keskiviikko 18. toukokuuta 2022

Suunta oikea

Politiikka|HS-gallup Kokoomus jatkaa selvästi suosituimpana, perus­suomalaisten kannatus kasvoi pitkästä aikaa Tuoreessa mittauksessa muutokset puolueiden kannatuksessa olivat vähäisiä. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra. Teemu Muhonen HS 18.5. 2:00 | Päivitetty 18.5. 6:26 KOKOOMUS jatkaa Suomen suosituimpana puolueena selvällä erolla seuraaviin, käy ilmi HS:n toukokuun mielipidemittauksesta. Oppositiopuolueen kannatus pysyttelee yli 24 prosentissa, jonne se huhtikuussa nousi. Kokoomuksen etumatka toiseksi suosituimpaan Sdp:hen kasvoi, sillä pääministeripuolueen kannatus väheni kuukauden takaisesta hieman. Perussuomalaisten kannatus puolestaan kasvoi yli prosenttiyksiköllä 15,4 prosenttiin. Tätä ennen puolueen kannatus oli laskenut yhtäjaksoisesti viime vuoden marraskuusta saakka. Silloin perussuomalaisten kannatus oli vielä 18 prosenttia. Keskustan kannatus kasvoi toukokuun mittauksessa hieman, vasemmistoliiton taas väheni. Muiden puolueiden kannatukset eivät muuttuneet huhtikuun mittauksesta juuri lainkaan. KOKOOMUS on Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen kiskonut kaulaa muihin puolueisiin. Se saattaa johtua osin siitä, että puolue on ollut Nato-jäsenyyden kannalla jo kauan. Kyselyn tausta-aineiston perusteella vaikuttaa siltä, että kokoomuksen kannattajiksi siirtyneet keskustalaiset ja perussuomalaiset ovat pysyneet kokoomuksen riveissä. Varsinkin perussuomalaiset on kuitenkin tuoreessa mittauksessa saanut korvattua kannatuksen siirtymää sellaisilla henkilöillä, jotka eivät ole edellisessä mittauksessa ilmaisseet puoluekantaansa. Vielä vuosi sitten toukokuussa perussuomalaiset oli HS:n mittauksessa Suomen suosituin puolue 21,6 prosentin kannatuksella. Kesäkuun kuntavaalien jälkeen edellinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoi luopuvansa puheenjohtajuudesta. Sen jälkeen puolueen kannatus kääntyi laskuun. Vastaavasti kokoomuksen kannatus lähti samoihin aikoihin nousuun.

tiistai 17. toukokuuta 2022

Valitettava kuolema

Uutiset Pyöräilijä kuoli törmättyään alikulkutunnelissa olleeseen betoniporsaaseen – silminnäkijän mukaan tunnelin valot eivät toimineet yöllä Onnettomuuden uhri löydettiin tiistaina aamuyöllä puoli kolmen aikaan. Toivontieltä alamäkeen pyöräillyt mies törmäsi alikulkutunnelissa olleeseen betoniporsaaseen ja menehtyi saamiinsa vammoihin. KUVA: PEKKA SÖDERLUND Pekka Söderlund 10:37 | Päivitetty 14:24 Arviolta noin 60-vuotias mies on menehtynyt pyöräilyonnettomuudessa saamiinsa vammoihin viime yönä Kankaanpäässä. Mies oli pyöräillyt lukion suunnasta Toivontieltä kohti Juhaninkatua. Kevyenliikenteenväylässä on kantatie 44:n alittava tunneli, missä mies oli törmännyt betoniporsaaseen. Miehen löysi varhaisella aamulenkillään ollut kankaanpääläinen mies. Löytöhetkellä kello oli noin puoli kolme aamuyöllä. Löytäjä soitti välittömästi hätäkeskukseen. Paikalle tullut ensihoitohenkilöstö yritti auttaa loukkaantunutta, mutta turhaan. ”Ensihoitajat totesivat siinä, ettei mitään ollut tehtävissä”, kertoo onnettomuuden uhrin löytänyt mies. Löytöhetkellä alikulkutunneli oli pimeänä, eli tunnelin valot eivät olleet päällä tai olivat rikki. Poliisi vahvisti onnettomuuden uhrin menehtyneen saamiinsa vammoihin. Kankaanpäässä ”reppuränninä” tunnettuun alikulkutunneliin on kevään aikana asetettu betoniporsas ilmeisesti estämään esimerkiksi autoilla ajamisen tunnelissa. Tiistaina aamupäivällä betoniporsas oli vielä paikoillaan, mutta onnettomuudessa syntyneet veriroiskeet oli pääosin jo pesty pois. Kankaanpäässä ”reppuränninä” tunnettuun alikulkutunneliin on kevään aikana asetettu betoniporsas ilmeisesti estämään esimerkiksi autoilla ajamisen tunnelissa. Tiistaina aamupäivällä betoniporsas oli vielä paikoillaan, mutta onnettomuudessa syntyneet veriroiskeet oli pääosin jo pesty pois. KUVA: PEKKA SÖDERLUND KANKAANPÄÄN kaupungin tekninen johtaja Marja Vaajasaari ei heti tuoreeltaan osannut sanoa mikä on kaupungin vastuu tällaisessa onnettomuudessa. ”Vastuukysymys täytyy selvittää. Tässä vaiheessa en vielä osaa sanoa asiaan mitään”, toteaa Vaajasaari. Vaajasaaren mukaan autoliikenteen estävä betoniporsas oli aiemmin sijoitettuna lähempänä Keskuskatua selkeästi tunnelin ulkopuolella. Alueen asukkailta saadun palautteen mukaan betonieste siirrettiin tunneliin, koska tunnelin ulkopuolella autot kiersivät esteen ja jatkoivat ajoaan tunneliin. ”Tuo on haasteellinen paikka johtuen alamäestä. Ei tämmöistä onnettomuusmahdollisuutta osattu ennakoida”, pahoittelee Vaajasaari. Tiistaina iltapäivällä betoniporsas oli siirretty pois tunnelista toisen sisäänmenoaukon läheisyyteen. KUVA: PEKKA SÖDERLUND KANKAANPÄÄN katuvaloverkosta vastaavasta Vatajankoski Oy:stä kerrotaan kaupungin katuvalojen olleen pimeänä maanantain ja tiistain välisenä yönä. ”Kyseessä on jokavuotinen käytäntö, minkä mukaan Kankaanpään katuvaloverkossa on niin sanottu kesäsammutus voimassa. Vuosittain aivan ydinkeskustaa lukuunottamatta paikkakunnan katuvalot sammutetaan toukokuun puolivälissä ja ne pysyvät sammutettuina aina elokuulle asti. Nyt ei siis ollut kyseessä mikään tekninen vika tai ilkivalta. Tämän vuoden kesäsammutus tuli voimaan sunnuntaina 15. toukokuuta”, kertoo Vatajankosken rakentamispäällikkö Jarno Joensuu. Joensuun mukaan alikulkutunnelit kuuluvat niin sanottuun kesäsammutuksen piiriin. Kantatie 44:n alitse kulkevat kevyenliikenteen tunnelit ovat ongelmaisia paikkoja. ”Niissä on aika heikkotehoiset valaisimet ja ne ovat usein ilkivallan kohteena. Tässä tapauksessa valojen poissaolo ei kuitenkaan johtunut ilkivallasta.” Lue lisää kirjoittajalta Pekka Söderlund

maanantai 16. toukokuuta 2022

Sotien veteraanien merkkien laitto taas aloitettiin

Kolme sotiemme veteraanien hautakivimerkkiä Kankaanpään hautausmaalla, yksi lottamerkki ja yksi sotien veteraanimerkki Jämijärven hautausmaalla oli kevään ensi kerran suoritus. Toivotaan, että siitä se jatkuu, kun uusia vielä ilman merrkiä olevien sotien veteraanien hautaoja saadaan selville. Aikas urakka niitä selvittää, eli haudanhaltijoita ei niinkään helposti tavoita - välttämättä.!

sunnuntai 15. toukokuuta 2022

Puolueneuvostossa aamuhartaus

Puolueneuvoston aamuhartaus 15.5.2022 Hämeenlinnassa vk 462, 584, 571: 1-4. Hyvät puoluesisaret ja –veljet. Kun olemme koolla täällä Hämeen sydämessä Hämeenlinnassa, muistamme Hämeen maakuntalaulun sanoin: On mulle Suomi suloisin/ vaan Häme siitä rakkahin/ Sen tuskin tiedän vertaista/ niin kaunista, niin herttaista/ kuin kulta Hämeen maa. Ja kun tämä Hämeenlinna on suuren säveltäjämestarimme Jean Sibeliuksen syntymäkaupunki laulamme nyt hänen säveltämänsä virsikirjan virren 462 Soi kunniaksi Luojan Esilaulajina toimivat eduskunnan puhemies Juho Eerola, kanttori puoluehallituksen jäsen Silvia Koski, puoluesihteeri Arto Luukkanen ja Petri Silvennoinen Saamme jälleen aloittaa tämän puolueneuvostomme sunnuntaiaamun perinteisesti hartaudella, kuten on tehty jo vuosikymmenien ajan. Muistan hyvin, miten aikoinaan kokoonnuttiin näin sunnuntaiaamuna paikalliselle torille maakunnittain ryhmittyneinä, josta rovasti Sareksen ja puolueen pj:n puheiden jälkeen lippurivistön ja kansallispukuisten naisten johdolla marssittiin läpi kaupungin kokouspaikalle jatkamaan kokousta. Tänään saamme elää ja vaikuttaa keskellä maamme historian suuria muutoksia turvataksemme maamme demokraattisen itsenäisyyden ja vapauden säilymisen keskellä Eurooppaa valitsevaa häikäilemätöntä ja kaikista kansanvälisistä sopimuksista piittaamatonta Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan. Osaamme siksi antaa arvon rakentavalle työllemme maamme ja kansamme parhaaksi. Tänään vietämme toukokuun 3. sunnuntaita liputuspäivänä sotiemme kaatuneiden muistopäivää kunnioittaen ja kirkkovuoden kulussa 4. pääsiäisen jälkeistä sunnuntaita aiheena Taivaan kansalaisena maailmassa. Tämä sankarivainajiemme muistopäivä osuu juuri näin kevään kääntyessä kesäksi, kun ruohon ja puiden vehreys on tulossa heleimmilleen ja kaikki elollinen, pienintä olentoa myöten, värähtelee elämisen halusta. Ja juuri tätä taustaa vasten katsottuna sankareittemme uhri tulee oikeaan valaistukseensa. He olivat enimmäkseen aivan nuorta väkeä; heillä oli elämä edessään, ja heidän sydämissään asuivat elämään kohdistuneet toiveet. Moni oli juuri perustanut perheen, toiset eivät vielä olleet ennättäneet näin pitkälle, mutta sitten tuli sota ja astui voimaan sodan ankara laki. Heidät uhrattiin, jotta me toiset jäisimme eloon. Tänäänkin täällä puolueneuvoston kokouksessamme saamme kunnioittaa sotiemme sankarivainajien muistoa kuten myös tietysti kaikkia sotiemme veteraaneja ja kotirintaman naisia! Seuraavaksi laulamme isänmaan virren 584, jonka tekijä Uuno Kailas eli vain 7 pvää vaille 32-vuotiaaksi ja kotiseinältä toin Bromsin maalauksen, jossa näette Kailaan kuvan. Säveltäjänä on Taneli Kuusisto. Laulu esittivät Hgin yhtyneet kirkkokuorot v. 1939 isänmaallisessa suurjuhlassa vain 5 pvää ennen talvisodan syttymistä ja kun 105 kunniapäivää kestänyt sota päättyi maaliskuun 13. pvänä, niin radiossa rauhan ilmoittamisen jälkeen soitettiin tämä Suomalainen rukous! Näin saamme luottaa ja myös rukoilla, että Taivaallinen Isämme siunaa ja varjelee meitä ja alati synnyinmaalle siipiens suojan suo. Ja juuri nyt läntiseen puolustusliitto NATOon liittyessämme saamme sanoa, että on väärin, jopa Jumalan sanan vastaista, jos suuri ja voimakas valtakunta pakottaa pienemmän alaisuuteensa, sillä maamme puolustaminen on kansamme siveellinen velvollisuus ja itsenäinen Suomi ei uhkaa ketään ylläpitämällä tehokasta maanpuolustusta. Tutussa laulussa sanotaankin: Täällä Pohjantähden alla,/ on nyt kotomaamme,/ mutta tähtein tuolla puolen/ toisen kodin saamme. Ja vaikka niinkin kävisi, että täällä alhaalla menettäisimme osamme, onnemme, jäälle meille kuten Luther taisteluvirressään sanoo: kuitenkin Jumalan valtakunta. Ja mikäpä tästä kertoisi paremmin kuin juuri sunnuntaipäivämme kirkollinen aihe: Taivaan kansalaisena maailmassa. Saamme siis olla kahden maan kansalaisia, täyttää ajalliset tehtävämme eli kuten sananlasku toteaa: käsi aurassa, mutta sydän taivaassa.. Emme tietenkään ajattele niin, että meitä ajaa hyviin tekoihin palkkioajatus: kun teen niin ja niin, niin ansaitsemme autuuden. Mutta saamme luottaa siihen, että Vapahtajamme Jeesuksen ansion turvin armosta saamme rakkauden synnyttämän halun auttaa lähimmäisiämme niin lähellä kuin aina kaukana lähetysmaillakin. Päivän teksteissäkin kerrotaan Jeesuksen olevan suurena esirukoilijamme. Ja vaikka tuntisimmekin itsemme vaikka kuinka huonoiksi ja lankeaviksikin Jeesuksen seuraajiksi, niin ulkoisesta ja sisäisestä ahdistuksesta huolimatta saamme jo täällä ajassa ja sitten kerran iankaikkisuudessa iloita Vapahtajamme meille lahjoittamasta Elämästä oikein isolla E-kirjaimella. Aivan kuten vanhassa rukoilevaisvirressä syvästi koetaan: Elämä ja elämä ja iankaikkinen elämä, se alkaa jo täällä maitten päällä ja kestää iäti taivaassa. Näin olkoon tästä lähin jumaluusoppini: Myös viimeinen ja vähin saa olla omasi. Ja Jaakko Löytyn tunnettua virttä mukaillen: Matkalla, Herra, lupaat meitä johdattaa, kaitse askeleita horjuvien lasten. Vaikka vaellus on vaivaista, minä vielä jaksan toivoa; olen kahden maan kansalainen. Ja lopuksi, kaatuneiden muistopäivän tunnustamme, että sankarivainajamme kaatuivat maallisen isänmaamme puolesta. Kristus Vapahtajamme on kuollut ristillä valmistaakseen meille pääsyn ylhäiseen isänmaahan. Rukoilemme: Jumala Isämme, kansojen Kaitsija. Tänään kiitämme Sinua kotimaastamme ja sen vapaudesta. Kiitos vapaudestamme päättää omista asioistamme. Ja tänään muistamme edessäsi erityisesti sodissamme kaatuneita ja haavoittuneita ja sotiemme veteraaneja ja kotirintamanaisia ja rukoilemme hyökkäyssodan keskellä olevaa Ukrainan kansaa. Auta meitä kaikki näkemään oma paikkamme ja vastuumme sukupolvien ketjussa. Isä meidän joka olet taivaissa, pyhitetty olkoon sinun nimesi, tulkoon sinun valtakuntasi, tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä kuin taivaassa, anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme ja anna meille meidän syntimme anteeksi niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet, äläkä saata meitä kiusaukseen vaan päästä meidät pahasta, sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti Amen Ja tietysti suvivirsi 571: 1-4, kun kerran meillä on vapaus laulaa!

lauantai 14. toukokuuta 2022

Puolueneuvostossa

Sunnuntaiaamuna kaatuneiden muistopäivänä klo 10 pidän aamuhartauden Hämeenlinnassa PS:n puolueneuvostossa. Esilaulajina varapuhemies Juha Eerola ja kanttori, puoluehallituksen jäsen Silvia Koski! Perussuomalaisten puolueneuvosto kokoontuu viikonloppuna Hämeenlinnassa (suora lähetys) - Suomen Uutiset SUOMENUUTISET.FI Perussuomalaisten puolueneuvosto kokoontuu viikonloppuna Hämeenlinnassa (suora lähetys) - Suo

perjantai 13. toukokuuta 2022

Ari-Pekka Koiviston valinta varmistui

Uutiset|Syyttäjälaitos ”Jaksan kyllä touhuta” – Pitkän matkan urheilija Ari-Pekka Koivisto nimitettiin valtakunnansyyttäjäksi Kankaanpäästä lähtöisin olevalla Koivistolla on parinkymmenen vuoden kokemus syyttäjänä. Ari-Pekka Koivisto aloittaa valtakunnansyyttäjänä lokakuussa, jolloin nykyinen valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen jää eläkkeelle. KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA Susanna Reinboth HS ”KYLLÄ tämä on hiljainen ja nöyrä hetki.” Näin kuvailee tunnelmiaan oikeusministeriön kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosaston päällikkö, ylijohtaja Ari-Pekka Koivisto, 57. Tasavallan presidentti nimitti hänet perjantaina uudeksi valtakunnansyyttäjäksi. Koivisto aloittaa virassa lokakuussa, jolloin nykyinen valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen jää eläkkeelle. Koivisto palaa tuttuun paikkaan, sillä hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus syyttäjänä. Hän toimi muun muassa syyttäjänä Vantaalla sekä valtionsyyttäjänä ennen kuin hän lähti vuonna 2011 rajan palvelukseen. Myös nykyisessä virassaan Koivisto on säännöllisesti pitänyt yhteyttä Syyttäjälaitoksen johtoon, sillä hän on Syyttäjälaitoksen tulosohjaajana mukana laitoksen tulosneuvotteluissa. KOIVISTO sanoo palaavansa nyt voittavaan joukkueeseen. Syyttäjälaitos on vahvassa kunnossa, vaikka haasteitakin riittää. Esimerkiksi vanhojen juttujen rästit ovat päässeet kasvamaan kohtuuttoman suuriksi. Tuhannet jutut ovat odottaneet syyttäjän päätöstä yli puoli vuotta tai jopa yli vuoden. Tämä on oikeusturvaongelma sekä päätöstä odottavalle kansalaiselle että syyttäjälle itselleen. Syyttäjän on huolehdittava siitä, ettei syyteoikeus pääse juttupinossa vanhenemaan, Koivisto huomauttaa. Juttuja on paljon, ja ne ovat myös entistä vaativampia, hän jatkaa. Resursseja on siis yksinkertaisesti liian vähän. Koivistolla on suuret odotukset historian ensimmäisestä oikeudenhoidon selonteosta. Oikeusministeriössä valmisteltavan selonteon odotetaan valmistuvan lokakuussa. Koiviston mukaan selonteon kärkitavoite on, että oikeudenhoidon toimintaedellytykset turvataan yhtä vaalikautta pidemmälle ajalle. Tämä koskee kaikkia oikeudenhoidon toimijoita eli tuomioistuimia, syyttäjiä, ulosottoa, Rikosseuraamuslaitosta, oikeusrekisterikeskusta ja oikeusapua. ALALLA pitäisi päästä eroon siitä, että kriisejä hoidettaisiin vuosittaisen budjetin ja lisäbudjetin hätärahoituksella, Koivisto sanoo. ”Perusrahoitus pitäisi laittaa kertarysäyksellä kuntoon sille tasolle kuin kansalaiset edellyttävät. Kansalaisilla on tällä hetkellä odotuksia, jotka eivät toteudu. He odottavat päätöksiä vuosia tai eivät edes uskalla viedä asiaansa eteenpäin.” Selonteossa ei ole tarkoitus puuttua rikostutkintaan, mutta Koiviston mielestä tätäkään puolta ei voi sivuuttaa. Poliisin rikostutkinnassa on tällä hetkellä liian vähän väkeä ja ammattitaitoa. Poliisilla on tällä hetkellä noin 40 000 juttua, jotka ovat olleet esitutkinnassa yli vuoden, Koivisto huomauttaa. ”Onko tämä oikeusvaltion luku? Poliisin tutkinnallisten resurssien turvaaminen on myös edellytys oikeudenhoidon asianmukaiselle toiminnalle.” Tulevat vuodet ovat budjetin suhteen tiukkoja, mutta Koivisto on optimistinen. Oikeushallinnon kuntoon laittaminen ei maksaisi kovinkaan paljon. Koko oikeusministeriön hallinnonalan osuus valtion budjetista on tänä vuonna noin miljardi euroa, kun koko valtion menot ovat noin 65 miljardia euroa. PERUSRAHOITUKSEN heikkous on tarkoittanut myös sitä, että alalla on paljon määräaikaisia työntekijöitä, Koivisto sanoo. Se on jo itsessään ongelma. Syyttäjälaitoksella on tällä hetkellä vaikeuksia tarjota nuorille juristeille ja muille työntekijöille sellaista pysyvyyttä ja urapolkuja kuin Koiviston mielestä pitäisi, jotta työntekijöistä pystyttäisiin pitämään kiinni. Kilpailu juristeista on kovaa, sillä tällä hetkellä heitä koulutetaan Koiviston mielestä liian vähän. Syyttäjiksi tulevat eivät myöskään ole niin valmiita kuin aiemmin, Koivisto arvioi. Aiemmin he olivat valmiita varatuomareita, siis tuomioistuinharjoittelun suorittaneita. Nyt järjestelmä vähän sakkaa eikä varatuomareita tahdo löytyä. Alalle tulee kyllä innokkaita ihmisiä, mutta heidän koulutuksensa alkaa vasta Syyttäjälaitoksessa. Se taas sitoo kokeneiden syyttäjien resursseja. ”Täytyy selvittää, mitä tälle voi tehdä. Ongelma on ilmeinen ja pysyväkin, kun koulutusmäärät ovat näin pienet.” ITSEÄÄN Koivisto kuvailee pitkän matkan urheilijaksi – sekä konkreettisesti että kuvaannollisesti. Hän harrastaa kesällä suunnistusta ja talvella hiihtoa ja metsätöitä. ”Sitkoa riittää, en ole pikavoittojen hakija. Jos prosessi kestää pitkään, jaksan kyllä touhuta.” Myös paineensietokykyä on, Koivisto vakuuttaa. Sitä tarvitaan, sillä syyttäjiin kohdistetaan entistä enemmän suoranaista maalittamista. ”Olen ollut 32 vuotta rikostorjunnallisissa tehtävissä ja saanut oman osani kansalaisten joskus vihamielisestäkin palautteesta. Se menee kuitenkin vähän kuin hanhen selkää, jos ei ihan iholle tulla.” Koivisto korostaa, että hän on korkeassa virassa, joten häntä saakin arvostella. Mitä vanhemmaksi hän on tullut, sitä enemmän hän kertoo kannattavansa julkisuutta ja sananvapautta. ”Sietoni näissä asioissa on kova.”

torstai 12. toukokuuta 2022

Ari-Pekka Koivisto

Hieno uutinen, että kankaanpääläissyntyinen Ari-Pekka Koivisto on nousemassa valtakunnansyyttäjäksi, varmasti tehtäviensä tasalla aivan eri tavalla kuin edeltäjänsä, jonka syytteet olivat käsittämättömiä! Maaseudun Tulevaisuus: Uudeksi valtakunnansyyttäjäksi on nousemassa Ari-Pekka Koivisto Koivisto on toiminut oikeusministeriön kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosaston osastopäällikkönä vuodesta 2020 alkaen. Ari-Pekka Koivisto on oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari. Hän on toiminut oikeusministeriön kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosaston osastopäällikkönä vuodesta 2020 alkaen. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa. Uutiset|Politiikka12.5.202214:01 STT Ari-Pekka Koivisto on nousemassa valtakunnansyyttäjän virkaan, kun nykyinen viranhaltija Raija Toiviainen jää eläkkeelle lokakuussa. Valtioneuvosto esittää, että presidentti päättää nimityksestä huomenna presidentin esittelyssä. Koivisto on oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari. Hän on toiminut oikeusministeriön kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosaston osastopäällikkönä vuodesta 2020 alkaen. Lisäksi Koivisto on työskennellyt valtionsyyttäjänä Valtakunnansyyttäjänvirastossa sekä kihlakunnansyyttäjänä Vantaalla.

keskiviikko 11. toukokuuta 2022

Venäjälle vastaus liittymisestämme NATOon

MTV Presidentti Sauli Niinistö vastasi tiukasti tiedotustilaisuudessa kysymykseen Venäjän ja presidentti Putinin reaktiosta Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen. Niinistö Venäjän reaktiosta Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen: "Katsokaa peiliin" Britannian pääministeri Boris Johnson tapasi tasavallan presidentti Sauli Niinistön tänään. Johnson ja Niinistö ovat allekirjoittaneet julkilausuman turvallisuusyhteistyöstä. Tapaamisen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa Niinistöltä kysytään, miten Venäjä ja presidentti Vladimir Putin suhtautuvat Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen. Presidentti Niinistö muistuttaa, että Venäjä vaati viime vuoden lopussa, ettei Suomi ja Ruotsi saa liittyä Natoon. – Väitteellään Venäjä ilmaisi, että meillä ei olisi omaa tahtoa kysymyksessä. Se on valtava muutos, joka sai meidät ajattelemaan tilannetta. Myös Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on Niinistön mukaan muuttanut tilannetta. – Kysyit, miten he näkevät Suomen mahdollisen liittymisen Natoon. Jos näin tulee käymään, minun vastaukseni on, että te aiheutitte tämän. Katsokaa peiliin, Niinistö vastaa.

tiistai 10. toukokuuta 2022

Webinaaria

Uuden hyvinvointialueen järjestämisessä riittää perehdyttämistä vaikka millä mitalla. Webinaareja on jatkuvasti mitä erilaisimmilta aloilta. Tänäänkin kolmisen tuntia kesti aluehallituksen iltakoulu eikä se suinkaa ollut ainoa, vaan niitäkin on viikottain. Sikä hyvä, että niitä voi seurata näin kotoa päin netistä, ei tarvi lähteä paikkan päälle Poriin.

maanantai 9. toukokuuta 2022

Sinililjat kukkivat

Sinililjat täyttävät nurmikkoa heti lumien jälkeen. Kuva fb-sivullani

sunnuntai 8. toukokuuta 2022

Äitienpäivä onnittelut

Kotipihassa äidin kanssa v.1944. Hyvää äitienpäivää kaikille äideille! Kuva facebook-sivulla. Olen kuvassa alta yksi vuotta!

lauantai 7. toukokuuta 2022

Suomen mestaruuksia

Veli-Pekka Vännistä tuli kaksinkertainen Suomen mestari, ei siis yksinkertainen. Tänään Aikuisurheiluliiton SM-maastojuoksuissa Nakkilassa hän voitti 65-vuotiaiden sarjan ja joukkuekilpailussakin oli voittamassa kultaa Kankaanpään Urheilijoille yhdessä Raimo Hannukaisen ja Jari Koskelan kanssa. Hieno saavutus, kun vielä Lauri Kiviniemi otti pronssimitalin M80 sarjassa, joten kaikki ansaitsevat suuret onnentoivotukset! ☺️😍🥰😘

perjantai 6. toukokuuta 2022

Ervasti velipoikien kanssa metällä

Suku on pahin jahdissakin Velipojat ovat nenäkkäitä tumpeloita, mutta saavat silti komeimmat saaliit. Kolumni Pekka Ervasti Ei vastaa metsä, vaikka sinne huutaa. Karjumme velipojan kanssa kurkku suorana päin vaaranrinnettä ja yritämme saada kuuloyhteyden kolmanteen veljekseen. Vielä hetki sitten Matti käveli vitjassa, kuten sovittu oli. Itsevarmasti se kanniskeli haulikkoaan niin kuin vain vasta metsästysharrastuksen aloittanut jahtimies voi. Kun tulimme vaaran juurelle, Matista ei näkynyt lippistäkään. Kanalinnun ketjumetsästys näyttää helpolta. Äijät vain kävelevät rivissä noin viidenkymmenen metrin päässä toisissaan ja pudottelevat tarkoilla laukauksilla lentoon ampaisevat teeret, metsot ja riekot. Reppu täyttyy, matka taittuu. Teoria murenee, kun metsä tihenee ja maasto viettää. Jos ei pidä tarkasti silmällä, missä kaverit kulkevat, voi harhautua omille teilleen. Matin mukaan tätä vaaraa ei ollut, koska kuljettava matka oli vain muutaman sata metriä ja maastokin periaatteessa tuttu. Nyt on äijä kuitenkin kadonnut kuin lautamies helvettiin. Ei vastaa huutoon. Koetetaan pilliä. Se on jahdissa hyvä apuväline. Kantaa kauas, erottuu helposti. Puhallan posket pullollaan, kunnes Mikko – toinen nuoremmista veljistä – arvelee, ettei Matilla ole pilliä. Minusta se on outoa, koska edellisenä iltana nimenomaan sanoin, että joka miehellä pitää olla pilli mukana. ”Se onkin juristi. Niillä on omat säännöt”, Mikko toteaa ja hamuilee kännyä povitaskusta. Kenttää löytyy sen verran, että kadonneeseen saadaan yhteys. ”Miss oot?” ”Metsässä”, kuuluu vastaus, jonka näsäviisas sävy katoaa heikon yhteyden rätinään. Kehotan eksynyttä tutkimaan karttaa ja katselemaan ympärilleen. ”Mulla mitään karttaa ole!” Siitäkin kyllä oli puhetta edellisenä iltana: joka mies ottaa kartan mukaan. Jatkan valmentavaa opastustani mielenmalttini ihailtavasti säilyttäen. ”No katselepa etelään päin. Näkyykö puiden välistä pientä lampea? Olet ehkä harhautunut Kattaisen suuntaan”. ”Missä on etelä?” ”Kato kompassista”, kehotan, vaikka arvaan jo vastauksen. ”Mulla mitään kompassia ole.” Mikko kuiskaa minulle houkuttelevan vaihtoehtoratkaisun: ”Jätetään se perkele mettään! Yrittäköön palata omin päin kämpälle, ja me jatketaan eteenpäin. Ei tässä koko jahtipäivää voi tuhlata yhden ukon hakemiseen”. Isoveljenä tunnen suurempaa vastuuta joukkueen yhtenäisyydestä. Ei luovuteta vielä. ”Mitäpä jo ampuisit ilmaan”, ehdotan kadonneelle. ”Jos me kuullaan laukaus, tiedetään suunnilleen, missä olet.” Istumme kannon nokkaan odottelemaan, vaikka Mikko epäilee, että velipoika on unohtanut paukut kämpälle. Tihkusateen kastelema metsä imee äänet tehokkaasti, mutta jostakin oikealta kuuluu vaimea tussahdus. Heitämme reput selkään ja lähdemme ääntä kohti. Velipoika löytyy muutaman sadan metrin päästä istumassa muina miehinä kaatuneen puun rungolla. Tupakoi kaikessa rauhassa, eikä osoita minkäänlaisia nolostumisen merkkejä. No, porukka on jälleen koossa. Ehkä päivä on vielä pelastettavissa. ”Tästä on laavulle puolisen kilsaa. Kävellään sinne ja keitetään kahvit”, ehdotan. Matti toivoo, että mentäisiin hissukseen, koska toisen jalan kenkä osoittaa hajoamisen merkkejä. Meillä muilla on jämerät kumisaappaat, mutta eksyjä on varustautunut halpishallin retkeilymonoilla, jotka eivät ole kestäneet koillismaalaisen erämaan raatelevia maasto-olosuhteita. Laavulla käy selväksi, että Matin metsästykset on siltä päivältä metsästelty. Kengästä on pohja lähes kokonaan irronnut. Kaivan reppuni syövereistä rullan jeesusteippiä, jollaista kuljetan aina eräreissuilla. Irronnut pohja saadaan väliaikaisesti paikoilleen. Opastan veljen kotimatkalle: ”Kävelet tuosta vain vaaran yli suoraan pohjoiseen ja tulet sen järven rantaan, jossa kämppä on. Pistä sauna tulelle. Me kierrämme Mikon kanssa vielä maat lammen takana.” Luovutan vielä kompassini Matille, vaikka mietin, osaako mies sitä käyttää. Kahvitauon jälkeen sade voimistuu. Sisulla ja sydämellä kiertelemme kenttäkelpoisemman velipojan kanssa rämeiden ryteikköisiä reunoja. Paita kastuu yltä ja päältä. Linnut jurottavat tureikoissa, eikä yhtään näköhavaintoa saada. Ajattelen positiivisesti: eipähän kulu kalliita paukkujakaan. Saappaat vedestä hölskyen hoipumme illan suussa kämpän pihalle. Terassilla roikkuu lampaan kokoinen ukkometso. Matti tulee ovesta bisse kädessä, reinot jalassa ja hymyilee kuin Hangon keksi. ”Ihme juttu, kun tulin kämpälle, metto lähti tuosta saunan takaa ja sain sen ammutuksi. Oisin soittanut teille, mutta kännykästä tyhjeni akku.”

torstai 5. toukokuuta 2022

Ylen gallup

Puolueiden kannatus Ylen kannatusmittaus: Kokoomuksen kannatus laskee huippulukemista, vasemmistoliitto ohittaa vihreät Kokoomus onnistuu pitämään kiinni omista kannattajistaan, mutta osa SDP:tä äänestäneistä siirtyy katsomoon. Vasemmistoliiton ja vihreiden välillä nähdään harvinainen muutos, kun vasemmistopuolue kiilaa kilpailijansa ohi. Puoluekannatusmittauksen tulos: KOK: 24,1, SDP: 17,9, PS: 14,6, KESK: 13,5, VAS: 9, VIHR: 8,8, RKP: 4,3, KD: 3,3, LIIK: 2,3, MUU: 2,2 HANNU TIKKALA 5.5. 05:45 Kokoomuksen suosio taittuu huippulukemista Ylen tuoreessa kannatusmittauksessa. Puolueen kannatus laskee kahdella prosenttiyksiköllä kuukauden takaisesta mittauksesta, jossa puolue saavutti kaikkien aikojen suurimman suosion Ylen mittauksissa. Tuolloin puolueen kannatus oli 26,1 prosenttia. Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja pitää laskua huippulukemista luonnollisena kehityksenä, nyt kun suurin osa muista puolueista on kertonut Nato-kannastaan entistä tarkemmin. – Maaliskuun mittauksessa kokoomuksen myönteinen Nato-kanta oli tekijä, joka nosti puolueen kannatusta. Saattaa olla, että kokoomuksen kannatuksessa näkyy edelleen puolueen myönteinen Nato-kanta. Kokoomus on Turjan mukaan onnistunut edelleen pitämään omista äänestäjistään kiinni. Sen sijaan keskustaa, perussuomalaisia, RKP:ta tai kristillisdemokraatteja edellisissä vaaleissa äänestäneet ilmoittavat enenevässä määrin, että he eivät enää kannata kokoomusta. – Voi sanoa, että kokoomus sai poikkeuksellisen paljon ylimääräistä kannatusta muilta puolueilta viime mittauksessa. Toiseksi suosituimman puolueen paikan mittauksessa pitää SDP. Puolue menettää kuitenkin kannatusta hieman yli prosenttiyksikön. – SDP menettää jonkin verran kannatusta vasemmistoliitolle. Tässä on ehkä enemmän kyse siitä, että puolueen kannattajia on enemmän siirtynyt katsomoon. SDP:n kannatus on tasaista eri mittausviikkojen aikana. Perussuomalaisten ja keskustan kannatus nousee Perussuomalaisten kannatus nousee prosenttiyksiköllä verrattuna Ylen maaliskuun mittaukseen. Taustalla ei ole Turjan mukaan ainakaan merkittävissä määrin puoluevaltuuston uusi, myönteinen Nato-kanta, josta puolue kertoi viime viikon lauantaina. Puoluevaltuuston linjaus ei ehtinyt vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin kuin muutaman päivän ajan kannatusmittauksen haastattelujakson aikana. Tosin puolueen johtohenkilöt kertoivat jo aiemmin kannoistaan. – Perussuomalaisilla näkyy selvästi nyt se, että puolue saa kannattajia takaisin katsomosta. Eli perussuomalaiset on onnistunut pitämään aiempaa mittausta paremmin kannattajistaan kiinni. Turjan mukaan perussuomalaiset saa takaisin ihmisiä myös kokoomuksesta, jonka suosio laskee aiemmasta. Keskustan kannatus nousee hieman yli prosenttiyksiköllä 13,5 prosenttiin. Puolueen tuoreella Nato-kannalla on ainakin ajallinen yhteys puolueen kannatuksen nousemiseen. – Se on nähtävissä, että keskustan Nato-linjauksen jälkeinen viikko oli keskustalle hyvä. Keskustan puoluevaltuusto linjasi huhtikuun alussa, että keskustan johto ja ministerit voivat hyväksyä tarvittaessa Suomen jäsenyyden puolustusliitossa. Vasemmistoliitto kiilaa vihreiden ohi Vihreiden ja vasemmistoliiton välisessä kannatusmittelössä nähdään harvinainen muutos: vasemmistoliitto menee mittauksessa vihreiden ohi. Puolueiden kannatusmuutokset eivät ole isoja, mutta kyse on symbolisesti merkittävästä asiasta molemmille puolueille. – Ei todellakaan ole yleistä, että vasemmistoliitto ohittaa vihreät. Jos oikein katsoin, niin vasemmistoliiton kannatus on ollut niukasti vihreitä suurempi lokakuussa 2014, Turja sanoo. RKP:n, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin kannatus säilyy lähes samalla tasolla kuin edellisessä mittauksessa. Erikoista mittauksessa on myös se, että tavallista suurempi osa vastaajista ilmoittaa puoluekantansa. Lähes 75 prosenttia vastaajista kertoo, mitä puoluetta he kannattavat tällä hetkellä.

keskiviikko 4. toukokuuta 2022

Taksinkäyttötilastoa

Iltalehdessä tilastoitiin kansanedustajien taksikäyttöä: Kahdeksan PS:n kansanedustajaa ei käyttänyt lainkaan taksia, Jari Koskela heistä yksi. Lisäksi taksia alle kymmenen kertaa käyttäneitä PS:n kansanedustajia on kymmenen!

tiistai 3. toukokuuta 2022

Raja saatava ehdottomasti kiinni

Valmiuslaista ärhäkkä keskustelu eduskunnassa: ”Kansa odotti esitykseen pykäliä, joilla keskeytetään turvapaikka­hakemusten vastaan­ottaminen” Oppositio kritisoi hallitusta siitä, että hallitus ei vieläkään tehnyt valmiuslakiin muutosta. jolla turvapaikanhaku voitaisiin keskeyttää. Valmiuslakia uudistetaan muun muassa hybridioperaatioiden takia. Oppositio ei ole tyytyväinen ohituskaistaa valmisteltuun viilaukseen, koska hallituksen esitys ei anna mahdollisuutta sulkea raja hybridioperaatiossa. Valmiuslakia uudistetaan muun muassa hybridioperaatioiden takia. Oppositio ei ole tyytyväinen ohituskaistaa valmisteltuun viilaukseen, koska hallituksen esitys ei anna mahdollisuutta sulkea raja hybridioperaatiossa. Mika Lehto 16:12 EDUSKUNNASSA käytiin tänään keskustelu valmiuslain muuttamisesta muun muassa mahdollisten hybridioperaatioiden vuoksi. Hallitus on muuttamassa valmiuslakia osin jo tällä vaalikaudella. Oppositio on ollut lakiesitykseen tyytymätön, koska se ei opposition mielestä anna edelleenkään mahdollisuutta sulkea raja hybridioperaatiossa välineellistetyn maahantulon tukkimiseksi. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) tyynnytteli kansalaisten huolia siitä, että turvapaikan­hakijoille annettaisiin suomalaisten autoja ja asuntoja haku­prosessin ajaksi. – Julkisuudessa on esitetty harhaan­johtavia väitteitä, että turvapaikan­hakijoille oltaisiin tämän esityksen perusteella antamassa suomalaisten asuntoja ja autoja. Haluan todeta, että ei olla antamassa autoja tai asuntoja mahdollisille turvapaikan­hakijoille, Henriksson vakuutti. – Voi olla, että tulee tilanteita, joissa pakolaisia tulee siinä määrin, että tarvitaan tilapäisesti kuljetus- ja majoituskapasiteettia. Ensisijaisesti kapasiteetti tulee poikkeusoloissakin hankkia markkinoilta sopimuksin, Henriksson jatkoi. HALLITUS ja oppositio kiistelivät siitä, että laissa ei ole vieläkään pykälää, joka mahdollistaisi rajan sulkemisen hybridioperaatiossa. Opposition kansanedustajat tivasivat Henrikssonilta sitä, miksi hallitus ei saanut pykälää kirjoitetuksi. – Esitys pitää sisällään ihan hyviä toimenpiteitä, mutta se oleellisin tästä puuttuu. Eli se, että voitaisiin sulkea raja välineellisen maahanmuuton tilanteessa. Se on jäänyt teiltä tekemättä. Kysymys kuuluu, miksi sitä ei ole tehty, kun on ollut tiedossa tämä uhka, joka on toteutunut muutamissa EU-maissa jo meitä ennen, kansanedustaja Timo Heinonen (kok) kysyi. Kansanedustaja Mika Niikko (ps). KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA . Kansanedustaja Mari Rantanen (ps). KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA – Perussuomalaiset on viime vuodesta asti vaatinut, että hallitus tuo sellaisen esityksen, jolla raja voidaan sulkea, selkeästi. Ilman mitään selityksiä siitä, miten juridiikka siihen asiaan suhtautuu, kansanedustaja Mika Niikko (ps) sanoi. – Sekä kansa että puolueet odottivat tähän esitykseen pykäliä, joilla keskeytetään turvapaikanhakemusten vastaanottaminen silloin kun kysymys on välineellistämis­tilanteesta. Ei tullut. Oppositio teki välikysymyksen tästä asiasta marraskuussa. Silloin te vastasitte, että ei ole hätää ja jo nyt voidaan keskittää nämä hakemuksen yhteen paikkaan, kansanedustaja Mari Rantanen (ps) kertaili. – Hallituksen esityksen sivulla 6 sanotaan: Jos valmiuslakiin pidetään aiheellisena ja niin edelleen. Siis jos. Onko hallitus tuomassa tällaisen esityksen eduskunnalle. Jos on, miksi täällä lukee: ”jos pidetään aiheellisena”, kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok) kyseli. OIKEUSMINISTERI Henriksson lupasi, että hallitus tuo vielä täydennetyn esityksen, jossa raja voidaan sulkea hybridioperaation aikana. – Sääntely, jolla olisi mahdollista jo valtakunnan rajalla ehkäistä ja rajoittaa välineellistettyä maahantuloa sen lisäksi, mitä nykylainsäädäntö jo mahdollistaa, valmistellaan erikseen hyvin pikaisella aikataululla yhteistyössä SM:n ja OM:n kesken. Jatkovalmistelussa olevat maahantuloa koskevat säännökset on tarkoitus antaa täydentävänä hallituksen esityksenä mahdollisimman pian, Henriksson totesi. – Tällaista sääntelyä, joka koskee myös EU:n ulkorajaa, ei ole viisasta antaa varmistamatta ehdotuksen oikeudellista hyväksyttävyyttä ensin Euroopan komissiolta, Henriksson jatkoi. Viime syksynä Valko-Venäjä ajoi turvapaikanhakijoita EU-rajoilleen. Latvia, Liettua ja Puola eivät päästäneet hybridioperaatiossa turvapaikanhakijoita rajan yli, ja EU hyväksyi tämän. Venäjä lähetti talvella 2015–2016 kahdelle pohjoiselle raja-asemalle noin 1 800 turvapaikanhakijaa ja Suomi päästi kaikki hakijat rajan yli. Operaatio loppui, kun Suomi ja Venäjä pääsivät sopuun asiass

maanantai 2. toukokuuta 2022

Moskovan opit

V.2020 Docendon kustanatamasta Keir Gilesin kirja Moskovan opit, mikä saa Venäjän vastustamaan Länttä, kertoo selkeästi avaimet myös tämän päivän Venäjän ja Putinin käyttäytymiseen. Lainaan vain pari ottetta. "Valtaosalle venäläisistä kommunistinen Venäjä kuten kaikki sitä edeltäneet Venäjät ovat edelleen Äiti-Venäjää. Sitäpaitsi he tai heidän isänsä eivät tienneet paremmasta. Heidän näkökulmastaan tsaarien ja despoottina hallitsevan Stalinin välillä ei ole suurta eroa. Sama salainen poliittinen poliisi toimi silloin ja toimii nyt." "Hallitsija on aina tarvinnut keinoja varmistaa, että valtaa käytetään hänen tahtomallaan tavalla. Näin ollen myös Putin on vanhan venäläisen tavan mukaisesti nimittänyt avainasemiin henkilöitä, jotka hän on tuntenut pisimpään. Monet Putinin liittolaiset, jotka palvelivat hänen kanssaan KGB:ssä ja /tai olivat hänen kollegojaan 1990-luvun Pietarissa, kuuluvat edelleen hänen lähipiiriinsä joko valtion viroissa tai liike-elämässä tai sukkuloivat sulavasti niiden välillä." Tämä kirja Moskovan opit avaa todella vaikuttavasti silmät siihen, miksi Venäjällä Putin toimiin niin kuin toimii eikä sitä voida vastustaa. Äiti-Venäjän lajentaminen on kaikki kaikessa ja kaikki keinot sen hyväksi ovat sallittuja: esimerkiksi kaikki tietävät, että kaikki puheet ovat valeita, mutta kuitekin niitä uskotaan. Eipä meilläkään Suomella 1350 yhteisen rajakilometrin maana ole parempaaa turvaa kuin neljä kirjainta: N A T O.

sunnuntai 1. toukokuuta 2022

Hyvän Paimenen sunnuntai

2. sunnuntai pääsiäisestä (Misericordia Domini) Pääsiäisjakso, pääsiäisaika Hyvä paimen Tätä pyhäpäivää sanotaan Hyvän paimenen sunnuntaiksi. Päivän latinalainen nimi misericordia Domini (= Herran laupeus, uskollisuus) tulee päivän antifonin alusta (Ps. 33:5). Jeesus on hyvä paimen, joka pitää huolen lampaistaan. Ylimpänä paimenena hän lähettää opetuslapsensa huolehtimaan Jumalan laumasta. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Jumalamme, sinä olet herättänyt kuolleista Herran Jeesuksen, hyvän paimenemme. Lahjoita meille Pyhä Henkesi, että seuraamme hänen kutsuvaa ääntään. Opeta meitä hänen esikuvansa mukaan pitämään huolta toinen toisestamme. Anna kaikkien kuulla hänen äänensä, jotta olisi yksi lauma ja yksi paimen. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herramme ja Vapahtajamme Jeesus Kristus. Me koetamme ottaa elämämme omiin käsiimme. Luotamme vääriin herroihin ja vääriin paimeniin ja petymme yhä uudelleen. Sinä olet oikea Herra ja oikea Paimen. Johdata meitä tietäsi ja pidä meidät aina yhteydessäsi. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 3 Jumala, me emme hallitse elämäämme, vaikka niin kuvittelemme. Emme kestä omassa varassamme. Väärät mielikuvat, itsekkyys ja pahan henkivallat pyrkivät pitämään meitä otteessaan. Auta meitä seuraamaan hyvää paimentamme, noudattamaan sanaasi ja rukoilemaan joka hetki Hengen antamin voimin. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 4 Me kiitämme sinua, rakas taivaallinen Isä, Jeesuksesta Kristuksesta, hyvästä paimenesta, joka aina näkee koko laumansa eikä koskaan kadota silmistään yhtään ainoaa lammasta. Me rukoilemme sinua: Suo meidänkin kuulua hänelle, kun hän kutsuu meitä missä olemmekin, etsii meitä kun olemme eksyneet ja pelastaa meidät. Tätä pyydämme Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme nimessä. 5 Jeesus, hyvä paimenemme. Tänään tahdomme kiittää sinua hyvyydestäsi ja huolenpidostasi. Sinä olet pienten ja suurten paimen. Sinä johdatat meitä koko elämämme ajan. Me emme itse tunne tietä emmekä vaaroja, jotka meitä uhkaavat. Älä anna meidän joutua kauas luotasi. Opeta meitä erottamaan sinun äänesi kaikkien muiden äänten joukosta ja sinun kutsusi niistä kutsuista, jotka ovat viemässä meitä harhaan. Jos lähdemme omille teillemme, vedä meidät takaisin luoksesi. Kiitos rakkaudestasi ja huolenpidostasi.