Vappuna tarjosimme klo 17 alkaen pullakahveja Kankaanpään torilla. EU-ehdokkaamme, perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Simon Elo oli vieraanamme liikkeellä mainoksilla teipatulla matkailuautolla kahden muun nuoren kanssa. Poutaisessa, mutta ei mitenkään lämpimässä säässä saatiin olla ulkosalla ja jutella Eu-politiikkamme ihmeellisyyksistä.
Heti vapun jälkeen perjantaiaamuna matkaamme Ouluun koko viikonlopuksi perussuomalaisten puolueneuvoston kokoontumiseen. Matkalla pysähdyn Oulun piirin järjestämiin tilaisuuksiin Himangalla ja Kalajoella. Himanka tosin on kadonnut Suomen kuntakartalta ja liitetty Kalajokeen.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste EU. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste EU. Näytä kaikki tekstit
torstai 1. toukokuuta 2014
torstai 17. huhtikuuta 2014
Makkarasoppaa
Hyvän kollegani, kansanedustaja Jari Myllykosken kanssa tarjosimme edellisen vuoden tapaan kiirastorstaina soppaa Kankaanpään torilla. Samalla toimme esille nuoria meppiehdokkaitamme. Perussuomalaisilta on Satakunnasta ehdokkaana Laura Huhtasaari ja vasemmistoliitolta Erno Välimäki. Molemmat olivat tietysti paikalla. Makkarasoppaa kehuttiin, ilma suosi ja tunnelma oli korkealla. Koko kenttäkeittiöllinen soppaa kului tunnissa.
Porinaa riitti vielä sopan loppumisenkin jälkeen, Helena ja Reijo Ojennus järjestivät mehutarjoilua ja monenlaista materiaalia oli tarjolla. Tulitikkuaskini menivät kuin kuumille kiville: näitä sinnikkään papin "rötösherrat kiinni" -etiketeillä varustettuja askeja riittä yhä vaan.
Päällimäisenä keskustelunaiheena oli tietysti juuri nyt ajankohtainen Kankaanpää-Lavia -liitossopimus. Kankaanpään kunnanhallitus oli juuri sopivasti päättänyt perussuomalaisten ja demarien äänin, ettei sopimus anna aihetta jatkokäsittelyyn eli hyvksymiseen, koska siinä ei sanallakaan puututa kuntien virkojen yhteensovittamiseen eikä muutenkaan puhuta mitään talousasioista, jotka nimenomaan pitäisi samassa yhteydessä ratkoa. Molemmat kunnathan tekevät jatkuvasti alijäämäisiä tuloksia, ja kuntaliitoksen myötä astuisi voimaan viiden vuoden irtisanomissuoja.
Kankaanpäässä on vielä tulossa perussuomalaisten monta meppivierailua ennen toukokuun 25:nnen päivän EU-vaaleja, huippuvieraana itse Timo Soini, vaikkei hän itse olekaan ehdokkaana. Nähdään ja kuullaan siis paljon EU-kriittisiä puheenvuoroja 11-kohtaisen EU-vaaliohjelmamme mukaisesti.
Porinaa riitti vielä sopan loppumisenkin jälkeen, Helena ja Reijo Ojennus järjestivät mehutarjoilua ja monenlaista materiaalia oli tarjolla. Tulitikkuaskini menivät kuin kuumille kiville: näitä sinnikkään papin "rötösherrat kiinni" -etiketeillä varustettuja askeja riittä yhä vaan.
Päällimäisenä keskustelunaiheena oli tietysti juuri nyt ajankohtainen Kankaanpää-Lavia -liitossopimus. Kankaanpään kunnanhallitus oli juuri sopivasti päättänyt perussuomalaisten ja demarien äänin, ettei sopimus anna aihetta jatkokäsittelyyn eli hyvksymiseen, koska siinä ei sanallakaan puututa kuntien virkojen yhteensovittamiseen eikä muutenkaan puhuta mitään talousasioista, jotka nimenomaan pitäisi samassa yhteydessä ratkoa. Molemmat kunnathan tekevät jatkuvasti alijäämäisiä tuloksia, ja kuntaliitoksen myötä astuisi voimaan viiden vuoden irtisanomissuoja.
Kankaanpäässä on vielä tulossa perussuomalaisten monta meppivierailua ennen toukokuun 25:nnen päivän EU-vaaleja, huippuvieraana itse Timo Soini, vaikkei hän itse olekaan ehdokkaana. Nähdään ja kuullaan siis paljon EU-kriittisiä puheenvuoroja 11-kohtaisen EU-vaaliohjelmamme mukaisesti.
sunnuntai 6. huhtikuuta 2014
Rampa ankka
Suomen hallitus on kuin rampa ankka; pääministeri Katainen luopuu puolueensa puheenjohtajuudesta kesän alussa pidettävässä puoluekokouksessa ja siten myös pääministerin paikasta. Toisen johtavan hallituspuolueen puheenjohtaja käy tiukkaa kamppailua puheenjohtajuudestaan ja on ilmoittanut mahdollisen häviönsä jälkeen luovuttavansa myös valtiovarainministerin paikkansa. En tosin usko enkä myöskään toivo hänen tappiotaan.
Kaksi Kataisen puoluetoveria on pyrkimässä EU-mepeiksi. Vasemmistoliitto jätti hallituksen, eikä sitä sinne varmaan moni kaipaakaan. Vihreiden hallituksessa jatkaminen on vaikeaa, jos Fennovoiman ydinvoimala tulee hallitukseen ja eduskuntaan uudelleen päätettäväksi.
Mikä muu pitää viisikkoa koossa kuin vaalien pelko? Oikeastaan minkään hallituspuolueen kannatusluvut eivät ole ainakaan parantuneet edellisistä eduskuntavaalilukemista. Teot ovat myös jääneet vähäisiksi suurista elkeistä huolimatta. Opposition tuella muodostettu SoTe-uudistus on vielä sisältöä vailla. Kuntauudistus on rapautunut. Työpaikat eivät ole lupauksista huolimatta lisääntyneet, vaan korkeat työttömyysluvut ovat jatkuvasti kasvusuunnassa. Kehysriihipäätökset ovat talouden tasapainottamiseksi ja valkaantumisen taittamiseksi riittämättömiä. EU:n hulttiomaiden tukipaketeille ei ole saatu rajoituksia. Rauhan vankkumattomuuskaan maamme rajoilla ei ole enää kirkossa kuulutettu, valitettavasti!
Voisikin suoraan kysyä, missä ovat hallituksen teot ja onnistumiset. Taitaisi vastaus jäädä yhtä lyhyeksi kuin saksalaisten huumorikirjat tai venäläisten rauhanteot.
Kaksi Kataisen puoluetoveria on pyrkimässä EU-mepeiksi. Vasemmistoliitto jätti hallituksen, eikä sitä sinne varmaan moni kaipaakaan. Vihreiden hallituksessa jatkaminen on vaikeaa, jos Fennovoiman ydinvoimala tulee hallitukseen ja eduskuntaan uudelleen päätettäväksi.
Mikä muu pitää viisikkoa koossa kuin vaalien pelko? Oikeastaan minkään hallituspuolueen kannatusluvut eivät ole ainakaan parantuneet edellisistä eduskuntavaalilukemista. Teot ovat myös jääneet vähäisiksi suurista elkeistä huolimatta. Opposition tuella muodostettu SoTe-uudistus on vielä sisältöä vailla. Kuntauudistus on rapautunut. Työpaikat eivät ole lupauksista huolimatta lisääntyneet, vaan korkeat työttömyysluvut ovat jatkuvasti kasvusuunnassa. Kehysriihipäätökset ovat talouden tasapainottamiseksi ja valkaantumisen taittamiseksi riittämättömiä. EU:n hulttiomaiden tukipaketeille ei ole saatu rajoituksia. Rauhan vankkumattomuuskaan maamme rajoilla ei ole enää kirkossa kuulutettu, valitettavasti!
Voisikin suoraan kysyä, missä ovat hallituksen teot ja onnistumiset. Taitaisi vastaus jäädä yhtä lyhyeksi kuin saksalaisten huumorikirjat tai venäläisten rauhanteot.
perjantai 4. huhtikuuta 2014
Peruspomolle riitti huomiota
Iltalehti antoi lähes kolme ensimmäistä aukeamaa pääkirjoitusta myöten ja kansikuvan eilen julkaistulle Timo Soinin kirjoittamalle Peruspomo-kirjalle. Myös Iltasanomat käytti kansikuvan ja näyttävästi muutakin tilaa asialle, siinä samalla myös Timolle ja koko puolueelle. Aikamoinen mainosisku sopivasti myös näin EU-vaalien lähtörytäköissä, vaikka Timokin korostaa, ettei tämä ollut mikään vaalikirja, koska hän ei ole edes ehdokkaana.
Timo oli myös illan päävieraana Pressiklubissa ja hyvin oli sinne toimittajat valittu paikalle: Pekka Ervasti ja Leena Sharma, molemmat myös perussuomalaisista kirjoittaneita. Sharmalta on juuri hiljan ilmestynyt pelkästään perussuomalaisia käsittelevä, hyvän vastaanoton saanut kirja.
Mediassa on kerrankin ollut näkyvyyttä, kun jokainen itseään kunnioittava lehtikin on kirjoittanut Timon kirjasta. Päivän Maaseudun Tulevaisuudessakin oli arvostelu kirjasta. Ylen tekemässä, eilen julkaistussa gallupissakin oli perussuomalaisille 0,9 % nousua eli lukema 17,8 %.
Päivä oli muutenkin melkoinen, kun saimme jättää ensimmäisenä allekirjoittajana perhepolitiikkaa ja lapsilisien alentamista käsittelevän välikysymyksen. Allekirjoittajina olivat kaikki perussuomalaisten sekä keskustapuolueen ja vasenryhmän kansanedustajat. Ensimmäisenä allekirjoituksensa tehneenä Hanna Mäntylä luki välikysymystekstin täysistunnossa, josta asia lähettiin hallitukselle. Vastaus onkin luvattu antaa jo ensi torstaina heti kyselytunnin jälkeen, koska seuraava pääsiäisalusviikko on rauhoitettu eduskuntatyöltä. Tänään virallisesti oppositioon siirtynyt vasemmistoliitto ei nähnyt viisaaksi liittyä välikysymystentekijöiden joukkoon. Pohditaanko siellä edelleen, ollako vai eikä olla ja missä?
Illalla vietimme Kankaanpään Perussuomalaisten vuosikokouksen tosi räiskyvässä tunnelmassa, puhetta ja tarjottavaa riitti. Piirin johtokaksikkokin, Toroskan pariskunta oli paikkalla katsomassa kankaanpääläistä perussuomalaista toimintaa, josta ei vauhtia puutu. Näin mennään eteenpäin; viime vuoden aikana on tilaisuuksia riittänyt eikä kuluvakaan vuosi toiminnan osalta jää ainakaan vähäisemmäksi, kun EU-vaaliehdokkaitammekin liikkuu turuillamme ja toreillamme melkomoisesti!
Timo oli myös illan päävieraana Pressiklubissa ja hyvin oli sinne toimittajat valittu paikalle: Pekka Ervasti ja Leena Sharma, molemmat myös perussuomalaisista kirjoittaneita. Sharmalta on juuri hiljan ilmestynyt pelkästään perussuomalaisia käsittelevä, hyvän vastaanoton saanut kirja.
Mediassa on kerrankin ollut näkyvyyttä, kun jokainen itseään kunnioittava lehtikin on kirjoittanut Timon kirjasta. Päivän Maaseudun Tulevaisuudessakin oli arvostelu kirjasta. Ylen tekemässä, eilen julkaistussa gallupissakin oli perussuomalaisille 0,9 % nousua eli lukema 17,8 %.
Päivä oli muutenkin melkoinen, kun saimme jättää ensimmäisenä allekirjoittajana perhepolitiikkaa ja lapsilisien alentamista käsittelevän välikysymyksen. Allekirjoittajina olivat kaikki perussuomalaisten sekä keskustapuolueen ja vasenryhmän kansanedustajat. Ensimmäisenä allekirjoituksensa tehneenä Hanna Mäntylä luki välikysymystekstin täysistunnossa, josta asia lähettiin hallitukselle. Vastaus onkin luvattu antaa jo ensi torstaina heti kyselytunnin jälkeen, koska seuraava pääsiäisalusviikko on rauhoitettu eduskuntatyöltä. Tänään virallisesti oppositioon siirtynyt vasemmistoliitto ei nähnyt viisaaksi liittyä välikysymystentekijöiden joukkoon. Pohditaanko siellä edelleen, ollako vai eikä olla ja missä?
Illalla vietimme Kankaanpään Perussuomalaisten vuosikokouksen tosi räiskyvässä tunnelmassa, puhetta ja tarjottavaa riitti. Piirin johtokaksikkokin, Toroskan pariskunta oli paikkalla katsomassa kankaanpääläistä perussuomalaista toimintaa, josta ei vauhtia puutu. Näin mennään eteenpäin; viime vuoden aikana on tilaisuuksia riittänyt eikä kuluvakaan vuosi toiminnan osalta jää ainakaan vähäisemmäksi, kun EU-vaaliehdokkaitammekin liikkuu turuillamme ja toreillamme melkomoisesti!
lauantai 29. maaliskuuta 2014
Puoluejuhla
Lauantai kului Helsingissä perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksessa eduskuntatalolla ja puolueen historian hienoimmassa juhlassa Finlandia-talolla. Koolla oli useampi sata kentän sankaria ympäri maata.
Saimme nähdä uuden EU-vaalimainosfilmin televisiomainontaan varten ja niin ikään julkistettiin vaalien iskulause: "Saat mitä tilaat!" Meppimme Sampo Terho esitteli 11 kohdan EU-vaaliohjelman. Toukokuun vaaleissa odotamme meppiemme määrän kasvavan
kolminkertaiseksi, olemmehan ainoa maamme EU-kriittinen puolue. Mutta kovaa työtä se edellyttää edelleen vaalipäivään 25.5. asti
Torjumme koko Euroopassa yhä kasvavan EU-kriittisten joukkovoiman mukaisesti liittovaltiokehitystä ja takaamme jäsenmaiden itsemääräämisoikeutta. Tukipakettipolitiikasta on luovuttava. Sen sijaan kannatamme kyllä talousyhteistyön ja EU:n demokraattisuuden lisäämistä. Eli Timo Soinin kuolemattoman sloganin mukaisesti: VÄHEMMÄN, MUTTA PAREMPAA EU:ta.
Ohjelmassa oli paljon musiikkia, sekä tietysti puheenjohtajamme Timon innostava puhe, jossa hän myös esitti lämpimät kiitokset juhlan satamääräiselle kunniavierasjoukolle, kentän puurtajille, maamme parhaille tori- ja tapahtumatyöntekijöille. Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo puhui myös ja sen jälkeen laulettiin Maamme-laulu täysin palkein.
Juhlatarjoilut olivat runsaat ja saimme tavata vuosikymmenien takaisia puolueveteraaneja. Paljon oli myös nuorempia, vielä tuntemattomammiksi jääneitä puolueveljiä ja -sisaria. Vielä lähtiäislahjaksi saimme mukaan SAAT MITÄ TILAAT -kassin matkaeväineen.
Kotiin päästiin ennen puoltayötä, milloinkahan sitten vielä pidemmän matkan takaa tulleet; ehkä monet yöpyivät vielä pääkaupungissa.
Saimme nähdä uuden EU-vaalimainosfilmin televisiomainontaan varten ja niin ikään julkistettiin vaalien iskulause: "Saat mitä tilaat!" Meppimme Sampo Terho esitteli 11 kohdan EU-vaaliohjelman. Toukokuun vaaleissa odotamme meppiemme määrän kasvavan
kolminkertaiseksi, olemmehan ainoa maamme EU-kriittinen puolue. Mutta kovaa työtä se edellyttää edelleen vaalipäivään 25.5. asti
Torjumme koko Euroopassa yhä kasvavan EU-kriittisten joukkovoiman mukaisesti liittovaltiokehitystä ja takaamme jäsenmaiden itsemääräämisoikeutta. Tukipakettipolitiikasta on luovuttava. Sen sijaan kannatamme kyllä talousyhteistyön ja EU:n demokraattisuuden lisäämistä. Eli Timo Soinin kuolemattoman sloganin mukaisesti: VÄHEMMÄN, MUTTA PAREMPAA EU:ta.
Ohjelmassa oli paljon musiikkia, sekä tietysti puheenjohtajamme Timon innostava puhe, jossa hän myös esitti lämpimät kiitokset juhlan satamääräiselle kunniavierasjoukolle, kentän puurtajille, maamme parhaille tori- ja tapahtumatyöntekijöille. Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo puhui myös ja sen jälkeen laulettiin Maamme-laulu täysin palkein.
Juhlatarjoilut olivat runsaat ja saimme tavata vuosikymmenien takaisia puolueveteraaneja. Paljon oli myös nuorempia, vielä tuntemattomammiksi jääneitä puolueveljiä ja -sisaria. Vielä lähtiäislahjaksi saimme mukaan SAAT MITÄ TILAAT -kassin matkaeväineen.
Kotiin päästiin ennen puoltayötä, milloinkahan sitten vielä pidemmän matkan takaa tulleet; ehkä monet yöpyivät vielä pääkaupungissa.
keskiviikko 19. maaliskuuta 2014
Kauppa se on joka kannattaa
Tänään eduskunnassa keskusteltiin reilun kahden tunnin ajan pääministerin ilmoituksen pohjalta tekeillä olevasta transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuussopimuksesta, yksinkertaisemmin vapaakauppasopimuksesta USA:n kanssa. Tärkeä hanke, joka sai kaikilta ryhmiltä vihreää valoa.
Jo nyt USA on Venäjän jälkeen toiseksi suurin kauppakumppanimme EU:n ulkopuolella ja vientimme on 1,6 miljardia suurempi kuin tuonti. Tällaisten maiden kanssa meidän on tosi tärkeää saada kaikki kaupan esteet poistettua ja sitä tietä lisättyä vientiämme, jota kipeästi tarvitsemme selvitäksemme nykyisestä talouslamasta jaloillemme.
Jo nyt USA on Venäjän jälkeen toiseksi suurin kauppakumppanimme EU:n ulkopuolella ja vientimme on 1,6 miljardia suurempi kuin tuonti. Tällaisten maiden kanssa meidän on tosi tärkeää saada kaikki kaupan esteet poistettua ja sitä tietä lisättyä vientiämme, jota kipeästi tarvitsemme selvitäksemme nykyisestä talouslamasta jaloillemme.
tiistai 4. maaliskuuta 2014
Alkuviikon uutisia
Päivän uutisia on jo pitkään hallinnut Ukraina ja uuden käänteen saanut Venäjän joukkojen vyöryminen Krimin niemimaalle. Putinkin on tullut kuorestaan ja antanut haastattelun, jonka lausuntoja ei esim. YK:ssa eikä EU:ssa hyväksytä.
maanantai 3. maaliskuuta 2014
Sampo Terho EU:sta
"Kohti parempaa Eurooppaa" on teemana perussuomalaisten mepin, Sampo Terhon, Suomen Perustan kautta julkaisemassa pamfletissa.
Hän kertoo ensin Euroopan Unionin historian Euroopan hiili- ja teräsyhteisön synnystä 1952 lähtien. EU:sta piti tulla hyvinvoinnin ja kansanvallan turva, mutta Sampon mukaan siitä uhkaakin tulla niiden turma. Kunnianhimoisena tavoitteena oli tehdä Lissabonin sopimuksen mukaisesti EU:sta maailman kilpailukykyisin talousmahti. Myös sisäisten erojen piti tasoittua, mutta toisin kävi. Etelä-Euroopassa velkaannuttiin holtittomasti ja näin yhteisvaluutan, euron pohja petti. Katasrofin syntymistä edesauttoivat ylikuumentuneet rakennussektorit, pankkien löperö lainananto, talouskasvun puute, tuhlailevat julkiset sektorit ja tilastojen vääristely.
Sampon mielestä EU on perustettava uudelleen, koska siinä on paljon hyvääkin, kuten rauhan rakentaminen, vapaa liikkuvuus ja laajat sisämarkkinat. Mutta kehittämisessä on lähdettävä idealismin sijasta realismin tielle.
Kansanvaltaisuutta on lisättävä. Varsinkin itälaajentumiseen tulisi laittaa stoppi, koska uusien maiden liian nopeatempoinen liittyminen on aiheuttanut ongelmia. Parlamentin toimintatapoja olisi järkeistettävä, budjetin paisuttaminen lopetettava, komissiosta tehtävä demokraattisempi, koko EU:n toimivaltaa rajattava sekä federaatio- ja integraatio-kehitystä estettävä. Eurosta eroaminen olisi mahdollistettava.
Näin siis liittovaltiokehitystä on kaikin tavoin vastutettava. Siihen onkin jatkossa entistä paremmat mahdollisuudet, koska EU-kriittiset puolueet lisäävät kannatustaan ympäri unionia. Sampo Terho istuu EFD:n eli vapaan ja demokraattisen Euroopan ryhmässä, joka poiketen muiden suomalaismeppien ryhmistä ainoana ajaa löyhempää EU:ta. Muut ryhmät ovat tiiviimmän unionin kannalla, niinpä esimerkiksi keskustan ryhmän Alden puheenjohtaja sanoo: Tarvitsemme yhdentyneemmän euroalueen, vaikka täällä Suomessa nämä muut maamme mepit haluavatkin kannatuksen menettämisen pelossa tämän kieltää.
Kannattaa toden totta lukea tämä Sampo Terhon 64-sivuinen opus. Ei oppi ojaan kaada, ei varsinkaan tässä EU-asiassa, joka on mitä ajankohtaisinta sikälikin, kun toukokuussa on taas edessä uusien meppien valinta. Ja vaali-innostuksessa on parantamisen varaa, koska kaksissa viime vaaleissa äänestysprosentti on jäänyt 40 %:n tasolle.
Hän kertoo ensin Euroopan Unionin historian Euroopan hiili- ja teräsyhteisön synnystä 1952 lähtien. EU:sta piti tulla hyvinvoinnin ja kansanvallan turva, mutta Sampon mukaan siitä uhkaakin tulla niiden turma. Kunnianhimoisena tavoitteena oli tehdä Lissabonin sopimuksen mukaisesti EU:sta maailman kilpailukykyisin talousmahti. Myös sisäisten erojen piti tasoittua, mutta toisin kävi. Etelä-Euroopassa velkaannuttiin holtittomasti ja näin yhteisvaluutan, euron pohja petti. Katasrofin syntymistä edesauttoivat ylikuumentuneet rakennussektorit, pankkien löperö lainananto, talouskasvun puute, tuhlailevat julkiset sektorit ja tilastojen vääristely.
Sampon mielestä EU on perustettava uudelleen, koska siinä on paljon hyvääkin, kuten rauhan rakentaminen, vapaa liikkuvuus ja laajat sisämarkkinat. Mutta kehittämisessä on lähdettävä idealismin sijasta realismin tielle.
Kansanvaltaisuutta on lisättävä. Varsinkin itälaajentumiseen tulisi laittaa stoppi, koska uusien maiden liian nopeatempoinen liittyminen on aiheuttanut ongelmia. Parlamentin toimintatapoja olisi järkeistettävä, budjetin paisuttaminen lopetettava, komissiosta tehtävä demokraattisempi, koko EU:n toimivaltaa rajattava sekä federaatio- ja integraatio-kehitystä estettävä. Eurosta eroaminen olisi mahdollistettava.
Näin siis liittovaltiokehitystä on kaikin tavoin vastutettava. Siihen onkin jatkossa entistä paremmat mahdollisuudet, koska EU-kriittiset puolueet lisäävät kannatustaan ympäri unionia. Sampo Terho istuu EFD:n eli vapaan ja demokraattisen Euroopan ryhmässä, joka poiketen muiden suomalaismeppien ryhmistä ainoana ajaa löyhempää EU:ta. Muut ryhmät ovat tiiviimmän unionin kannalla, niinpä esimerkiksi keskustan ryhmän Alden puheenjohtaja sanoo: Tarvitsemme yhdentyneemmän euroalueen, vaikka täällä Suomessa nämä muut maamme mepit haluavatkin kannatuksen menettämisen pelossa tämän kieltää.
Kannattaa toden totta lukea tämä Sampo Terhon 64-sivuinen opus. Ei oppi ojaan kaada, ei varsinkaan tässä EU-asiassa, joka on mitä ajankohtaisinta sikälikin, kun toukokuussa on taas edessä uusien meppien valinta. Ja vaali-innostuksessa on parantamisen varaa, koska kaksissa viime vaaleissa äänestysprosentti on jäänyt 40 %:n tasolle.
perjantai 14. helmikuuta 2014
EU-ehdokaslista täyttyi - Poliisiputkat ei
Perussuomalaisten lista eurovaaleissa on täynnä, mukana on 20 toinen toistaan nimekkäämpää ehdokasta. Tässä viimeisessä nimityksessä tuli lisää kaksi kansanedustajaa, Maria Tolppanen ja Kimmo Kivelä sekä entinen ministeri, hänkin 24 vuoden kansanedustaja, Toimi Kankaanniemi. Kansanedustajiamme on nyt ehdokkaina yhdeksän eli reilusti enemmän kuin millään muulla puolueella. Naisiakin on seitsemän kahdestakymmenenestä, ei niinkään huonosti.
Kyllä tästä hyvä tulee, mutta työtä täytyy tehdä hartiavoimin. Äänestämättä jättäminen ei ole mikään protesti Suomen harjoittamaa EU-politiikkaa vastaan, sitä on vain ääni Perussuomalaisille.
On tohtoria ja professoria, mutta myös työmiestä ja rakennustyömiestä ja siis 9 kansanedustajaa, istuva meppi, entinen ministeri ja vaikka mitä.
Facebook-keskustelua:
Jorma Lepistö Anssilla erittäin hyvä kysymys! Olen aina ihmetellyt sitä että miten voi 100 %:sti verovaroin rakennetun rakennuksen vuokra olla noin julmettu????
Sama tauti Kankaapään polisiaseman putkat! L-S alueella on 17 toimipistettä. Kankaanpää on uusin. Noh, piti poliisihallinnon saada 50.000.000 euron säästöt! Herrat ryhtyi töihin, löi viisaat päät yhteen. Lopetettiin Kankaanpään putkat joiden vuokra on alle 400 euroa/kk
Toivo Niemi Voih herran tähren eikö voida tehdä mitään.Tämä on hirveetä rahojen tuhlausta kuljettaa putka - asiakkaat Poriin ja Tietysti meidän poliisit heitä kyyditsemässä. Monen tunnin aika ilman poliisi valvontaa ja saatavuutta hätätapauksissa. Liikenne, Väkivalta,Tulipalo, Ym,m, tapauksissa. Kysy Anssi myös tätä onko tämä edes laillista säästämitä.
Anssi Joutsenlahti Hyvä Toivo ja Jorma, todella kysymys on tehtävä sisäministeri Räsäselle, nyt muuten varmaan putkat ovat tyhjänä eikä Senaatti-kiintestöt saa senttiäkään. Valtio muka säästää toisen valtion laitoksen kustannuksella.
Kyllä tästä hyvä tulee, mutta työtä täytyy tehdä hartiavoimin. Äänestämättä jättäminen ei ole mikään protesti Suomen harjoittamaa EU-politiikkaa vastaan, sitä on vain ääni Perussuomalaisille.
On tohtoria ja professoria, mutta myös työmiestä ja rakennustyömiestä ja siis 9 kansanedustajaa, istuva meppi, entinen ministeri ja vaikka mitä.
Facebook-keskustelua:
Jorma Lepistö Anssilla erittäin hyvä kysymys! Olen aina ihmetellyt sitä että miten voi 100 %:sti verovaroin rakennetun rakennuksen vuokra olla noin julmettu????
Sama tauti Kankaapään polisiaseman putkat! L-S alueella on 17 toimipistettä. Kankaanpää on uusin. Noh, piti poliisihallinnon saada 50.000.000 euron säästöt! Herrat ryhtyi töihin, löi viisaat päät yhteen. Lopetettiin Kankaanpään putkat joiden vuokra on alle 400 euroa/kk
Toivo Niemi Voih herran tähren eikö voida tehdä mitään.Tämä on hirveetä rahojen tuhlausta kuljettaa putka - asiakkaat Poriin ja Tietysti meidän poliisit heitä kyyditsemässä. Monen tunnin aika ilman poliisi valvontaa ja saatavuutta hätätapauksissa. Liikenne, Väkivalta,Tulipalo, Ym,m, tapauksissa. Kysy Anssi myös tätä onko tämä edes laillista säästämitä.
Anssi Joutsenlahti Hyvä Toivo ja Jorma, todella kysymys on tehtävä sisäministeri Räsäselle, nyt muuten varmaan putkat ovat tyhjänä eikä Senaatti-kiintestöt saa senttiäkään. Valtio muka säästää toisen valtion laitoksen kustannuksella.
keskiviikko 12. helmikuuta 2014
125 puheenvuoroa
Täysistunnon ainoana asiana oli tänään valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta suuren valiokunnan mietinnön pohjalta. Mietintöön on liitetty myös yhdentoista muun valiokunnan lausunnot. Molemmilla oppositiopuolueilla on vastalauseet, joista äänestetään perjantain istunnossa.
Asian tiimoilta puhuttiin kuusi tuntia ja 14 minuttia, itse johdin istunnon loppuosan kaksi tuntia ja 44 minuttia. Puheenvuoroja käyttivät eniten EU-kriittisimmän puolueen meidän, perussuomalaisten edustajat, 42 kappaletta. Seuraaavana tulee keskusta 25, demarit 17, kokoomus 16 ja vihreät 9.
Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron käyttäjä Juho Eerola lainasi Tampereen yliopiston professorin lausuntoa, jossa tämä totesi: "Selonteko on yhdentekevä, latteudessaan masentava asiakirja, joka antaa huonon - mutta samalla ehkä realistisen - kuvan hallituksen tahtotilasta ja kyvykkyydestä." Eerola yhtyi lausuntoon ja sanoi Kataisen hallituksen seilaavan Euroopassa vailla suuntaa.
Teuvo Hakkarainen puki perussuomalaisten tuntoja sanoiksi todetessaan, että maksamme yhä enemmän, mutta vaikutamme yhä vähemmän. Kolmen viimeisen vuoden ajalta olemme EU:n nettomaksjana kahden miljardin verran.
Oppositio arvostelikin nykyeuron olevan liiana vahva ja siten kasvun este. Kysyttiin myös, mitä tarkoittaa hallituksen kannanotto tukea Euroopan tiiviimpää yhdentymistä silloin, kun se tunnetaan tarpeelliseksi, reiluksi ja oikeudenmukaiseksi. Paljon jäi vielä kysymyksiä ilmaan ilman selkeitä vastauksia!
Asian tiimoilta puhuttiin kuusi tuntia ja 14 minuttia, itse johdin istunnon loppuosan kaksi tuntia ja 44 minuttia. Puheenvuoroja käyttivät eniten EU-kriittisimmän puolueen meidän, perussuomalaisten edustajat, 42 kappaletta. Seuraaavana tulee keskusta 25, demarit 17, kokoomus 16 ja vihreät 9.
Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron käyttäjä Juho Eerola lainasi Tampereen yliopiston professorin lausuntoa, jossa tämä totesi: "Selonteko on yhdentekevä, latteudessaan masentava asiakirja, joka antaa huonon - mutta samalla ehkä realistisen - kuvan hallituksen tahtotilasta ja kyvykkyydestä." Eerola yhtyi lausuntoon ja sanoi Kataisen hallituksen seilaavan Euroopassa vailla suuntaa.
Teuvo Hakkarainen puki perussuomalaisten tuntoja sanoiksi todetessaan, että maksamme yhä enemmän, mutta vaikutamme yhä vähemmän. Kolmen viimeisen vuoden ajalta olemme EU:n nettomaksjana kahden miljardin verran.
Oppositio arvostelikin nykyeuron olevan liiana vahva ja siten kasvun este. Kysyttiin myös, mitä tarkoittaa hallituksen kannanotto tukea Euroopan tiiviimpää yhdentymistä silloin, kun se tunnetaan tarpeelliseksi, reiluksi ja oikeudenmukaiseksi. Paljon jäi vielä kysymyksiä ilmaan ilman selkeitä vastauksia!
keskiviikko 15. tammikuuta 2014
Puhemiehen elämästä
Eilen kirjoitin Seppo Lindblomin kirjasta, tänään heti perään toisen sosialidemokraatin, puhemies Eero Heinäluoman elämänurasta kertovasta kirjasta, Tasavallan vahva mies. Kirja on ilmestynyt vuosi sitten samoihin aikoihin kuin Lindblomin kirja ja on tullut luettua jo aiemmin hyvällä mielenkiinnolla. Kirjan tekstin on kirjoittanut Heikki Saari.
Joku kommentoi jo eilisen kirjoituksen johdosta, että sopisin hyvin demariksi, johon vastasin, että meillä kaikilla on ihmisarvo ja olemme siis yhtä arvokkaita puolueesta riippumatta. Niinpä täytyy kiittää tätä puhemiehen elämästä kertovaa kirjaakin ihan rakentavaksi. Kirjan nimikin kuvaa hyvin päähenkilöä. Sen verran olen häntä eduskunnan puhemiehistössä työskennellessäni oppinut tuntemaan, jotta voin todeta hänen olevan aivan oikealla paikalla ja täysin tehtäviensä tasolla arvostetussa, mutta vaativassa asemassaan.
Kirjasta saa oivan käsityksen demarien vaiheista tällä vuosituhannella, onhan Eero Heinäluoma toiminut puoluesihteerinä, puheenjohtajana, eduskuntaryhmän puheenjohtajana ja valtiovarainministerinä. Myös hallitusneuvotteluista ja yleensä politiikan kulusta 2000-luvulla saa erinomaisen kuvan.
Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeisistä hallitusneuvotteluista puhuttaessa Heinäluoma toteaa SDP:n saaneen torjuntavoiton niin vaaleissa kuin hallitukseen pääsyssäkin. Perussuomalaisista hän ymmärtävästi sanoo Kataisen nostaneen riman heti aluksi liian korkealle vaatiessaan Portugalin tukipaketin ratkaisemista ennen varsinaisia hallitusneuvotteluita. EU-kysymys nousikin sitten lopullisesti perussuomalaisten hallitustien esteeksi tällä kerralla. Neuvottelut olivat kaiken kaikkiaan vaikeat, koska takana olivat poikkeukselliset vaalit!
Myös Eero Heinäluoman osalle tuli hyvä tilaisuus, kun hänelle avautui tasavallan hierarkian kakkospaikka, heti presidentin jälkeen. Tähän sopiikin hyvin 14-vuotiaan Eeron kokemus hänen ollessaan vieraisilla vanhempiensa kanssa tuttavaperheen luona kotikylällä Korsossa. Kun Eerolta kysyttiin hänen tekemisistään, hän kertoi olevansa oppikoulun kolmannella luokalla ja kuuluvansa yhteiskunnalliseen kerhoon. "No, Eerosta tulee sitten presidentti", rouva totesi.
Joku kommentoi jo eilisen kirjoituksen johdosta, että sopisin hyvin demariksi, johon vastasin, että meillä kaikilla on ihmisarvo ja olemme siis yhtä arvokkaita puolueesta riippumatta. Niinpä täytyy kiittää tätä puhemiehen elämästä kertovaa kirjaakin ihan rakentavaksi. Kirjan nimikin kuvaa hyvin päähenkilöä. Sen verran olen häntä eduskunnan puhemiehistössä työskennellessäni oppinut tuntemaan, jotta voin todeta hänen olevan aivan oikealla paikalla ja täysin tehtäviensä tasolla arvostetussa, mutta vaativassa asemassaan.
Kirjasta saa oivan käsityksen demarien vaiheista tällä vuosituhannella, onhan Eero Heinäluoma toiminut puoluesihteerinä, puheenjohtajana, eduskuntaryhmän puheenjohtajana ja valtiovarainministerinä. Myös hallitusneuvotteluista ja yleensä politiikan kulusta 2000-luvulla saa erinomaisen kuvan.
Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeisistä hallitusneuvotteluista puhuttaessa Heinäluoma toteaa SDP:n saaneen torjuntavoiton niin vaaleissa kuin hallitukseen pääsyssäkin. Perussuomalaisista hän ymmärtävästi sanoo Kataisen nostaneen riman heti aluksi liian korkealle vaatiessaan Portugalin tukipaketin ratkaisemista ennen varsinaisia hallitusneuvotteluita. EU-kysymys nousikin sitten lopullisesti perussuomalaisten hallitustien esteeksi tällä kerralla. Neuvottelut olivat kaiken kaikkiaan vaikeat, koska takana olivat poikkeukselliset vaalit!
Myös Eero Heinäluoman osalle tuli hyvä tilaisuus, kun hänelle avautui tasavallan hierarkian kakkospaikka, heti presidentin jälkeen. Tähän sopiikin hyvin 14-vuotiaan Eeron kokemus hänen ollessaan vieraisilla vanhempiensa kanssa tuttavaperheen luona kotikylällä Korsossa. Kun Eerolta kysyttiin hänen tekemisistään, hän kertoi olevansa oppikoulun kolmannella luokalla ja kuuluvansa yhteiskunnalliseen kerhoon. "No, Eerosta tulee sitten presidentti", rouva totesi.
tiistai 14. tammikuuta 2014
Huojuuko tasavalta
Demarina tunnettu vaikuttaja Seppo Lindblom julkaisi vuosi sitten maamme ja EU:n kriisimaiden aiheuttamaa tilannetta syvästi pohdiskelevan kirjan Huojuva tasavalta.
Poliittisen päättäjän asema ei ole helppo. Lindblom mainitseekin Presidentti Mauno Koiviston kysymyksen, tuleeko päättäjän joskus pettää kansalaisten odotukset, jottei joutuisi pettämään heidän luottamustaan. Harvalta poliitikolta tähän kuitenkaan riittää rohkeutta. Parhaaseen tulokseen pääsemiseksi joskus pitäisi toimia niin kuin parhaaksi nähdään, ajattelematta gallup-kannatuslukemia. Muistan Veikko Vennamon hyvän opetuksen siitä, että toimimme tietysti niin kuin kansalaisista parhaalta näyttää, mutta jos on kyseessä koko Suomelle ensiarvoisen tärkeä asia, silloin on noudatettava vain maan etua, välittämättä mielipiteistä.
Presidentti Koivistokin on tullut tunnonvaivoihin, kun hänen aloittamansa presidentin valtaoikeuksien riisumisen on edennyt liian pitkälle. Presidentin vallan vähentämiseen ryhdyttiin seesteisessä tilanteessa, kun vielä uskottiin EU:nkin takaavan turvallisuuden ja vakaan taloudellisen kasvun. Edellisen presidentin liiallinen vallan ja Neuvostoliitto-kortin käyttö vaikuttivat tietysti myös.
Tilanteet kuitenkin muuttuvat. Presidentillä ei esimerkiksi ole enää sanan sijaa hallitusta muodostettaessa. Lindblomin kirjassa pohditaankin edellisten hallitusneuvotteluiden ongelmallisuutta. Kansa saattaa äänestää - ja myös äänesti, tällä kertaa meitä perussuomalaisia - uusia vaihtoehtoja eikä näin ollen enää voida edetä vanhoilla malleilla hallitusta synnytettäessä. Samoin EU:n kriisimaiden auttamiseen liittyvissä vaikeissa ratkaisuissa pitäisi presidentilläkin olla sananvaltaa. EU-valtahan on siirretty kokonaan pääministerille ja sitä tietä hallitukselle. Nimenomaan heikkojen hallitusten aikana - joita Seppo Lindblom ennustaa näissä epävakaissa poliittisissa tilanteissa syntyvän helpostikin - presidentin ohjausta voitaisiin hyvinkin tarvita. Täytyy muistaa myös, että presidentin valinta tapahtuu suoralla kansanvaalilla ja jopa innokkaammalla äänestysosallistumisella kuin muissa vaaleissa. Niinpä hänenkin valtansa on kansanvaltaa, samoin kuin parlamentaarisuus, jota nyt korostetaan. Me perussuomalaiset emme muuten ole hyväksyneet presidentin valtaoikeuksien riisumista!
Seppo Lindblomin kirjan nimi, Huojuva tasavalta johtuu paitsi presidentin aseman tarkastelusta myös EU:n kriisimaiden aiheuttamasta ongelmatilanteesta, johon ei näytä löytyvän ratkaisua. Toiveikkaasti tekijä kuitenkin vertaa oman maamme tilannetta Pariisin vaakunan keskellä olevaan vaappuvaan purjealukseen ja sen tekstiin, "huojuu muttei huku". Näin kirjailijakin tarkastelee kansakuntamme tulevaisuutta asiaan kuuluvalla vakavuudella, mutta samalla ihan perustellulla toiveikuudella.
Kuitenkin täytyy tämäkin kirjoitus lopettaa Presidentti Koiviston lentävällä lauseella: "Jotain tarttis tehdä." Koska hyvältä ei tilanne EU-kriisien keskellä näytä.
Poliittisen päättäjän asema ei ole helppo. Lindblom mainitseekin Presidentti Mauno Koiviston kysymyksen, tuleeko päättäjän joskus pettää kansalaisten odotukset, jottei joutuisi pettämään heidän luottamustaan. Harvalta poliitikolta tähän kuitenkaan riittää rohkeutta. Parhaaseen tulokseen pääsemiseksi joskus pitäisi toimia niin kuin parhaaksi nähdään, ajattelematta gallup-kannatuslukemia. Muistan Veikko Vennamon hyvän opetuksen siitä, että toimimme tietysti niin kuin kansalaisista parhaalta näyttää, mutta jos on kyseessä koko Suomelle ensiarvoisen tärkeä asia, silloin on noudatettava vain maan etua, välittämättä mielipiteistä.
Presidentti Koivistokin on tullut tunnonvaivoihin, kun hänen aloittamansa presidentin valtaoikeuksien riisumisen on edennyt liian pitkälle. Presidentin vallan vähentämiseen ryhdyttiin seesteisessä tilanteessa, kun vielä uskottiin EU:nkin takaavan turvallisuuden ja vakaan taloudellisen kasvun. Edellisen presidentin liiallinen vallan ja Neuvostoliitto-kortin käyttö vaikuttivat tietysti myös.
Tilanteet kuitenkin muuttuvat. Presidentillä ei esimerkiksi ole enää sanan sijaa hallitusta muodostettaessa. Lindblomin kirjassa pohditaankin edellisten hallitusneuvotteluiden ongelmallisuutta. Kansa saattaa äänestää - ja myös äänesti, tällä kertaa meitä perussuomalaisia - uusia vaihtoehtoja eikä näin ollen enää voida edetä vanhoilla malleilla hallitusta synnytettäessä. Samoin EU:n kriisimaiden auttamiseen liittyvissä vaikeissa ratkaisuissa pitäisi presidentilläkin olla sananvaltaa. EU-valtahan on siirretty kokonaan pääministerille ja sitä tietä hallitukselle. Nimenomaan heikkojen hallitusten aikana - joita Seppo Lindblom ennustaa näissä epävakaissa poliittisissa tilanteissa syntyvän helpostikin - presidentin ohjausta voitaisiin hyvinkin tarvita. Täytyy muistaa myös, että presidentin valinta tapahtuu suoralla kansanvaalilla ja jopa innokkaammalla äänestysosallistumisella kuin muissa vaaleissa. Niinpä hänenkin valtansa on kansanvaltaa, samoin kuin parlamentaarisuus, jota nyt korostetaan. Me perussuomalaiset emme muuten ole hyväksyneet presidentin valtaoikeuksien riisumista!
Seppo Lindblomin kirjan nimi, Huojuva tasavalta johtuu paitsi presidentin aseman tarkastelusta myös EU:n kriisimaiden aiheuttamasta ongelmatilanteesta, johon ei näytä löytyvän ratkaisua. Toiveikkaasti tekijä kuitenkin vertaa oman maamme tilannetta Pariisin vaakunan keskellä olevaan vaappuvaan purjealukseen ja sen tekstiin, "huojuu muttei huku". Näin kirjailijakin tarkastelee kansakuntamme tulevaisuutta asiaan kuuluvalla vakavuudella, mutta samalla ihan perustellulla toiveikuudella.
Kuitenkin täytyy tämäkin kirjoitus lopettaa Presidentti Koiviston lentävällä lauseella: "Jotain tarttis tehdä." Koska hyvältä ei tilanne EU-kriisien keskellä näytä.
keskiviikko 1. tammikuuta 2014
Presidentti kaipaa rehellisyyttä ja välittämistä
Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö oli asialla uudenvuodenpuheessaan.
Toivotti Jumalan siunausta!
"Euroopan Unionin tehtävä on yksinkertaisesti olla vain rehellinen."
"Kevään EU-vaaleissa tehdään Suomen tulevaisuutta."
Äänestäjien olisikin se hyvä huomioda, jotta saataisiin alhainen 40 %:n äänestysaktiivisuus nousemaan.
"Harvojen ruhtinaallisuus on kasvanut aivan uusiin mittasuhteisiin."
Tämä on sitä ahneuden suitsimista, jossa riittää tehtävää!
Ja lopussa ennen toivotuksia Presidentti puuttui sitten toinen toisestamme välittämiseen: "Mitä sinulle kuuluuu, voinko jossain auttaa?"
Näin voisimme toteuttaa lähimmäissuhteemme kultaista sääntöä, joka Jeesuksen sanoin kuuluu: Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tätä on rakkauden laki ja rakkaus on lain täyttymys.
Tehtävää riittää meille itsekullekin alkaneena armon vuotena 2014!
Toivotti Jumalan siunausta!
"Euroopan Unionin tehtävä on yksinkertaisesti olla vain rehellinen."
"Kevään EU-vaaleissa tehdään Suomen tulevaisuutta."
Äänestäjien olisikin se hyvä huomioda, jotta saataisiin alhainen 40 %:n äänestysaktiivisuus nousemaan.
"Harvojen ruhtinaallisuus on kasvanut aivan uusiin mittasuhteisiin."
Tämä on sitä ahneuden suitsimista, jossa riittää tehtävää!
Ja lopussa ennen toivotuksia Presidentti puuttui sitten toinen toisestamme välittämiseen: "Mitä sinulle kuuluuu, voinko jossain auttaa?"
Näin voisimme toteuttaa lähimmäissuhteemme kultaista sääntöä, joka Jeesuksen sanoin kuuluu: Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tätä on rakkauden laki ja rakkaus on lain täyttymys.
Tehtävää riittää meille itsekullekin alkaneena armon vuotena 2014!
perjantai 20. joulukuuta 2013
Joululomalle
Moni kansalainen on todennut, että kylläpä teillä kansanedustajilla on pitkät lomat, kun palaamme aloittamaan lain mukaisesti uusia valtiopäiviä helmikuun 3. päivä, jolloin valitaan ensi töiksi puhemiehistö. Ensimmäisen kerran valtiopäivät avaa ja puhemiesten vaalit suorittaa Jörn Donner, kolme kertaahan sen on tehnyt Kauko Tuupainen.
Itse kyllä pidän istuntotauoksi nimettyä loma-aikaamme aivan ansaittuna, siksi rankkaa varsinkin viimeiset kaksi viikkoa ennen joulutaukoa on ollut, pitkiä istuntoja jopa aamuyön tunteihin asti. Valiokunnat ovat työstäneet kuumeisesti mietintöjään valmiiksi, jotta kaikki saataisiin selväksi jouluun mennessä.
Stressistä vapaa, rentouttava aika on tarpeen siksikin, kun edessä olevasta kevätkaudestakin muodostuu melkoinen: Sote-uudistus, kuntarakenneuudistus ja EU-kädenväännöt.
EU:ssa on edessä myös meppivaalit toukokuun 25. päivä. Monelle kansanedustajalle se lisää melkoisia paineita, sillä edustajia on ehdokkaina runsaasti eikä eduskunnan päiväjärjestykseen ole sisäistetty mitään vaalilomaa. Meiltä perussuomalaisiltakin ehdokkuuden ovat jo vahvistaneet Pirkko Ruohonen-Lerner, Pirkko Mattila, Maria Lohela, Anne Louhelainen, Juho Eerola ja Juha Väätäinen. Ja lisää tulee ainakin pari kolme. Ja vähintään puoli Suomea jännittää Timo Soinin lopullista ratkaisua.
Juhahan on jo tehnyt melkoisen urakan kiertämällä Suomea ristiin rastiin kunnallisvaalien alla ja sen jälkeenkin jatkuvasti. Kankaanpään torillakin hän on käynyt kahdesti. Ja edelleen hänellä on valmiina kovat suunnitelmat, viikonloppuisin kauempana eri puolilla Suomenmaata ja istuntopäivinä iltapäivisin väkirikkailla lähialuilla. Muut ehdokkaat voisivat ottaa hänestä oppia.
Soteahan on nimetty sote-sotkuksi, sote-solmuksi ja sote-kujanjuoksuksi. Siksi ristiriitaisia ajatuksia mietintö on herättänyt. Itse työryhmästäkin moni jäsen jätti eriäviä mielipiteitä. Uudistuksen kustannusvaikutuksista ei puhuta halaistua sanaa eikä liioin peruslaillisista oikeuksista kuntien itsemääräämisen osalta ole mitään tietoa. Samaan asiaan kaatunee myös nyt kuntien lausunnoille lähetetty kuntarakenneuudistus. En usko kummankaan asiakokonaisuuden valmistuvan tämän eduskuntakauden aikana, koska aika valuu koko ajan käsistä. Uudet vaalit ovat jo huhtikuussa 2015 eikä viimeisenä keväänä enää edes hallituspuolueilla ole varaa tuoda näitä kansan vastustamia uudistuksia päätettäviksi. Seuraava hallitus on ratkaisevassa asemassa ja näissä merkeissä käydään siis seuraavat eduskuntavaalit, kuten myös ensi kevään EU-vaalit: annetaanko komissiolle ja parlamentille lisää valtaa, tehdäänkö EU:sta entistä enemmän liittovaltiota ja pankkiunioninko kautta sysätään edelleen miljardeja Kreikalle ja muille taloutensa kuralle ajaneille maille.
Saamme viettää mustan joulun, mikä ei tietenkään joulun suurta juhlaa tee sen piennemmäksi. Mutta hiihtäminen on mahdotonta, joten täytynee mennä ensimmäistä kertaa Jämin hiihtoputkeen, jota olen vierastanut siksi, että pidän hiihtämisen olevan luonnossa liikkumista, vapaan taivaan alla, talvisesta olotilasta nauttien. Mutta koska eduskunnan hiihtomestaruuskilpailut pidetään jo helmikuun puolessa välissä, lienee hiihtoputkeen meneminen sittenkin edessä.
Itse kyllä pidän istuntotauoksi nimettyä loma-aikaamme aivan ansaittuna, siksi rankkaa varsinkin viimeiset kaksi viikkoa ennen joulutaukoa on ollut, pitkiä istuntoja jopa aamuyön tunteihin asti. Valiokunnat ovat työstäneet kuumeisesti mietintöjään valmiiksi, jotta kaikki saataisiin selväksi jouluun mennessä.
Stressistä vapaa, rentouttava aika on tarpeen siksikin, kun edessä olevasta kevätkaudestakin muodostuu melkoinen: Sote-uudistus, kuntarakenneuudistus ja EU-kädenväännöt.
EU:ssa on edessä myös meppivaalit toukokuun 25. päivä. Monelle kansanedustajalle se lisää melkoisia paineita, sillä edustajia on ehdokkaina runsaasti eikä eduskunnan päiväjärjestykseen ole sisäistetty mitään vaalilomaa. Meiltä perussuomalaisiltakin ehdokkuuden ovat jo vahvistaneet Pirkko Ruohonen-Lerner, Pirkko Mattila, Maria Lohela, Anne Louhelainen, Juho Eerola ja Juha Väätäinen. Ja lisää tulee ainakin pari kolme. Ja vähintään puoli Suomea jännittää Timo Soinin lopullista ratkaisua.
Juhahan on jo tehnyt melkoisen urakan kiertämällä Suomea ristiin rastiin kunnallisvaalien alla ja sen jälkeenkin jatkuvasti. Kankaanpään torillakin hän on käynyt kahdesti. Ja edelleen hänellä on valmiina kovat suunnitelmat, viikonloppuisin kauempana eri puolilla Suomenmaata ja istuntopäivinä iltapäivisin väkirikkailla lähialuilla. Muut ehdokkaat voisivat ottaa hänestä oppia.
Soteahan on nimetty sote-sotkuksi, sote-solmuksi ja sote-kujanjuoksuksi. Siksi ristiriitaisia ajatuksia mietintö on herättänyt. Itse työryhmästäkin moni jäsen jätti eriäviä mielipiteitä. Uudistuksen kustannusvaikutuksista ei puhuta halaistua sanaa eikä liioin peruslaillisista oikeuksista kuntien itsemääräämisen osalta ole mitään tietoa. Samaan asiaan kaatunee myös nyt kuntien lausunnoille lähetetty kuntarakenneuudistus. En usko kummankaan asiakokonaisuuden valmistuvan tämän eduskuntakauden aikana, koska aika valuu koko ajan käsistä. Uudet vaalit ovat jo huhtikuussa 2015 eikä viimeisenä keväänä enää edes hallituspuolueilla ole varaa tuoda näitä kansan vastustamia uudistuksia päätettäviksi. Seuraava hallitus on ratkaisevassa asemassa ja näissä merkeissä käydään siis seuraavat eduskuntavaalit, kuten myös ensi kevään EU-vaalit: annetaanko komissiolle ja parlamentille lisää valtaa, tehdäänkö EU:sta entistä enemmän liittovaltiota ja pankkiunioninko kautta sysätään edelleen miljardeja Kreikalle ja muille taloutensa kuralle ajaneille maille.
Saamme viettää mustan joulun, mikä ei tietenkään joulun suurta juhlaa tee sen piennemmäksi. Mutta hiihtäminen on mahdotonta, joten täytynee mennä ensimmäistä kertaa Jämin hiihtoputkeen, jota olen vierastanut siksi, että pidän hiihtämisen olevan luonnossa liikkumista, vapaan taivaan alla, talvisesta olotilasta nauttien. Mutta koska eduskunnan hiihtomestaruuskilpailut pidetään jo helmikuun puolessa välissä, lienee hiihtoputkeen meneminen sittenkin edessä.
keskiviikko 20. marraskuuta 2013
Perussuomalaisille kolme meppiä
Yle teetti Taloustutkimuksella ensimmäisen gallupkyselyn EU-vaalien kannatuksesta. Kuvaavaa oli kyllä se, että yli puolet haastatelluista ei vielä ilmoittanut kantaansa. Muutenkin EU-vaalit ovat olleet valitettavan laimeita, kahtena edelliskertana äänestysvilkkaus on jäänyt 40 prosentin tasolle.
Perussuomalaisten tärkeä kysymys onkin, miten saamme kannattajamme käymään vaaliuurnilla Silloin menestyksemme olisi todella uusi jytky, sen verran kyllästyneitä kansalaiset ovat maamme nykyiseen EU-politiikkaan velkamaiden tukemisineen. Kuitenkin jo nytkin tulokseksi saatiin 17 %, jolla tulisi nykyisen mepin paikan sijalle kolme paikkaa.
Samaan tulokseen yltäisivät myös tutkimuksen kärjessä olevat kokoomus 22,7 %:lla ja keskusta 21,7 %:lla. Demarit saisivat kaksi ja loput paikat menisivät vihreille ja vasemmistoliitolle.
Tietysti ehdokasasettelu myös ratkaisee vaalin tulosta. Perussuomalaisilla on jo listalla koko massa tunnettuja ehdokkaita: Jussi Halla-aho, Juha Väätäinen ja nykyinen meppi Sampo Terho. Myös monia muita kansanedustajia on ehdokaslistalla, joukossa myös lukuisia naiskansanedustajia, kuten ryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner. Odotamme vielä lisää koko maassa tunnettuja ehdokkaita, kärjessä ministerinäkin toiminut Toimi Kankaanniemi.
Timo Soinihan on asettanut päämääräksi tulla EU-vaaleissa suurimmaksi puolueeksi ja siihen on täydet mahdollisuudet hyvällä ehdokasasettelulla, kovalla jalkatyöllä ja totuudenmukaisella tiedottamisella EU-todellisuudesta. Vähemmän EU:ta, mutta parempaa EU:ta on hyvä vaalisloganimme.
Perussuomalaisten tärkeä kysymys onkin, miten saamme kannattajamme käymään vaaliuurnilla Silloin menestyksemme olisi todella uusi jytky, sen verran kyllästyneitä kansalaiset ovat maamme nykyiseen EU-politiikkaan velkamaiden tukemisineen. Kuitenkin jo nytkin tulokseksi saatiin 17 %, jolla tulisi nykyisen mepin paikan sijalle kolme paikkaa.
Samaan tulokseen yltäisivät myös tutkimuksen kärjessä olevat kokoomus 22,7 %:lla ja keskusta 21,7 %:lla. Demarit saisivat kaksi ja loput paikat menisivät vihreille ja vasemmistoliitolle.
Tietysti ehdokasasettelu myös ratkaisee vaalin tulosta. Perussuomalaisilla on jo listalla koko massa tunnettuja ehdokkaita: Jussi Halla-aho, Juha Väätäinen ja nykyinen meppi Sampo Terho. Myös monia muita kansanedustajia on ehdokaslistalla, joukossa myös lukuisia naiskansanedustajia, kuten ryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner. Odotamme vielä lisää koko maassa tunnettuja ehdokkaita, kärjessä ministerinäkin toiminut Toimi Kankaanniemi.
Timo Soinihan on asettanut päämääräksi tulla EU-vaaleissa suurimmaksi puolueeksi ja siihen on täydet mahdollisuudet hyvällä ehdokasasettelulla, kovalla jalkatyöllä ja totuudenmukaisella tiedottamisella EU-todellisuudesta. Vähemmän EU:ta, mutta parempaa EU:ta on hyvä vaalisloganimme.
lauantai 12. lokakuuta 2013
Aika loppuu
On hienoa, että Euran perussuomalaiset järjestivät tänään yleisötilaisuuden ja näin oltiin taas kansan parissa. Paikalla olivat EU-ehdokkaat Jussi Halla-aho ja Laura Huhtasaari sekä kansanedustaja Ari Jalaonen. Samat edustajat olivat myös yleisön tavattavissa Porin piiritoimistolla. Kaikki puolueet eivät enää uskalla tehdä samaa vaan toteavat, etteivät viitsi tulla kansan pariin haukuttaviksi. Näin kertovat jotkut hallituspuolueiden edustajat eikä ihme, siksi kyllästyneitä ihmiset ovat nykyhallituksen toimenpiteisiin.
Itse en päässyt mukaan, on talkootöitä ja papin töitä enemmän kuin ehdin tehdä, kolme siunaustakin tiedossa edessäpäin.
Aurakeppien pystytyksessä pääsimme tänään 19 kilometrin urakkaan, jäljellä enää 12 km, mutta ei tahdo löytyä aikaa senkään vertaa. Toivottavasti talvi ei ihan vielä pakkaa päälle. Lokakuun viimeisellä viikolla olisi koko viikko vapaata eduskuntatyöstä. Syksy on kyllä tähän asti ollut komeaa ja lämmintä. Tänäänkin lämpömittari näytti 10 plusastetta ja iltapäivän aurinkokin näytti paistettaan.
Itse en päässyt mukaan, on talkootöitä ja papin töitä enemmän kuin ehdin tehdä, kolme siunaustakin tiedossa edessäpäin.
Aurakeppien pystytyksessä pääsimme tänään 19 kilometrin urakkaan, jäljellä enää 12 km, mutta ei tahdo löytyä aikaa senkään vertaa. Toivottavasti talvi ei ihan vielä pakkaa päälle. Lokakuun viimeisellä viikolla olisi koko viikko vapaata eduskuntatyöstä. Syksy on kyllä tähän asti ollut komeaa ja lämmintä. Tänäänkin lämpömittari näytti 10 plusastetta ja iltapäivän aurinkokin näytti paistettaan.
Muuten, totta on sekin, että kerran aika loppuu aivan lopullisesti. Hautausmaa on täynnä mielestään korvaamattomia ihmisiä. Mutta Martti Lutherin opetuksen mukaisesti tänään vielä pitäisi istuttaa omenapuu, jos tietäisi maailmanlopun tulevan huomenna. Meillä muuten voisi tehdä sen aivan kirjaimellisesti, kun omenapuualueelta on tällä viikolla kaadettu kaksi isoa koivua, joista toisen ympärysmitta tuli täyteen vasta kahden miehen sylimitalla. Nyt olisi vanhojen omenapuiden lisäksi tilaa nuoremmillekin. Vaikka eipä silti, kyllä tänä syksynä omenasato oli ihan riittävä, taivaan linnuillekin riitti syötävää.
sunnuntai 28. heinäkuuta 2013
Synkät on näkymät
Ukkoskuurojen aiheuttamien rankkasateiden johdosta on ollut eilen Karjaalla ja tänään Kannuksessa rajuja tulvia ja kaaosta. Maamme ja koko Euroopan tilanne ei näytä yhtään vakaammalta. Aikamoisen synkkää, mutta valitettavasti totuudellista kirjoittelua sisältää viikon vaihteen Helsingin Sanomat. Sielläkin aletaan nähdä todellisuus, kun pääkirjoituksessa todetaan, ettei Euron kriisi parane kesätauon aikana. Suomen tilasta kirjoittaa HS-analyysissa Marko Junkkari, että tiedossa on synkkenevän talouden ja vaikeiden poliittisten päätösten syksyn.
Ei ihme, että hallitus näyttää olevan hukassa. Vasemmistoministerit vaativat elvyttäviä investointeja, kokoomuksen ministeri Vapaavuori puolestaan kuuluttaa rakenteellisia uudistuksia, vaikkei Kataisen kaksi vuotta istunut hallitus ole saanut aikaan yhtäkään merkittävää uudistusta. Paljon mainostettu nuorisotakuukaan ei näytä toimivan, eikä vanhuspalvelulain vaikutuksista ole takeita.
Sitran yliasiamies Mikko Kosonen etsii strategisia uudistuksia talousongelmista pääsemiseksi, koska hänen mukaansa suurin ongelmamme on strategisen ketteryyden puute. Hienoja sanoja, mutta mitä todellisuuspohjaa niillä on? Sanahelinääkö vaan?
EU:n kaikkein syvimmässä kriisissä olevien maiden - Kreikka, Italia, Portugali, Irlanti, Kypros - talous menee aina vain huonompaan suuntaan. Kreikka ei todennäköisesti voi mitenkään selvitä 160 %:n velkaantuneisuudestaan bruttokansantuotteeseen verrattuna. Syyskuun Saksan vaalien jälkeen pn Kreikan veloista osan anteeksianto sekä lisälainojenkin tarve huutava.
Myös Portugalissa ja Espanjassa on vaikeaa eikä tilanneta helpota heilläkin näkyvissä olevat hallituskriisit ja paheneva työttömyys. Kaikkialla EU-maissa, meillä Suomessakin on työttömyyttä, vaikka jotkut ministerimme puhuvat satoihin tuhansiin nousevasta ulkomaisen työvoiman tarpeestamme. Onko tämä enää edes todellisuuden tajuakaan? Koko ajan meillä joka taholla laitetaan väkeä kilometritehtaalle. Omaa väkeä koulutetaan aloille, joissa ei nyt ole riittävästi tekijöitä! Ponnistellaan kaikin voimin hyvän ystävämme Venäjän suuntaan, jotta pääsemme enenevässä määrin viemään suomalaisen korkeatasoisen työmme tuotteita suuren itäisen naapurimme rajattomille markkinoille. Aasian kasvavista talousmahdeista nyt puhumattakaan. Näin voisimme selvitä tästä nykyisestä näköalattomuudestamme.
Ei ihme, että hallitus näyttää olevan hukassa. Vasemmistoministerit vaativat elvyttäviä investointeja, kokoomuksen ministeri Vapaavuori puolestaan kuuluttaa rakenteellisia uudistuksia, vaikkei Kataisen kaksi vuotta istunut hallitus ole saanut aikaan yhtäkään merkittävää uudistusta. Paljon mainostettu nuorisotakuukaan ei näytä toimivan, eikä vanhuspalvelulain vaikutuksista ole takeita.
Sitran yliasiamies Mikko Kosonen etsii strategisia uudistuksia talousongelmista pääsemiseksi, koska hänen mukaansa suurin ongelmamme on strategisen ketteryyden puute. Hienoja sanoja, mutta mitä todellisuuspohjaa niillä on? Sanahelinääkö vaan?
EU:n kaikkein syvimmässä kriisissä olevien maiden - Kreikka, Italia, Portugali, Irlanti, Kypros - talous menee aina vain huonompaan suuntaan. Kreikka ei todennäköisesti voi mitenkään selvitä 160 %:n velkaantuneisuudestaan bruttokansantuotteeseen verrattuna. Syyskuun Saksan vaalien jälkeen pn Kreikan veloista osan anteeksianto sekä lisälainojenkin tarve huutava.
Myös Portugalissa ja Espanjassa on vaikeaa eikä tilanneta helpota heilläkin näkyvissä olevat hallituskriisit ja paheneva työttömyys. Kaikkialla EU-maissa, meillä Suomessakin on työttömyyttä, vaikka jotkut ministerimme puhuvat satoihin tuhansiin nousevasta ulkomaisen työvoiman tarpeestamme. Onko tämä enää edes todellisuuden tajuakaan? Koko ajan meillä joka taholla laitetaan väkeä kilometritehtaalle. Omaa väkeä koulutetaan aloille, joissa ei nyt ole riittävästi tekijöitä! Ponnistellaan kaikin voimin hyvän ystävämme Venäjän suuntaan, jotta pääsemme enenevässä määrin viemään suomalaisen korkeatasoisen työmme tuotteita suuren itäisen naapurimme rajattomille markkinoille. Aasian kasvavista talousmahdeista nyt puhumattakaan. Näin voisimme selvitä tästä nykyisestä näköalattomuudestamme.
lauantai 27. heinäkuuta 2013
Kansan keskellä
Honkajoen markkinat sujuivat erinomaisen kesäsään vallitessa. Säitä onkin todella riittänyt ja lisää on helteitä luvattu säätiedotuksissa. Kyllä kelpaa olla Suomessa kesälläkin, ei kaipaa ulkomaan lämpöjä, kun niitä saa nauttia kotimaassakin.
Perussuomalaiset oli jo vakiintuneen tavan mukaan ainoana puolueena omalla teltalla mukana markkinoilla. Jaossa oli lehtiä, "kannamme vastuun" -muovikasseja, ilmapalloja ja muuta tilpehööriä. Teltassa riitti kansaa ja puhuttavaa. Paikalla kävi nuorta ja vanhaa polvea, Kerttu Kokko oli ehkä vanhimpana Lauhalasta. Kävin myös tervehtimässä neljää tuttua viereisessä Honka-kodossa. Olin sanonnan mukaan myös itse "sairailta oppimassa".
Perussuomalaiset ovat todella oppineet kansan keskellä olemisen merkityksen ja hyvin hallitsemmekin tämän hypetyksen. Mikäpä on keskustellessa kansalaisten kanssa, kun olemme asioista niin yhtä mieltä, pakolla ajetusta kunta- ja sote-uudistuksesta aina EU-politiikkaan ja Etelä-Euroopan maiden lainarahoihin asti.
Ihmisten parissa saa myös vinkkejä ajettavista asioista. Honkajoen ja Kankaanpään välisen tien surkia kunto oli monen huolenaiheena.Venäjän kaupan lisäämisessä meillä olisi suuret työllistämismahdollisuudet. Siellä on ostovoimaa ja massaa, senkun vaan kauppa käymään, meiltä kyllä löytyy myytävää.
Myytävää riitti näillä markkinoillakin. Toivottavasti myyjätkin saivat siitä osansa, jotta tulevat seuraavillekin Hongonjoen markkinoille. Muuten on edessä kuivettuminen, kuten Siikaisista pyöräillyt pariskunta kertoi käyneen Siikaisten markkinoille.
Tommi Laitila kommentoi myös markkinamenestystämme facebookissa:
Perussuomalaiset oli jo vakiintuneen tavan mukaan ainoana puolueena omalla teltalla mukana markkinoilla. Jaossa oli lehtiä, "kannamme vastuun" -muovikasseja, ilmapalloja ja muuta tilpehööriä. Teltassa riitti kansaa ja puhuttavaa. Paikalla kävi nuorta ja vanhaa polvea, Kerttu Kokko oli ehkä vanhimpana Lauhalasta. Kävin myös tervehtimässä neljää tuttua viereisessä Honka-kodossa. Olin sanonnan mukaan myös itse "sairailta oppimassa".
Perussuomalaiset ovat todella oppineet kansan keskellä olemisen merkityksen ja hyvin hallitsemmekin tämän hypetyksen. Mikäpä on keskustellessa kansalaisten kanssa, kun olemme asioista niin yhtä mieltä, pakolla ajetusta kunta- ja sote-uudistuksesta aina EU-politiikkaan ja Etelä-Euroopan maiden lainarahoihin asti.
Ihmisten parissa saa myös vinkkejä ajettavista asioista. Honkajoen ja Kankaanpään välisen tien surkia kunto oli monen huolenaiheena.Venäjän kaupan lisäämisessä meillä olisi suuret työllistämismahdollisuudet. Siellä on ostovoimaa ja massaa, senkun vaan kauppa käymään, meiltä kyllä löytyy myytävää.
Myytävää riitti näillä markkinoillakin. Toivottavasti myyjätkin saivat siitä osansa, jotta tulevat seuraavillekin Hongonjoen markkinoille. Muuten on edessä kuivettuminen, kuten Siikaisista pyöräillyt pariskunta kertoi käyneen Siikaisten markkinoille.
Tommi Laitila kommentoi myös markkinamenestystämme facebookissa:
"Markkinat käyty ja mukavasti meni. Vipinää riitti kojullamme ja tuntuu, että aate elää sekä voi hyvin. Kiitokset omalle porukalle, sekä Anssille, Arille ja Lauralle. Ojennuksen pariskunta Parkanosta ansaitsee myös erityiskiitoksen, Helena mm. täytteli toistakymmentä jäsenhakemuskaavaketta! Aika hyvä fiilis taas tämän poliittisen toiminnan suhteen!"
sunnuntai 14. heinäkuuta 2013
Puoluegallup piilotettiin euroaluetutkimukseen
Iltalehti on teettänyt yli 3000 hengen mielipidetiedustelun suosituimmasta pääministeristä ja samalla myös puoluekannatusmittauksen, josta missän muussa mediassa ei ole hiiskuttu sanaakaan. Olisiko nyt hiljaista kuin huopatossutehtaalla siitä syystä, että kahden johtavan hallituspuolueen yhteisesti mitattu galluptulos on yli 10 prosenttiyksikköä pienempi kuin kahden oppostiopuolueen. Kokoomus ja demarit saavat yhteensä 32,6 %, keskusta + perussuomalaiset yhteensä 43,7 %.
Neljän suurimman puolueen suuruusjärjestys: keskusta 23,6 %, perussuomalaiset 20,1 %, kokoomus 17,1 %, demarit 15,5 %. Onko tää sitä korutonta kertomaa, jonka myös hallituksen on pakko ottaa vastaan?
Pääministerisuosikkina Sipilä peittosi Kataisen luvuin 33 % ja 31 %. Timo Soini puolestaa löi Urpilaisen ja sai 21 % kannatuksen. Urpilainen sai vain 15 % kannatuksen ja hänen omankin puolueensa joukoista vain 56 %, kun muut puheenjohtajat saivat omiltaan vähintään 75 %.
Tässä Iltalehden mielipidetiedustelussa varsinainen pääaihe oli euroalue, jonka hajoamiseen viiden vuoden sisällä uskoo 58 %, perussuomalaisista peräti 81 %. Perussuomalaiset tietysti ovat muutenkin EU-kriittisimpiä ja 44 % eroaisi koko unionista, kun varauksetta EU:sta eroaisi 18 %, mutta lisäksi 53 % kannattaa jäsenyyttä varauksin. Yhteisvaluutta eurosta eroaisi 14 %, varautumista eroon 37 % ja pysymistä eurossa 49 % eli enää eivät puoletkaan ole varauksettomia euron puolustajia.
Neljän suurimman puolueen suuruusjärjestys: keskusta 23,6 %, perussuomalaiset 20,1 %, kokoomus 17,1 %, demarit 15,5 %. Onko tää sitä korutonta kertomaa, jonka myös hallituksen on pakko ottaa vastaan?
Pääministerisuosikkina Sipilä peittosi Kataisen luvuin 33 % ja 31 %. Timo Soini puolestaa löi Urpilaisen ja sai 21 % kannatuksen. Urpilainen sai vain 15 % kannatuksen ja hänen omankin puolueensa joukoista vain 56 %, kun muut puheenjohtajat saivat omiltaan vähintään 75 %.
Tässä Iltalehden mielipidetiedustelussa varsinainen pääaihe oli euroalue, jonka hajoamiseen viiden vuoden sisällä uskoo 58 %, perussuomalaisista peräti 81 %. Perussuomalaiset tietysti ovat muutenkin EU-kriittisimpiä ja 44 % eroaisi koko unionista, kun varauksetta EU:sta eroaisi 18 %, mutta lisäksi 53 % kannattaa jäsenyyttä varauksin. Yhteisvaluutta eurosta eroaisi 14 %, varautumista eroon 37 % ja pysymistä eurossa 49 % eli enää eivät puoletkaan ole varauksettomia euron puolustajia.
tiistai 2. heinäkuuta 2013
Kiitos Timo
Eilen lopetin ja tänään voin aloittaa tällä koko perussuomalaisen ystäväkansan yhteisellä, sydänten pohjasta nousevalla toteamuksella: Kiitos Timo!
Tunnelmat Joensuun puoluekokoukseen mentäessä olivat tietysti jännittyneet, mutta vedonlyöntisuhteet olivat kyllä 10-1 sen suhteen, että kyllä Timo sinne Brysseliin lähtee. Tilannehan oli hänen kannaltaan mitä kutkuttavin. EFD = Europe of Freedom and Democracy = Vapaa ja Demokraattinen Eurooppa- ryhmä kasvaa merkittävästi ensi toukokuun EU-vaaleissa, koska EU-kriittisyys on lisääntynyt kaikissakin Euroopan maissa. Timolla on melkoinen maine niin ryhmän kuin koko muunkin Euroopan piirissä, onhan hänet rankattu heti Obaman jälkeen maailman seitsemänneksi vaarallisemmaksi henkilöksi.Tämän vuoksi EU-vaalien jälkeen Timoa olisi odottanut melkoisen korkeat tehtävät Euroopassa.
Onkin nostettava hattua korkealle, että Timo luopuu odottamassa olevasta korkeasta asemasta EU:n ympyröissä. Varmasti myös henkilökohtaisista viehtymyksistään huolimatta hän jättäytyy vapaaehtoisesti pois - niin kuin on tapana sanoa - näiden houkuttelevien lihapatojen ääreltä ja jää velvollisuudentuntoisena puoluejohtajana hoitamaan kotimaan asioita. Hän keskittyy nostamaan puoluettamme kilvoittelemaan vuoden 2015 vaaleissa pääministeripuolueen asemasta.
Timo osoitti syvän velvollisuudentuntonsa puolueen johtajana. Hän ilmaisi halunsa kantaa vastuuta edelleen. Timo on puolueemme nostajana nykyiseen asemaan, suurten puolueiden joukoon eikä hän lähtenyt tavallaan karkuteille, vaan jäi puolueväkemme voimakkaan tahdonilmauksenkin siivittämänä vartiopaikalle kotimaan puoluekentälle. Ensin käymme tietysti voitolliset EU-vaalit, sillä saammehan me kaksikymmentä tunnettua ehdokasta liikenteeseen ilman Timoakin - ja sitten jatkamme uuteen vaalimenestyksen seuraavissa eduskuntavaaleissa, jotka kuitenkin niin puolueemme kuin ennenkaikkea maamme kannalta ovat ne tärkeimmät vaalit.
Näissä merkeissä, Timon johdolla, meidän on hyvä jatkaa hyvähenkisen puoluekokouksemmekin siivittämänä yhtenäisenä puolueena kohti uusia voittoja maamme ja kansamme parhaaksi. Ja tähän työhön kutsumme yhä uusia kansamme parasta ajattelevia työmyyriä - niin naisia kuin miehiä. Työkenttää riittää meille kaikilla.
Tunnelmat Joensuun puoluekokoukseen mentäessä olivat tietysti jännittyneet, mutta vedonlyöntisuhteet olivat kyllä 10-1 sen suhteen, että kyllä Timo sinne Brysseliin lähtee. Tilannehan oli hänen kannaltaan mitä kutkuttavin. EFD = Europe of Freedom and Democracy = Vapaa ja Demokraattinen Eurooppa- ryhmä kasvaa merkittävästi ensi toukokuun EU-vaaleissa, koska EU-kriittisyys on lisääntynyt kaikissakin Euroopan maissa. Timolla on melkoinen maine niin ryhmän kuin koko muunkin Euroopan piirissä, onhan hänet rankattu heti Obaman jälkeen maailman seitsemänneksi vaarallisemmaksi henkilöksi.Tämän vuoksi EU-vaalien jälkeen Timoa olisi odottanut melkoisen korkeat tehtävät Euroopassa.
Onkin nostettava hattua korkealle, että Timo luopuu odottamassa olevasta korkeasta asemasta EU:n ympyröissä. Varmasti myös henkilökohtaisista viehtymyksistään huolimatta hän jättäytyy vapaaehtoisesti pois - niin kuin on tapana sanoa - näiden houkuttelevien lihapatojen ääreltä ja jää velvollisuudentuntoisena puoluejohtajana hoitamaan kotimaan asioita. Hän keskittyy nostamaan puoluettamme kilvoittelemaan vuoden 2015 vaaleissa pääministeripuolueen asemasta.
Timo osoitti syvän velvollisuudentuntonsa puolueen johtajana. Hän ilmaisi halunsa kantaa vastuuta edelleen. Timo on puolueemme nostajana nykyiseen asemaan, suurten puolueiden joukoon eikä hän lähtenyt tavallaan karkuteille, vaan jäi puolueväkemme voimakkaan tahdonilmauksenkin siivittämänä vartiopaikalle kotimaan puoluekentälle. Ensin käymme tietysti voitolliset EU-vaalit, sillä saammehan me kaksikymmentä tunnettua ehdokasta liikenteeseen ilman Timoakin - ja sitten jatkamme uuteen vaalimenestyksen seuraavissa eduskuntavaaleissa, jotka kuitenkin niin puolueemme kuin ennenkaikkea maamme kannalta ovat ne tärkeimmät vaalit.
Näissä merkeissä, Timon johdolla, meidän on hyvä jatkaa hyvähenkisen puoluekokouksemmekin siivittämänä yhtenäisenä puolueena kohti uusia voittoja maamme ja kansamme parhaaksi. Ja tähän työhön kutsumme yhä uusia kansamme parasta ajattelevia työmyyriä - niin naisia kuin miehiä. Työkenttää riittää meille kaikilla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)