lauantai 3. joulukuuta 2022

Ylioppilasjuhlissa

Vaajakoskella ylioppilasjuhlissa, kuvassa uusi valkolakin saaja sisarensa kanssa, sisarella lakkiaiset tulossa puolentoistavuoden päästä. Pimeässä ajo palatessa kyllä tosi rankaa!

perjantai 2. joulukuuta 2022

Tunnin lenkki

Kuusi jeppeä, kuusi kilometriä, tunti,3 pakkasastetta, yksi uusikin Timoa tuuraten, vielä pienellä pakkasella päästiin, mutta liukkautta riitti: Kuninkaanlähteenkatu, Pansiantie, Kirkkokatu, Myllärintie, Kaisankatua kaupungintalon ohi takaisin Liikuntakeskukseen, jossa taas kahviossa juotiin viinerikahvit. Osa porukasta varuskunnassa itsenäisyyspäivän vastaanotolla, osa sairastellen, osa mikä missäkin. Maanantaina uusi yritys kovemmassa pakkasessa😘🥰😍☺️

torstai 1. joulukuuta 2022

PS:n maaseutupoliittinen ohjelma

Suomi elää maaseudusta ja metsistä. Perussuomalaisille ei ole siksi samantekevää, miten ja missä ruokaa tuotetaan. Me haluamme, että sitä tuotetaan Suomessa. Kansainvälistyneessä maailmassa pitää huolehtia ensisijaisesti oman kansan pärjäämisestä ja huoltovarmuudesta. Muitakin, kuin maaseutuelinkeinoja voidaan harjoittaa tulevaisuudessa maaseudulla – tämä vaatii kuitenkin toimivia kiinteitä verkkoyhteyksiä koko maahan. Perussuomalaiset näkee maaseudun mahdollisuutena sekä menestystekijänä. Maaseudun väki ja ruuantuottaja on kuitenkin unohdettu ja siksi vaaditaan nopeita toimenpiteitä maaseudun ruuantuottajien ja viljelijöiden pelastamiseksi. Perussuomalaisten ulko- ja turvallisuuspoliittinen ohjelma on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: perussuomalaiset.fi/ohjelmat MAASEUTU KOSKETTAA JOKAISTA Maanviljelijän toimeentulon ongelmat ratkaistava nopeasti Viljelijälle asianmukainen korvaus tehdystä työstä Ei ilmastotoimia eikä lisää byrokratiaa maanviljelijän kustannuksella Perussuomalaiset kannattavat hajautettua ruoantuotantoa Suomalaisen maanviljelijän parjaamisen loputtava Metsiä ei anneta EU:lle – metsät ovat koko kansantaloutemme selkäranka Ennakoitavuutta metsäteollisuudelle Puolustamme suomalaisen oikeutta omistaa metsää METSÄSTYS ON ARVOKAS OSA SUOMALAISTA ELÄMÄNTAPAA Metsästyksen tulevaisuus taattava Kannanhoidollinen metsästys avain toimivaan suurpetopolitiikkaan KALASTUS JA MUUT MAASEUTUELINKEINOT KUNNIAAN Tarpeettoman kireää kansallista sääntelyä vältettävä Kotimaisen kalan määrää suomalaisten lautasilla lisättävä Suomalainen ruoka myös matkailijan lautaselle HUOLTOVARMUUS NOUSEMASSA ARVOON ARVAAMATTOMAAN Aina ensin huolehdittava suomalaisten selviämisestä.

keskiviikko 30. marraskuuta 2022

30.11.2022

Talvisodan alkamisen 83-vuotispäivänä laskettiin vakiintuneen käytännön mukaisesti seppele Niinisalon varuskunnassa sotaanlähdön muistokivelle kunniakomppanian ja veteraanijärjestöjen edustajien läsnäollessa!

tiistai 29. marraskuuta 2022

PS:n vaihtoehtobudjetti

Perussuomalaiset asettaisi kehitysavulle tiukat ehdot – kehitysapua tulee myöntää jatkossa vain ylijäämäisestä budjetista Kansanedustajat Jani Mäkelä, Ville Tavio ja Lulu Ranne esittelemässä perussuomalaisten vaihtoehtobudjettia. Politiikka Ukrainan auttamista lukuun ottamatta perussuomalaiset esittää kehitysapumenojen leikkaamista noin puoleen, mistä kertyisi säästöjä 640 miljoonaa euroa. Perussuomalaiset esittää lisäksi Suomen pakolaiskiintiön nollaamista ja huomattavia leikkauksia kotouttamis- ja vastaanottomenoihin. Perussuomalaiset julkaisi tänään vaihtoehtobudjettinsa, jossa holtittomalle velkaantumiselle isketään jarrut pohjaan. Valtion menoeriä tarkastellaan kriittisesti, ja perussuomalaiset haluaakin aloittaa talouden ryhtiliikkeen leikkaamalla välittömästi sellaisia menoja, jotka eivät edistä suomalaisten hyvinvointia. Perussuomalainen vaihtoehto säästäisikin muun muassa haitallisesta maahanmuutosta ja kaukaisille maille suuntautuvista kehitysapuhankkeista. Kehitysapurahoista ensi alkuun puolet pois Hallitus tunnetusti on koronapandemian keskelläkin voimakkaasti paisuttanut kehitysapumenoja. Pelkästään tänä vuonna valtion budjetista on varattu tehottomiin kehitysyhteistyöhankkeisiin yhteensä 1,27 miljardia euroa. Summa vastaa 0,49 prosenttia bruttokansantulosta. Perussuomalaiset vaatii kehitysyhteistyön minimoimista. Perussuomalaiset esittääkin Suomen kehitysyhteistyöhön suunnattujen varojen leikkaamista siten, että vain ehdottomasti velvoittavat hankkeet suoritetaan loppuun ja humanitaarisiin kriiseihin vastaamiseen jätetään pieni määräraha. Leikkaukset eivät kuitenkaan koskisi Ukrainan auttamista. Välitön säästö olisi 640 miljoonaa euroa, eli noin puolet kehitysapumenoista. Humanitaarinen maahanmuutto minimiin Kehitysapuleikkauksien ohella perussuomalaiset vaatii veronmaksajille kalliiksi käyvän humanitaarisen maahanmuuton minimoimista siten, että Suomen pakolaiskiintiö nollataan ja kotouttamis- ja vastaanottomenoihin kohdistetaan huomattavat leikkaukset, jotka eivät kuitenkaan koskisi ukrainalaisia pakolaisia. Välitön vuotuinen säästö olisi 298 miljoonaa euroa, minkä lisäksi saataisiin moninkertainen säästö tulevien vuosikymmenien sosiaalimenoissa. Rahat sidottava palautuspolitiikkaan Perussuomalaiset kiinnittää huomiota myös siihen, että koska valtion budjetit ovat viime vuosina olleet alijäämäisiä, maailmalle lapioidut kehitysapumiljardit ovat velkarahaa. Suomen 14 vuotta jatkuneen negatiivisen velkakehityksen vuoksi ei ole enää millään lailla kestävää pitää kiinni nykyisestä kehitysavusta, ja perussuomalaiset esittääkin, että kehitysapua tulisi myöntää jatkossa vain ylijäämäisestä budjetista. Perussuomalaiset myös asettaisi kehitysavulle ehtoja niin, että kehitysapurahat tulee sitoa palautuspolitiikkaan ja kehitysapu tulee voida keskeyttää erityisesti Venäjää tukevilta mailta. Jos esimerkiksi jokin maa ei ota vastaan Suomessa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita kansalaisiaan, kehitysapu tulee lopettaa. Samoin pitää toimia, jos maassa loukataan ihmisoikeuksia, kuten naisten tasa-arvoa. Tutustu perussuomalaisten tuoreeseen vaihtoehtobudjettiin täällä. Venäjän toimia tukevat maat haitallinen maahanmuutto humanitaariset kriisit kehitysapu Velkaantuminen Ukraina Kehitysyhteistyö Vaihtoehtobudjetti Pakolaiskiintiö humanitaarine

maanantai 28. marraskuuta 2022

Ei kuin vain 59 miljoonaa alijäämää!

PS:n aluevaltuustoryhmän pj Niina Immonen pitää ryhmäpuhetta ensi vuoden budjettikäsittelyssä. Alijäämää ei enempää eikä vähempää kuin 59 miljoonaa euroa! Kokous kesti klo 13-15.20, mulla teki vipinää, kun Porista piti ehti onnittelemaan nuorinta vasta 96-vuotiasta veteraaniamme ja juomaan kakkukahvit sekä sitten vielä klo 17.15 tunnin lenkille kymmenen muun jampan kanssa kiertäen Myllymäen lenkin, eka kerran kaduilla, kun lumentulo ja ladun teko estää kuntoreitin kiertämisen.

sunnuntai 27. marraskuuta 2022

1. adventtisunnuntai

Kuninkaasi tulee nöyränä Uskonpuhdistuksen kirkoissa päivän päätekstinä on keskiajan perinteen mukaisesti kertomus Jeesuksen ratsastuksesta Jerusalemiin. Jeesus ei tullut Jerusalemiin maallisten valtiaiden tavoin, vaan nöyränä, aasilla ratsastaen. Näin hän liittyi Sakarjan kirjan profetiaan rauhan kuninkaan tulemisesta. Tähän viittaa myös päivän nimitys nöyrtymisen adventti (adventus humiliationis). Kirkkovuoden ensimmäinen sunnuntai julistaa, että Jumala ei ole kaukana meistä. Hän lähestyy kansaansa antaakseen sille pelastuksen uuden ajan. Hoosiannaa laulaen tervehdimme Jeesusta Kuninkaanamme ja iloitsemme siitä, että hän on tullut ja vapauttanut meidät yhteyteen Jumalan ja toistemme kanssa. Päivän evankeliumit liittävät adventin ja joulun palmusunnuntaihin ja pääsiäisen tapahtumiin. Näin kirkkovuoden pääsiäiskeskeisyys tulee esille alusta lähtien. Joulu saa merkityksensä vain yhteydessä Kristuksen kärsimykseen, kuolemaan ja ylösnousemukseen. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Nouse, Herra, osoita voimasi! Riennä avuksemme ja anna armosi. Pelasta meidät synnistä, pelasta kaikesta, mikä tuhoaa elämää. Sinua, kuningastamme, tervehdimme tänään riemuiten. Sinun valtakuntasi tulemisesta iloitsemme. Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti. 2 Herra Jeesus, Vapahtaja, nöyränä ja hiljaisena sinä viet valtakuntasi voittoon ja kukistat pahan vallan. Me odotamme armoasi ja rauhaasi. Anna sanan ja sakramenttien vahvistaa meitä toivossamme uuden kirkkovuoden aikana. Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti. 3 Jeesus, Vapahtajamme. Tänään, ensimmäisen adventtikynttilän sytyttämisen päivänä, mielemme täyttyy iloisesta odotuksesta. Sinä, Herramme Jeesus, saavuit kerran kansasi luo nöyränä ja hiljaisena. Kiitos, että tahdot tänäänkin tulla jokaiseen kotiin ja sytyttää valosi talven pimeyteen. Tahdomme liittyä iloitsevaan joukkoon ja toivottaa sinut tervetulleeksi. Tule, rakas Jeesus. 4 Sinä, kuninkaamme Jeesus Kristus, tulet joka päivä luoksemme vallan merkeistä riisuttuna, köyhistä köyhimpänä. Kumarru kurjuuteemme, hoida haavoille lyötyjä, kuuluta maailmalle armo ja rauha. Hiljainen kuninkaamme, havahduta meidät iloosi ja viritä sydämemme laulamaan sinulle. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 5 Jeesus, meidän Herramme. Sinä saavuit kerran aasilla ratsastaen Jerusalemiin ja riemuitsevat kansanjoukot tervehtivät sinua palmunlehviä ja oksia heiluttaen. Tänään mekin tahdomme toivottaa sinut tervetulleeksi koteihimme ja sydämiimme. Tule, Jeesus, luoksemme. Valmista meissä tilaa juhlan odotukselle ja joulun ilolle. Sinua me ylistämme.

lauantai 26. marraskuuta 2022

Lumetusta hiihtoladuksi Kpäässä

Illalla jo näkyi hiihtäjiä, ainakin Penttisen Reiska ja Vehkamäen Tero, kun itse kiersin 5 km kuntoreitin juoksemalla, ainoastaan vanhan vesitornin mäkeen ei jalkamiehellä ollut menemistä, muuten reitin pystyi täysin kiertämään, lumetusta riitti vain lyhyimmälle reitille! Kankaanpään hiihtäjien julkiset hiihtosivut Susanna Salokangas · 3 t · Tänään koitti se, joka hiihtäjän paras päivä. Latu on valmis. KankUn hiihtojaosto organisoi @kankaanpaankaupunki in hiihtomahdollisuuden. Iso kiitos kuuluu talkooväelle jälleen kerran. Viikko tykitettiin lunta ja tänään 6h:ssa se levitettiin. Tykittäjiä löytyi hiihtojunnujen vanhemmista, mutta myös senioreista, Ahopellon Lauri kokosi hyvän yövahtiporukan. Tänään @rckankaanpaa paikkasi välillä renkaan, @niinahietaoja kahvitti ja @herkkupaussi muonitti työväen, kaivinkonetta lainasi @konevuokraamorentti. Paljon siis tarvitaan onnistuneeseen levitykseen. Kuskeina omilla tai lainatuilla koneilla tänään oli: Jukka Hietaoja Tero Mäkitalo Arno Koskela Tapio Hietaoja Teemu Hietaoja Lasse Hietaoja Valtteri Korvala Pasi Santahuhta Juha-Matti Ojala Tino Latvajärvi Antti Hietaoja Mikko Ruuhimäki Niko Ruisniemi Juniorit myyvät tänäkin vuonna varainkeruuna tuubihuiveja. Toivottavasti ne menevät tänäkin vuonna hyvin kaupaksi. Ladusta voi myös maksaa kannatusmaksun

perjantai 25. marraskuuta 2022

Ervastin kynä taas asialla

Kannatuskatastrofin henkilöitymä Annika Saarikko joutuu väistymään kepun johdosta Nykyisen kannatuskooman juuret ovat edellisessä hallitusratkaisussa. Keskustan kiima vallan kammareihin oli liian suuri, ja nyt ovat laskut langenneet maksuun. Kolumni Pekka Ervasti Jos keskusta olisi jatsarisaappainen, pussihousu-ukko, jollaisena se pilapiirroksissa kuvataan, hahmo hymyilisi näinä päivinä väkinäisesti kuin velkainen isäntä. Jos hymyilisi ollenkaan. Gallupit eivät ole kepun kannalta kaunista katseltavaa. Mittauslaitoksesta riippumatta kannatus häilyy nipin napin kymmenen prosentin yläpuolella. Saattaa olla vain ajan kysymys, kun se romahtaa alle kymmenen prosentin – kuin vanha, laho pärekatto heinäladosta, joita vielä nököttää kepu-Suomen pelloilla. Näkymä on symbolinen. Maailma on muuttunut, mutta onko kepu pysynyt mukana? Tai kysymyksen voi esittää myös aivan toisinpäin: onko city-kepulaisuus muuttanut linjaa liian nopeasti konservatiivisemman kannattajakunnan mielestä? Kepu on ollut montun reunalla ennenkin. Politiikan toimittajan urani aikana olen kirjoittanut puolueen muistokirjoituksen jo muutamaan kertaan. Aina on kuolemansairas potilas kuitenkin virkustunut kuin vanhus herättäjäjuhlilla. Nykyisen kannatuskooman juuret ovat tietenkin edellisessä hallitusratkaisussa. Rökäletappion jälkeenkin Juha Sipilän johtama puolue änkesi mukaan punavihreään hallitukseen. Kiima vallan kammareihin oli liian suuri ja nyt ovat laskut langenneet maksuun. Kenttä jäi vapaaksi persuille, jotka ovat hyödyntäneet oppositioasemansa maksimaalisesti. Se näkyy mittauksissa – mutta ei välttämättä vaaleissa. Maakuntavaaleissa persut eivät saaneetkaan realisoitua valtakunnallista gallup-menestystään. Tässä saattaa olla kepun pelastusrengas. Sillä on vielä kova puoluekone ja enimmäkseen katu-uskottavat paikallispoliitikot. Pahimman kilpailijan, persujen, ehdokasmateriaali on häilyvää, eikä aina herätä paikallisten äänestäjien luottamusta. Vaalitappiolta kepua ei kuitenkaan mikään pelasta. Puolueen on etsittävä uutta nousua vaikeimman kautta. Kiskot vievät oppositioon. Varmaa on sekin, että puoluejohdossa käy puhuri. Uusi nousu vaatii muutoksia kärkiporukkaan. Katastrofaalisen vaali­kauden henkilöitymä Annika Saarikko joutuu väistymään. Tästä ei tietenkään kepussa haluta ennen vaaleja puhua, mutta lähtölaskenta on jo alkanut. Antit Kurvinen ja Kaikkonen – ehkä myös Mika Lintilä, ovat hyviä veikkauksia seuraavaksi puheenjohtajaksi. Herrat eivät varsinaisesti ole uusia kasvoja, mutta jäsenistö tuskin kaipaa täydellistä vallankumousta. Riittää, että uusi johtaja voi oppositioasemassa avata pelit ja soitella niitä säveliä, mitä kannattajakunta haluaa kuulla. Ja gallupit kiittää. Kirjoittaja on politiikan toimittaja.

torstai 24. marraskuuta 2022

Siionin virsien jouluvirsiä

Porin seurat oli jo tänään jouluseuroina, ja todella taas kerran sai todeta, miten Siionin virsien jouluvirret ovat mahtavia. Ja niitä veisattiinkin tosi monta. Ja oli jopa Kreetan järjestämät arpajaisetkin. Torttukahvit tarjosi Maija-Leena Seppälä. Ja kaikilla oli niin mukavaa, poissaolijat voisivat sanoa: Oi jopa oisin saanut olla mukana!

keskiviikko 23. marraskuuta 2022

Kokoustamista

Tänään illalla olisi ollut kaksikin kokousta, joten valinnan varaa oli. Menin Vatajankosken Kuntainliiton valtuustoon kuntoutuskeskuksen auditorioon. Puhetta johti puheenjohtaja Veijo Kaskimäki (PS)Karviasta. Pöytäkirjan tarkastavat Marja Salomäki (PS) ja Kirsi Karlsson (PS). Pakkaspäivät jatkuvat. Lunta ei kuitenkaa ole tullut ja tiet ovat sulat

tiistai 22. marraskuuta 2022

Tiistai täynnä toimintaa

Tänään tiistaina riitti touhua ja toimintaa. Tietokone näytti olevan jumissa. Ensinnä sähköposti oli hukassa tunteja, ja nyt tänne blokiinkin pääsy oli työn ja tuskan takana. Päivällä oli monenlaista tehtävää, toinen auton lyhyemmistä valolampuista oli pimeänä, eikä sitä ilman huoltomiestä pysty vaihtamaan, on aika pieni tila. Hautausmaantolimistolla oli parikin asiaa, hain sototainvalidien lipun sotainvalidin hautauksen jäljiltä ja ilotin ensi lauantain siunauksen virret. Kukkakauppaankin oli asiaa ruusujen ostamiseksi. Horminoloogi eli nokikolarikin kävi tarkastamassa, vaikka varsinainen nuohous oli jo viime viikolla. Ja kuntolukaan ei unohtunut, äijäjumppa oli uudessa hienossa liikuntakeskuksen kuntosalissa ja vielä iltamyöhään kiersin liikuntakeskuksen valaistun kuntoreitin. Ja facebookissa ja kiitellä yli sataa onnittelijaa seurakuntavaalituloksen johdosta, sivulla oli myös yli 300 tykkäystä!

maanantai 21. marraskuuta 2022

165 ääntä - kiitos

Kankaanpään seurakuntavaaleissa äänestysprosentiksi saatiin 22,9%, joka on 10% keskimääräistä korkeampi. Äänimääräni 165. Nöyrä kiitos kaikille äänestäjilleni ja samoin 911 listaamme Kaiken kansan kirkko äänestäneille, Saimme yhdeksän valtuutettua, lisäksi siis Kari Saimala, Elina Kangas, Joni Lentovaara Karvia, Paula Kuusisto, Pirjo Malmivaara Honkajoki, Irmeli Elomaa, Eija Nevala Karvia ja Merja Holkko Karvia. Muut olemme siis Kankaanpäästä.

lauantai 19. marraskuuta 2022

Tuomiosunnuntaina

Nyt sunnuntaina Tuomiosunnuntaina on myös seurakuntavaalien varsinainen äänestyspäivä kirkoissa klo 20 asti ja sitten on tuloksen aika eli tavallaan tuomion aika, hyvää taikka vähemmän hyvää

perjantai 18. marraskuuta 2022

Joutsenet parveilevat

Joutsenia oli vielä tänään jäätyvän Jämijärven Rämin puoleisella lahdella!

torstai 17. marraskuuta 2022

PS:n puhemiehet

Vuosi sitten eduskuntatalolla veteraanikansanedustajien kokouksen tiimoilta PS:n ryhmähuoneessa nykyinen ja edellinen perussuomalaisia edustavat varapuhemiehet. Tänä vuonna tiistaina tulin valituksi veteraanikansanedustajien hallitukseen. 1 vuosi sitten Katso muistojasi Anssi Joutsenlahti 17. marraskuu 2021 · PS:n puhmiehinä toimineet ja toimivat eduskunnan PS:n ryhmähuoneessa. Kuva fb-sivullani

keskiviikko 16. marraskuuta 2022

Purra kantaa syvää huolta jaksamisestamme

Purra: Yhä useampi työssäkäyvistä keskituloisista on ahdingossa ‒ he lähettävät kopioita laskuistaan ja kysyvät, miten tästä selviää? Suuri joukko työssäkäyviä keskituloisia on ahdingossa. He eivät ole riittävän pienituloisia saadakseen sosiaaliturvaa, mutta eivät myöskään riittävän hyvätuloisia selvitäkseen, kirjoittaa Riikka Purra kolumnissaan. Mielipide|Politiikka14.11.202206:00 Kolumni Riikka Purra Politiikan kovaäänisessä keskustelussa pinnalla tällä hetkellä ovat esimerkiksi translaki, saamelaiset ja EU:n uusimmat metkut. Tärkeitä asioita kaikki, mutta kansalaisten huomio on kuitenkin muualla. Nimittäin hintojen nousussa. Inflaatio on kyselytutkimustenkin mukaan ylivoimaisesti suurin yhteiskunnallinen huolenaihe Suomessa. Jokapäiväisten kulujen kanssa taisteleminen koskettaa yhä useampia. Huomiota rahaan liittyvissä kamppailuissa saavat yleensä eniten kaikkein pienituloisimmat ja kaikkein suurituloisimmat. Edellisille halutaan antaa lisää ja jälkimmäisiltä ottaa pois. Tilanne on nyt kuitenkin se, että suuri joukko työssäkäyviä keskituloisia on ahdingossa. He eivät ole riittävän pienituloisia saadakseen sosiaaliturvaa, mutta eivät myöskään riittävän hyvätuloisia selvitäkseen. He elävät kädestä suuhun ja yrittävät säästää sieltä, mistä vielä voi. Tässä keskituloisten joukossa kohonnut liikkumisen hinta saa pohtimaan työnteon kannattavuutta etenkin siellä, missä auto on välttämätön ja työmatkat pitkiä. Maassa, jossa muutenkin työ tuntuu usein kannattavan heikommin kuin kotiin jääminen, ylihintainen liikkuminen on suuri rasite. Tähän kun lasketaan mukaan valtaviksi muuttuneet sähkölaskut, selvästi noussut ruuan hinta ja kipuava korkotaso, on yhtälö monille toivoton. Mutta ei tässäkään vielä kaikki. Koska ministeriö ei osannut arvioida tämän vuoden inflaatiovauhtia oikein, jäi hallituksen tälle vuodelle esittämä inflaatiohyvitys tuloveroasteikkoon aivan liian pieneksi. Tästä seuraa se järjettömyys, että suurimmalla osalla suomalaisista verotus kiristyy ensi vuonna, monenlaisten lupausten vastaisesti. Verotus kiristyy myös alimmissa tuloluokissa eli 1 600 euroa ja 2 400 euroa kuukaudessa ansaitsevilla. MAINOS (teksti jatkuu alla) MAINOS PÄÄTTYY Ahdingossa olevat kansalaiset lähettävät kopioita sähkölaskuistaan, karhukirjeistä ja perintätoimiston laskuista ja kysyvät, miten tästä selviää. Pelkästään lukuja katsomalla voi päätellä, että edessä on suurta köyhtymistä ja elintason laskua. Saman voi näin poliitikkona päätellä kansalaispalautteesta joka ikinen päivä. Ahdingossa olevat kansalaiset lähettävät kopioita sähkölaskuistaan, karhukirjeistä ja perintätoimiston laskuista ja kysyvät, miten tästä selviää. Miten talvesta selvitään? Lähtevätkö luottotiedot, kun talouden tulot eivät riitä sähkölaskuun? Energiakriisiin ei ole helppoja hokkuspokkusratkaisuja – varsinkaan kroonisesti ylikuluttavassa julkisessa taloudessamme. Mutta sitäkin suuremmalla syyllä olisi tärkeää huolehtia, että kaikki ne omissa käsissämme olevat tekijät, jotka hintoja nostavat, poistettaisiin. Näitä löytyy niin monenlaisista ilmastotoimista, vääränlaisista energiapoliittisista ratkaisuista kuin tärkeysjärjestysten vinoumistakin. Toimenpiteet, joilla sähkön hintaa saadaan alas, eivät tässä tilanteessa ole ilkeää markkinahäirintää, vaan omien kansalaistemme auttamista. Sähkömarkkinat kaipaavat uudistamista. Mikään valtion kassa ei riitä tukemaan kansalaisia, jotka kyykkäävät näiden hintojen alle. Purra: Yhä useampi työssäkäyvistä keskituloisista on ahdingossa ‒ he lähettävät kopioita laskuistaan ja kysyvät, miten tästä selviää? Suuri joukko työssäkäyviä keskituloisia on ahdingossa. He eivät ole riittävän pienituloisia saadakseen sosiaaliturvaa, mutta eivät myöskään riittävän hyvätuloisia selvitäkseen, kirjoittaa Riikka Purra kolumnissaan.

tiistai 15. marraskuuta 2022

Veteraanikansanedustajat syyskokousti

Veteraanikansanedustajien vuosikokouksessa eduskunnassa varapuhemies Juha Eerola tarjosi meille noin sadalle entiselle kansanedustajalle lounaan, keskimmäisessä kuvassa hän ja vet.kans.edust. pj Markus Aaltonen virkamiehen kanssa. Ylimmässä kuvassa naapuripöydän kokoomusedustajat Toivo Mäkynen, Heikki Järvenpää, Tuulikki Petäjäniemi ja Helena Pesola. Alimmassa kuvassa olen kokouksessa Lauri Heikkilän ja Pietari Jääskeläisen kanssa. Kokouksessa tulin valituksi hallitukseemme. Suurimmassa kuvassa ruokailun pöytäkaverit Osmo Kokko, Lauri Heikkilä ja James Hirvisaari. Kaikki ovat oman aikani kansanedustajia! Lauri Heikkilä 9 t · Esitin tänään Veteraaninansanedustajat ry:n kokouksessa Veteraanipuhemies Anssi Joutsenlahtea Veteraanikansanedustajat ry:n hallituksen jäseneksi. Kokouksen puheenjohtajiston tiukan sääntökirjan luvun ja muutaman välipuheenvuoron jälkeen oikeus voitti ja Anssi pääsi edustamaan meitä Perussuomalaisia yhdistyksen hallitukseen. Onnittelut Anssille!

maanantai 14. marraskuuta 2022

Sotiemme veteraanien leskiäkin muistettava

Aloite Kankaanpään kaupunginvaltuustolle Sotiemme veteraanien lesket ovat tehneet kunnioitettavan elämäntehtävän veteraanimiestensä rinnalla ja usein heitä hoitaen. Porin kaupunki on tehnyt päätöksen heidän muistamisestaan myöntämällä 100 euron suuruisen palvelusetelin sotaveteraanien, rintamaveteraanien ja sotainvalidien leskille. Ehdotamme , että Kankaanpään kaupunki myöntäisi samoin 100 euron palvelusetelin kunnianosoituksena sotiemme veteraanien leskille. Heitä ei enää ole keskuudessamme kuin muutama kymmenen. Liitteenä Porin kaupungin sotien veteraanien leskien palvelusetelihakemus Kankaanpäässä 14.11.2022 Perussuomalaisten valtuustoryhmä

sunnuntai 13. marraskuuta 2022

Valvomisen sunnuntai

Valvokaa! Valvomisen sunnuntai on kirkkovuoden viimeistä edellinen sunnuntai. Tämän sunnuntain sanoma korostaa hengellistä valvomista ja Kristuksen paluun odotusta. Väsymisen ja välinpitämättömyyden vaara on suuri. Ihminen kotiutuu helposti tähän maailmaan ja unohtaa, ettei hän elä täällä pysyvästi. Kristityn tulisi olla joka hetki valmis lähtemään tästä elämästä. Valvominen ei kuitenkaan ole voimia kuluttavaa jännitystä vaan turvallista luottamusta siihen, että Jumala vie meissä aloittamansa hyvän työn päätökseen. Jumalan lupauksen mukaisesti kristityt odottavat ”uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus vallitsee” (2. Piet. 3:13). Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Pyhä Jumala. Olet luvannut, että Kristus saapuu kaikkien pyhiensä kanssa. Varjele meitä pahasta, niin että olemme silloin pyhät ja nuhteettomat. Auta meitä ankkuroitumaan yhä syvemmin sanasi lupauksiin ja kannustamaan toisiamme uskoon ja hyviin tekoihin. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herra, meidän Jumalamme. Sinä olet ilmoittanut meille Raamatussa myös lopun ajan tapahtumista. Vahvista meitä Hengelläsi, niin ettei Kristuksen tulon odotus herätä meissä pelkoa tai kahlitse toivottomuuteen. Lahjoita meille luja usko siihen, ettei mikään voi erottaa meitä rakkaudestasi, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa. Tätä rukoilemme hänen nimessään. 3 Kaikkivaltias, pyhä Jumala. Sinä olet ajan ja ikuisuuden Herra, sinun tiedossasi ovat elämämme päivät. Opeta meitä käyttämään oikein tämä lyhyt aika, jonka olet antanut elettäväksemme. Auta valvomaan, rohkaise rukoilemaan. Anna kestävyyttä, ettemme lakkaisi odottamasta, vaan olisimme valmiina, kun Herramme Jeesus Kristus saapuu kirkkaudessaan. Tätä rukoilemme hänen nimessään. 4 Sinä tulet, Herra Kristus, hetkenä, jota emme tiedä. Sinä olet jo läsnä, kun me vielä odotamme. Sinä tulet kerran – ja tulet joka päivä, Herra Kristus. Tulet kohti ja yllätät meidät, sinä köyhä, nälkäinen, sairas ja koditon. Anna meidän havahtua, Herra Kristus, anna havaita, että olet keskellämme ja että siksi jokainen päivä on tuomion päivä ja armon päivä. Tule, Herra Jeesus. 5 Pyhä Jumala. Sinä loit kerran tämän maailman. Sinun käsissäsi on myös maailman tulevaisuus. Auta meitä valvomaan ja elämään aina sinun lähelläsi. Kiitos, ettei meidän tarvitse pelätä mitään, kun sinä olet meidän kanssamme. Ohjaa meitä ymmärtämään oma paikkamme maailmassa, niin että voimme palvella sinua niin kauan kuin elämme. Kiitos, että olet valmistanut meille kodin, jossa saamme tämän elämän jälkeen elää luonasi ikuisesti.

lauantai 12. marraskuuta 2022

Joutsenet muuttomatkalla

Joutsenet levähtämässä muuttomatkalla Rajasalonkylällä!Kuvia fb-sivullani!

perjantai 11. marraskuuta 2022

Kaiken kansan kirkko

Kaiken kansan kirkko - Seurakuntavaalit 2022 KAIKEN KANSAN KIRKKO Honkajoella, Jämijärvellä, Kankaanpäässä, Karviassa ja Siikaisissa 1. Kirkkomme on kirjava ja rosoinen. Seurakunta on avoin yhteisö, johon mahtuvat kaikki erilaiset seurakuntalaiset. Seurakunta ottaa vastaan ja myötäelää ihmisen erilaisissa elämänvaiheissa arvos- taen, hyväksyen ja rakastaen ihmistä. 2. Kirkossa jokainen ihminen on samanarvoinen ja syrjintää emme hyväksy. Syrjintä on kristinuskon ydinsanoman vastaista. 3. Kirkko on yhteiskunnallisesti aktiivinen ja tukee demokratiaa. Kirkko rakentaa kansalaisten yhteiskuntaa, jossa vapaaehtoisuus on arvossaan. Iloitsemme vapaaehtoistoiminnasta partiossa, diakoniassa, lähetystyössä ja messussa. Kannatamme osallistavaa toimintakulttuuria, jossa seurakuntalaiset pääsevät mukaan sekä suunnittelemaan että toteuttamaan toimintaa yhdessä työntekijöiden rinnalla. 4. Puolustamme päätöksenteon avoimuutta, tasapuolisuutta ja demokraattisuutta. Luottamushenkilömme tekevät yhteistyötä ja toimivat rakentavasti tehtävässään. Seurakuntalaisten mielipiteitä tulee arvostaa tasavertaisesti. Seurakunnassa kuunnellaan jäsenten tarpeita ja toiveita uskonelämänsä hoitamisessa ja erilaisten tapahtumien järjestämisessä. Erityisesti huolehditaan siitä, että uudessa Kankaanpään seurakunnassa jämijärveläisten, honkajokelaisten, karvialaisten ja siikaislaisten seurakuntalaisten ääni kuuluu ja hyväksi todetut käytänteet rikastuttavat koko seurakunnan elämää. 5. Kirkko puolustaa luomakuntaa etulinjassa. Reilu kirkko tukee kestävää kehitystä ja on vastavoimana kulutuskulttuurille. Oikeutta etsivä kirkko tuntee vastuuta köyhistä niin kotimaassa kuin ulkomailla

torstai 10. marraskuuta 2022

Seurakuntavaalien ennakkoäänestystä

Seurakuntavaalien ennakkoäänestystä on vielä laajemmin perjantaina kaikissa kirkkoherraanvirastoissa sekä Kankaanpäässä myös K-Marketissa ja ainakin Kankaanpään seurakunnassa lauantaina vain Kankaanpään kirkkoherranvirastossa klo 9-18. Lauantaina ei enää muissa virastoissa eli Honkajoella, Jämijärvellä, Karviassa ja Siikaisissa. Kaiken kansan kirkko - Seurakuntavaalit 2022 4 pv · ”Olen syntyperäinen kankaanpääläinen jo monessakin polvessa niin äitini kuin isänikin puolelta. Toiminut aktiivisesti ja monipuolisesti kotiseutumme puolesta jo vuosikymmenien ajan niin kirkon, kaupungin, maakunnan kuin järjestötoiminnan tehtävissä ja myös valtakunnan tasolla esim. eduskunnassa 12 vuotta, viimeksi 2. varapuhemiehenä. Olen ehdolla Kankaanpään srk-vaaleissa n:o 44.” Anssi Joutsenlahti, seurakuntavaaliehdokas. #siikainen #honkajoki #seurakuntavaalit2022 #karvia #jämijärvi #kankaanpää #kaikenkansankirkko

keskiviikko 9. marraskuuta 2022

Vaalit on menossa toista päivää

Sunnuntaina meitä Kaiken kansan kirkon seurakuntavaaliehdokkaita oli näin iloinen joukko koolla Kuolema taiteessa tilaisuuden jälkeen siunauskappelilla. Käy katsomassa Kaiken kansan kirkko - seurakuntavaalit 2022 sivulla valitsijalistamme ehdokkaita! Kuva fb-sivullani!

tiistai 8. marraskuuta 2022

Kirkollisvaalit alkoi

Tänään alkoi seurakuntavaalien ennakkoäänestys kestäen koko viikon lauantaihin asti. Käytin äänioikeuttani - käytä sinäkin! Olen ehdolla!☺️😍🥰😘

maanantai 7. marraskuuta 2022

Missä puhelinkioski vielä jäljellä?

Vielä on Kankaanpäässäkin jäljellä yksi puhelinkioski, mutta missä? Kuva ja vastaus löytyy fb-sivultani.

sunnuntai 6. marraskuuta 2022

Esiiintyjiä muistettiin ruusuilla

Ruusulla palkitut esiintyjät Kuolema taiteessa tilaisuudessa Kankaanpään siunauskappelissa! Kuva löytyy fb-sivultani

lauantai 5. marraskuuta 2022

Pyhäinpäivä

Pyhien yhteys Pyhäinpäivä on sulautuma kahdesta juhlasta, kaikkien pyhien päivästä 1.11. (Festum omnium sanctorum) ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivästä 2.11. (Commemoratio omnium fidelium defunctorum). Siten muistelun kohteena ovat sekä kaikki kristikunnan marttyyrit että muut uskossa Kristukseen kuolleet. Sana pyhä ei kuitenkaan viittaa vain kuolleisiin. Jokainen Kristuksen oma on pyhä. Hän on uskossa osallinen näkymättömästä pyhien yhteydestä. Päivän perinteinen evankeliumi onkin Jeesuksen vuorisaarnan alussa oleva autuaaksijulistus. Uskontunnustuksen mukaan pyhät muodostavat yhteyden, johon voimme näkymättömästi liittyä. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Vaihtoehtoisia saarnatekstejä Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Kaikkivaltias, iankaikkinen Jumala. Kiitos pyhiesi muistosta, kiitos siitä, että olet antanut heille voiton Karitsan veren voimalla. Tee meistäkin valittujasi, autuaita ja pyhiä. Auta meitä olemaan kärsivällisiä kilvoituksessa ja kestämään kaikki vastarinta. Nosta mielemme maasta kirkkauteesi, missä saamme ylistää sinua ikuisesti kaikkien autuaitten kanssa. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Kaikkivaltias, pyhä Jumala. Poikasi Jeesus Kristus on kuolemallaan ja ylösnousemisellaan saanut voiton kuolemasta. Sinä olet tehnyt hänet elävien ja kuolleiden Herraksi. Auta meitä iloitsemaan hänen voitostaan ja elämään ylösnousemuksen ja ikuisen elämän toivossa. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 3 Herra Jeesus, Vapahtajamme. Anna meidän kuulua niihin, joiden on taivasten valtakunta. Ravitse armollasi hengessään köyhiä, lohduta murheellisia. Puhdista meidät anteeksiantamuksellasi ja tee meistä armahtavia ja rauhaa rakentavia Jumalan lapsia. Vahvista meitä sillä toivolla, että saamme kerran taivaallisen valtaistuimen edessä laulaa kiitostasi. Sinulle kuuluu viisaus ja voima, kunnia, kirkkaus ja ylistys ikuisesti. 4 Herra Jumala, sinä ympäröit meidät suurella todistajien pilvellä. Tänään muistamme autuaasti poisnukkuneita palvelijoitasi ja heidän elämäänsä. Auta meitä näkemään silmiemme edessä sanasi ja heidän esimerkkinsä viitoittama tie ja kulkemaan sitä evankeliumisi todistajina. Vie meidät päiviemme päättyessä pyhiesi joukkoon ikuiseen iloon. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, Vapahtajamme tähden. 5 Rakas Jumala. Kiitos, että olet kanssamme kaikissa elämämme vaiheissa. Huolehdit meistä, kun olemme aivan pieniä. Kannat meitä, kun kasvamme. Kiitos, että myös tämän elämän päättyessä pidät meistä huolta ja kutsut meidät taivaan kotiin. Lohduta meitä, kun on surun aika. Anna meidän aavistaa jo täällä jotakin taivaan kirkkaudesta. Auta meitä luottamaan Jeesukseen kaikkina päivinämme. Kuule meitä hänen rakkautensa tähden. 6 Pyhäinpäivän ilta Jumala, taivaallinen Isämme. Sinä annat ihmiselle elämän ja otat sen jälleen. Sinä kätket elämämme hetkeksi kuoleman salaisuuteen korottaaksesi sen taas valoon, puhtaana ja uudistuneena. Katso ja kuule meitä, jotka ikävöimme poisnukkuneita läheisiämme. Anna rauhasi käydä yli meidän surumme ja pelkomme. Kiitos, että sinun tahtosi meitä kaikkia kohtaan on hyvä. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 7 Pyhäinpäivän ilta Elävien ja kuolleiden Jumala, rakas taivaallinen Isä. Anna Jeesuksen Kristuksen olla turvamme elämässä ja kuolemassa. Ole lähellä kaikkia, jotka ikävöivät kuolleitaan. Lohduta heitä surussa ja auta heitä ottamaan jokainen päivä sinun kädestäsi. Ole kanssamme, kun aikamme päättyy ja sydämemme lyö viimeisen lyöntinsä. Ota meidät silloin kotiin luoksesi. Sinun olkoon ylistys ja kunnia nyt ja iankaikkisesti. 8 Pyhäinpäivän ilta Herra, kuoleman varjon maassa sinä olet ainoa toivomme. Suuntaa katseemme yli hautojen. Sinuun uskoen jätämme poisnukkuneet sinun huomaasi odottamaan ylösnousemuksen aamua. Tätä rukoilemme Jeesuksen Kristuksen, ylösnousseen Vapahtajamme tähden. 9 Pyhäinpäivän ilta Herramme ja Jumalamme, Me ylistämme sinua siitä, että olet ottanut meidät pyhien yhteyteen. Muistamme kiitollisina eri aikoina eläneitä todistajiasi, jotka ovat kirkastaneet nimeäsi. Auta meitä seuraamaan heitä osana sinuun uskovien pitkässä ketjussa. Tahdomme rohkeasti tunnustautua omiksesi ja levittää ympärillemme iloa ja luottamusta, kunnes saamme kaikkien pyhiesi kanssa nähdä sinut kasvoista kasvoihin.

perjantai 4. marraskuuta 2022

Paremmaksi kaikki muuttua voi sanoo Lauri Nurmi

Näkökulma: Gallupeihin on kätketty perussuomalaisten nousu ohi SDP:n Lauri Nurmi Näillä luvuilla perussuomalaiset nousee vaaleissa todennäköisesti SDP:n edelle, kirjoittaa Lauri Nurmi. Riikka Purra on saanut pikku hiljaa perussuomalaisten käyrän käännettyä ylöspäin.Riikka Purra on saanut pikku hiljaa perussuomalaisten käyrän käännettyä ylöspäin. IL Lauri Nurmi lauri.nurmi@iltalehti.fi Eilen klo 12:39 Suosiokyselyt kätkevät sisäänsä paljon muutakin kuin sen, mikä puolue on piikkipaikalla ja millä lukemalla. Taloustutkimuksen Ylelle tekemään gallupiin on kätketty asetelma, joka ennakoi sitä, että perussuomalaiset nousee eduskuntavaaleissa nykyistä pääministeripuoluetta SDP:tä suuremmaksi. Kyselyssä Sanna Marinin demareiden suosio on 18,2 prosentissa, Riikka Purran perussuomalaisten 16,7:ssä. Kakkosen ja kolmosen välinen ero on 1,5 prosenttiyksikköä. LUE MYÖSYlen kysely: Kokoomuksen ja SDP:n kannatusero kasvoi – suurin sitten kesäkuun On paikallaan kerrata poliittista lähihistoriaa ja tehdä aikamatka joulukuulle 2014. Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho vaati maahanmuuton ongelmien nostamista yhdeksi perussuomalaisten kärkiteemaksi. Kritiikille oli syynsä. Yleisradion joulukuun 2014 gallupissa silloinen oppositiopuolue perussuomalaiset kirjautti 13,3 prosentin suosion, vaalikauden alhaisimman lukemansa. Halla-aho lausui perussuomalaisten kenttäväkeä jakaneet kuuluisat sanansa: ”Se ei ole äänestäjillemme marginaalinen kysymys. Puoluejohdossa aihe on koettu ikäväksi. Esimerkiksi puheenjohtaja Timo Soini on sanonut, että maahanmuutto ei häntä henkilökohtaisesti kiinnosta. Koen, että kenttämme on asiasta vahvasti eri mieltä kuin Soini.” SDP:n suosio oli vuoden 2014 joulukuussa 15,3 prosenttiyksikköä. Demarit johtivat mittauksessa perussuomalaisia tasan kahdella prosenttiyksiköllä. Perussuomalaiset teki voimakkaita tunteita herättäneen tv-mainoksen: ”Itsenäinen kansakunta… vai Euroopan unionin pohjoisin osavaltio. Päätös on sinun käsissäsi.” Slogan oli taattua EU-kriittistä Soinia, mutta taustalla vilahtivat hunnutettu nainen ja betoniseinä, johon oli spraymaalilla kirjoitettu ”Al-Shabaab”. Se on somalialainen terroristijärjestö ja islamistinen ääriliike. Kolmeenkymmeneen sekuntiin oli ahdettu myös hyvinvointivaltioon liittyviä välähdyskuvia ja Naton tunnus. Eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa johtanut Soini ja puolustusvaliokuntaa johtanut Jussi Niinistö olivat alkaneet kannattaa voimakkaan länsisuuntautunutta turvallisuuspolitiikkaa. Antti Rinteen johtama SDP hävisi huhtikuun 2015 eduskuntavaalien loppusuoralla perussuomalaisille. Ennakkoäänien perusteella perussuomalaiset oli jäämässä neljänneksi 16,0 prosentin saaliilla. Juha Sipilän tähdittämä keskusta keräsi ennakkoäänistä 23,6 prosenttia. SDP oli siinä vaiheessa toisena (17,9 %) ja kokoomus kolmantena (17,6 %). Demareiden kannatus suli vaalisunnuntaina: SDP sai vain 34 kansanedustajaa (16,5 % äänistä). Perussuomalaisten äänestäjät lähtivät liikkeelle vaalipäivänä. Puolue keräsi eduskuntavaaleissa 17,7 prosenttia äänistä ja sai neljä kansanedustajaa enemmän kuin SDP. Tämä ratkaisi hallitustunnusteluiden asetelman: Sipilä halusi perussuomalaiset hallitukseensa ohi demareiden. ”Soini oli päättänyt tehdä erittäin lyhyen mutta aggressiivisen kampanjan. Mainoksessa tankit vyöryivät ja huivipäinen nainen kulki kadulla. Hän sai leijonariipusporukan liikkeelle”, Rinne arvioi. Ulkoministeriksi noussut Soini kertasi pari vuotta myöhemmin uransa suurinta hetkeä. ”En tehnyt vaalivoittoa, mutta organisoin sen. Sain porukan vielä kerran hirvittävään työhön. Väen työ teki vaalivoiton, mutta sain ihmiset innostumaan, kun ruoskin joka piiriä. Ennakkoäänistä saimme 16,0 prosenttia, ja muistan punavihreiden toimittajien ’ne eivät pärjänneet’ -ilmeet”, Soini muisteli nautinnollista vaali-iltaa. Hallituspaineessa perussuomalaisten eduskuntaryhmä hajosi kesällä 2017.. Marraskuussa 2018 perussuomalaiset majaili Halla-ahon johdolla oppositiossa. Puoluetta kannatti Taloustutkimuksen mittauksessa 8,1 prosenttia äänestäjistä. Väkevää ay-politiikkaa oppositiojohtajana tehnyt Rinne oli osunut kultasuoneen moukaroidessaan Sipilän hallituksen työttömyysturvan aktiivimallia. Rinne kritisoi hallituksen ihmiskäsitystä ja syytti ministereitä työttömien kyykyttämisestä. Demariäänestäjiin se vetosi: viisi kuukautta ennen vuoden 2019 vaaleja puolueen kannatus oli 21,5 prosentissa. Sen jälkeen tapahtui paljon. Salama iski joulukuun ensimmäisenä päivänä, kun poliisi tiedotti, että Oulun käräjäoikeus oli vanginnut seitsemän miestä epäiltyinä törkeistä lapseen kohdistuneista seksuaalirikoksista. Turvapaikanhakijoina Suomeen tulleiden miesten törkeitä rikoksia nousi julkisuuteen lisää. Poliisi varoitti perheitä raiskaajista ja hyväksikäyttäjistä, jotka saalistavat potentiaalisia uhreja lasten ja nuorten suosimilla verkon keskustelupalstoilla. Suomalaisten suuttumus oli käsinkosketeltavaa. Se muutti poliittisen asetelman täysin. Oulun seksuaalirikossarjasta alkoi perussuomalaisten kannatuksen nousu. Vaaliviiva tuli SDP:n kannalta vastaan juuri ennen kuin oli myöhäistä. Huhtikuun 2019 eduskuntavaaleissa annettiin hiukan yli kolme miljoonaa ääntä. Vain 7 666 ääntä jäi erottamaan SDP:tä (17,7 %) ja kakkoseksi kiilannutta perussuomalaisia (17,5 %). SDP sai yhden kansanedustajan enemmän kuin perussuomalaiset, mutta niinkin olisi voinut käydä, että demarit olisi hävinnyt vaalit paikkamäärässä. Se oli pieni suuri ero. Se teki ensin Rinteestä pääministerin ja saman vuoden joulukuussa Sanna Marinista pääministerin. Vuonna 2022 Marin on profiloitunut vahvasti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja kansainvälisissä kysymyksissä. Tuorein puoluebarometri kuitenkin kertoo Iltalehden tietojen mukaan, että turvallisuus ja Nato eivät ole SDP:n perinteisessä kannattajakunnassa vaalien tärkeimpiä teemoja. Terveyspalveluiden ongelmat, työllisyys ja tasa-arvo saavat demareita liikkeelle. Marinia on kehuttu johtajuudesta – osin myös aiheesta – mutta se ei välttämättä auta sosialidemokraatteja vaaleissa. Gallupero perussuomalaisiin on niin pieni, että näillä luvuilla perussuomalaiset nousee vaaleissa todennäköisesti SDP:n edelle. Silloin todennäköisen hallitustunnustelijan eli kokoomuksen Petteri Orpon olisi vaikea ohittaa perussuomalaisia, vaikka hän poliitikkona saattaisi arvojensa puolesta lämmetä sinipunalle. Kilpailu vaalien kakkossijasta saattaa ratkaista seuraavan hallituksen toisen pääpuolueen värin.

torstai 3. marraskuuta 2022

Uusi liikenneympyrä

Järventaustan liikenneympyrän ensimmäinen asfalttikerros saadaan valmiiksi ennen pakkasia, maansiirtotyöt upeasti on tehneet Pekka Korvalan pojat. Kyllä joskus aloitteetkin toteutuvat niin kuin tämä meidän tekemämme nyt!

keskiviikko 2. marraskuuta 2022

Kuolema taiteessa su.6.11.

Kuolema taiteessa su 6.11. klo 13 Kankaanpään siunauskappelissa. Ainutlaatuinen tilaisuus😊😍🥰😘☺️ Kuva Henri Fincken hautajaissaaton lähdöstä hänen kotihaltaan kirkon vierestä, joka Väinönen on myöhemmin ollut seurakunnan omistuksessa ja jolla paikalla on nyt uutta hautausmaata. KUva fb-sivullani

tiistai 1. marraskuuta 2022

Korutonta kertomaa

Pääkirjoitus: Hallituksen velkaruletti jättää Suomen hunningolle Kreeta Karvala Hallituksen talouspolitiikka on kuin teinin huono kasvatusohje – kaikesta ikävästä selvitään rahalla ja menojen priorisointi on jätetty tekemättä, kirjoittaa Iltalehden Kreeta Karvala. Suomi elää kroonisesti velaksi, koska julkisen sektorin tuottamat palvelut ovat ylimitoitetut kansantalouden kokoon ja tuotantokykyyn nähden. Suomi elää kroonisesti velaksi, koska julkisen sektorin tuottamat palvelut ovat ylimitoitetut kansantalouden kokoon ja tuotantokykyyn nähden. Suomi elää kroonisesti velaksi, koska julkisen sektorin tuottamat palvelut ovat ylimitoitetut kansantalouden kokoon ja tuotantokykyyn nähden. Kreeta Karvala kreeta.karvala@iltalehti.fi Tänään klo 19:34 –Tässä on tietysti vähän ollut tällä hallituskaudella se ongelma, että liian monet ongelmat on ratkaistu avaamalla shekkivihko, tiivisti elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) tiistaina Marinin (sd) hallituksen taloudenpidon. Hallituksen talouspolitiikan yhtenä takuumiehenä keskustaministerin on myös syytä itse katsoa peiliin ja miettiä, miksi hallitus on ratkaissut kaikki ongelmat lisävelalla ja jättänyt menojen karsinnan sekä palveluiden priorisoinnin tekemättä, vaikka moni talousviisas on tästä hallituskauden aikana muistuttanut. Viimeksi viime viikolla uutisoitiin Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) moitteista hallituksen talouspolitiikalle. Vatt moitti lausunnossaan etenkin krooniseksi muodostunutta valtion velkarallia ja kyvyttömyyttä priorisoida menoja. Vattin mukaan on hämmästyttävää, että hallituksen talouspolitiikan päämääräksi asetettu kestävä julkinen talous ei näy budjetissa olennaisina toimenpiteinä, jotka merkittävästi tasapainottaisivat julkisen talouden tilannetta. Samaa toimettomuuden päivittelyä ja priorisointisaarnaa on kuultu myös valtiovarainministeriöstä, mutta ne ovat kaikuneet hallituksessa kuuroille korville. Menojen ja palveluiden priorisointi on edessä myös uusilla hyvinvointialueilla. Vuoden vaihteessa starttaa Suomen historian suurin hallinnonuudistus, jonka tarkoituksena on tuottaa nykyistä tasa-arvoisemmin sosiaali- ja terveyspalvelut kansalaisille. Vaikka sote-uudistukseen on laitettu jo nyt 1,3 miljardia enemmän rahaa kuin mikä nykytaso on, silti hallituksella on paine rahoittaa sote-alueita vielä noin puolella miljardilla eurolla, jotta hoitovelka ja jonot saataisiin purettua. Valitettavasti sotessakin Suomen ongelmana on muihin Pohjoismaihin verrattuna se, että julkisen talouden velkasuhde on Suomessa selvästi verrokkimaita kuten Ruotsia ja Tanskaa heikompi, ja siksi pelivara sinänsä tärkeiden hoito- ja hoivamenojen rahoittamiseen on pienempi. Väestön ikääntymisen vuoksi sote-menot myös kasvavat nopeammin kuin muut menot keskimäärin. Lisäksi velkaisessa Suomessa myös velan korkomenojen kasvu kiihtyy. Vuonna 2040 sote-menot ovat jo yli puolet kaikista julkisista menoista, ja jos sote-menojen kasvua ei saada hillittyä, kohdistuu entistä isompi sopeutuspaine muihin menoihin, kuten lasten ja nuorten opetukseen, tutkimukseen, liikenteeseen, infraan sekä sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen. Jotta julkinen taloudenpito olisi vakaata ja uskottavaa, se pitää mitoittaa talouden suorituskyvyn raameihin. Tässä riittää haasteita myös tulevilla hyvinvointialueilla, joiden pitäisi saada uusi koneisto tekemään töitä aiempaa tuottavammin ja kustannustehokkaammin. Tulevat hallitukset joutuvat elämään paljon tarkemmin suu säkkiä myöden kuin nykyinen hallitus. Jatkossa menot on kartoitettava tarkemmin ja mitoitettava kansalaisten palvelutaso sen mukaan mikä talouden kantokyky todellisuudessa on. Mitä paremmaksi työllisyys ja Suomen kilpailukyky saadaan tulevina vuosina viritettyä, sitä paremmat myös kansalaisten palvelut jatkossa ovat.

maanantai 31. lokakuuta 2022

Suomen metsät kuuluvat suomalaisille ei EU:lle

Välikysymys ennallistamisasetuksesta – Purra: Suomen metsiä ei suinkaan ensisijaisesti uhkaa Ponssen moto tai muukaan kato, vaan Euroopan unioni Politiikka Perussuomalaiset, kokoomus, kristillisdemokraatit ja liike nyt jättivät tänään välikysymyksen hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä niin sanotussa ennallistamisasetuksessa. Asetuksella pyritään ”ennallistamaan” metsiä ja turvepeltoja ja sillä olisi arvioiden mukaan dramaattisia vaikutuksia metsä- ja maatalouteen. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra syytti puheessaan hallitusta siitä, ettei se tee elettäkään estääkseen EU:n metsänkäyttöä ja kansallista taloutta haittaavia esityksiä. Haitallisia määräyksiä riittää Purra huomauttaa, että EU:n haitallisten määräysten kunnioittamisen lisäksi hallitus kiristää talouden ja metsäteollisuuden ahdinkoa entisestään omalla ylikireällä ilmastopolitiikalla. – Suomen metsiä ei suinkaan ensisijaisesti uhkaa sen paremmin Ponssen moto kuin muukaan kato, vaan Euroopan unioni. Erilaisia metsänomistajiin, metsätalouteen ja metsäteollisuuteen kohdistuvia vaatimuksia synnytetään Brysselissä yhä suuremmalla raivolla, Purra latasi. Purra luetteli EU:n vaatimina haitallisina toimina ajankohtaisen ennallistamisasetuksen lisäksi muut biodiversiteettistrategian osat, taksonomian, metsäkatoasetuksen, hiilisertifioinnin ja ilmastopaketin. – Näitä riittää, Purra totesi. Päätösvaltaa viedään taas EU:lle Purra huomautti, että kaikki unionista tulevat vaatimukset voidaan laskea ilmasto- ja metsäpolitiikan otsikon alle. – Kuten kaikki muutkin kriisit ja ongelmat, näidenkin varjolla unionissa edistetään federalismia eli viedään päätösvaltaa kansallisvaltioilta, edistetään yhteisvelkaa ja tulonsiirtoja ja muita Suomelle haitallisia instrumentteja, Purra totesi. Rähmällään uussuomettumisen hengessä Purran mukaan, kun hallituksen mukisematta hyväksymät EU:n toimet yhdistetään Suomeen, joka on aivan omassa sarjassaan ilmastopolitiikan yltiöpäisyydessä ja itsensä nilkoille potkimisessa, tulos on karmaiseva. – Ennallistamisasetus ja siihen reagoiminen alleviivaa Suomen alistuvaa EU-politiikkaa, oman päätösvaltamme pois antamista, isänmaamme ja sen omaisuuden uhraamista. Vuosikausien rähmällään olosta uussuomettuneessa hengessä luulisi jo saaneen pelimerkkejä, joita käyttää silloin, kun tosipaikka on. Kaikkein haitallisin Suomelle Purra huomautti, että EU:n ennallistamistavoite on mittakaavaltaan valtava ja sen seuraukset asiantuntijoidenkin mukaan erittäin haitallisia. Ennallistamisen vaikutukset Suomelle olisivat BKT:hen suhteutettuna koko EU:n korkeimmat, miljardeja vuodessa. Esimerkiksi MTK:n arvioissa on puhuttu jopa kuudesta miljardista. – Yksikään esitykseen tutustunut ei voi olla miettimättä, kuinka on mahdollista, että Brysselissä ymmärretään Suomea ja metsiemme merkitystä näin vähän. Ei ymmärrys ja tieto sinne itsestään mene. Se pitää viedä. Se pitää kaataa Euroopan herrain ja rouvain ymmärrykseen. – Miten Suomen EU-vaikuttaminen voi olla näin kelvotonta? Mikäli hallitus ei kykene edes muodostamaan yksiselitteistä, johdonmukaista ja yhtä kantaa, miten se voisi edistää sitä muillekaan? Purra hämmästeli. Asia ei kuulu EU:lle Perussuomalaiset vastustaa Purran mukaan EU:ta, joka toimii näin. – Metsämme eivät kuulu EU:lle sen paremmin paljon, kuten ennallistamisesityksessä esitetään, mutta eivät myöskään vähän vähemmän. – Kyse ei ole pienestä mittakaavaerosta vaan suuresta periaatteesta, oikeasta toimintatavasta ja siitä, miten hallituksen tulee Suomen omaa ja suomalaisten etua puolustaa, Purra totesi. Hallituksen sekoilu aiheuttaa myötähäpeää – On hävytöntä, että joudumme seuraamaan hallituspuolueiden keskinäistä sättimistä ja kannanmuodostusta median kautta. Pelilaudalla on Suomen päätösvalta omiin metsiinsä, metsänomistajien etu, metsätalous, metsäteollisuuden toiminta, suuret verokertymät, hyvinvointimme. – On hävytöntä, että opposition pitäisi pelastaa hallitus sen omilta valinnoilta. Arvon keskusta, te olette itse valinneet mennä tähän hallitukseen. Te olette itse koko kauden kannatelleet täysin vastaavia punamultahallituksen päätöksiä. Muutama jyrähdys kyselytunnilla tai lehtihaastattelussa ei auta tässä alkiolaisessa perikadossa, Purra sivalsi.

sunnuntai 30. lokakuuta 2022

Heikki Havin lähtöjuhlassa

Hyvät Ystävät ja ennen kaikkea Heikki ja Heikin perhe Virpi-puoliso ja lapset Martti, Aino-Maria, Selja ja Susanna. On todella haikeaa, mutta ymmärrettävää, kun nyt Heikki haluaa siirtyä syntymä- ja kotiseurakuntansa Teuvan kanttoriksi lähemmäksi ikääntyneitä vanhempiansa ja perhe ja kotihan tulee edelleen säilymään täällä Jämijärvellä. Sunnuntain aiheeseen Jumalan lähettiläät liittyen voi täydellä syyllä sanoa, että täällä Jämijärvellä näitä uskollisia lähettiläitä on ollut kauan ja Heikki on nyt ollut yksi heistä tässä ketjussa. Pitkään toimineista kanttoreistahan täällä Jämijärvellä on todella saatu iloita, sillä Frans Salonen oli 40 vuotta vuoteen 1927, sitten v.1928 kanttoriksi tuli Leo Jämsä ja hän ehti toimia 44 vuotta vuoteen 1972. Sen jälkeen oli lyhytaikaisempia viranhoitajia kunnes Heikki tuli kanttoriksi v. 1994, joten Jämijärvellä hän on ehtinyt toimia kunnioitettavat 28 vuotta. Ja täällä hän on avioitunut Virpin kanssa, lapset ovat syntyneet ja oma koti on tullut entisestä seurakunnan kanttorilasta Jämijärven rannalta ja aivan tästä seurakunnan kirkon ja rakennusten vierestä. Ja nyt Heikki sitten saa kuvansa sakastin seinälle, jossa hän onkin vasta kolmas kanttori, kun sen sijaan meidän pappien kuvia siellä on vaikka kuinka paljon. Heikkikin ehti toimia neljän eri kirkkoherran aikana alkaen pitkä-aikaisimmasta Jämijärven kirkkoherrrasta Iikka Silvolasta, joka oli Jämijärvellä 24 vuotta eli Heikki on siis jopa toiminut täällä pitempään kuin hän. Silvolan jälkeen kirkkoherroina ovat olleet allekirjoittanut, Osmo Tahvanainen, Jorma Pitkänen ja Jämijärven seurakunnan yhdistyttyä Kankaanpään seurakuntaan nyt sitten Heikin uran aikaisen viidentenä pappina kappalaisena Taina Karvonen. Todella suuret kiitokset Heikin yli neljännesvuosisadan kestäneestä alttiista palvelusta täällä Jämijärvellä ja laajemminkin koko Kankaanpään seurkunnassa aina Honkajokea myöten/ / ja onneksi et kokonaan jätä meitä laajaa ystäväpiiriäsi, kun kotisi kuitenkin säilyy täällä Jämijärvellä. Toivotamme voimia, terveyttä ja siunausta uudessa mieluisassa tehtävässäsi siellä Teuvalla. Lopuksi haluan lukea Aila Meriluodon runon Largo: Korkeita, lujia kaaria syvyyden yli./ Vaikene. Ei ole mitään, sointujen syli,/ Jumala vain, joka alussa kaiken loi./ Muodoten läike muu on. Mut yli sen/ voimaksi, ehdoton ääni, levollinen,/ kasvaen soi. Ei ole vihaa. Ei ole uhmaa ees./ Vain syvä, leveä sävel, täysi ja sees./ Eikä se poikkea eikä se haparoi./ Rohkeita kaaria, mutta ne jaksavat kantaa,/ toisiinsa liittyen päin olevaisen rantaa/ tyyninä nousevat. Nähdä ne voi. Olevaisen rajaan jo yltävät, ohitse siitä/ rakennus verkkaan kasvaa suunnaton./ Ei, älä pelkää! Ei, älä silmiäs peitä!/ Väkevä rauha vain. Ei Jumala heitä/ kenenkään kättä, kelle ei riitä/ se, mikä on.

lauantai 29. lokakuuta 2022

PS:n Aluevaltuutetut Huittisissa

Seitsemän aluevaltuutettua yhdeksästä ja molemmat kansanedustajat olivat paikalla PS:n teltalla K-marketin edessä, voiko enempää enää vaatiakaan! 😊😍😘

perjantai 28. lokakuuta 2022

Iltalehti Purrasta ym. välikysymyksen jättäjistä

UUTISET UUTISETPOLITIIKKA Purra välikysymyksestä: Opposition on pelastettava hallitus sen omilta päätöksiltä: ”Alkiolainen perikato” Kaikki oppositiopuolueet jättivät torstaina välikysymyksen hallituksen vaikuttamistyöstä EU:n ennallistamisasetuksen valmistelussa. Oppositio esitteli EU-vaikuttamista koskevan välikysymyksensä tänään eduskunnassa. MATTI MATIKAINEN Tekijän kuva Kreeta Karvala kreeta.karvala@iltalehti.fi Eilen klo 19:45 Perussuomalaisten, kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin välikysymyksen mukaan Marinin (sd) hallitus on laiminlyönyt velvollisuutensa ajaa Suomen etua asetuksen valmistelun aikana EU:ssa. Oppositiopuolueiden mukaan hallituksen pitäisi ottaa ennallistamisesitykseen kielteinen kanta, kuten Ruotsi on tehnyt. Kiistellyn EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteena on luontokadon ehkäisy ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Se tarkoittaisi muun muassa metsähakkuiden vähentämistä. Asetuksen hintalappu olisi ennakkoarvioiden mukaan noin 930 miljoonaa euroa vuosittain. Ennallistamisasetuksen vaikutukset Suomelle olisivat BKT:hen suhteutettuna koko EU:n korkeimmat. Kulujen vastapainoksi komissio laskee Suomelle syntyvän vuosittain 9,7 miljardia euroa hyötyjä ekosysteemipalvelujen kasvun myötä. Nämä arviot tosin torstaina opposition toimesta kyseenalaistettiin. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra suomi hallituksen EU-politiikkaa torstaina eduskunnassa pidetyssä välikysymystiedotustilaisuudessa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra suomi hallituksen EU-politiikkaa torstaina eduskunnassa pidetyssä välikysymystiedotustilaisuudessa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra suomi hallituksen EU-politiikkaa torstaina eduskunnassa pidetyssä välikysymystiedotustilaisuudessa. KREETA KARVALA Kalliiksi tulee Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo korosti torstain tiedotustilaisuudessa, että hallituksen laiminlyönnit Suomen kansallisen edun puolustamisen EU-pöydissä tulevat Suomelle kalliiksi. Lisäksi hän muistutti, että EU-komission ennallistamisasetus puuttuu kohtuuttomasti Suomen kansalliseen metsäpolitiikkaan. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra totesi, että asetuksella olisi toteutuessaan dramaattisia vaikutuksia Suomen metsä- ja maatalouteen. Purra syytti Marinin (sd) hallitusta siitä, ettei se tee elettäkään estääkseen EU:n metsänkäyttöä ja kansallista taloutta haittaavia esityksiä. –Suomen metsiä ei suinkaan ensisijaisesti uhkaa sen paremmin Ponssen moto kuin muukaan kato, vaan Euroopan unioni. Erilaisia metsänomistajiin, metsätalouteen ja metsäteollisuuteen kohdistuvia vaatimuksia synnytetään Brysselissä yhä suuremmalla raivolla, Purra sanoi. Hän myös ihmetteli, miten hallituksen EU-vaikuttaminen voi olla niin ”kelvotonta”. –Kuinka on mahdollista, että Brysselissä ymmärretään Suomea ja metsiemme merkitystä näin vähän. Ei ymmärrys ja tieto sinne itsestään mene. Se pitää viedä Purra totesi. Kaikki oppositiopuolueet allekirjoittivat välikysymyksen. Kaikki oppositiopuolueet allekirjoittivat välikysymyksen. Kaikki oppositiopuolueet allekirjoittivat välikysymyksen. KREETA KARVALA Riitaisa hallitus Oppositiopuolueiden mukaan yksi keskeinen ongelma Suomen EU-vaikuttamisessa on se, ettei hallitus kykene muodostamaan yhteistä kantaa. Kristillisdemokraattien Sari Essayahin mukaan riitaisan hallituksen ponnettomuuden vuoksi Suomi ei ehtinyt tehdä niin sanottua toissijaisuushuomautusta, olla olisi voitu vaikuttaa komissioon. Hän muistutti, että Ruotsin parlamentti ehti tekemään EU:lle toissijaisuushuomautuksen ja vastusti esitystä jo kesän istuntotauon ja vaalikiireiden keskellä. Samaan aikaan Suomen hallitus viivytteli. –Ainoa syy sille, että eduskunta ei ehtinyt edes harkitsemaan vastaavaa huomautusta, on hallituksen sisäinen erimielisyys kannanmuodostuksessa ja tarkoituksellinen hidastelu, Essayah sanoi. EU:n toissijaisuusperiaatteen mukaan unioni ei saa puuttua lainsäädäntöön silloin, kun jäsenvaltiot voivat tehokkaasti hoitaa asian kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla.

torstai 27. lokakuuta 2022

Hallitus on nukkunut EU:n ennallistamisesityksessä

Purra välikysymyksestä: Opposition on pelastettava hallitus sen omilta päätöksiltä: ”Alkiolainen perikato” Kaikki oppositiopuolueet jättivät torstaina välikysymyksen hallituksen vaikuttamistyöstä EU:n ennallistamisasetuksen valmistelussa. Oppositio esitteli EU-vaikuttamista koskevan välikysymyksensä tänään eduskunnassa. MATTI MATIKAINEN Kreeta Karvala kreeta.karvala@iltalehti.fi Tänään klo 19:45 Perussuomalaisten, kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin välikysymyksen mukaan Marinin (sd) hallitus on laiminlyönyt velvollisuutensa ajaa Suomen etua asetuksen valmistelun aikana EU:ssa. Oppositiopuolueiden mukaan hallituksen pitäisi ottaa ennallistamisesitykseen kielteinen kanta, kuten Ruotsi on tehnyt. Kiistellyn EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteena on luontokadon ehkäisy ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Se tarkoittaisi muun muassa metsähakkuiden vähentämistä. Asetuksen hintalappu olisi ennakkoarvioiden mukaan noin 930 miljoonaa euroa vuosittain. Ennallistamisasetuksen vaikutukset Suomelle olisivat BKT:hen suhteutettuna koko EU:n korkeimmat. Kulujen vastapainoksi komissio laskee Suomelle syntyvän vuosittain 9,7 miljardia euroa hyötyjä ekosysteemipalvelujen kasvun myötä. Nämä arviot tosin torstaina opposition toimesta kyseenalaistettiin. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra suomi hallituksen EU-politiikkaa torstaina eduskunnassa pidetyssä välikysymystiedotustilaisuudessa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra suomi hallituksen EU-politiikkaa torstaina eduskunnassa pidetyssä välikysymystiedotustilaisuudessa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra suomi hallituksen EU-politiikkaa torstaina eduskunnassa pidetyssä välikysymystiedotustilaisuudessa. KREETA KARVALA Kalliiksi tulee Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo korosti torstain tiedotustilaisuudessa, että hallituksen laiminlyönnit Suomen kansallisen edun puolustamisen EU-pöydissä tulevat Suomelle kalliiksi. Lisäksi hän muistutti, että EU-komission ennallistamisasetus puuttuu kohtuuttomasti Suomen kansalliseen metsäpolitiikkaan. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra totesi, että asetuksella olisi toteutuessaan dramaattisia vaikutuksia Suomen metsä- ja maatalouteen. Purra syytti Marinin (sd) hallitusta siitä, ettei se tee elettäkään estääkseen EU:n metsänkäyttöä ja kansallista taloutta haittaavia esityksiä. –Suomen metsiä ei suinkaan ensisijaisesti uhkaa sen paremmin Ponssen moto kuin muukaan kato, vaan Euroopan unioni. Erilaisia metsänomistajiin, metsätalouteen ja metsäteollisuuteen kohdistuvia vaatimuksia synnytetään Brysselissä yhä suuremmalla raivolla, Purra sanoi. Hän myös ihmetteli, miten hallituksen EU-vaikuttaminen voi olla niin ”kelvotonta”. –Kuinka on mahdollista, että Brysselissä ymmärretään Suomea ja metsiemme merkitystä näin vähän. Ei ymmärrys ja tieto sinne itsestään mene. Se pitää viedä Purra totesi. Kaikki oppositiopuolueet allekirjoittivat välikysymyksen. Kaikki oppositiopuolueet allekirjoittivat välikysymyksen. Kaikki oppositiopuolueet allekirjoittivat välikysymyksen. KREETA KARVALA Riitaisa hallitus Oppositiopuolueiden mukaan yksi keskeinen ongelma Suomen EU-vaikuttamisessa on se, ettei hallitus kykene muodostamaan yhteistä kantaa. Kristillisdemokraattien Sari Essayahin mukaan riitaisan hallituksen ponnettomuuden vuoksi Suomi ei ehtinyt tehdä niin sanottua toissijaisuushuomautusta, olla olisi voitu vaikuttaa komissioon. Hän muistutti, että Ruotsin parlamentti ehti tekemään EU:lle toissijaisuushuomautuksen ja vastusti esitystä jo kesän istuntotauon ja vaalikiireiden keskellä. Samaan aikaan Suomen hallitus viivytteli. –Ainoa syy sille, että eduskunta ei ehtinyt edes harkitsemaan vastaavaa huomautusta, on hallituksen sisäinen erimielisyys kannanmuodostuksessa ja tarkoituksellinen hidastelu, Essayah sanoi. EU:n toissijaisuusperiaatteen mukaan unioni ei saa puuttua lainsäädäntöön silloin, kun jäsenvaltiot voivat tehokkaasti hoitaa asian kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla. Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen totesi myös omassa puheenvuorossaan, että hallituksen keskeisin virhe liittyy toissijaisuushuomautukseen ja riitelystä johtuvaan hidasteluun. –Tässä prosessissa on useita virheitä, joista ehkä keskeisin liittyy tähän toissijaisuushuomautukseen, jonka Ruotsi teki, mutta ei Suomi ei tehnyt. Grahn-Laasosen mukaan Suomen olisi Ruotsin lailla pitänyt vastustaa asetusta alusta alkaen. –Toissijaisuushuomautus jäi tekemättä siksi, että hallituksen sisällä oli niin rankat ristiriidat tässä asiassa, joten kirjeen antaminen eduskunnalle viivästyi kohtuuttomasti ja teki mahdottomaksi huomautuksen jättämisen. Marinin vika Oppositiopuolueet jättivät välikysymyksen torstaina eduskunnassa. Oppositiopuolueet jättivät välikysymyksen torstaina eduskunnassa. Oppositiopuolueet jättivät välikysymyksen torstaina eduskunnassa. KREETA KARVALA Grahn-Laasonen syytti torstaina pääministeri Sanna Marinia (sd) huonosta EU-politiikan johtamisesta. –Pääministeri johtaa Suomen EU-politiikkaa. Hänen tehtävänsä on varmistaa, että Suomella on selkeät kannat ja että Suomi vaikuttaa EU:ssa, Grahn-Laasonen sanoi. Oppositiopuolueet korostivat välikysymystiedotustilaisuudessa myös sitä, että metsäasiat kuuluvat Suomen kansalliseen päätäntävaltaan, vaikka komissio yrittää ulottaa ilmasto- ja ympäristöasioiden kautta yhä enemmän toimivaltaa myös Suomelle tärkeisiin metsiin. –Metsämme eivät kuulu EU:lle sen paremmin paljon, kuten ennallistamisesityksessä esitetään, mutta eivät myöskään vähän vähemmän, perussuomalaisten Purra totesi. Kristillisdemokraattien Essayahin mukaan hallituksen ongelmana on myös se, Brysseliin viestitään koko ajan vähintään kahta erilaista linjaa. Syynä tähän on etenkin keskustan ja vihreiden erimielisyydet metsä- ja ympäristökysymyksissä. Perussuomalaisten Purra moitti hallitusta siitä, että oppositio joutuu pelastamaan hallituksen sen omilta valinnoilta. –On hävytöntä, että opposition pitäisi pelastaa hallitus sen omilta valinnoilta. Purran syytökset kohdistuivat ennen muuta keskustaan. –Arvon keskusta, te olette itse valinneet mennä tähän hallitukseen. Te olette itse koko kauden kannatelleet täysin vastaavia punamultahallituksen päätöksiä. Muutama jyrähdys kyselytunnilla tai lehtihaastattelussa ei auta tässä alkiolaisessa perikadossa, Purra totesi. Oppositio toivoo, että hallitus ottaa jatkossa kielteisen kannan ennaltamisasetukseen. Hallituksen on vastattava opposition välikysymykseen eduskunnan täysistunnossa viimeistään kahden viikon kuluttua.

keskiviikko 26. lokakuuta 2022

Mikään ei ole niin helppoa kuin jälkiviisaus

Helsinki +1013 Tilaa Etusivu MT Metsä MT Hevoset Maatalous Ruoka Uutiset Lehdet Hae Kirjaudu ulos AJ OSASTOT Etusivu MT Metsä MT Hevoset Koneet ja autot Lukemisto Maatalous Ervasti: Jos vaaleihin halutaan puhtoinen ehdokas, sellaista on etsittävä vastasyntyneiden joukosta Suhde Venäjään olisi pitänyt älytä katkaista jo 2008, kun sen tankit rymistelivät Georgiaan – tai viimeistään 2014, jolloin se anasti Krimin Ukrainalta. J Pitäisikö seuraavissa eduskuntavaaleissa vaihtaa koko poppoo Arkadianmäellä? Sisään uusi tyyppejä, joilla ei ole vanhoja rasitteita ja jotka osaavat suhtautua Venäjään kuin vesikauhuiseen koiraan? Kuva: Kalle Keskinen Uutiset|Politiikka26.10.202219:00 Kolumni Pekka Ervasti Rintaruokinnassa olevaa sylilasta tässä on etsittävä, jos halutaan viaton ehdokas seuraaviin presidentinvaaleihin. Sama pätee kevään eduskuntavaaleihin. Vanha tutkivan journalismin viisaus on, että jokaisen taustassa on jotakin paskaa. Näinä aikoina vaikuttaa siltä, että jo eläminen ennen helmikuun loppua 2022 on verenkarvainen synti. Siihen asti enemmistö suomalaisista vastusti vankasti Suomen Nato-jäsenyyttä. Ei olisi pitänyt, sillä nyt se on kuin merkintä rikosrekisterissä. Jopa presidenttigallupien ykköstykki Mika Aaltola on aikaisemmassa elämässään kuulemma hairahtunut kursailuun, anteeksiantamattomaan hoiperteluun sotilasliiton jäsenyyden suhteen. Nord Stream 2 -kaasuputki hulahti Suomenkin hallituksen läpi sukkana kuin Lauri Markkasen kolmen pisteen heitto NBA:ssä. Suhde Venäjään olisi pitänyt älytä katkaista jo 2008, kun sen tankit rymistelivät Georgiaan – tai viimeistään 2014, jolloin se anasti Krimin Ukrainalta. Nykyhetken valossa tämä on totta, mutta kuinka moni niistä, jotka nyt heristävät sormeaan, saivat suunsa auki Georgian sodan tai Krimin valloituksen aikoihin? Muutamia löytyy, mutta fakta on, ettei vaatimuksille kansalaisten enemmistön joukossa ollut paljonkaan kaikupohjaa. Nord Stream 2 -kaasuputki hulahti Suomenkin hallituksen läpi sukkana kuin Lauri Markkasen kolmen pisteen heitto NBA:ssä. Kyllä siitäkin varoiteltiin ja hallituksen lymyilyä pelkkien ympäristönäkökohtien takana pilkattiin. Mutta juna kolisteli eteenpäin, eikä se kansakunnan yöunia häirinnyt. Nyt ollaan kovasti viisaampia ja käydään aivan perusteltua jälkipyykkiä. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että se mitä silloin tehtiin tapahtui kansalaisten suuren enemmistön siunauksella tai ainakin vankalla välinpitämättömyydellä. Sotien jälkeen presidentti Juho Kusti Paasikivi vetosi suomalaisiin, että eduskuntaan valittaisiin uusia kasvoja ilman vanhan politiikan rasitteita. Eduskuntaan nousi poliitikkoja, jotka sittemmin nousivat merkittäviin asemiin sodan jälkeisessä Suomessa, muun muassa Johannes Virolainen (ml./kesk.) ja Veikko Vennamo (ml./smp). Monista uusista kasvoista tuli sitten sellaisen politiikan ajajia, joka tänään leimataan syvimmäksi suomettuneisuudeksi. Pitäisikö seuraavissa eduskuntavaaleissa vaihtaa koko poppoo Arkadianmäellä? Sisään uusi tyyppejä, joilla ei ole vanhoja rasitteita ja jotka osaavat suhtautua Venäjään kuin vesikauhuiseen koiraan? Osana omaa katumusprosessiaan äänestäjä todennäköisesti palkitsee tulevissa vaaleissa niitä, jotka väittävät olleensa oikeassa jo 2008, eivätkä vasta 24. helmikuuta 2022. Kirjoittaja on politiikan toimittaja.

tiistai 25. lokakuuta 2022

Kuvapaljoutta

Panssarimuseo- eduskuntaretki 20.10.2022 kymmeniä kuvia fb-sivullani

maanantai 24. lokakuuta 2022

Ylisuurta kohua nostatettu Kankaanpää vanhaikodin kaupasta - ei toteudu

Koskela: Venäläisten kiinteistökaupat lopetettava Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela kummeksuu mediassa olleita tietoja venäläisten tekemien kiinteistökauppojen suuresta määrästä. Puolustusministeriö on tänä vuonna antanut luvan yli 200 kiinteistökaupalle, jossa ostajana on ollut venäläinen taho. -Eihän tämä käy järkeen, että vielä tässäkin tilanteessa venäläiset saavat tehdä kiinteistökauppoja Suomessa ja kovin usein vielä puolustuspoliittisesti merkittävillä alueilla, Koskela sanoo. Kansanedustaja Koskela huomauttaa, että perussuomalaiset on johdonmukaisesti tahtonut rajoittaa venäläisten tekemiä tonttikauppoja. Lisäksi vaalikaudella 2011—2015 eduskunnassa sosialidemokraattien kansanedustaja Suna Kymäläinen sai kerättyä yli sata nimeä lakialoitteeseen, jolla venäläisten tonttiostoja pyrittiin rajoittamaan. Valitettavasti osa allekirjoittaneista veti painostuksen edessä nimensä pois. Aloitetta syytettiin muun muassa rasistiseksi ja venäläisvastaiseksi. -Suomettuneisuuden vaarallinen ja ummehtunut henki on liikkunut eduskunnan käytävillä aivan liian vahvana aina tämän vuoden helmikuuhun asti. Onneksi viimein silmät ovat monella auenneet ja tehdyistä virheistä on toivottavasti otettu opiksi, kansanedustaja Koskela toteaa. Koskelan kotikaupunki Kankaanpää nousi keskiviikkona otsikoihin, kun kävi ilmi, että venäläinen taho on ostanut Niinisalon varuskunnan vieressä sijainneen Lohikon entisen vanhainkodin. Kaupunki ei ole ollut kaupassa osapuolena, vaan kaupunki on tehnyt yhteistyötä puolustusministeriön kanssa kaupan ostajien taustojen tutkimisessa. Ministeriöllä on mahdollisuus hylätä ostolupa. -En pidä kaupan lopullista toteutumista todennäköisenä. Vaikka ministeriöllä ei ole velvollisuutta kiinteistöä itse ostaa, niin toivon, että ministeriö ostaisi kiinteistön itselleen. Jos näin ei käy, niin kaupungilla on mahdollisuus käyttää etuosto-oikeuttaan kolmen kuukauden kuluessa kaupasta, kansanedustaja ja Kankaanpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Koskela huomauttaa.

sunnuntai 23. lokakuuta 2022

Kirkkovuoden loppu häämöittää

SUNNUNTAI 23.10.2022› 1. vuosikerta 20. sunnuntai helluntaista Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika Usko ja epäusko Usko näkee Jeesuksessa Jumalan Pojan, jolla on valta tehdä Jumalan tekoja. Jeesuksen eläessä monet epäilivät häntä tai loukkaantuivat häneen, torjuivat hänen jumaluutensa ja pitivät häntä kansanvillitsijänä. Usko ja epäusko taistelevat myös jokaisen kristityn sydämessä. Siksi Jeesuksen seuraaja joutuu arvioimaan oman uskonsa perusteita. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukoukset 1 Pyhä, vanhurskas Jumala. Sinä veit palvelijasi Abrahamin öisen taivaan alle ihmettelemään tähtien ääretöntä määrää. Se oli merkki hänen jälkeläistensä paljoudesta. Kiitos siitä, että lupauksesi kantaa yli kaikkien aikojen. Auta meitäkin uskomaan niin kuin Abraham uskoi ja elämään lapsinasi sanaasi luottaen. Anna meidän heijastaa valoasi tässä ajassa ja maailmassa. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herra, kaikkivaltias Jumala. Sinä olet hallitsija ikuisesti, sinun lupauksesi pysyvät polvesta polveen. Opeta meitä ihmettelemään tekojasi ja kiittämään niistä, ettemme unohtaisi hyvyyttäsi ja lakkaisi luottamasta sinuun. Rohkaise meitä kertomaan uskollisuudestasi myös lapsillemme, että hekin saisivat kulkea elämän tietä Poikasi Jeesuksen Kristuksen vapauttamina. Tätä rukoilemme hänen nimessään. 3 Jeesus Kristus, Jumalan Poika. Sinun valtasi ja voimasi ylittää kaiken, mitä me ymmärrämme tästä maailmasta. Auta meitä luottamaan sinuun enemmän kuin omiin ajatuksiin, kokemuksiin ja selityksiin. Avaa epäuskon sokaisemat silmämme, että näkisimme, miten vajavaista tietomme on. Muistuta meille aina uudestaan, että tulit voittamaan synnin ja kuoleman, joihin meillä ei ole ratkaisua. Anna viisautta, joka tekee nöyräksi ottamaan vastaan pelastuksen, ihmeistäsi suurimman. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 4 Suuri Vapahtajamme. Sinulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Auta meitä uskomaan, vaikka emme näe, auta kulkemaan sanasi mukaan, vaikka emme tiedä, mihin se johtaa. Herra, niin helposti katsomme vain itseemme ja puutteisiimme. Opeta meitä katsomaan yksin sinuun. Syvennä meissä luottamus siihen, että sinä viet meidät läpi pimeyden ja vaikeuksien. Tätä rukoilemme sinun nimessäsi. 5 Herramme Jeesus Kristus. Sinä teet ihmeellisiä tekoja. Sinulla on valta parantaa sairaita ja antaa synnit anteeksi. Kiitos, että tänäkin päivänä elät keskellämme. Anna kaikkien ihmisten ymmärtää, että sinä voit auttaa kaikissa elämäntilanteissa. Auta meitä tuomaan apua tarvitsevia ihmisiä sinun luoksesi. Kiitos sinulle, Jeesus.

lauantai 22. lokakuuta 2022

Venäläisten kiinteistökauppojen kiristämisestä puhuttiin eduskunnassa – ”Miten puututaan haamuostajien tekemiin kauppoihin” Puolustusministeri Antti Kaikkoselta (kesk) kysyttiin, miksi hallituksen tuoreessa lakiesityksessä ei puututtu vuokra-asuntojen, asunto-osakkeiden ja liikehuoneistojen kauppaan. Seuraa tästä eduskunnan kyselytuntia klo 16 alkaen. EDUSKUNTA Hallitus toi torstaina eduskuntaan lakiesityksen, jolla kiristetään EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten tahojen kiinteistökauppoja, jos se on turvallisuuden kannalta tärkeää. Käytännössä halutaan siis kiristää venäläisten tekemiä kiinteistökauppoja Suomessa. Lakiesityksestä tulikin erityisen ajankohtainen, sillä keskiviikkona uutisoitiin, että venäläinen ostaja on ostanut entisen vanhainkodin Kankaanpäästä läheltä Niinisalon varuskuntaa ja eteläisen Suomen suurinta ampuma-aluetta. Lakiesitykseen jääneistä puutteista keskusteltiin eduskunnan kyselytunnilla, kun oppositio tivasi hallitukselta vastauksia. Kokoomuksen Pia Kauma kysyi puolustusministeri Antti Kaikkoselta (kesk), miksi lakiesitykseen ei sisällytetty myös asunto-osakkeiden ja vuokra-asuntojen. Kauma kysyi, miten myös niiden kauppa saataisiin luvanvaraiseksi ja mahdollisesti estettyä. – Suurin asunto-osakkeiden ulkomaalainen ostajaryhmä ovat venäläiset. Turvallisuusviranomaisten mukaan esimerkiksi laitonta tiedustelua voidaan aivan yhtä helposti suorittaa myös asunnoista kuin kiinteistöistä, Kauma sanoi. Myös liikehuoneistojen kauppa puuttui lakiesityksestä. Kiireellisin esitys tällä kaudella Kaikkonen vastasi, että hänen piti tehdä valinta, että kiireellisin lakiesitys kiinteistökauppojen kiristämisestä saadaan mahdollisimman pian eduskuntaan ja hyväksyttyä jo tällä vaalikaudella. Jos lakiesitys olisi haluttu laajemmaksi, sen valmistelu olisi kestänyt pitempään ja olisi siirtynyt vasta seuraavalle hallituskaudelle. Kaikkonen lupasi, että työ jatkuu kyllä eteenpäin. Kaikkonen sanoi suhtautuvansa positiivisesti siihen, että eduskunta voi asiantuntijoiden kuulemisen jälkeen tehdä parannuksia lakiesitykseen. Kaikkosen mukaan turvallisuutta koskevat lakiesitykset pitää valmistella erityisen huolellisesti, siksi laajaa kokonaisuutta ei olisi ehditty saada valmiiksi tälle hallituskaudelle. ”Epäilyttäviä kiinteistöjä seurataan” Kankaanpääläinen kansanedustaja Jari Koskela (ps) kysyi, miten Suomen viranomaiset pystyvät seulomaan turvallisuuden kannalta kriittisistä kiinteistökaupoista bulvaanit eli haamuostajat, joissa todellinen ostajataho onkin joku muu kuin virallisesti kerrottu. – Uusi laki tuo parempia työkaluja myös sen selvittämiseen, ketkä ovat todellisuudessa kauppojen takana. Rehellisesti täytyy sanoa, että se on vaikea tehtävä. Valmistelussa on käynyt selville, että juuri bulvaanien selvittäminen on vaikeaa, Kaikkonen vastasi. Kaikkosen mukaan viranomaiset seuraavat tarkasti niitä kiinteistöjä, joissa jotakin epäilyttävää toimintaa on ja tarvittaessa viranomaiset myöskin puuttuvat. – Onhan tästä ihan julkisia esimerkkejäkin, miten on puututtu, vaikkapa Airiston helmi -tapaus. Miten jo myydyt kohteet? Sofia Vikmania (kok) kiinnosti, mitä tehdään sellaisille kohteille, jotka ovat jo päätyneet epäilyttäviin käsiin. – Näitä kohteita on onneksi aika vähän, joista viranomaisilla on epäilyjä. On siellä kuitenkin jotakin, jota seurataan. Jos on todisteet, että on syytä epäillä lainvastaista tai turvallisuutemme vastaista toimintaa, siihen voidaan jo nykylain perusteella puuttua. Uusi laki antaa siihen lisää työkaluja, Kaikkonen vastasi. Huoneistotietojärjestelmä auttaa Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kai Mykkäsen mukaan asunto-osakkeiden kaupoissa pystyttäisiin nykyistä parempaan turvallisuusvalvontaan. – Olen ymmärtänyt, että asunto-osakkeiden kaupoista on muodostettava rekisteri, josta viranomainen voi seurata kauppoja. Mutta rekisteri on pitkällä siirtymäajalla. Onko hallitus tarkastellut, voidaanko suunnitelmaa nopeuttaa? Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk) vastasi, että digitaalisesta huoneistotietojärjestelmästä tulee samankaltainen kuin Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteristä. Maanmittauslaitos on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa. Rekisteri on tehty helpottamaan asukkaiden arkea, mutta sitä voidaan mahdollisesti käyttää myös kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi. – Meillä on valmiuksia tehdä lakimuutoksia, jos eduskunta niin haluaa. Maanmittauslaitos tekee erittäin tiivistä yhteistyötä meidän turvallisuusviranomaistemme kanssa, Kurvinen kertoi.

perjantai 21. lokakuuta 2022

Pikkuserkku Jorma käymässä

Jorma Joutsenlahti, pikkuserkku käymässä, suvun kartoittamisessa on tekemistä, isoisillämme Jorman Santerilla ja minun Vihtorilla oli lisäksi kolme muuta veljeä, räätäri Frans, opettajaToivo ja liikunnanopettaja Niilo.

torstai 20. lokakuuta 2022

Eduskuntavierailu

Viisi kansanedustajaa Veijo Niemi, Kike Elomaa, Jari Koskela Petri Huru ja Juha Maenpaa puhuivat meille Kankaanpäästä tulleelle 25 hengen Jarin vierasryhmälle PS:n ryhmähuoneessa. Ryhmäkuva fb-sivullani!

keskiviikko 19. lokakuuta 2022

PS eduskuntavaalien tasolla

Politiikka|HS-gallup Keskustan kannatus romahti historiallisen matalaksi Perussuomalaisten kannatus on noussut tasaista vauhtia kesäkuusta 2022 lähtien. Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko ja entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilä eduskunnan täysistunnossa 30. syyskuuta. Sipilän kaudella keskustan kannatus oli HS-gallupissa korkeimmillaan 26,2 prosenttia tammikuussa 2015. KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA Teemu Luukka HS KESKUSTAN kannatus on pudonnut ennätyksellisen alhaiseksi, käy ilmi Helsingin Sanomien tuoreesta puolueiden kannatusmittauksesta. Tutkimuksen mukaan keskusta saisi 10,4 prosenttia äänistä, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt. Pudotus syyskuusta on 1,4 prosenttiyksikköä, mikä on harvinaisen suuri muutos. Keskustan kannatus ei ole ollut kertaakaan näin heikko HS:n nykyisen kannatusmittauksen aikana. Vertailukelpoisia tuloksia on saatavilla lokakuusta 2011. KESKUSTAN kannatus on laskenut aikaisemmin HS-gallupin mittaushistorian aikana vain kaksi kertaa alle yhdentoista prosentin. Syyskuussa 2020 ja tammikuussa 2021 puolueen kannatus oli 10,8 prosenttia. Keskusta keräsi voimansa vielä alkuvuoden kuntavaaleissa, jonka jälkeen helmikuussa kannatus oli 14 prosenttia. Sen jälkeen alamäki on jatkunut syyskuuta lukuun ottamatta. Keskusta on edelleen neljänneksi suurin puolue, mutta viidenneksi suurin puolue vihreät ei ole kaukana yhdeksän prosentin kannatuksellaan. MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA) MAINOS PÄÄTTYY Keskusta ja vihreät ovat molemman hallituspuolueita, ja ne ovat ottaneet lukuisia kertoja yhteen muun muassa ympäristöasioissa. TUTKIMUKSEN tausta-aineistosta voi arvioida, että vain noin puolet keskustaa äänestäneistä antaisi varmasti tukensa puolueelle, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt. Vielä kuukausi sitten luku oli 10 prosenttiyksikköä korkeampi, eli todennäköisesti merkittävä osa keskustan laskusta johtuu siitä, että moni puoluetta äänestäneistä on siirtynyt katsomoon. Keskustalaisia vaikuttaa siirtyneen myös kokoomuksen ja perussuomalaisten riveihin. Keskustan pito kuntavaaleissa puoluetta äänestäneistä on selvästi heikompi kuin kokoomuksella, vasemmistoliitolla, perussuomalaisilla ja Sdp:llä. Politiikassa tai keskustan toiminnassa ei ole tapahtunut mitään niin radikaalia, joka varmuudella selittäisi muutoksen. MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA) MAINOS PÄÄTTYY ”Arvokonservatismi yhdistää perussuomalaisia, kokoomusta ja keskustaa, mutta nyt etenkin kokoomus on siinä vahvoilla ja keskusta on heikoilla”, sanoo Kantarin tutkimusjohtaja Sakari Nurmela. TUOREESSA HS:n kannatusmittauksessa muutokset olivat muutenkin kohtalaisen suuria. Kokoomus on edelleen suosituin puolue 24,2 prosentin kannatuksellaan. Lisäystä tuli 0,6 prosenttiyksikköä. Se on toiseksi korkein kannatus lokakuun 2011 jälkeen. Vielä suurempi suosio puolueella oli kesäkuun 2022 mittauksessa. Sdp on toiseksi suosituin puolue 19 prosentin kannatuksellaan. Sdp on tullut alas heinäkuun 20,1 prosentin kannatuksesta 1,1 prosenttiyksikköä, josta uusimman mittauksen aikana 0,2 prosenttiyksikköä. Pudotuksen ajanjaksolle osuivat pääministeri Sanna Marinin (sd) kesän juhlintaa koskevat kohut. PERUSSUOMALAISTEN kannatus on noussut tasaista vauhtia kesäkuusta 2022 lähtien. Perusuomalaisten kannatus kipusi 1,2 prosenttiyksikköä, mikä oli toiseksi merkittävin muutos keskustan jälkeen. Punavihreistä puolueista vain vasemmistoliiton kannatus nousi. Kannatusprosenttiin tuli 0,3 prosenttiyksikön lisäys. Edellisen kerran puolueen suosio oli tällä tasolla maaliskuussa 2022. Vaikuttaa, että Nato-jäsenyys­keskustelun aikainen kannatuksen notkahdus on tämän mittauksen perusteella ohi. Marinin hallituksen muodostavat puolueet nauttivat nyt 51,3 prosentin luottamusta. Syyskuussa vastaava luku oli 53 ja elokuussa 53,1 prosenttia.

tiistai 18. lokakuuta 2022

Sammaloitumisen estämistä

Vierivä kivi ei sammaloidu, toivottavasti näin on, kun tänään päivä alkoi Fysioterapeutin käsittelyssä ololla, päivemmällä klo 13.15 uudistetun liikuntakeskuksen hienossa kuntosalissa Aikamiespoikien jumppa ja vielä ennen pimeyttä noin 5 km lenkki Kuntsarin pururadalla.

maanantai 17. lokakuuta 2022

Jarin kysymys hallitukselle

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela on jättänyt hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen ilmasto- ja luontotavoitteiden yhteensovittamisen haasteista. Koskela huomauttaa, että jos fossiilisesta energiantuotannosta halutaan päästä eroon, on etenkin Suomessa käytännössä pakko turvautua metsiin ja turvealueisiin. – Hallitus on asettanut Suomelle kunnianhimoisia ilmasto- ja luontotavoitteita, joiden toteuttaminen tulee olemaan äärimmäisen haastavaa. Myös Euroopan unioni haluaa säädellä eli käytännössä vähentää Suomen metsien käyttöä. EU-komission esityksen perusteella Suomen pitäisi parantaa luonnon tilaa arviolta 1,2 miljoonalla hehtaarilla vuoteen 2030 mennessä, Jari Koskela kirjoittaa. Luonto- ja ilmastotavoitteet ristiriidassa Luonnon monimuotoisuutta korostavat tavoitteet ja ilmastotavoitteet ovat Koskelan mukaan ristiriidassa keskenään. Jos fossiilisista halutaan eroon, on tässä tilanteessa turvauduttava niin metsiin kuin turvealueisiinkin, joita Suomessa riittää. Tällä hetkellä ei ole riittävästi muuta korvaavaa ja nopeasti käyttöön otettavaa energiantuotantoa. – Tuulivoima tuottaa sähköä hyvin tuulisina päivinä, mutta tuulettomina päivinä sen merkitys on olematon. – Ydinvoiman lisärakentamisessa kestää vuosia, eikä hallitus ole käynnistänyt pienydinvoimalat mahdollistavaa ydinenergialain uudistustyötä, vaikka aihetta käsitelleen työryhmän loppuraportti valmistui jo elokuussa 2020, eikä aurinkovoimakaan ole Suomen olosuhteissa toimiva ratkaisu, koska energiantarve on suurimmillaan silloin, kun päivät ovat lyhyimmillään, Koskela muistuttaa hallitusta. Miten korvataan Venäjältä tuotu puutavara? Koskela huomauttaa, että ennen Venäjän aloittamaa sotaa itärajan takaa tuotiin jopa kymmenen miljoonaa kuutiota puutavaraa Suomeen. Tämä määrä pitäisi nyt saada korvattua, mutta erilaiset kansalliset tavoitteet ja EU:n suunnitelmat rajoittavat metsien käyttöä. On jopa ehdotettu, että kotimaisen puun sijaan Suomeen pitäisi tuoda puutavaraa Keski-Euroopan ja Baltian toukkien vaurioittamista metsistä. Tässä ei ole Koskelan mukaan mitään järkeä. – Jos fossiilisista energialähteistä halutaan eroon, on etenkin Suomessa lähes pakko käyttää niin metsiä kuin turvealueitakin etenkin lähitulevaisuudessa. Näiden käyttöä kuitenkin halutaan niin kansallisin kuin ylikansallisin toiminkin rajoittaa. Tämä asettaa maamme ja maanomistajamme vaikeaan tilanteeseen, Koskela kirjoittaa. Koskela tiedustelee kirjallisessa kysymyksessään, havaitseeko hallitus ilmasto- ja luontotavoitteiden välisen ristiriidan. Koskela penää hallitukselta myös keinoja, joilla korvataan aiemmin Venäjältä tuotu puutavara. SUOMEN UUTISET

lauantai 15. lokakuuta 2022

Toimintoja riitti koko loppuviikoksi

Perjantai: Hyvinvointialueen Turvallisuus ja varautuminen lautakunnan puheenjohtaja oli kutsuttuna klo 9-11 Keskussairaalan N-rakennuksen kokoushuoneessa Pelastustoimen keskustelutilaisuuteen, jossa oli edustaja sisäministeriöstä ja mukana sekä hyvinvointialueen että maakuntaliiton päälliköt ja tietysti palo-ja pelastuspäällystöä pelastusjohtajasta lähtien. Sitten klo 14 Siikaisten kirkossa siunaamassa jo 62-vuotiaana kuolleen ystävän. Ja sitten tunnin lenkillä klo 17.15 ja sen jälkeen kutsujana yhteiseen saunailtaan. Lauantaina alkoi sitten aamusta Israelin Ystävien Shalom-lehden kuin yhdistyksen hallituksenkin kokouksen Tampereen toimistolla vastapäätä Tampere-taloa ja sain nähdä taas yliopiston edustan enoni Kauko Räikkeen tekemää Väinö Voimanmaan komeaa patsastakin. Paluumatkalla kävin ihastelemassa Lavian Huuhkajavuoren jylhiä maisemia kesäteatterin ja tanssilavan alueilla!

perjantai 14. lokakuuta 2022

Jatkotkin tunnin lenkillä

Roktähti Juissi LäskinenTunnin Lenkki Vauhdikas lenkki loistavassa kelissä 13 miehen voimin ja päälle Anssin tarjoama kostea sauna-ilta. 1 kommentti Anssi Joutsenlahti Oli siellä muutakin kosteaa, limsaa monenlaista ja kahviakin kastamisten kanssa😊😍🥰😘

torstai 13. lokakuuta 2022

Torstai toivoa täynnä

Kyllä riitti menoa aamusta iltaan: Ensin ensi kertaa turha käynti fysioterapiassa, kun oli sama aika kahdella, pääsi sitten kirkkoherranvirastolle, jossa montakin asiaa, toripäivillä ainaskin pari tuntia jutustamassa, Wanhat valokuvat klo 12, sitten asiaa hautausmaantoimistolle, Kankaanpään painopalveluun, Poriin lähtö, jossa asiaa Ratsulassa, verikokeen otto Terveystalolla ja Siioninvirsiseurat seurakuntakeskuksessa, vielä illalla klo 20.58 alkaen valoissa liikuntakeskuksen kuntoreiti noin 5 km. Valothan ovat päällä klo 22 asti

keskiviikko 12. lokakuuta 2022

Jarin kirjoitus päivän Satakunnan Viikossa

Tuulivoima ei ole ratkaisu sähkökriisiin Sähkökriisi koskettaa meitä kaikkia. Parhaillaan suunnitellaan sähkökatkoja ja moni on jo omatoimisesti aloittanut toimet sähkön säästämiseksi. Sähkön saannilla ja hinnalla on myös iso vaikutus kotimaiseen maatalouteen. Sähköä tarvitaan kasvihuonetuotannossa ja muun muassa perunoiden ja vihannesten varastoinnissa. Näistä tinkiminen vähentää ruokamme kotimaisuusasetetta. Suomessa on viime aikoina muutamina päivinä saatu nauttia poikkeuksellisen halvasta sähköstä. Syysmyrsky on tuonut mukanaan kovat tuulet, ja sähköntuotanto on ollut korkeampaa kuin sen kysyntä. Tämä painaa pörssisähkön hintaa alas. Moni onkin nyt hehkuttanut tuulivoimaa sähkökriisin ratkaisijana. Tällä hetkellä tuulivoimalla on teoriassa potentiaalia tuottaa sähköä yli tuplasti sen mitä Olkiluoto 3 tuottaa. Tämä kuulostaa hyvältä, mutta todellisuus on toista. Sähköä tarvitaan myös tuulettomina päivinä ja silloin tuulivoima kykenee tarjoamaan murto-osan maksimistaan. Tuulivoima tarvitsee siis rinnalleen vakaan säätövoiman. Säätövoimana toimii muun muassa vesivoima, mutta myös ydinvoima sekä kivihiilellä, hakkeella sekä turpeella tuotettu sähkö. Valitettavasti hallitus on ollut kovin nihkeä turvaamaan näiden viimeiseksi mainittujen tuotantojen tulevaisuutta tai edes lyhyen aikavälin näkymiä. Vakaata säätövoimaa on ajettu tietoisesti alas ilmastotoimien nimissä. Oman ongelmansa kotimaiseen sähköntuotantoon tuo EU-byrokratia, sillä ”ei merkittävää haittaa” -periaate (DNHS) itsessään asettaa rajoitteita turpeen ja jopa puun käytölle. Turpeella saadaan tällä hetkellä tuotettua sähköstä juuri ja juuri pari prosenttia. Parhaimmillaan turve on taannut jopa viidenneksen sähköntuotannosta tuulettomina pakkaspäivinä. Tällaisiin lukuihin nykyään ei enää voida päästäkään, mutta järkevää olisi ainakin lähivuosina nostaa turpeen osuutta. Samalla turvattaisiin kasvu- ja kuiviketurpeen saanti tilanteessa, jossa niille ei yksinkertaisesti ole vaihtoehtoja. Tuulivoimaa rakennetaan nyt ennätysmääriä. Maanomistajille ja pienille rannikon kunnille tämä on hyvä, mutta samalla pitäisi muistaa edelleen panostaa vakaaseen sähköntuotantoon. Valitettavasti lupaprosesseissa niin sanotuille vihreän siirtymän hankkeille on annettu ohituskaista. Tuulivoimaluvat ovat siis etusijalla ja vakaampaa tuotantoa tarjoavat hankkeet kuten turvealueiden aloittaminen pistetään pinon pohjalle.

tiistai 11. lokakuuta 2022

Otson päivänä

Otson päivä on Satakunnan karhun päivä ja Satakunnan kansanedustajat lauloivat valtiopäiväsalissa päivän kunniaksi Satakunnan laulun. Edellispäivänä 10.10. siniristiliput liuhuivat kovassa tuulessa Aleksis Kiven pävän kunniaksi. Laulu on nähtävissä kuten myös siniristilipun liehuminen kotipihallani fb-sivullani!

sunnuntai 9. lokakuuta 2022

Kristityn vapaus

SUNNUNTAI 9.10.2022› 1. vuosikerta 18. sunnuntai helluntaista Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika Kristityn vapaus Usko Kristukseen vapauttaa ihmisen perustamasta elämäänsä omien tekojen, perinnäissääntöjen ja toisten ihmisten mielipiteiden varaan. Kristus päästää seuraajansa vapauteen ihmisten asettamista rajoituksista mutta sitoo heidät totuuteen ja rakkauteen. Kristuksen rakkaus näyttää suunnan kristityn elämälle, teoille ja valinnoille. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Jumala, Isämme, sinä olet vapauttanut meidät lain orjuudesta. Auta pysymään tässä vapaudessa. Varjele meitä sitomasta itseämme tapoihin ja tottumuksiin, jotka estävät rakastamasta sinua ja lähimmäisiämme. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 2 Laupias Jumala, Poikasi Jeesus Kristus viitoitti tien elämään, jota ohjaa rakkaus. Opeta meille hänen esimerkkinsä avulla kuuliaisuutta sanallesi. Vapauta meidät toimimaan rakkauden mielellä ja torjumaan kaikki, mikä sitoo meidät tahtosi vastaisiin asenteisiin ja elämäntapaan. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 3 Herramme ja Jumalamme. Kiitos vapaudesta, johon olet kutsunut meidät, kiitos totuudesta, joka yksin tekee vapaaksi. Tee meidät lujiksi, ettemme antautuisi pahalle silloinkaan, kun se lupaa meille helppoa elämää tai naamioituu yleiseen mielipiteeseen ja yhteiseen etuun. Anna totuutesi ja rakkautesi ohjata sanojamme ja tekojamme. Tätä pyydämme Poikasi Jeesuksen Kristuksen nimessä.

lauantai 8. lokakuuta 2022

102,5 vuotias viimeiseen iltahuutoon

Kankaanpään vanhin sotiemme veteraani saatettiin tänään haudan lepoon odottamaan ylösnousemuksen aamua arvolleen sopivasti juhlallisin menoin. Siunauskappelissa oli Suomen ja rintamaveteraanien liput, veteraaniseppele laskettiin ja laskun jälkeen veteraanikuoro lauloi Mun kanteleeni kauniimmin taivaassa kerran soi. Alkusoittona Vanha virsi Taalainmaalta ja arkkua lähdettäessä viemään Oi kallis Suomenmaa. Saattajiakin on lukuisasti. Harras ja vaikuttava tilaisuus. Veteraanejamme ei enää paljoa ole jäljellä, Kankaanpäässäkin vain puolisen tusinaa.

perjantai 7. lokakuuta 2022

Kolmas lakkautettu kivikoulu

Kolmas päivä lehtijakelureitillä ja kolmas lakkautettu kivikoulu Kiviniemen koulu Sävintien varrella näyttää perin hyväkuntoiselta!

torstai 6. lokakuuta 2022

Srk-vaalilistamme ehdokkaat

Kaiken kansan kirkko -valitsijayhdistyksen ehdokkaat (28 ehdokasta) Kankaanpään seurakuntavaaleissa 20.11. 40. Ahokangas Petri, Kankaanpää 41. Elomaa Irmeli, Kankaanpää 42. Halme Irma, Kankaanpää 43. Holkko Merja, Karvia 44. Joutsenlahti Anssi, Kankaanpää 45. Kangas Elina, Kankaanpää 46. Kangas Emmi, Jämijärvi 47. Kortteus Rami, Kankaanpää 48. Kuusisto Paula, Kankaanpää 49. Lahdensivu Katri, Kankaanpää 50. Lanne Pauli, Kankaanpää 51. Lentovaara Joni, Karvia 52. Malmivaara Pirjo, Honkajoki 53. Myllykoski Raimo, Kankaanpää 54. Mäkelä Kaidi, Honkajoki 55. Männistö Mika, Kankaanpää 56. Nevala Eija, Karvia 57. Rajala Juhani, Jämijärvi 58. Rinne Juha, Karvia 59. Saari Erja, Kankaanpää 60. Saimala Kari, Kankaanpää 61. Sampakoski Tiina, Kankaanpää 62. Syväoja Hannu, Honkajoki 63. Vakkuri Ilkka, Kankaanpää 64. Viitasalo Mirja, Kankaanpää 65. Vuorenmaa Esa, Jämijärvi 66. Ylikoski Kauko, Siikainen 67. Ylikoski Petri, Kankaanpää SEURAKUNTAVAALIT JÄRJESTETÄÄN 20.11.2022

keskiviikko 5. lokakuuta 2022

Parin päivän kuvat

Lehtienjakolenkillä otin kuvat Luomajärven vanhasta koulusta ja kylän risteyksen korkeasta kalliosta. Mukaan väkisikin tulivat myös eiliset kotipihan ruskakuvat!

maanantai 3. lokakuuta 2022

Ruska-aika parhaimmillaan

Pieni videokuvaus Fb-sivullani

sunnuntai 2. lokakuuta 2022

Ei pakkoruotsia

UUTISET PÄÄKIRJOITUS Pääkirjoitus: Perussuomalaiset hakee ”pakkoruotsista” uutta ”jytkyä” Kreeta KarvalaPerussuomalaiset julkisti maanantaina provosoivan suomalaisuusohjelman, jonka mukaan pakollinen ruotsin kielen opiskelu pitäisi lopettaa, kirjoittaa Kreeta Karvala. . Puheenjohtaja Riikka Purra luotsaa perussuomalaisia kohti ensi kevään eduskuntavaaleja. JENNI GÄSTGIVAR Kreeta Karvala kreeta.karvala@iltalehti.fi Perussuomalaisten mukaan ruotsin kielestä pitäisi tehdä valinnainen kieli peruskouluissa ja luopua sitä koskevista vaatimuksista toisella asteella sekä korkeakouluissa. Perustuslain mukaan suomen ja ruotsin kielillä on yhdenvertainen asema Suomen kansalliskielinä, mutta persujen mukaan nykykäytännöt edustavat lain ylitulkintaa. Perussuomalaiset syyttää myös pakollisia ruotsin kielen opintoja suomenkielisten minäkuvan ja kielellisen samaistumisen häiritsemisestä. Väitteet ovat outoja. Kielten osaaminen ei vaikuta ihmisen kansallisuusidentiteettiin, vaan lisää muiden kulttuurien ymmärrystä ja parantaa uramahdollisuuksia. Kuten odotettua, perussuomalaisten ulostulo käynnisti saman tien provosoituneen keskustelun ruotsin kielen asemasta ja merkityksestä. Se oli varmasti puolueen tarkoituskin. Perussuomalaiset on kaivanut tunteita herättävän teeman naftaliinista, sillä puolue ehkä toivoo vuoden 2011 ”tilipäivän eli jytkyn” toistuvan ensi kevään eduskuntavaaleissa, sillä vuonna 2011 ”pakkoruotsin” vastustaminen oli yksi puolueen keskeisistä vaaliteemoista ja myös leikkauskohde. Sen sijaan esimerkiksi puolueen vuonna 2020 julkaisemassa media- ja kulttuuripoliittisessa ohjelmassa ei mainittu sanallakaan ”pakkoruotsin” kiroja, vaan oltiin huolissaan siitä, että ”englannin ylivalta ja maahanmuutto haastavat suomen kieltä monella rintamalla”. Asiasta kirjoitti HS 16.11.2021. Nyt perussuomalaisten tuoreessa ohjelmassa kuitenkin linjataan, että englannin osaaminen on osa yleissivistystä. Tosin puolue on silti yhä huolissaan englannin kielen yleistyvästä käytöstä Suomessa. Perussuomalaiset on osin oikeassa puolustaessaan suomen kielen asemaa etenkin englannin kielen puristuksessa. Suomessa on syytä olla huolissaan etenkin siitä, että monissa kaupungeissa on jo kouluja, joissa ei puhuta suomea, vaan lapset ja nuoret käyttävät keskinäisessä kommunikaatiossaan huonoa ”YouTube”-englantia. Maahanmuuttajalasten kategorisesta ruotsin kielen opetuksesta seuraa nykyisin se, että kun he siirtyvät yksivuotisesta valmistavasta opetuksesta peruskouluun, heidät pistetään ruotsin kielen tunneille, vaikka he eivät osaa edes suomea kunnolla. Siksi etenkin maahanmuuttajalapsille kannattaisi ruotsin kielen opetuksen sijaan lisätä suomi toisena kielenä tunteja. Toinen kielitaitoon liittyvä ongelma on se, että viime vuosina suomalaisten vieraiden kielten, kuten ranskan, saksan ja espanjan osaaminen on kaventunut englannin kielen puristuksessa. Suomi on viennistä elävä maa, jossa kaupankäynti ja poliittisten suhteiden ylläpito edellyttävät vahvaa kieli- ja kulttuuriosaamista. Suomi ja ruotsi ovat maamme virallisia kansalliskieliä ja niiden osaaminen kuuluu yleissivistykseen. Ruotsin kielen osaamisesta on suuri apu yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa. Me olemme monessa asiassa samassa veneessä niin kaupankäynnin, energian kuin turvallisuusratkaisujenkin osalta. Yhteistyön merkitys korostuu etenkin nyt, kun Venäjä toimii vihamielisesti ja pohjolan puolustusta rakennetaan yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa

perjantai 30. syyskuuta 2022

Välikysymystä pukkaa

POLITIIKKA Marinin hallitus sai eduskunnalta luottamuksen: 91–73 Opposition välikysymys koski vanhuspalveluita ja terveyspalveluiden kriisiytymistä. Arkistokuva eduskunnan täysistunnosta viime toukokuulta.Arkistokuva eduskunnan täysistunnosta viime toukokuulta. Arkistokuva eduskunnan täysistunnosta viime toukokuulta. INKA SOVERI Tekijän kuva Mika Koskinen mika.koskinen@iltalehti.fi Tänään klo 13:14 Sanna Marinin (sd) hallitus on saanut eduskunnalta luottamuksen äänin 91–73 eduskunnan täysistunnossa perjantaina järjestetyssä luottamuslauseäänestyksessä. Kokoomuksen, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien välikysymys koski vanhuspalveluiden tilannetta ja terveyspalveluiden kriisiytymisistä.

torstai 29. syyskuuta 2022

Torstaina Meggalaa eduskunnassa

Jari Koskela on henkilön Sofia Latvajärvi Os Kuuskoski seurassa. 11 t · Eduskunnassa oli tänään Suomi syö Satakunnasta -tapahtuma. Talon väki löysi hyvin paikalle. Sain olla ylpeä, että myös Kankaanpäästä oli edustus. Viinitila Meggalan Sofia Latvajärvi Os Kuuskoski esitteli tällä kertaa alkoholitonta tuotetta.

keskiviikko 28. syyskuuta 2022

Taattua Ervastia ajankohtaista asiaa

Kun rajan takana on maa, joka pakottaa kansalaisiaan sotaan, naapurikin saa valmistautua kutsumattomiin vieraisiin Uutiset|Politiikka28.9.202206:00 Kolumni Pekka Ervasti Täyssinän rauhan (1595) raja kulkee osapuilleen pari kilometriä kesämökkini länsipuolelta Kuusamossa. Siis länsipuolelta. Nykyinen valtakunnan raja kulkee osapuilleen 10 kilometriä mökin itäpuolella. Kahdeksankymmentä vuotta sitten se kulki kymmeniä kilometrejä idempänä. Näen nekin maat mökkiniemestäni. On siis ollut sekä vaihtelevaa että epämääräistä, missä Suomen (tai aikoinaan Ruotsin) ja Venäjän (tai Neuvostoliiton) raja on kulloinkin kulkenut Koillismaan korvessa. MAINOS (teksti jatkuu alla) MAINOS PÄÄTTYY Yleisen nykyisen ymmärryksen mukaan valtioiden välinen raja on linja, jota ei ihan noin vain saisi ylittää. Sekin on teoriaa. Rajan yli on aina kuljettu myös luvatta. Kerrotaan, että sotien jälkeen muutamat kuusamolaiset metsämiehet kulkivat vanhasta muistista jahdissa uuden rajan takana tutuilla erämailla. Siihen tuli kuitenkin stoppi nopeasti. Hirvet jäivät juoksentelemaan rajan taakse, jonne Neuvostoliitto perusti myös omilta kansalaisilta kielletyn, kymmeniä kilometrejä leveän sotilasalueen. Sodan ja melskeen aikana raja ei kuitenkaan pidä. Suomen itsenäisyyden alussa ja itänaapurin sisällissodan aikana pilkotuksen yli tuli Kuusamoon tuhansia pakolaisia Vienasta. Väkeä oli niin paljon, että Kortesalmeen perustettiin kansainvälisen Punaisen Ristin rahoittama pakolaisleiri. MAINOS (teksti jatkuu alla) MAINOS PÄÄTTYY Ei siitä niin hirveän kauan ole. Asia on vain päässyt unohtumaan, kun meillä totuttiin pitämään itärajaa miltei rautaesirippuna ja 1990-luvulta lähtien ainakin jonkinlaisena järjestäytyneenä ja rauhallisena linjana kahden valtion välillä. Sitä paitsi väkeä tuli yli Suomen puolelle myös Neuvostoliiton aikana. Silloin tällöin rajamiehet tarkistivat ajoneuvoja rajan pinnassa, jos joku oli rajakylissä nähnyt loikkarin maastossa. Koillissanomien kesätoimittajana en 1970-luvulla saanut lausuntoa rajavartiostolta, jos lukijoiden soittamia loikkarivinkkejä yritin tarkistaa. Muutama päivä sitten rajavartiolaitos kertoi itse, että Tammelan kylän kohdalla tuli neljä laitonta rajanylittäjää Kuusamon puolelle. Loikkareiden kansallisuutta ei kerrottu. Kun luvaton rajanylitys tapahtui samoihin aikoihin, kun Venäjällä julistettiin osittainen liikekannallepano ja väkeä tulee vilkkaasti yli myös laillisten raja-asemien kohdalla, epäilykset tietysti heräävät. Venäjä käy sotaa Ukrainassa, mutta on ilmoittanut presidenttinsä Vladimir Putinin suulla, että taistelua käydään oikeastaan länttä vastaan. Voi olla, että väkeä saattaa vielä tulla enemmänkin ylitse. Kun rajan takana on maa, joka pakottaa kansalaisiaan sotaan, naapurikin saa valmistautua kutsumattomiin vieraisiin. Kirjoittaja on politiikan toimittaja.

tiistai 27. syyskuuta 2022

Synodaalikokouksessa

Lakeudenristi Seinäjoella on tämän päivän Lapuan hiippakunnan synodaalikokouksen pitopaikkana. Kuvia fb-sivullani.

maanantai 26. syyskuuta 2022

Tunnin lenkki vetää

Tunnin lenkillä viime perjantaina oli 15 kaveria, tänään kuulemma 12. Kaupunginvaltuuston jälkeen mäkin kävin koko liikuntakeskuksen 5 km kuntoreitin ja Risen portaat aluksi ja lopuksi, on todella komeasti valaistut näin pimeällä!

sunnuntai 25. syyskuuta 2022

Halla-aho todellinen asiantuntija

Halla-aho Ykkösaamussa: ”Venäjällä ei ole edellytyksiä suorittaa liikekannallepanoa millään järkevällä tavalla” Jussi Halla-ahon mukaan Venäjällä ei ole varaa antaa sodan levitä Ukrainan ulkopuolelle. Vladimir Putin julisti keskiviikkona osittaisen liikekannallepanon. RUSSIAN POOL / REUTERS Eilen klo 12:00 Venäjällä ei ole edellytyksiä toteuttaa liikekannallepanoa järkevällä tavalla, arvioi eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps) lauantaina Ylen Ykkösaamussa. Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti keskiviikkona osittaisesta liikekannallepanosta. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoi Ykkösaamussa olevansa iloisesti yllättynyt siitä, kuinka huonosti Venäjän pelottelu tehoaa länsimaihin. Arkistokuva.Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoi Ykkösaamussa olevansa iloisesti yllättynyt siitä, kuinka huonosti Venäjän pelottelu tehoaa länsimaihin. Arkistokuva. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoi Ykkösaamussa olevansa iloisesti yllättynyt siitä, kuinka huonosti Venäjän pelottelu tehoaa länsimaihin. Arkistokuva. PETE ANIKARI Halla-ahon mukaan Neuvostoliiton aikana infrastruktuuri oli rakennettu miljoona-armeijan liikekannallepanoa silmällä pitäen, mutta Tšetšenian sotien jälkeen Venäjällä siirryttiin pienempään ja paremmin koulutettuun sotaväkeen. – Nyt kun olisi tarvetta mobilisoida asevelvollisia tai reserviläisiä, sitä infrastruktuuria ei välttämättä enää ole olemassa. Tässä pitää varoa toiveajattelua, mutta kaikki merkit viittaavat siihen, että Venäjällä ei ole edellytyksiä suorittaa liikekannallepanoa millään järkevällä tavalla niin, että nämä uudet joukot voitaisiin kouluttaa, varustaa ja muilla tavoin valmistaa rintamalle, Halla-aho kommentoi Ykkösaamussa. Tutkija: Venäjän liikekannallepano on lässähtämässä Halla-ahon mukaan Venäjä pyrkii kiihdyttämään sotaa Ukrainan sisällä, mutta Putinin pelotteluista huolimatta maalla ei ole varaa antaa sodan levitä Ukrainan ulkopuolelle. – Mutta pelottelulla Venäjä pyrkii edistämään omia etujaan ja pyrkii siihen, että länsimaat auttaisivat Ukrainaa mahdollisimman vähän. Olen iloinen ja ehkä iloisesti yllättynyt siitä, miten huonosti pelottelu enää tässä vaiheessa vaikuttaa länsimaihin, hän sanoi Ykkösaamussa. Venäjälle pitäisi Halla-ahon mukaan tehdä selväksi, että lännen apu Ukrainalle lisääntyy ja jatkuu niin kauan kuin Venäjä jatkaa sotaa.

lauantai 24. syyskuuta 2022

Teräsmiehiä

Kuva facebookissani: Molemmat , niin Hirvari kuin minä, järven kiertämisen jälkeen oli täysi syy olla tyytyväinen, kun Vihtiläjärven ympärijuoksun mitalit ansaittu, sain jopa pytynkin 70-vuotiaiden sarjassa ja lisäksi vielä arvontapalkintokin osui kohdalle. Syytä siis tyytyväisyyteen monin verroin!☺️😍🥰😘😊

torstai 22. syyskuuta 2022

Jari puolustaa hoitajia

Hoitajien aseman parantaminen on parasta potilasturvallisuutta ”Pakkolaki vaikuttaa lähinnä sote-alan veto- ja pitovoimaan, joka on jo entisestään valitettavan heikko”, kirjoittaa kansanedustaja Jari Koskela (ps.). Kirjoittajan mukaan hoitoala tulee varmasti olemaan tulevien eduskuntavaalien tärkeimpiä teemoja. 21.9. 6:30 Eduskunta hyväksyi maanantaina niin sanotun hoitajien pakkolain äänin 109-38-1. Äänestin lain hylkäämisen puolesta. Yritimme lain ensimmäisessä käsittelyssä saada lakiin pykälämuutoksia, esimerkiksi sen että suojelutyöhön määrätylle hoitajalle myönnettäisiin kolminkertainen korvaus. Eduskunta ei hyväksynyt muutosesityksiämme. Lakiuudistuksella halutaan suojella elämää. Elämän suojeleminen on meille kaikille tärkeää. Paras tapa suojella elämää on parantaa hoitajien asemaa. Keskeinen ongelma uudessa laissa on se, että se on tarpeeton. Helsingin käräjäoikeus on kieltänyt tehohoitoon sekä kotihoitoon kohdistuvat lakot jo nykylakien puitteissa. Siispä tämä pakkolaki vaikuttaa lähinnä sote-alan veto- ja pitovoimaan, joka on jo entisestään valitettavan heikko. Tämä laki antaa totaalisen väärän signaalin hoitoalan koulutusta harkitseville. Toimenpiteitä vetovoiman parantamiseksi ei ole tehty. Hoitotyössä lääkärit ja hoitajat toimivat usein työparina. Kuitenkin lähinnä lääkärit ovat onnistuneet saamaan itselleen riittäviä etuja ja parempaa palkkaa. Heillä on tehokkaat edunvalvojat ja heidän vaatimuksiinsa taivutaan herkemmin. Hoitajan työssä työmäärän ja vastuun suhde työstä saatuun korvaukseen ei ole tasapainossa. Työstä saatavan korvauksen on oltava sillä tasolla, että se vastaa tehtyä työmäärää. Suurimpia ongelmia on siis hoitajien aivan liian suuri työtaakka. Tarvitaan lisää henkilöstöä ja sairaspoissaolojen suuntaa laskuun. Uskon, että paremmalla johtamisella tässä on mahdollisuus päästä parempaan. Vuoden alussa aloittaville hyvinvointialueille on nyt palkattu kovapalkkaisia johtajia. Heiltä täytyy vaatia paljon. Sote-uudistuksen pitää hyödyttää muitakin kuin johtajia. Hoitoalasta puhuttaessa pitää muistaa myös omaishoitajat. Tätä työtä tehdään pyyteettömästä rakkaudesta. Omaishoitajista 49 000 on omaishoidon tuen piirissä. Ilman tätä arvokasta työtä sote-sektorin kustannukset olisivat ainakin kaksi miljardia suuremmat. Toivonkin, että omaishoidon tukeen saataisiin lopulta verovapaus, jotta tärkeästä työstä jäisi enemmän käteen. Hoitoala tulee varmasti olemaan tulevien eduskuntavaalien tärkeimpiä teemoja. Meidän päättäjien pitää nyt tehdä kaikkemme, jotta tähän hankalaksi tehtyyn tilanteeseen saadaan helpotusta. Jari Koskela Kansanedustaja (ps.)