunnioituksemme sotiemme veteraaneille ja –invalideille ja kotirintamanaisille saamme myös kiittää Taivaallista Isäämme ja Vapahtajamme Jeesusta, jonka ristinkuoleman tähden saamme syntimme anteeksi ja voiman rakastaa lähimmäistämme niin kuin itseämme. Päämäärämme on paremman ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan luominen, köyhimmistäkin on pidettävä huolta. Aivan kuten kirkon alkuajoilla, kun Rooman keisari käski tuoda eteensä kirkon rikkaudet, niin piispa marssitti esiin köyhiä ihmisiä ja sanoi: Nämä ovat kirkon aarre. Saamme muistaa lähimmäissuhteen kultaista sääntöä, kaikki mitä tahdot ihmisten tekevät sinulle tee se myös heille. Näin rakkauden hengessä saamme toimia yhdessä puolueveljinä ja –sisarina, niin kuin monissa puoluekokouksemme puheenvuoroissa on toistettu. Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä. Ja niinpä saamme pyytää siunausta ja varjelusta koko isänmaallemme ja puolueellemme! 0 kommenttia ⁠ Anssi Joutsenlahti

tiistai 31. elokuuta 2021

kukat on kauniita

Tänään laitoin facebookiin kuvan parvekkaalla riippuvasta runsaasti kukkivasta punakukkaisesta riippukukasta!

sunnuntai 29. elokuuta 2021

Lähimmäisen sunnuntai

Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi! Kirkkovuosikalenteri ‹SUNNUNTAI 29.8.2021› 14. sunnuntai helluntaista Lähimmäinen Jeesus oli elämällään ja opetuksellaan esimerkkinä Jumalan rakkaudesta, joka ylittää kaikki rajat. Tämä esikuva velvoittaa meitä näkemään jokaisessa ihmisessä lähimmäisen. Kristukselta saamme myös voiman hyviin tekoihin lähimmäistemme hyväksi. Ihminen itse ei ole aina tietoinen siitä, että hän hyvää tehdessään toimii Jumalan rakkauden välikappaleena. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Armahtava Jumala. Kiitos siitä, että olet asettunut meidän puolellemme ja antanut meille Poikasi rakkautesi suurena lahjana. Anna meille rohkeutta ja viisautta osoittaa hänen esikuvansa mukaan rakkautta ja lempeyttä kaikille lähimmäisillemme. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 2 Jeesus Kristus, Vapahtajamme, sinä elät kaikissa halveksituissa ja muserretuissa. Pysäytä meidät rakkautesi katseella, kun pelko estää meitä kohtaamasta lähimmäistemme hätää. Anna meille halu ja taito rakastaa kaikkia luotujasi. Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti. 3 Herramme ja Jumalamme. Me tarvitsemme rakkautesi voimaa enemmän kuin mitään muuta, kun lähetät meidät lähimmäistemme luo. Ilman sitä emme kykene auttamaan heitä. Anna meille armahtava mieli, ettemme kulkisi kenenkään apua tarvitsevan ohi. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 4 Taivaallinen Isämme. Meidän ei ole aina helppo ymmärtää, mitä on olla ulkomaalainen vieraassa maassa. Auta meitä hyväksymään myös ne lähimmäisemme, jotka ovat erilaisia kuin me ja puhuvat eri kieltä kuin me. Jumala, sinä rakastat niitäkin, joita muut vieroksuvat. Sytytä sydämissämme rakkaus niitä ihmisiä kohtaan, jotka tulevat asumaan keskellemme. Kuule pyyntömme Jeesuksen tähden. 5 Herramme Jeesus Kristus. Sinä olet meille esimerkki täydellisestä rakkaudesta. Sinä hoidit ihmisen kaikkia tarpeita: ruokit nälkäisiä, paransit sairaita, annoit synnit anteeksi. Opeta meitäkin osoittamaan toisillemme käytännön rakkautta. Auta, ettei meillä koskaan olisi niin kiire, että kulkisimme apua tarvitsevan ihmisen ohi. Kiitos armostasi ja rakkaudestasi.

lauantai 28. elokuuta 2021

Vaivojen tiellä

Kaarlo Kramsu kirjoitti Jaakko Ilkasta ”Ken vaivojansa vaikertaa, On vaivojensa vanki, Ei oikeutta maassa saa Ken itse sit’ ei hanki.” Ja lopulta kauniimpi orjan elämää oli kuolo hirsipuussa. Ei ihan sama tilanne, mutta kyllä täytyy vähän yhtyä samaan tunnelmaan, kun illalla liikuntakeskuksen kuntoreitillä Niemen tietä ylittäessä alamäen jälkeen meinasin kompastua, pysyin pystyssä, mutta vasen pakara venähti pahan tuntuisesti ja oli pistettävä hiljaiseksi kävelyksi. Ja kun jo entuudestaan oikean jalan pohjelihas tuntee kuin tietysti paljon pahemmasta Jeesuksen tilanteesta lauletaan: Joka askeleella pistin, kun hän kulki tietä ristin. Eikä tässä vielä kaikki, vaikka vasemman jalan kantapäätä on kahdesti leikattu, toisella kertaa jopa itse Sakari Orava, niin kantapää alapuoli kipeytyy aina viiden kilometrin jälkeen. Maratonit nyt kuitenkin on juostu ja näemmä muutkin vähän pidemmät matkat. Mutta - eteenpäin elävän mieli; hyvä kun nyt kuitenkin jotenkin pääsee liikkumaan! Kokenut kaikki tietää, vaivainen kaikki kokee!

perjantai 27. elokuuta 2021

Yhteislenkillä

Me lenkkiporukka seurattiin siis aluksi liikuntakeskuksesta pyörällä ajavaa Uskia kuntoreitillä, jota jatkettiin niin, että mentiin sieltä niin kuin viikko pari aiemminkin polkuja Pitkämäkeen ja asfalttikatuja sitten Jämintietä takaisinpäin niin, että Pomolan pihan läpi ja vanhan Reiman tehtaan vieritse takaisin kuntoreitin loppu-osaan ja vielä yhden ratakierroksen. Aika jäi himpun verran alle tunnin, vauhti oli sen verran kovaa, kun oli vauhtiveikot kärjessä. Timo tyytyi kiertämään pelkän kuntoreitin!😊

torstai 26. elokuuta 2021

Ei suuria muutoksia

Politiikka|HS-gallup Kokoomus edelleen suosituin puolue, perus­suomalaisten kannatus laski hieman Elokuun HS-gallupissa muutokset ovat hyvin pieniä. Perussuomalaisten kannatus laski ja vihreiden kasvoi hiukan. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo puolueen kesäkokouksessa Tampereella. KUVA: JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA Elina Kervinen HS OPPOSITIOPUOLUE kokoomus on säilyttänyt asemansa suosituimpana puolueena, käy ilmi tuoreesta HS-gallupista. Jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, kokoomusta äänestäisi 19,8 prosenttia vastaajista. Toiseksi suosituin puolue on edellisen kyselyn tapaan pääministeripuolue Sdp, jonka kannatus on 19,2 prosenttia. Oppositiopuolue perussuomalaisia kannatetaan kolmanneksi eniten. Puolueen suosio on 17,2 prosenttia. KYSELYSSÄ vastaajilta tiedusteltiin, minkä puolueen tai muun ryhmittymän ehdokasta he äänestäisivät, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt. 29 prosenttia vastaajista ei osannut tai halunnut vastata tai sanoi, ettei kävisi äänestämässä. ELOKUUN HS-gallupissa muutokset ovat hyvin pieniä verrattuna heinäkuun mittaukseen. Kyselyn virhemarginaali on 2,1 prosenttiyksikköä. Kaikki muutokset ovat sen puitteissa. Perussuomalaisten kannatus laski 0,6 prosenttiyksikköä ja vihreiden kasvoi saman verran 10,8 prosenttiin. Muut muutokset olivat pienempiä. POLITIIKAN kentällä edellisen gallupin jälkeen tapahtunut suurin muutos lienee perussuomalaisten johdon vaihtuminen Seinäjoen puoluekokouksessa elokuun puolivälissä. Tuoreen kyselyn aineisto kerättiin kuitenkin suurilta osin ennen puoluekokousta. Valintojen mahdollisista vaikutuksista ei kannatakaan kyselyn perusteella tehdä suuria johtopäätöksiä. Perussuomalaisten kannatuksessa tapahtui näkyvä muutos edellisessä mittauksessa heinäkuussa. Puolueen kannatus heikkeni tuolloin lähes neljä prosenttiyksikköä siinä missä kokoomuksen kasvoi miltei kolme. Kysely ajoittui kokoomuksen voittamien kuntavaalien jälkeiselle ajalle. Lisäksi perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho oli vastikään ilmoittanut jättävänsä tehtävänsä. HS-GALLUPIN tuottaneen Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela arvioi, että kokoomuksen kannatukseen heijastunee yhä kuntavaalien voittoisa tulos. Tähän viittaa se, että nyt kokoomuksen kannatus on selvästi suurempaa kuin keväällä ennen vaaleja, jolloin kannatus pysytteli 16–17 prosentin tuntumassa. ”Kokoomuksen kannatuksessa on nyt ehkä hiukan samaa kuin perussuomalaisilla oli viime eduskuntavaalien jälkeen: Hyvä veto jatkuu vaalien jälkeen”, Nurmela sanoo. Syksy näyttää, missä määrin puolue onnistuu säilyttämään vaaleista saadun potkun. LISÄÄ NÄKYMÄÄ odotetaan syksyllä myös siihen, miten perussuomalaisten uuden johdon vakiintuminen vaikuttaa. ”Kun on tuollainen murroskohta, niin sehän sisältää aina riskejä mutta myös mahdollisuuksia”, Nurmela sanoo. Kannatusasetelmiin voivat Nurmelan mukaan vaikuttaa myös esimerkiksi syksyn budjettiriihen keskustelut tai Afganistanin tilanne ja siihen liittyvät siirtolaiskysymykset. TUOREESSA elokuun kyselyssä hallituspuolue keskusta oli puolueista neljänneksi suosituin 12,9 prosentin kannatuksella ennen viidenneksi suurinta hallituspuolue vihreitä. 7,9 prosenttia antaisi äänensä hallituspuolue vasemmistoliitolle, 4,4 prosenttia hallituspuolue Rkp:lle. Oppositiopuolue Kristillisdemokraatit keräisi 3,6 prosentin äänisaaliin. Oppositiopuolue Liike Nyt saisi äänistä 2,3 ja ryhmään muut kuuluvat 1,9 prosenttia. Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen muodostavat puolueet nauttivat nyt 55,2 prosentin luottamusta. Heinäkuussa vastaava luku oli 54,6 prosenttia. Näin tutkimus tehtiin ■ Kantar TNS toteutti tutkimuksen Helsingin Sanomien toimeksiannosta. ■ Tutkimusaineisto kerättiin 26.7. – 20.8.2021. ■ Tutkimusta varten haasteltiin kaikkiaan 2 466 henkilöä. Aineisto kerättiin puhelinhaastatteluin. ■ Tutkimuksen otos edustaa maamme 18–79-vuotiasta väestöä pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. ■ Tutkimuksen virhemarginaali on noin 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla. ■Haastattelukysymykset esitettiin seuraavassa muodossa: "Jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, niin minkä puolueen tai muun ryhmittymän ehdokasta äänestäisitte?" ”Minkä puolueen tai muun ryhmittymän ehdokasta te äänestitte kesäkuussa järjestetyissä kuntavaaleissa?”

keskiviikko 25. elokuuta 2021

Sataa, sataa

Syksyn enteitä, edellisyönä ja pitkin päivää sateita. Kesä ennätyskuivaa ja lämmintä, nyt viljan korjuuaikana märkää, märkää... Ei käy kateeks maanviljelijöitä vielä varsinkaan kun Ohisalo kumppaneineen käy heidän niskaansa, vaikka eivät hekään syömättä elä!!!

tiistai 24. elokuuta 2021

Purra eduskuntaryhmän kokouksessa

elokuu 24, 202112:23 Puheen­joh­taja Riikka Purran puhe edus­kun­ta­ryhmän kesä­ko­kouk­sessa – ”Yritysten on Suomessa vält­tä­mä­töntä kyetä toimi­maan ja kasva­maan” MATTI MATIKAINEN Politiikka Perussuomalaisten eduskuntaryhmä pitää parhaillaan kesäkokoustaan Torniossa. Suomen Uutiset julkaisee puheenjohtaja Riikka Purran kokouksessa pitämän puheen kokonaisuudessaan. Uusi puoluejohto on ollut tehtävässään nyt reilun viikon. Uutta ja opeteltavaa on tietenkin edessä kaikilla meillä, mutta näköjään myös useilla muilla. Jälleen kerran on poliittisille kilpailijoillemme ja esimerkiksi medialle tullut yllätyksenä, että emme heidän toivomallaan tavalla muutu. Seinäjoen puoluekokouksen jälkeiset perussuomalaiset ei ryhtynyt muiden määrittämään salonkikelpoisuuteen ja muuttanut maahanmuuttokantojaan. Edes Afganistanin akuutiksi kääntynyt tilanne ei saanut meitä luopumaan niistä. Perussuomalaiset ei edelleenkään hingu hallitukseen niin paljon, että olisimme valmiit luopumaan tavoitteistamme. Uuden johdon myötäkään perussuomalaiset ei ole muuttanut puhetapaansa muiden puolueiden yleisjargonin kaltaiseksi emmekä koe tarpeelliseksi pyydellä anteeksi arvomaailmaamme, joka korottaa Suomen ja suomalaiset kaiken muun, myös Afganistanin surullisen tilanteen, edelle. Vaikka minkäänlaiset reaktiot meihin liittyen eivät jaksa enää inhimillisesti yllättää, on syytä sanoa sananen muiden meille kehittämistä hallitustyöskentelyyn liittyvistä edellytyksistä. Olen korostanut viime viikot, että perussuomalaiset on valmis osallistumaan hallitukseen, jossa se voi edistää omia tavoitteitaan ja linjansa mukaisia lakimuutoksia. En ehkä ole vielä riittävä kehäkettu politiikassa, mutta en näe hallitustyöskentelyssä mitään muuta tarkoitusta. Mikäli ja kun perussuomalaisten agendalla tärkeitä teemoja ovat suomalainen työ, yrittäminen ja työllisyys, maahanmuutto, EU, ilmasto ja julkisten menojen paisumiseen puuttuminen, ei pitäisi tulla yllätyksenä, että nämä myös liikuttavat meitä hallituksessa. Miksi kukaan kuvittelisi, että perussuomalaiset haluaa hallitukseen jostakin muusta syystä? Tekevätkö muut puolueet itse niin? Onko niille olemassa muita syitä hakeutua hallitukseen? Mikäli on, ehkä toimittajien kannattaisi kirjoittaa niistä. Me kuitenkaan emme ole valmiit vaihtamaan maahanmuuttokantojamme muiden puolueiden näkemyksiä vastaavaksi. Tämän sanominen ei ole uhoamista, vihamielisyyttä muita kohtaan tai ymmärtämättömyyttä siitä, että kompromisseihin on oltava valmius. Kyseessä on yksiselitteisen luonnollinen ja normaali lähtökohta ainakin sellaiselle johdonmukaiselle, harkitulle ja pitkän tähtäimen poliittiselle toiminnalle, jota perussuomalaiset edustaa. Meidän maahanmuuttokantamme eivät myöskään ole voimassa ainoastaan silloin, kun uhkaa suurista tulijavirroista ei ole. Niin ikäviä kuin maailman konfliktit ja globaalit elintasoerot ovatkin, ne eivät ole loppumassa eikä niiden kärjistyminen, nousu tai lasku, vaikuta meidän peruslinjoihimme. Afganistanin tilanne jatkuu eikä se tule ainakaan lähiaikoina ratkeamaan länsimaiden toivomalla tavalla. Suomen tulee EU:n mukana pyrkiä siihen, että turvapaikanhakijavirrat eivät käänny kohti Eurooppaa. Saksa, Ranska ja Itävalta ovat toistaneet meidän esittämäämme kantaamme siitä, että ainoa kestävä vaihtoehto on tarjota apua maasta poistuville ihmismassoille Afganistanin lähialueilla. Tämä on juuri näin. Muussa tapauksessa meillä on edessämme vuoden 2015 kaltainen tilanne, ja valitettavasti sekä EU että erityisesti Suomi ovat entistä huonommin varautuneita. Maahanmuuttopolitiikassa on toki vihreän sisäministerin johdolla tehty muutoksia, mutta ne eivät ole normaalin yleiskielisen varautumisen tarkoittamia toimia, vaan päinvastoin sen varmistamista, että Suomi on tärkeimpiä vertailumaitaan houkuttelevampi ja haavoittuvampi turvapaikanhakijakriisin realisoituessa. Näillä toimilla ja tälläkin hetkellä edistetyillä uusilla helpotuksilla tullaan edesauttamaan suomalaisen järjestelmän taloudellisten, sosiaalisten ja turvallisuuteen liittyvien seikkojen murtumista. Muu hallitus antaa vihreän sisäministerin toimia haluamallaan tavalla, esimerkiksi perheenyhdistämiseen, suojelukategorioihin ja kansalaisuuden saamiseen liittyen. En ole nähnyt yhtä ainutta huomautusta pääministeripuolueelta tai keskustalta esimerkiksi siitä, että sisäministerin toimia ei ole edes hallitusohjelmassa. Miksi vihreät saa hillua hallituksessa ja päättää yksin maamme kannalta näin vakavista ja perustavanlaatuisista asioista? Tälläkö tavalla vihreät on valmis joustamaan ilmastotoimista, kunhan se saa vapaasti romuttaa maahanmuuttopolitiikan viimeisenkin uskottavuuden? Kun Turkki käytti Kreikkaa ja EU:ta vastaan samanlaista ihmisasetta kuin Valko-Venäjä tällä hetkellä, realiteeteista ulalla oleva sisäministeri oli kiinnostunut vain ihmisten pelastamisesta. Jopa hänen oman puolueensa toinen ministeri tunnisti hybridioperaation olemassaolon. Sama nähtiin uudelleen, kun sisäministeriö lähetti Liettuaan rajavartijoita varmistamaan, ettei itsenäinen ja turvallisuuttaan suojaamaan pyrkivä maa Liettua missään nimessä toimi ihmisoikeuksien vastaisesti vaan antaa vieraan vihollisvallan lähettämien miesten saapua vapaasti maahan. Vain kassinkantajat jäivät tällä kertaa Suomelta järjestämättä, mutta uskon tämänkin asian hoituvan, mikäli ja kun massat lähestyvät Suomen rajoja. Sekä mainitut lähialueillamme tapahtuvat siirtolaisuutta aseenaan hyödyntävät hybridioperaatiot että Afganistanin olosuhteet huomioiden tilanne on Suomen kannalta hyvin huolestuttava. Olen jo hallituskauden alussa todennut, että mikäli turvapaikanhakijavirrat tämän hallituksen aikana käynnistyvät, jälki voi Suomen kannalta olla vielä vuotta 2015 karmeampaa. Koska kuitenkin tiedämme, että ainoa uhka, josta saa vapaasti puhua ja siitä pelkoa tuntea, liittyy ilmastonmuutokseen, en odota yhteiskunnallisen keskustelun käynnistyvän. Yleinen moraalinen poseeraus Afganistanin ja muun aihepiirin ympärillä on sen sijaan vahvaa. Asioihin realistisesti suhtautuvat leimataan inhimillisesti pahoiksi, samalla kun niin sanotut hyvät kilpailevat keskenään numerotasolla siitä, kuinka monta ihmistä Suomen nyt pitääkään vastaanottaa. Kokonaisuuden kannalta kaikki on tietenkin yhdentekevää, mutta eivät he kokonaisuudesta kiinnostuneita olekaan. Turvapaikanhakija- ja pakolaisteollisuuden edunsaajat ovat myös voimakkaasti nostaneet profiiliaan, kuten vuonna 2015:kin. Esimerkiksi se verorahoitteinen järjestö, joka ei vieläkään ole kertonut, miksi se vei Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen muka kuolleen irakilaismiehen tapauksen, joka oli alusta saakka valetta ja huijausta. Mikään ei saa estää tälläkään kertaa näiden järjestöjen hyvyyden vapaata virtausta, veronmaksajan rahalla totta kai, ja muka kansalaisyhteiskunnan mandaatilla. Politiikassa kuulee usein sanottavan, että jotkin asiat tai tavoitteet eivät ole vastakkaisia vaan että ne ovat molemmat tärkeitä tai että vastakkainasettelua tulee välttää. Kuitenkaan missään muulla elämänosa-alueella kuin politiikassa asiat eivät tosiasiassa ole yhtä paljon vastakkain. Koko politiikka on erilaisten tavoitteiden, arvojen ja näkemysten kilpailua. Viime kädessä rahoja eli veronmaksajilta kerättyjä veroja hallinnoiva hallitus määrää, mikä tavoite, arvo ja näkemys voittaa. Silloin sitä vastassa ovat häviölle tai oppositioon jääneet kannat. Afganistanin tilanteen kärjistyttyä rahasta ei ole taas sopinut puhua. Kaikki on huolta, välittämistä, auttamista ja nopeaa reagoimista. Eduskunta kutsutaan kesken istuntotauon koolle, poliitikot kilpailevat, kuka on eniten huolestunut, kuka lupaa suurempaa pakolaiskiintiötä ja enemmän veronmaksajan rahoja afganistanilaisten auttamiseen. Me, jotka tuomme toisenlaisia näkemyksiä keskusteluun ja pyrimme muistuttamaan tosiasioista ja mittakaavasta, tuomitaan kylmiksi, epäempaattisiksi, pahoiksi ja itsekkäiksi. Miksi meillä ei ole samanlaista kilpailua huolen osoittamisesta ja kiirettä ratkaista omia ongelmiamme? Miksi terveydenhuollon tila, vanhustenhoito, hoitajien tyytymättömyys ja väsyminen, poliisin ja muun sisäisen turvallisuuden hälyttävä tilanne, koulujen ja lastensuojelun ongelmat, köyhyys ja kotimainen kärsimys eivät vedä vertoja, koskaan, tälle? Miksi tätä yksinkertaista ja täysin loogista kysymystäni tullaan paheksumaan? Miksi kollegani muista puolueista kommentoivat hetken päästä mediassa, että perussuomalaisten vastakkainasettelu on iljettävää? Siksi, että muut puolueet ovat irtaantuneet monista tosiasioista, Suomesta ja suomalaisuudesta ja myös siksi, että moralismi ja itsekorostus ovat nykypolitiikan tärkeimmät elementit. Sitä suuremmalla syyllä perussuomalaiset huomauttaa ja osoittaa, kun muilla taas lähtee laukalle, kun poliittinen energia suuntautuu hyvesignalointiin ja kun eurot ovat jälleen pikkurahoja. Me tiedämme kaiken hinnan. Me voimme verrata näitä asioita toisiinsa, ja koska resurssit ovat aina rajalliset, niitä on myös välttämätöntä verrata. Eivätkö kaikki luettelemani kotimaan asiat tarvitsisi lisää rahaa, osa jopa merkittävästi lisää rahaa ja heti? Suomen talous kasvaa tällä hetkellä kovaa vauhtia, vaikka siinäkin jäämme EU:n hännille. Hallitus on velkaelvyttänyt kahdella kädellä; viimeistään nyt elvyttämisen pitäisi väistyä. Talouskasvu on asiantuntija-arvioiden mukaan jäämässä lyhyeksi, ja sen jälkeenkin kohtaamme samat ongelmat koskien julkista taloutta, velkaantumista, kestävyysvajetta ja ylipäätänsä epätasapainoa tulojen ja menojen välillä. Hallitus ei ole ollut halukas edes suunnittelemaan velkatason vakauttamiseen ja kestävyysvajeen korjaamiseen liittyviä toimia. Rakenteellisten uudistusten, työllisyystoimien ja velkasuhteen vakauttamisen tarve kyllä tunnustetaan, mutta ajankohdaksi kerrotaan ”tulevaisuus”, kuten valtiovarainministeri Saarikon linjoista saimme huomata. Tuo ”tulevaisuus” tarkoittaa toisin sanoen seuraava ja seuraavat hallituskaudet. Sipilän hallituksen osin kivuliaatkin sopeuttamistoimet tulevat kalpenemaan sen rinnalla, mitä tulevat hallitukset joutuvat todennäköisesti tekemään. Marinin hallitus myös tietää tämän eikä sillä siksikään ole minkäänlaista kiinnostusta tehdä hankalia päätöksiä. Joku muu saa korjata ja siivota jäljet. Kun me puhumme julkisten menojen tärkeysjärjestykseen panemisesta, vasemmisto huutaa, että haluamme leikata hoitajilta ja opettajilta. Enempää pieleen ei voisi väite mennä. 43 prosenttia väestöstämme käy töissä. Luku on miltei käsittämätön. Työllisyyden parantaminen on oleellista, mutta siinä mahdollisuudet ovat rajallisemmat kuin monet puolueet kehtaavat sanoa. Tuottavuuden kasvattaminen ja julkisen talouden tehostaminen ovat tärkeimmät talouskasvun ja kestävyysvajeen korjaamisen keinot. Keinotekoinen työllisyysasteen nosto työttömiä erilaisilla tukimuodoilla näennäisesti pois työttömyydestä saavilla toimilla ei korjaa kestävyysvajetta. On oireellista, että kun hallitukselta kysyy, miten se aikoo parantaa työllisyyttä ja korjata julkista taloutta, se alkaa luetella erilaisia sosiaalipoliittisia toimia, jotka vaativat menolisäyksiä. Toisaalta hallituspuolueiden vaihtoehtoistaloustieteen asiantuntijat ovat esittäneet myös, että esimerkiksi soteuudistus on työllisyystoimi, syrjäytymisvaarassa olevien siirtolaisten maahantuonnista puhumattakaan. Tosiasia on, että mikään yksittäinen työllisyystoimi, sen paremmin pehmeä kuin kova, ei mene sen edelle, että yritysten on Suomessa välttämätöntä kyetä toimimaan ja kasvamaan. Se, että Suomeen syntyy uutta yrittämistä, yritykset voivat kasvaa, investoida ja palkata työvoimaa, on kaiken perusta. Tämä edellyttää tavoitetta tukevaa yritys-, vero-, ilmasto-, koulutus- ym. politiikkaa. Tärkeintä olisi helpottaa työllistymistä ja työpaikkojen syntymistä verotusta keventämällä, pääpaino etenkin työn verotuksessa. Kun käteen jäävät tulot kasvavat, myös kannustimet ottaa työtä vastaan matalammillakin palkkatasoilla paranevat. Myös yritykset itse ovat sitä mieltä, että työnverotuksen madaltaminen auttaisi niitä eniten. Yritysten mahdollisuuksia palkata ihmisiä, esimerkiksi määräaikaisesti sivukuluja alentamalla, tulee parantaa. Tähän voidaan yhdistää erilaisia pehmeitä ohjauskeinoja, kuten se, että yritys saisi enemmän maksuhelpotuksia palkatessaan esimerkiksi yli 55-vuotiaan. Hallituksen selvitys perussuomalaisten jo vuosia edistämästä yritysveromalliuudistuksesta Viron tapaan alkaa toivottavasti olla vähitellen valmis. Nyt odotamme toteutusta. Pelkillä toistuvilla selvityksillä emme tee yhtään mitään, ja asian ymmärtävät myös tuloksia odottavat keskustan kannattajat. Suomen talouskasvu ja uusien työpaikkojen syntyminen ovat pitkällä aikavälillä innovaatioiden ja työn tuottavuuden kehityksen varassa. Talouden dynamiikan lisääminen verotuksen kautta vaikuttaa juuri tähän suuntaan. Talous- ja työllisyystoimien muotoilun sijaan hallitus on kinastellut siitä, onko tuleva budjettiriihi paljon vai vielä enemmän ilmastoriihi. Siinä sivussa on syyllistetty maataloustuottajat, metsänomistajat, maalla asuvat, autoilijat ja ilmastopelon lietsontaa harjoittavan IPCC:n raporttia kritisoimaan uskaltaneet. Suomen toimet eivät vaikuta globaaliin ilmastoon eikä meidän pidä heikentää kilpailukykyämme tai kurjistaa kansalaisten ja yritysten elämää lisäkustannuksilla. Maataloustuottajien syyllistäminen on vihonviimeinen ilmastopäättömyys, ja todennäköisesti sen seurauksena yhä useampi jo valmiiksi kitkuttava tuottaja heittää hanskat tiskiin. Sitten voimmekin ostaa lisää elintarvikkeita tuotavaksi laittomien siirtolaisten kansoittamilta Etelä-Euroopan pelloilta ja vieläkin kauempaa, sieltä, missä avokadot ja hormoneilla ja antibiooteilla pumpattu broileri kasvavat. Mikäli ja kun päästöjä halutaan vähentää, tulee niitä tehdä ennen muuta siellä, missä niiden toteuttaminen on helppoa ja siten edullisempaa ja tehokkaampaa. Yksityistaloudellista ilmasto-osaamistamme ja yritysten ilmastovientiä kannattaa tietenkin hyödyntää tässä toiminnassa. Siihen keskittyminen tuo kaikkien osapuolten kannalta parempia tuloksia kuin ihmisten syyllistäminen, nuorten pelottelu, maailmanlopun manaaminen ja ihmisten elämään ja omaan harkintaan ja päätösvaltaan kuuluvien asioiden vaikeuttaminen.

maanantai 23. elokuuta 2021

Tunnin lenkillä

Näyttää syksy ajavan porsaat kotiin - kun tavanomaisen puolentusinan sijaan meitä oli matkassa täysi kymmenen. Muodostui aluksi kolmekin porukkaa, sitten kolmestaan olimme jälkijoukossa, josta ponnistauduin etujoukkoon. Kuljettiin jopa kuntokeskuksen kaukolämpöputkien uuden vielä avo-ojan reunoilla tasapainoillen kiertäen - kuten Juisse Läskisen tekemästä karttapiirroksesta käy selväksi - kuntokeskuksen pururadan ja sieltä Kirnukallion kävelyreittejä ammattikoulun pihan läpi uuden vesitornin kiertäen takaisin liikuntakeskukseen. Perjantaina taas otetaan uusiksi parin rankkasateisenkin päivän jälkeen!

Jeesus parantajana

kkovuosikalenteri ‹SUNNUNTAI 22.8.2021› 3. vuosikerta 13. sunnuntai helluntaista Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika Jeesus, parantajamme Ihminen on kutsuttu ylistämään Jumalan nimeä. Synti estää meitä tekemästä näin, mutta Jeesus voi antaa meille näkevät silmät, kuulevat korvat ja Jumalan tekoja ylistävän kielen. Jeesuksen teot todistavat hänen rakkaudestaan ja voimastaan auttaa hädässä olevia ihmisiä. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Armollinen Jumala, sinun hyvyytesi ravitsee meitä joka hetki. Avaa silmämme näkemään lähimmäistemme hätä ja korvamme kuulemaan heidän pyyntönsä. Rohkaise meitä sanoin ja teoin välittämään rakkauttasi ja kantamaan vastuuta koko luomakunnastasi. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herra, meidän Jumalamme. Me kiitämme sinua uutta luovasta Sanastasi, Pojastasi Jeesuksesta Kristuksesta. Herättäköön hän meidät kuolleista, niin että koko elämämme ylistää sinua. Opeta meitä puhumaan toisillemme sanoja, jotka ovat aitoja ja rakkautta täynnä. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 3 Jumala, rakas Isämme. Tajuntaamme tunkeutuu joka puolelta erilaisia sanomia. Harvat kuitenkin uskaltavat puhua tuskastaan, moni uskoo, ettei kukaan jaksa kuunnella. Isä, lähekkäin ahtautuneinakin etäännymme toisistamme. Yhä enemmän on meitä, jotka emme jaksa. Lähetä Pyhä Henkesi ja parantava sanasi, luo avoimuutta ja uskallusta, avaa suut, herkistä korvat.

lauantai 21. elokuuta 2021

Purra puhui asiaa TV1 aamu-ohjelmassa

Politiikka Perussuomalaiset kyseenalaistaa sen, keitä kaikkia Afganistanista pitäisi tuoda Suomeen turvaan. – Aika monen suomalaisen oikeustajuun koskee se, että tällä hetkellä ihmisellä on mahdollisuus lähteä lomalle siihen maahan, josta on alun perin paettu. En käyttäisi Suomen sotilaallista voimaa siihen, että näitä ihmisiä käytäisiin noutamassa Suomeen, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo. Islamistisen Taliban-järjestön kaapattua vallan Afganistanissa saattaa laajoja ihmisjoukkoja jälleen lähiaikoina pyrkiä kohti Eurooppaa. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ja sisämininisteri Maria Ohisalo ovat jo esittäneet Suomen pakolaiskiintiön korottamista nykyisestä 1 050 paikasta. Ohisalon mukaan kiintiö tulisi jopa kaksinkertaistaa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra oli Ylen Ykkösaamun haastattelussa lauantaina. Purra tyrmää hallituksen suunnitelmat. – En näe, että 2 000 ihmistä pakolaiskiintiössä olisi järkevä tapa edetä. Humanitaarinen maahanmuutto ei edes ole tehokas tapa auttaa. Ymmärrän kyllä, miksi vihreällä sisäministerillä ja eräillä muillakin poliitikoilla on taipumus esittää tällaista, Purra sanoo. Hän jatkaa, että Suomen tulisi tarjota apua Afganistanin lähialueilla. – Humanitaarinen maahanmuutto ei ole kohdemaan, kuten Suomen, eikä edes lähtömaan edun mukaista. Kaikessa humanitaarisessa ja kriisiauttamisessa painopiste pitää siirtää lähialueille, tässä tapauksessa Afganistanin ympäristöön. Pakolaiskiintiön rahat voi käyttää tehokkaammin Purra huomauttaa, että jos Suomi käyttää humanitaariseen apuun ja kriisiauttamiseen sen rahasumman, joka muuten menisi pakolaiskiintiöön, niin on mahdollista auttaa paljon suurempaa ihmisjoukkoa kuin vain kahta tuhatta ihmistä. – Humanitaarinen maahanmuutto maksaa paljon kaikille eurooppalaisille valtioille, erityisesti niille, joilla on antelias sosiaaliturvajärjestelmä. – Koko kansainvälisen yhteisön, EU:n ja Suomen tärkein prioriteetti pitäisi olla siinä, että Afganistanista pakenevat ihmiset saavat turvaa lähialueilla, ja Eurooppaan kohdistuvia pakolaisvirtoja ei pääse edes syntymään. Terrori-iskuilla yhteys maahanmuuttoon Perussuomalaiset tavoittelee humanitaarisen maahanmuuton lopettamista kokonaan. Näkökulma avun tarjoamisesta kriisipesäkkeiden lähialueilla ei kuitenkaan ole perussuomalaisten keksintö vaan nykypäivän eurooppalaista valtavirran politiikkaa. Samoilla linjoilla on muitakin EU-maita, kuten Tanska, jonka hallituksen tulevaisuuden tavoitteena on nolla turvapaikkahakemusta. Myös esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron on todennut hallitsemattomien ihmisvirtojen olevan uhka Euroopalle. – EU:ssa pitäisi yleisesti ymmärtää myös se, että terroristiset iskut Euroopassa liittyvät maahanmuuttoon. Tämäkin on peruste välttää humanitaarista maahanmuuttoa. Tiedämme, että iskujen tekijät ovat yleensä turvapaikanhakijoita tai maassa pidempään oleskelleita ihmisiä, jotka ovat saapuneet humanitaarisen maahanmuuton kanavia pitkin, Purra sanoo. Hän toteaa, että perussuomalaiset on valmis lisäämään kehitysyhteistyön resursseja sillä edellytyksellä, että humanitaarinen maahanmuutto onnistutaan lopettamaan. – Näitä asioita pitäisikin lähestyä vaihtoehtoina. Suomalaisia sotilaita Afganistaniin Suomi on päättänyt lähettää sotilaita Kabuliin Afganistanissa olevien suomalaisten saamiseksi pois maasta. Perussuomalaiset kuitenkin kyseenalaistaa sen, keitä kaikkia Afganistanista pitäisi tuoda Suomeen turvaan. – Meillä on velvollisuus tuoda sieltä Suomen kansalaisia. Suomeen kuitenkin tuodaan sotilaiden turvaamana myös ihmisiä, jotka ovat saaneet turvapaikan Suomesta mutta he ovat silti lähteneet Afganistaniin lomailemaan tai mitä ikinä tekemäänkään. – Mikäli ihminen on kansainvälisen suojelun tarpeessa ja saa suojelua, niin on ihmeellistä, että tällainen henkilö lähtee lomailemaan siihen maahan, josta on paennut, Purra sanoo. Hän toteaa, että kyseessä on vain yksi esimerkki siitä, miten oudosti turvapaikkajärjestelmä toimii. – Aika monen suomalaisen oikeustajuun koskee se, että tällä hetkellä ihmisellä on mahdollisuus lähteä lomalle siihen maahan, josta on alun perin paettu. – Mikäli Afganistanissa on nyt ihmisiä, jotka ovat Suomessa oleskeluluvalla, mutta ovat lähteneet takaisin lomalle Afganistaniin eivätkä ole edes viranomaisen kehotuksesta poistuneet maasta, vaikka tilanne on heikentynyt, niin en käyttäisi Suomen sotilaallista voimaa siihen, että näitä ihmisiä käytäisiin enää noutamassa Suomeen. Heidän pitäisi tulla omin voimin pois. Perussuomalaiset haluaa keventää työn verotusta Pääministeri Sanna Marinin johtaman hallituksen budjettiriihi kokoontuu syyskuussa. Opetusministeri Li Andersson on äskettäin esittänyt, että riihen merkittävimmät päätökset koskisivat ilmastoasioita. Purra kehottaa hallitusta käymään Suomen kestävyysvajeen kimppuun ja tekemään päätöksiä, jotka vahvistavat taloutta ja työllisyyttä. – Talous kasvaa, mutta sen on arvioitu jäävän lyhyeksi. Emme ihan pääse mukaan korkeimpaan EU-kasvuun ja on arvioitu. Perussuomalaiset on usein esittänyt veronalennuksia, koska ne lisäävät kansalaisten ostovoimaa ja samalla parantavat yritysten mahdollisuuksia toimia. – Suomessa on hyvin korkea kokonaisveroaste. Valitettavasti on vain käynyt selväksi, että hallituksella ei ole intressiä lähteä keventämään verotusta. Erityisesti työn verotuksen alentaminen kuitenkin lisäisi ihmisten mahdollisuuksia kuluttaa, ja samalla helpotettaisiin yritysten mahdollisuuksia palkata työntekijöitä. Tällä tavalla lisättäisiin koko talouden dynamiikkaa, Purra sanoo Suomessa julkisten menojen suhde bkt:hen on EU:n suurimpia. Veronalennusten yhteydessä perussuomalaiset kohdistaisi leikkauksia esimerkiksi maahanmuuton kuluihin. Perussuomalaiset myös jättäisi laittamatta veronmaksajilta kerättyjä miljardeja EU-tukipaketteihin ja ilmastopaketteihin. – Perussuomalaiset haluaa tehdä päätöksiä, jossa ensisijalla ovat suomalainen työ, työllisyys sekä kansalaisten hyvinvointi ja ostovoima. SUOMEN UUTISET

perjantai 20. elokuuta 2021

Purraa kuulemaan

Monista eri tilaisuuksista rikas viikko on kääntymässä lopulleen, vielä lauantainakin menoa riittää vihkitilaisuuteen. Ja lauantaiaamuna klo 10.10 (niin kuin ennen kouluradio aina alkoi siihen aikaan) TV1:ssä haastatellaan Perussuomalaisten uutta puheenjohtajaa Riikka Purraa. Mitä kommentteja olen kuullut tai lukenut, niin pelkästään myönteistä palautetta on tullun uuden puheenjohtajan valinnasta.🥰Nythän muuten yli yhden hengen eduskuntapuolueissa on naispuheenjohtaja 7/8. Vain kokoomus enää en miesjohdon alaisena. Meillä PS:n jopa ensimmäinen varapuheenjohtajakin on naispuolinen Leena Meri😘

torstai 19. elokuuta 2021

Sotainvalidien liittokokous

Satakunnan kahdeksan edustajaa yhteiskuvassa Sotainvalidien liittokokouksessa Helsingin Messukeskuksessa! Kuva on facebook-sivullani, kun en enää saasiirrettyä kuvia tälle plokiin.

keskiviikko 18. elokuuta 2021

Media-näkyvyyttä

Kyllä on Perussuomalaiset ollut viime päivät näkyvissä. Media on oikein pursunnut Seinäjoen puoluekokouksen valintoja, niin lehdistössä kuin televisiossakin. Alfa-TV:n Sanna Ukkola haastatteli maanantaina Riikka Purraa ja tänään Jussi Halla-ahoa. Erinomaiset ohjelmat. On meillä ollut ja on Suomen parhaat puheenjohtajat. Tästä on hyvä jatkaa😊🥰

tiistai 17. elokuuta 2021

PS sai valtuuston puheenjohtajuuden

Ensimmäinen valtuuston kokous pidettiin koulukeskuksen Kankaanpää-salissa. Ryhmäkuva on koulukeskuksen pihalla ja ollaan muuten serkkuni Lauri Räikkeen veistoksen juurella - näin olen muistamassa!😊 Sain olla kokouksen avaajana ja jopa nuijimassa ensimmäisen perussuomalaisen valtuuston puheenjohtajan Jari Koskelan valituksi. SMP:n aikana saimme kerran valtuuston puheenjohtajaksi Eero Kaapan😘

sunnuntai 15. elokuuta 2021

PS kokousti Seinäjoella

Niin on taas yksi puoluekokous saatu läpividyksi. Koko puoluejohto meni uusiksi Jussi Halla-ahon luovuttua neljän vuoden rupeaman jälkeen. Valitsimme Riikka Purra suurella äänten enemmistöllä puheenjohtajaksi. Puoluesihterinä aloittaa dosenntina tunnettu Arto Luukkanen, joko tunnetaan räväkkyydestään, kuten valitu 2.ja 3. varapuheenjohtajatkin Mauri Peltokangas ja Sebastian Tynkkynen. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi tuli Leena Meri. Kaikki puheenjohtajat siis kansanedustajia.Kuten muuten edellisetkin!

perjantai 13. elokuuta 2021

Veteraaneilta oppimassa

Vielä on veteraaneja ja heidän kanssaan on avartavaa jutustaa! Mutta pian ovat ehtyvä luonnonvara. Tietysti hyväkin, ettei enää tule uusia, mutta vanhoilta saa paljon viisautta ja elämänkokemusta! Tänään kuitenkin sain käydä onnittelemassa syntymäpäivänään 99-vuotta täyttänyttä sodassa haavoittunuttakin Koivurinteen pihatilassa ja toista 97-vuotiasta sotainvalidia Diakon-kodissa Porissa. Tunnin yhteislenkillekin vielä ehdin mukaan!😘 Huomenissa ollaan äänestämässä perussuomalaisten johtoa Seinäjoella ja sunnuntainaamuna olen ties monennenko kerran pitämässä puoluekokoushartautta kanttorina Silvia Koski!

torstai 12. elokuuta 2021

Torstai on toivoa täynnä

Torstai on taas ollut monipuolinen: toripäivät, taidegalleria, ruokailu Tiilikaaressa, juoksuhölkkälenkki viidentienristeyksessä, uinti Valkiajärven allokossa, omenien vientti Ruupanperälle, Seinäjoen puoluekokouksen sunnuntaihartauden laatimista!

keskiviikko 11. elokuuta 2021

Haapalan kolumnin loppuosassa PS:n valinnoista

Etusivulle POLITIIKKA Setä Arkadia: Urheilijoista viis – Kepun Kurvinen ja valtiosihteeri Puumala ovat Tokion olympialaisten sankareita! Urheiluministeri Antti Kurvinen ja hänen valtiosihteerinsä pitäisi palkita tontilla Suomen urheilumaineen pelastamisesta, veistelee Setä Arkadia alias Timo Haapala, joka odottaa myös varsinaisia politiikan olympialaisia: persujen ensi viikonlopun puoluekokousta. Kyllä sekä Kurvinen että Puumala ovat perinteisen urheilupalkinnon ansainneet: Kunnan lahjatontti kummallekin herralle! KUVA: MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA, HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA Timo Haapala 8.8. 9:00 Tätä kirjoitettaessa olympian kisoista on tullut Suomeen kaksi mitalia, nyrkkeilijä Mira Potkoselta ja uimari Matti Mattssonilta. Kysyä sopii, olisiko näitäkään saatu ilman keskustapuolueen johtavien poliitikkojen uhrautumista ja kannustusta! Ensin Kauhavan urheiluministeri Antti Kurvinen (kesk) matkusti paikan päälle Tokioon. Kurvisen läsnäolo antoikin suomalaisurheilijoille intoa ja isänmaallisuutta huippusuorituksiin. Mutta ei Kurvinen mitään! NYT TOKIOON on matkustanut myös viime vaaleissa eduskunnasta pudonnut ja vaalien jälkeen kulttuuriministerin valtiosihteerin paikalla palkittu kokkolalainen Tuomo Puumala (kesk). Ja nyt tapahtuu, kun on mies asialla! Sen kertoo jo Puumalan torstainen Facebook-päivitys: Lähden tänään Suomen valtion edustajaksi Tokion olympialaisiin. Edustan Suomea kisojen loppuosassa, muun muassa olympialaisten päättäjäisissä olen meidän ainoa virallinen edustaja. Lisäksi yritän olla kannustamassa mahdollisimman montaa suomalaisurheilijaa. Mira Potkosen välierää ehtinen seuraamaan jo paikanpäällä. Ohjelmassa on myös tapaamisia japanilaisten kanssa ainakin Suomen liikuntaviennin edistämiseksi. ” Kunnan lahjatontti kummallekin herralle! Kyllä sekä Kurvinen että Puumala ovat perinteisen urheilupalkinnon ansainneet: Kunnan lahjatontti kummallekin herralle! TOKION REISSU on Puumalalle hyvää harjoittelua tulevaan. Puumalalle junaillaan opetus- ja kulttuuriministeriön nuoriso- ja liikuntapolitiikan osaston ylijohtajan paikkaa, kun viran nykyinen haltija Esko Ranto (sd) jää eläkkeelle. Siinä hommassa saa kiertää kisoja työkseen. Ja pitäähän Puumalakin palkita, kun kepussa muutkin on palkittu. Eduskunnasta pudonnut ja valtiosihteeriksi pelastettu Kimmo Tiilikainenkin (kesk) pääsi oikein professorin tittelillä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) pääjohtajaksi. Ylen tuorein kannatuskysely tosin kertoo, että ehkä kepun kannattaisi etsiä näkyvyyttä olympialaisten sijaan maakuntien pesäpallokentiltä… Toisaalta noin 50 prosenttia kisojen suomalaismenestyksestä kuuluu Krista Kiurulle (sd), onhan Matti Mattsson Porista, kuten Kiurukin. Tosin Mattsson joutui harjoittelemaan Harjavallan puolella, kun Kiurun johtamasta Porista ei vapaita altaita löytynyt. KOTIMAAN POLITIIKAN olympialaiset järjestetään ensi viikonvaihteessa Seinäjoella. Kyseessä on perussuomalaisten puoluekokous, jonka valintoihin sopii sama kuin metsureiden MM-kisoihin: karsintakisa on vaikein. Jussi Halla-ahon seuraajasta ei pitäisi olla epäselvyyttä, hän on Riikka Purra. Kovin kisa käytäneen puoluetoimiston tulevasta miehityksestä. Puolueen käytännön johtaja, työmies Matti Putkonen taistelee kulisseissa paikastaan, mutta pesti voi olla vaarassa, jos puoluesihteeri vaihtuu ja Simo Grönroosin tilalle nouse haastaja, tohtoridosentti Arto Luukkanen. Karsintakisassa puolueen jäsenmaksukuitteja on tutkittu täikammalla äänestyksien varalta. Sivutuotteena haaviin jäi myös euroedustaja, puolueen entinen varapuheenjohtaja Teuvo Hakkarainen, jolta Hondurasin-reissulla on jäänyt jäsenmaksut rästiin. Hakkaraisen kerrotaan suunnitelleen kannatuspuhetta varapuheenjohtajavaalissa kansaedustaja Mauri Peltokankaalle, mutta nyt ei pääse sahuri ääneen edes taikajuoman voimalla, ehkeipä tule paikallekaan. PS 1. Lopuksi aplodit Mika Lintilälle (kesk). Lintilän johtama työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut koronapassia. Kesän aikana jopa hänen korkeutensa, pääministeri Sanna Marin (sd) on kääntynyt passin tukijaksi. Torstaina passiasia etenikin. Hallitus päätti, että valmistelua jatketaan sosiaali- ja terveysministeriön ja Krista Kiurun johdolla. Eli hommahan on käytännössä jo valmis. Vuodesta ei vain ole tietoa.

tiistai 10. elokuuta 2021

Miten globalisaatio vaikuttaa

Globalisaation ja kansallisvaltion suhdetta käsittelee kolme SOSTEn asiantuntijaa uusimmassa Kanava-lehdessä todeten globalisaation häviäjien mullistavan politiikan. Olisiko muuten juuri tämän tähden myös Perussuomalaisten kannatus niin korkealla? Seuraavassa lainaus mainitusta kirjoituksesta: "Kun politiikkaa tehdään ensisijaisesti kansallisella tasolla, sen rooliksi jää sopeuttaa kansallista päätöksentekoa kansainvälisen talouden vaateisiin. Sopeutumiseen perustuvan kilpailukykypolitiikan peruskysymys on, miten Suomi näyttäytyy houkuttelevana sijoituskohteena, jonne kannattaa investoida. Jotta Suomi olisi yrityksille houkutteleva toimintaympäristö, meidän pitää olla valmiina maltillisiin palkkaratkaisuihin, verotuksen keventämiseen ja sääntelyn purkuun. Tästä näkökulmasta puheet työajan lyhentämisestä, varovaisuus työelämän pelisääntöjen muuttamisessa ja haluttomuus puuttua sosiaalietuuksien tasoon näyttävät vastuuttomilta, jopa vaarallisilta tavoilta heikentää talouselämän uskoa siihen, että Suomeen sijoittaminen on taloudellisesti kannattavaa." Artikkelin otsakkeena on Globalisaation häviäjät eivät jaksa enää uhrautua. Tätä kannattaa miettiä, mitä seurauksia sillä on? Ja mikä sitten on SOSTE: SOSTE kokoaa yhteen yli 200 sosiaali- ja terveysjärjestöä rakentamaan sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä, osallistumismahdollisuuksia sekä oikeudenmukaista ja vastuullista yhteiskuntaa.

maanantai 9. elokuuta 2021

Voiko sitä selkeämmin sanoa, miksi PS on ja tarvitaan

Kolumni Riikka Purra Uskotko hyviksiin vai tosiasioihin? Kolumni 09.08.2021 Maaseudun Tulevaisuus Oman maan ja kansalaisten korottaminen ykköseksi ei ole pahuutta eikä itsekkyyttä. Se on realismia. Perussuomalaisten arvostelu on suomalaisen poliittisen argumentaation yksinkertaisin muoto. Olemme puolue, josta voi keksiä mitä tahansa negatiivista, ja se on jo itsessään argumentti – perustui se mihinkään tosiasiaan tai ei. En väitä, että olisimme aina täysin syyttömiä meistä esitettyihin kielteisiin arvioihin, mutta väitän, että mikään muu puolue tai poliittinen arvomaailma ei ole niin vapaasti riepoteltavissa. Kesän 2017 puoluekokouksen jälkeen perussuomalaiset heitettiin ulos hallituksesta, koska puolueen arvopohjasta oli tullut puheenjohtajavaihdoksen myötä väärä. Alle kaksi vuotta myöhemmin eduskuntavaalien alla järjestettävissä puheenjohtajapaneeleissa käsiteltiin sitä, voisivatko muut puolueet olla perussuomalaisten kanssa hallituksessa. Eivät oikein voineet. Liian erilaisia olivat sekä arvopohja että ihmiskäsitys. Perussuomalaiset nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Arvopohjaamme kannatti lähes 540 000 suomalaista. Valtiopäivien alkajaisiksi muut puolueet siirsivät meidät istumaan täysistuntosalin kauimmaiseen oikeaan laitaan. Ihmiskäsityksestä oli taas kyse. Nyt kaksi vuotta myöhemmin sekä arvopohjamme että ihmiskäsityksemme ovat täysin samat kuin ennenkin. Meitä määritellään ja asetellaan kategorioihin samanlaisella innolla kuin ennenkin, ja gallupjohtoon puolueensa siirtänyt Petteri Orpokin puhuu edelleen perussuomalaisten ihmiskäsityksestä. Ero on siinä, että me itsekin olemme saaneet määrittelyoikeuden. Itseemme! MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA) MAINOS PÄÄTTYY Olen vastannut kesän aikana lukuisia kertoja kysymykseen, minkä puolueiden kanssa perussuomalaiset voisi mennä hallitukseen. En ole vastannut jaarittelemalla muiden puolueiden arvopohjasta ja ihmiskäsityksestä – vaikka voisin toki tehdä niin – vaan olen puhunut perussuomalaisten tavoitteista ja niiden edistämisestä. Sillä sitä hallituksessa tehdään. Ei kannateta tai vastusteta toisten arvopohjaa. Perussuomalaiset erottaa muista puolueista ennen muuta se, että olemme realisteja ja kaikki muut eduskuntapuolueet nykyään enemmän tai vähemmän idealisteja. Mielestämme julkisen vallan eli myös suomalaisten poliitikkojen tehtävä on puolustaa Suomen ja suomalaisten etua. Emme näe mitään muuta järkevää perustelua Suomi-nimisen valtion olemassaololle. Suomen valtio on olemassa suomalaisia varten. Suomen ja suomalaisten ensisijainen tehtävä ei voi olla huolehtia jonkun muunmaalaisista ihmisistä tai satunnaisista maailman ihmisistä. Tai edes ”eurooppalaisista arvoista”. Kyllä perussuomalaistenkin mielestä kaikilla on jakamaton ihmisarvo. Meidät erottaa muista puolueista paitsi se, että puhumme näistäkin asioista suoraan, myös se, että ymmärrämme, että tosimaailmassa jakamaton ihmisarvo tarkoittaa aina sitä, että jollakin on velvollisuus järjestää sen käytännön sovellutukset. Ihmisoikeudet ovat hieno asia, mutta hienouden lisäksi ne ovat abstrakteja. Ne konkretisoituvat vasta, kun joku taho – yleensä aina valtio – takaa ne. Tuo takaaminen voi tarkoittaa poliittisia oikeuksia ja vapautta, mutta nykyään se tarkoittaa aina myös taloudellisia oikeuksia saada tietty elintaso ja muita lukuisia ”oikeuksia”. Vaikka kaikki maailman ihmiset eivät tällä hetkellä olekaan vaatimassa meidän palveluksiamme, niin kauan kuin asetelma on tällainen, kaikilla maailman ihmisillä kuitenkin on periaatteessa yhtäläinen oikeus vaatia niitä. Yksikään poliittinen kilpailijamme ei kykene vastaamaan kysymykseen, milloin velvollisuutemme loppuu, ei oikealla eikä vasemmalla. Joko he eivät uskalla puhua suoraan tai he lähestyvät asiaa idealistisesti. Oman maan ja kansalaisten korottaminen ykköseksi ei ole pahuutta eikä itsekkyyttä. Se on realismia. Sen lisäksi se on meidän arvopohjamme. Eikä se muutu tälläkään kertaa. Arvopohjaamme kannatti lähes 540 000 suomalaista.

sunnuntai 8. elokuuta 2021

Etsikonaikana

Etsikonaikana JUmala tule lähelle ihmista ilmoitta itsensä ja me saamme vastaanottaa! Kirkkovuosikalenteri ‹SUNNUNTAI 8.8.2021› 3. vuosikerta 11. sunnuntai helluntaista Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika Alppilan kirkon alttari Liturginen väri: vihreä Kaksi alttarikynttilää Näytä virsisuositukset Päivän tunnuskuva Etsikkoaikoja Tämä sunnuntai on lähellä juutalaisen perimätiedon mukaista Jerusalemin temppelin hävityspäivää (av-kuun 9. päivä). Tähän tapahtumaan viittaa päivän perinteinen evankeliumi. Jumalan oman kansan historia osoittaa, että elämässä on aikoja, jolloin ihminen ja ihmisyhteisöt erityisesti joutuvat ratkaisujen ja valintojen eteen. Omiin kykyihin, ihmisviisauteen ja omaan erikoisasemaan luottaminen estävät usein näissä tilanteissa kuulemasta Jumalan ääntä ja noudattamasta hänen kutsuaan. Etsikkoaikaan pätee sana: ”Jos te tänä päivänä kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydäntänne” (Hepr. 3:15). Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Iankaikkinen Jumala ja Herra, sinä olet evankeliumin sanalla kutsunut meidät kansaksesi ja luvannut meille elämän. Me rukoilemme sinua: Johdata meitä Hengelläsi niin, että ymmärrämme, missä on turvamme, emmekä hukkaa sinun antamiasi etsikkoaikoja. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Kaikkivaltias, iankaikkinen Jumala. Sinä rakastit maailmaa ja avasit Pojassasi oven valtakuntaasi. Kiitos siitä, että etsit meitä armollasi. Herätä meidät Hengelläsi ymmärtämään vastuu itsestämme ja teoistamme. Auta meitä tajuamaan etsikkoaikamme, anna tahtoa ja voimaa parannukseen. Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa elää ja hallitsee aina ja ikuisesti. 3 Jeesus, Jumalan Poika. Sinä itkit Jerusalemin tähden kipein ja rakastavin sydämin, koska näit sen kulkevan tuhoa ja tuomiota kohti. Varjele, ettemme torjuisi kutsuasi ja menettäisi mahdollisuuttamme päästä valtakuntaasi. Auta meitä näkemään väkevissä teoissasi Jumalan kunnia ja pyhyys. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti.

lauantai 7. elokuuta 2021

Suomen yleisurheilu menee eteenpäin

Suomen yleisurheilijat onnistuivat Tokion olympialaisissa, kolme pisteillä: 5. Wilma Murto, 8. Lassi Etelätalo ja Topi Raitanen, Sara Kuivisto neljä Suomen ennätystä ja sijat 11. ja 15. jne... Läpimurtoja, ennätystehtailuja ja itsensä ylittämisiä mutta ei mitaleja – asiantuntija arvioi suomalaissuoritukset olympialaisten yleisurheilussa. Katso fb-sivultani MTV:n asiantuntijan arviointia Suomen yleisurheilijoiden menenstyksestä

perjantai 6. elokuuta 2021

Sotien veteraanien hautamerkkisavottaa riittää

Kun Suomi aukes taas heinäkuun sulun jälkeen, sain Porin sotaveteraanipiiristä hakea lisää veteraanien hautakivimuistolaattoja ja kiinnitimme niitä neljätoista ja yhden lottamerkin. Vielä niitä kunniakansalaisten merkkejä puuttuu, vaikka mekin on niitä laitettu ja 123 kappaletta!😘😊🥰 Vielä puuttuvien veteraanihautojen osalta olisi tervetullutta, jos omaiset vaikka ottaisivat yhteyttä, kyllä mielellämme niitä kiinnittelemme!

torstai 5. elokuuta 2021

YLEn elokuun Gallup

PUOLUEIDEN KANNATUS Ylen kannatusmittaus: Kokoomus porskuttaa kärjessä, Halla-ahon lähtö ei heiluta PS:n suosiota, keskusta taas suurin pudottaja Kokoomus jatkaa suosituimpana puolueena Ylen kannatuskyselyssä. Puoluetta äänestäisi nyt 20,5 prosenttia suomalaisista. Toisena on SDP 19 prosentin osuudella ja kolmantena perussuomalaiset 17,9 prosentilla. Heinäkuun 2021 puoluekannatusmittaus. Kokoomus on suurin puolue, SDP ja perussuomalaiset seuraavina. Kuva: Illusia Sarvas / Yle TERHI TOIVONEN 5.8. 06:00 Kuntavaalit voittaneen kokoomuksen kannatusnousu jatkuu Ylen tuoreessa mittauksessa. Jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, 20,5 prosenttia suomalaisista antaisi äänensä kokoomukselle. Puolueen suosio nousi 0,7 prosenttiyksikköä edellisestä kannatuskyselystä. Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turjan mukaan mittauksen tausta-aineistosta käy ilmi, että keskustaa aiemmin äänestäneet ovat kääntyneet enemmän kokoomuksen kannalle. – Kokoomuksen kannatus nousi eläkeläisten, työväestön ja vähemmän koulututettujen, ammatillisen koulutuksen saaneiden äänestäjien keskuudessa. Tässä voi näkyä kokoomuksen viimeaikaiset ulostulot maahanmuutosta. Kyselyn teon aikana kokoomus on ollut otsikoissa kotoutusohjelman sisällöstä ja termeistä nousseen kohun vuoksi. Ohjelmassa ehdotettiin alempaa sosiaaliturvaa maahanmuuttajille ja puhuttiin kantasuomalaisista. Perussuomalaiset syytti kokoomusta heidän ideoidensa varastamisesta. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on ollut sairauslomalla puolitoista kuukautta sydänkohtauksen takia. Petteri Orpo. Sydänkohtauksen kuntavaalien jälkeen saanut kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo palasi elokuun alussa töihin sairauslomaltaan. Kuva: Jaani Lampinen / Yle Toisena olevan SDP:n kannatus laski elokuun mittauksessa 0,6 prosenttiyksikköä ja jäi tasan 19 prosenttiin. Turja kertoo, että puna-vihreiden puolueiden kannattajat liikkuvat paljon sosiaalidemokraattien, vasemmistoliiton ja vihreiden välillä, niin tälläkin kertaa. – Suurin syy laskuun on kuitenkin se, että SDP:tä viime vaaleissa äänestäneet ovat siirtyneet nyt katsomon puolelle eli nukkuvien puolueeseen menetetään eniten äänestäjiä. Halla-ahon väistyminen ei näy PS:n suosiossa Perussuomalaisten suosiossa ei ole tapahtunut heilahdusta suuntaan tai toiseen sen jälkeen, kun Jussi Halla-aho ilmoitti yllättäen luopuvansa puheenjohtajan tehtävästä juhannusviikolla. Helsingin Sanomien heinäkuun gallupissa(siirryt toiseen palveluun) puolueen kannatus romahti lähes neljä prosenttiyksikköä, mutta Ylen mittauksessa vastaava ei näy. – Kesällä ydinkannattajillakin on ollut muuta mietittävää kuin puolueen asiat, joten se voi selittää, miksi mitään muutosta ei ole tapahtunut, tutkimusjohtaja Tuomo Turja arvioi. Puheenjohtajakisakin voi saada gallupin mittarit värähtämään, mutta nyt tällaista ei näy. Tuloksena on kolmas sija 17,9 prosentin kannatuksella. – Taloustutkimuksen muista tutkimuksista näkyy, että kannattajat olisivat halunneet Halla-ahon jatkavan, mutta luopuminen ei ole saanut siirtymään muiden puolueiden kannattajiksi tai katsomoon. Jussi Halla-aho Jussi Halla-ahon ilmoitus, ettei hän hae jatkokautta perussuomalaisten puheenjohtajana, tuli yllätyksenä. Halla-aho SuomiAreenassa heinäkuussa. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva Turjan mukaan puheenjohtajakamppailun vaikutusta kannatukseen yliarvioidaan. Esimerkiksi keskustalla se ei näkynyt mitenkään viime syksynä, vaikka repivä kisa Annika Saarikon ja Katri Kulmunin välillä sai paljon julkisuutta. – Tosin voiko tässä kisasta edes puhua, perussuomalaisten puoluejohtajakamppailu on näkynyt niin vähän julkisuudessa. Perussuomalaiset valitsee uuden puheenjohtajan elokuun puolivälissä. Lue myös: Tutki, miten puolueiden kannatus on muuttunut vuodesta 1994 lähtien Keskustan kannatusloikka jäi lyhyeksi Neljäntenä olevan keskustan tilanne on sen sijaan murheellinen. Mittauksen suurimman pudottajan suosio tippui 1,2 prosenttiyksikköä ja hetkellisesti kuntavaalien jälkeen piristynyt kannatus jäi 12,3 prosenttiin. Taloustutkimuksen Tuomo Turja kertoo keskustan menettävän taas äänestäjiä nukkuvien puolueeseen ja muille porvaripuolueille, kokoomukselle ja perussuomalaisille. – Sama tilanne on ollut vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen. Keskusta ja vihreät ovat kamppailleet Ylen mittauksissa neljänneksi suosituimman puolueen paikasta. Tällä kertaa vihreiden kannatus kasvoi puoli prosenttiyksikköä, mutta sillä ei kiilattu keskustan ohi. 10,9 prosenttia riitti viidenteen sijaan. Puolueen puheenjohtaja Maria Ohisalo tavoittelee syyskuussa jatkokautta. Vasemmistoliiton suosio kipusi ylöspäin 0,6 prosenttiyksikköä. Puoluetta äänestäisi 8,6 prosenttia kansalaisista. Pienempien puolueiden kannatus näyttää mittauksessa tasaiselta. RKP keräisi nyt 4,3 , kristillisdemokraatit 3,4 ja nyt-liike 1,8 prosenttia äänistä. Eduskunnan ulkopuoliset puolueet saisivat 1,3 prosentin kannatuksen. Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23 asti. Näin Ylen kannatusmittaus tehtiin Taloustutkimus haastatteli 2 386 ihmistä. Haastateltavilta kysyttiin, minkä puolueen ehdokasta he äänestäisivät, jos eduskuntavaalit olisivat nyt. Haastattelut tehtiin 12.07.–03.08.2021 Puoluekantansa kertoi 1 728 vastaajaa. Mittauksen virhemarginaali on 2 prosenttiyksikköä suuntaansa. Voit ladata kannatusmittauksen aineiston täältä(siirryt toiseen palveluun).

keskiviikko 4. elokuuta 2021

Tartunnat vaan lisääntyvät

872 päivän tartunta luku, käsittämätön ennätys, vaikka tämän kesän piti olla jo koronavapaata aikaa ja kaksi kertaa rokotettujakin on yli 60% ja yli kolme miljoonaa. Ja hallitus on viettänyt lomaa, huomenna torstaina kokoontuu pitkän tovin jälkeen, tekoja odotetaan😊😉😟

tiistai 3. elokuuta 2021

Jo toinen mitali Tokion olympialaisista

OLYMPIALAISET Mira Potkonen iski kuin transsissa – valmentaja joutui karjumaan raivokkaasti: ”Kuuntele, Mira, kuuntele!” Tokion legendaarisen Kokugikan Arenan uumenissa nähtiin vahvasti latautunut suomalaisnyrkkeilijä, jolle olympiapronssi ei valmentaja Maarit Teurosen mukaan vielä riitä. JAA Tiukkaa teki, mutta sieltä se kuitenkin tuli: voitto, joka varmisti vähintään olympiapronssin Mira Potkoselle Tokion olympianyrkkeilyissä. KUVA: LUIS ROBAYO / AFP / LEHTIKUVA Marko Lempinen 13:12 TOKIO LATAUS oli yhä ilmiselvästi päällä. Mira Potkonen oli kuin jo matkalla seuraavaan matsiin. Suomalaisnyrkkeilijän ilmeistä ja eleistä näki, ettei hän ollut mielestään vielä saavuttanut mitään – vaikka olikin jo saavuttanut huimasti. Oli kulunut vain muutama minuutti siitä, kun Potkonen, 40, oli varmistanut vähintään pronssimitalin Tokion olympialaisissa ja tehnyt olympiahistoriaa: suomalaisiskijä on nyt kaikkien aikojen vanhin olympianyrkkeilyssä mitalin saavuttanut urheilija. ” Me tiedämme, mitä meidän pitää tehdä, jotta nyt ei käy niin. Miran mentaalisella puolella on tapahtunut niin isoja asioita, että lataus on aivan toista luokkaa kuin aiemmin. Hän on myös ensimmäinen suomalainen naisurheilija, joka voittaa mitalin kaksissa peräkkäisissä kesäolympialaisissa. Potkonen voitti Suomen ainoan mitalin, pronssin, Rio de Janeirossa 2016. Vain hetki siitä, kun suomalaiskodeissa karjuttiin, ehkä hieman itkettiinkin. – Tosi hyvä matsi. Nyt on huippufiilis, ja nyt mä menen eteenpäin, Potkonen pamautti Kokugikan Arenan uumenissa, noin seitsemänsekuntisen ”lehdistötilaisuuden” vetäen. Sitten hän paineli vauhdilla – Tokiossa tutuksi tulleiden tapojensa mukaisesti – jo kohti seuraavaa matsiaan, torstaina oteltavaa välierää brasilialaista Beatrice Ferreiraa vastaan. Eikä haastattelu siis jatkunut. Lue lisää: Kommentti: Saksalais­toimittajaa kiinnosti Mira Potkosen uran ainutlaatuisuus – mistä nokialaisen media­hiljaisuus on merkki? Moninkertainen arvokisamitalisti pyyhkäisi tiehensä erikoisen vahvaa itseluottamusta uhkuen. Se on siinä: Mira Potkosen painava oikeankäden isku painuu perille asti. Potkonen teki tiistaina olympiahistoriaa Tokiossa. Se on siinä: Mira Potkosen painava oikeankäden isku painuu perille asti. Potkonen teki tiistaina olympiahistoriaa Tokiossa. KUVA: LUIS ROBAYO / AFP PIAN PAIKALLE saapui Potkosen valmentaja Maarit Teuronen, joka alkoi ruotia suojattinsa juuri päättynyttä naisten kevyen sarjan kolmannen kierroksen ottelua Turkin Esra Yildizia vastaan. Suomalainen voitti ottelun tuomarien hajaäänillä 3–2. – Tiedettiin, että vastustaja hakee osumia kaukaa. Ideana oli iskeä vastaan kunnon suorilla, ja se taktiikka toimi hyvin – Miran kolmannessa erässä saamaa varoitusta lukuun ottamatta, ruoti Teuronen kamppailua, jossa turkkilaisen iskut jäivät kevyiksi. – En tiedä, mistä Miran pisteen vähennys johtui. EHKÄ siitä, ettei suomalainen lopettanut ottelemistaan kehätuomarin huudettua jo ”stop”. Vaikutti siltä, ettei hän kuullut lainkaan myöskään valmentajaansa, joka karjui raivokkaasti kehän suuntaan: – Kuuntele, Mira, kuuntele Mira! Teuronen itse ei muistanut tuoreeltaan matsin jälkeen, miksi oli näin huutanut. – En mä nyt niin pitkälle voi muistaa, Teuronen tokaisi hymähdellen. ASIA valkeni, kun vieressä ollut Olympiakomitean viestintäjohtaja Mika Noronen selvitti asiaa, juuri tuomarien kuuntelemattomuuteen liittyen. Potkonen vaikutti olevan kuin toisessa maailmassa. – Joo, se oli se, kun Mira ei tuntunut kuulevan tuomarien käskyjä, Teuronen sitten sanoi. – Vaikka varoitus tuli, en ollut lainkaan huolissani. Tiesin, että Mira voittaa matsin, jos vaan yhtään malttaa. Valmentaja Maarit Teuronen vakuutteli, että Mira Potkonen on henkisesti vahvempi kuin aikoihin. KUVA: VESA MOILANEN / LEHTIKUVA VÄLIERÄSSÄ vastaan tuleva Beatrice Ferreira voitti maailmanmestaruuden 2019. Häntä on pidetty läpi olympiaturnauksen poikkeuksellisen vaikeana vastustajana. Teurosen mukaan loppuottelupaikkaa ei ole jaettu etukäteen. – Brassi on äärimmäisen kova. Kun viimeksi kohtasimme hänet, Mira antoi hänelle määräysvallan. Hän oli kuskin paikalla, ja Mira vaan siinä kyydissä mukana, Teuronen linjasi. – Me tiedämme, mitä meidän pitää tehdä, jotta nyt ei käy niin. Miran mentaalisella puolella on tapahtunut niin isoja asioita, että lataus on aivan toista luokkaa kuin aiemmin. Olympiamitalin varmistuminen hymyilytti Teurosta, mutta samaan hengenvetoon hän painotti. – Mitali on taskussa, mutta matka jatkuu. Tähän emme vielä ole tyytyväisiä.

maanantai 2. elokuuta 2021

Yhdeksän muskettisoturia

Tänään maanantain 2.8. lenkillä tasan yhdeksän urhollista muskettisoturia marssittiin tasan tunti liikuntakeskuksen kuntoreittiä, Niemen tietä ja Santaharjun kautta Kuninkaanlähteenkadulle, josta Sahakatua uudelle vesitornille ja uutta raivattua Risto-Matin reittiä vanhalle kuntoreitille takaisin ja vielä vanha vesitorni kiertäen. Sääkin mitä sopivin 17 astetta, ja tuultakin, ja porukalla näytti riittävän jutunjuurta, vaikka itse taas kiersin Liljan vanhojen tuttujen Niittyjen kautta metsän polkuja Santaharjun tielle. Olen niillä niityillä joskus ollut heinätöissä, nythän nekin on kaupungin maansiirtovarastoinakin.

sunnuntai 1. elokuuta 2021

Kesän sunnuntaita

10. sunnuntai helluntaista Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika Alppilan kirkon alttari Liturginen väri: vihreä Kaksi alttarikynttilää Näytä virsisuositukset Päivän tunnuskuva Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa Tämän sunnuntain tekstit kehottavat hoitamaan Jumalalta saatuja lahjoja uskollisesti ja vastuullisesti. Kristityn velvollisuus on käyttää annettuja mahdollisuuksia älykkäästi ja viisaasti, totuudesta tinkimättä. Hänen toimintaansa ohjaa kaikissa elämänvaiheissa uskollisuus myös vähässä. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Jumala, taivaallinen Isämme. Sinä olet varustanut meidät hyvillä lahjoillasi. Tee meidät taitaviksi ja uskollisiksi tehtävissä, joihin kutsut meidät. Lahjoita meille kestävyyttä palvella sinua ja toisiamme valppaina uskossa ja pitkämielisinä rakkaudessa. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herra Jumala, taivaallinen Isä, sinä olet ottanut meidät palvelukseesi. Vahvista meitä, ettemme väistä kutsuasi, kun sinä tahdot käyttää meitä valtakuntasi työssä. Auta meitä unohtamaan se, mikä on takana, ja lähtemään tielle, jonka sinä avaat eteemme. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 3 Laupias Jumala, taivaallinen Isä. Sinä olet kutsunut meidät valtakuntasi työhön ja antanut meille oman tehtävämme. Kiitos siitä, että luotat meihin ja pidät meitä työtovereinasi. Anna meille vastuun mieltä ja rohkeutta kaikessa mitä teemme, anna viisautta toteuttaa tahtoasi. Varjele, ettemme laiminlöisi kutsumustamme pelon tai itsekkyyden tähden. Tätä pyydämme Jeesuksen nimessä. 4 Pyhä Jumala. Kaikki, mitä meillä on, on sinun antamaasi: elämämme, omaisuutemme ja tehtävämme. Sinulle meidän on tehtävä tili kaikesta, mitä olemme saaneet. Auta meitä olemaan luotettavia palvelijoita, vähässä uskollisia. Varjele, ettemme tuhlaisi emmekä käyttäisi väärin antamiasi lahjoja. Kiitos siitä, että sinä osoitat, mikä on paikkamme ja vastuumme. Anna meille toivo, että kutsut meidät kerran taivaan ilojuhlaan. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.

lauantai 31. heinäkuuta 2021

Mies on luotu liikkuvaksi

Torstaina Mikkelissä 650 km ajo Aikuisurheiluliiton SM-kisoissa 10.000 metrin juoksussa. Perjantaina Honka-Hölkässä 5 km sijasta erehdyksessä 3 km matkalla, joka sekin oli ihan riittävän vaikea taivallus. Ja tänään viidentienristeyksen 5 km reitti lähes pelkästään kävelyvauhtia, mutta uinti Valkiajärven Syvälahdessa kruunasi reissun, vesikin jo vähän viileämpänä virkistävää. Sainpa päivällä olla (juuri eilen olisi ollut hänen satavuotispäivänsä) muistotilaisuudessa, joka siirrettiin aikaisemman koronapandemian jaloista, mutta eipä tänäänkään ole helpompaa, uusia kokoontumisrajoituksia on juuri tänään tullut Satakuntaankin!😊😘😟🥰

perjantai 30. heinäkuuta 2021

Rata Porin satamasta aina Kiinaan asti

Tehdään Porin satamasta Suomen ykkössatama – Kehärata lännestä itään Satakunta on vahva vientimaakunta. Maakuntamme väestö on neljä prosenttia koko Suomen asukasluvusta, mutta vientimme kattaa jopa seitsemän prosenttia koko maan viennistä. Tilanne on hyvä, mutta sitä voisi parantaa entisestään esimerkiksi maakuntamme ratayhteyksiä kehittämällä. Hallitusohjelmassa yhtenä keinona vähentää ilmastopäästöjä on tavara- ja henkilöliikenteen lisääminen käytöstä poistetuilla ja vähäliikenteisillä radoilla. Yksi tällainen on niin sanottu Haapamäen rata, jota kautta avautuu reitti Porista Haapamäen ja Jyväskylän kautta Parikkalaan. Ratayhteys voitaisiin palauttaa suhteellisin pienin kustannuksin. Tiedämme, että Pori-Haapamäki-välin palauttaminen maksaisi noin 360 miljoonaa. Yhteys omaa valmiin ratakäytävän, mikä laskee kustannuksia. Kehärata yhdistäisi Porin sataman itärajalle ja sieltä aina Kiinaan saakka. Tämä tarjoaisi huikeita mahdollisuuksia maailmankaupalle ja nostaisi Porin sataman asemaa Suomen yhtenä tärkeimmistä satamista. Tavaraliikenteessä on monia pullonkauloja. Keväällä näimme, miten Suezin kanavan tukkinut laiva pysäytti maailmankaupan. Vaihtoehtoisia reittejä pitää olla. EU:n uusi ilmastostrategia tuo meriliikenteen päästökaupan piiriin ja se nostaa Suomelle tärkeän laivaliikenteen kustannuksia. Ratahankkeisiin panostamalla olisi mahdollista saada EU:lta takaisin sinne maksamiamme rahoja. Viimeisin mahdollisuus meni Suomelta sivu suun. Kun kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa tehdään, edellyttää se siirtymää kumipyöriltä raiteille. On tärkeää, että tätä siirtymää tehdään muutenkin kuin vain pääkaupunkiseudun ehdoilla. Kehärata toisi elinvoimaa myös maakuntiin. Tavaraliikenteen lisäksi kehäradasta hyötyisi myös henkilöliikenne. Satakunnan korkeakoulutkin voisivat saada osansa, jos Satakuntaan pääsisi useampaa reittiä ja helpommin myös muualta Suomea. Kehärata helpottaisi kotimaanmatkailua muutenkin. Haapamäen ratayhteyden palauttaminen pitää olla yksi maakuntamme kärkihankkeista. Seuraavaksi pitäisi selvittää, mitä mahdollisuuksia ja kokonaistaloudellisia vaikutuksia koko kehäradalla on. Näkisin, että tämä ratayhteys hyödyttäisi suuresti Satakuntaa ja koko Suomea.

torstai 29. heinäkuuta 2021

Mitali olympialaisista

Pieni sisukas Suomi sai näistäkin olympialaisista ainakin yhden mitalin Matti Mattssonin upean SE-uinnin ansiosta: Onnittelut Porriin! Kaarlo Kangasniemi Kulta-Kalle runoili Mattssonin kunniaksi: 4 t · MATILLE. OLYMPIAMITALI ON KAUNIS/ SE ON AINA NIIN KAUNIS. SILLOIN TARVITAAN USEIMMITEN/ SILMÄNPESUVETTÄ/ JOKA ON KYYNELEISTÄ KYLVETETTY! TOI VALONSÄTEEN PORIIN PRONSSILLAAN! MTV Olympiapronssia! Matti Mattsson teki hirmuteon – onnellinen ja ällistynyt mitalisti TV5:lla: "Onneksi en lopettanut" © Oli Scarff Matti Mattsson sijoittui 200 metrin rintauinnin finaalissa upeasti kolmanneksi. Välierässä 2.08,22 uinut porilainen paransi Suomen ennätystä nyt lähes sekunnilla loppuaikaan 2.07,13. 27-vuotiaan Mattssonin aika on myös uusi Pohjoismaiden ennätys. Kultaa nappasi Australian Izaac Stubblety-Cook ajalla 2.06,38 ja hopeaa Hollannin Arno Kamminga ajalla 2.07,01. – Tämä on jotain hurjinta. Aivan uskomatonta. Tiesin, että ennätyksessä on sekunti varaa. Nyt annoin kaikkeni, Mattsson iloitsi kilpailun jälkeen TV5:n haastattelussa. – Kahdeksan vuotta on aika syvissä vesissä menty. Nyt on tultu tähän. Tämä on älyttömän hienoa. Onneksi en lopettanut. Aika monia öitä on tullut edellisten arvokisojen jälkeen valvottua. Ensimmäisen uintimitaliin Suomeen 25 vuoden jälkeen tuonut Mattsson oli koko kilpailun ajan kolmen parhaan joukossa. Uuden olympiaennätyksen uineeseen Stubblety-Cookiin eroa kertyi maalissa 0,75 sekuntia. TV5:n asiantuntija ja edellinen suomalainen uinnin olympiamitalisti Jani Sievinen oli tunteen vallassa, kun mitali ratkesi. – En tiedä, voinko enää jatkaa, Sievinen sopersi. Arvo Aaltonen on edellinen rintauinnin suomalainen olympiamitalisti. Niin ikään porilainen Aaltonen voitti pronssia vuonna 1920.

keskiviikko 28. heinäkuuta 2021

Ettei kävisi: juna meni jo

Junalle menijöille tiedoksi, jottei jää junasta ehtimättä asemalle! Kankaanpään suunnasta Parkanon asemalle menijöiden on syytä varautua lisä-aikaan eli kiertämään 3-valtatietä Kihniöön kääntyvää 23-valtatietä vähän matkaa, kunnes tie haarautuu Parkanon asemalle, koska suoraan Parkanon keskustasta asemalle menevä tie on siltatyön vuoksi poikki elokuun 6. päivään asti.

tiistai 27. heinäkuuta 2021

PS:n jäsenistö toiseksi nuorin

MTV Tällaisia ovat suurimpien puolueiden jäsenet: MTV Uutiset selvitti iät ja sukupuolijakauman – keskustalla, SDP:llä ja vihreillä selvät erityispiirteensä MTV Uutiset kysyi viideltä suosituimmalta puolueelta jäsenten määrästä, ikä- sekä sukupuolijakaumasta. Yksi puolue erottuu selvästi isoimmalla jäsenmäärällä, yksi naisvaltaisuudella ja yksi korkeimmalla keski-iällä. SDP, perussuomalaiset, kokoomus, keskusta ja vihreät toimittivat MTV Uutisille tiedot jäsenmääristään sekä jäsentensä ikä- ja sukupuolijakaumista. Jäsenmäärässä keskusta on edelleen ylivoimainen ykkönen. Sillä on lähes yhtä paljon jäseniä kuin muilla neljällä puolueella yhteensä. © Toimittanut MTV Etenkin keskustan, mutta myös SDP:n ja kokoomuksen jäsenmäärät ovat silti vain varjoja takavuosikymmenten suuruudesta. Yhä harvempi suomalainen on minkään puolueen jäsen, vaikka ääni käytäisiinkin yhä vaaliuurnilla antamassa. Keskustan jäsenmäärä on noin viidesosa kesäkuun kuntavaalien äänipotista, vihreillä ja perussuomalaisilla muutama hassu prosentti. Politiikan tutkijassa asia herättää huolta. – Nämä määrät ovat niin pieniä, että herää kysymys, kanavoituuko meillä riittävällä tavalla tätä lahjakasta ja kyvykästä väkeä puolueiden jäseneksi poliittiseen vaikuttamistoimintaan, Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja, professori Markku Jokisipilä sanoo. Tällaisia ovat suurimpien puolueiden jäsenet: MTV Uutiset selvitti iät ja sukupuolen Uutisklipit 2 min 19 s Videosoitin kohdasta: MTV (Tietosuojakäytäntö) SDP:llä jäsenistön keski-ikä 70 vuotta Erityisen nuoriksi suomalaisten puolueiden jäsenistöjä ei voi luonnehtia. © Toimittanut MTV Vihreiden keski-ikä on selvästi nuorin, SDP:llä taas ylivoimaisesti vanhin. SDP, keskusta ja perussuomalaiset toimittivat puolueensa ikärakenteet kymmenvuotisilla jakaumilla, joista MTV Uutiset laski keskiarvot. Epätarkkuus voi selittää pieneltä osin sitä, miksi SDP:n jäsenten keski-ikä on noussut rankasti vuonna 2017 tehtyyn tutkimukseen verrattuna. Tuolloin keski-iäksi kerrottiin 61,5 vuotta. Yhtä kaikki, SDP:n jäsenistö on poikkeuksellisen iäkästä. Yli 80-vuotiaita jäseniä on enemmän kuin alle 60-vuotiaita. Esimerkiksi 35-vuotias pääministeri Sanna Marin (sd.) on johtamassaan puolueessa aivan nuorimmasta päästä. Yli 90-vuotiaita demareita on reilut tuhat, siis kaksi kertaa niin paljon kuin alle 30-vuotiaita. – Reippaasti yli puolet SDP:n jäsenkunnasta on eläkeläisiä, joka tietysti näkyy puolueen linjassa ja heijastuu siihen, kuinka laajalti puolue edustaa yhteiskunnassa kokonaisuudessa esillä olevia erilaisia mielipiteitä, Jokisipilä analysoi. Eri puolueiden jäsenistöjen ikääntyminen saattaa tällä hetkellä näkyä esimerkiksi julkisessa eläke- ja ilmastokeskusteluissa ja sitä kautta myös päätöksenteossa. – Oikeastaan vihreitä lukuun ottamatta kaikilla isoilla puolueilla on haasteita rekrytoida nuorempia ihmisiä jäsenikseen, Jokisipilä sanoo. Lue myös: HS-gallup: Kokoomus noussut suosituimmaksi puolueeksi – perussuomalaiset laskussa Vain vihreillä on naisenemmistö Puoluepoliittinen toiminta on ollut perinteisesti miesvaltaista. – Vihreät on tässä suhteessa se poikkeus, joka vahvistaa säännön, Jokisipilä toteaa. © Toimittanut MTV MTV Uutisille toimitettujen tietojen perusteella perussuomalaisten jäsenistössä miehiä on kolme neljäsosaa ja naisia neljäsosa. Kokoomuksessa, SDP:ssä ja keskustassa vallitsee lievä miesenemmistö, vihreillä lievä naisenemmistö. Vihreiden jäsenistössä miehiä on siis keskimäärin selvästi enemmän kuin puolueen eduskuntaryhmässä, jossa miehet muodostavat vain 15 prosentin osuuden. SDP:n kansanedustajat ovat jonkin verran SDP:n jäsenistöä naisvaltaisempi porukka, keskustalla toisinpäin. Ihannetilanteessa jäseniä olisi eri taustoista Hyvän poliitikon ominaisuuksiin kuuluu kyky tarkastella yhteiskuntaa kokonaistasolla, muutenkin kuin oman viiteryhmänsä etuja tuijottaen, muistuttaa Jokisipilä. Puolueissa olisi hänen mielestään silti syytä pohtia sitä, edustavatko ne kansaa kokonaisuudessaan. – Jos ja kun poliittinen vaikuttamistoiminta painottuu meillä näin selkeästi tiettyihin ikäryhmiin ja useissa puolueissa vielä miessukupuoleen, eihän se edustavuuden kannalta ole paras mahdollinen tilanne missään nimessä, Jokisipilä miettii. Vaikka etenkin nuorissa ikäpolvissa muut vaikuttamisen tavat kuin puoluepolitiikka keräävät suurta suosiota, puolueidenkin tilasta on syytä kantaa huolta. Esimerkiksi ministerit, kansanedustajat ja muut keskeiset päätöksentekijät nousevat yhä asemiinsa juuri puoluereittejä pitkin. – Ihannetilanteessa meillä olisi poliittisten puolueiden jäseninä kattavasti esimerkiksi eri ammattiryhmien, ikäryhmien ja etnisten taustojenkin edustajia, Jokisipilä toteaa.