tiistai 30. maaliskuuta 2021

Tytti Yli-Viikari ulos

Kun eduskunnan puhemieskin antaa ymmärtää, että pitäisi pidättäytyä viranhoidostaan, niin eikö todellakaan ymmärrä pidättäytyä irtisanoutumisesta puhumattakaan. Eikä kysymyksessä ole pelkästään omaan kauneudenhoitoon tuhlatut yhteiset varat ja yltiökallis matkustelu kaikissa maan-osissa Etelämannerta lukuunottamatta, vaan myös kahden vuoden palkanmaksu vaatimuksella, ettei saa tehdä mitään työtä. Ja pitäisi olla valtion ylin rahavarojen valvoja!

maanantai 29. maaliskuuta 2021

Virvon varvon

Anssi Joutsenlahti Veneskosken kierroksella tapasin Palmusunnuntaina kaksikin virpojaa, molemmat olivat koirien kanssa, kuvassa vain Jadella on koira Ritu näkyvissä. Kolmannessa kuvassa taas Veneskoski valtoimenaan! Kommentit Terttu Viljanen · Vastaa · 7 t Julia Kuuskoski 🤩❤️ · Vastaa · 5 t Jarmo Saksman Nurmonjoessakin on Veneskoski. Varmaan joissakin muissa joissa. · Vastaa · 1 t Sofia Latvajärvi Os Kuuskoski Siellä kuvassa on tädin mussukka Jade. Hän virpoi meidätkin eilen ❤ Ai niin ja meidän mummilan Ritu koira 🐕🐶 Kuvassa voi olla lapsi, seisoo ja ulkoilu

sunnuntai 28. maaliskuuta 2021

Kelpasi olla saarnaajana Keski-Porin kirkossa

Kyllä on Keski-Porin kirkossa loistava kanttori Juhani Romppanen, mutta hän itse sanoi, että täytyy olla myös mahtavat urut, jotka ovat aivan Suomen parhaimpien joukossa. Eikä itse kirkkokaan miljöönä mitään puutu, aikanaan 5000 porilaista ovat ymmärtäneet rakentaa näin kauniin, todella kirkon näköisen suuren temppelin! Kyllä kelpaa tällaisessa ympäristössä olla vieläpä juuri Palmusunnuntaina saarnaajana!🥰😘😍 Keski-Porin seurakunta oli live-tilassa. 14 t · Palmusunnuntai 28.3.2021 klo 10.00 Keski-Porin kirkko Liturgi: Hietanen Heimo Saarnaaja: Anssi Joutsenlahti Kanttori: Romppanen Juhani Avustajat: Herättäjäyhdistys Avustava pappi: Järvinen Minna Striimaus: Jokinen Mikko Virret: 3:1-3 - 60 3:6 Johdantomusiikki: Juhani Haapasalo: urkukoraali ”Hoosianna! huudetaan” Vastausmusiikki: Ruotsalainen kansansävelmä: Mun kotini taivaassa ihana on san. Edla Pöyry uud. Niilo Rauhala 2010 Hautaan siunattujen rukouksen yhteydessä: Ruotsalainen kansansävelmä: Onnea oi Herran lasten saapuessaan kotia san. Swenning Johansson Offertorio-musiikki: American spiritual: Deep River Päätösmusiikki: American spiritual: Amazing Grace - Kolehti: Herättäjä-Yhdistyksen lapsi-, nuoriso- ja opiskelijatyöhön käytettäväksi lasten, nuorten ja opiskelijoiden valtakunnallisien tapahtumien ja leirien järjestämiseen. Herättäjä-Yhdistyksen tilille POP Pankki FI29 4747 0010 0394 77. Viesti: Kevätkeräys 2021. TAI Lahjoita MobilePayn kautta: 10800 - lahjoitus nuorisotyöhön Lahjoita lähettämällä tekstiviesti numeroon 16588: HERÄTTÄJÄ10 (lahjoitat 10 €) HERÄTTÄJÄ20 (lahjoitat 20 €) HERÄTTÄJÄ40 (lahjoitat 40 €) Lahjoita soittamalla: Soita numeroon 0600 11100 ja kuuntele nauhoite. Puhelun hinta on 10,10 € + pvm, ja se laskutetaan seuraavan puhelinlaskusi yhteydessä.

lauantai 27. maaliskuuta 2021

Viikon Ervasti Suomen Kuvalehdessä

Vierivät kivet POL.KOM 26.03.2021 06:00 ' KUTEN tiedetään, elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) on kiva kaveri – ja kova kylpemään. Tuhansissa edustussaunoissa karaistu paksu poliitikon nahka joutui kuitenkin sietokykynsä rajoille, kun Neste ilmoitti vievänsä uuden biojalostamonsa Rotterdamiin, toimitusjohtaja Peter Vanackerin kotimaahan. Arvattu juttu! Ei pärjää Suomen Joutsen Lentävälle hollantilaiselle. KRIISIVIESTINNÄLTÄ vaaditaan uskottavuutta ja johdonmukaisuutta. Siinä onnistuttiin. Hallituksen ja Nesteen lausunnot olivat kuin samasta graniitista. ”Kaikki kivet käännettiin”, Lintilä puolustautui. ”Hallitus käänsi kaikki kivet”, Vanacker komppasi. Lintilän kylpykaverit eduskunnan saunavaliokunnassa ovat silti huolissaan: mihin löylyä nyt heitetään, kun Mika käänsi kaikki kivet? MUTTA ei biojalostamon kaappaus Hollantiin katastrofi ole. Se on osa vihreää siirtymää, kuten pääministeri Sanna Marin (sd) eduskunnassa lohdutti. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) oli matemaattisempi. Vapaasti tulkiten: Kun Suomi maksaa EU:n elvytyspakettiin 6,6 miljardia euroa ja saa takaisin 2,1 miljardia euroa, erotus on kai sitten sitä vihreää siirtymää. MIKÄ parasta, vähän kun vielä vivutetaan, saadaan liikkeelle viiden miljardin panostukset ja lopuista pyöräytetään tuulella ja auringolla vihreää vetyä. Jos jotakin jää vielä senkin jälkeen, kokeillaan vaikka kullan valmistusta. EI KÄY kateeksi valtiovarainministeriön uutta kansliapäällikköä Juha Majasta, joka joutuu laskemaan, miten hallituksen yhtälöt pannaan pursuamaan paitsi vihreää vetyä myös päätösperäisiä työpaikkoja. Kannattaisiko Vanhasen liisata kepun puoluetoimiston vanha, analoginen iltalypsykone? Sen kun pöräyttää käyntiin, tukiaisetkin tuplaantuvat. MAJANEN on juristi, mikä ei täysin vastaa ex-valtiovarainministeri Sauli Niinistön aikanaan ylimmälle kirstunvartijalle asettamia pätevyysvaatimuksia: mahdollisimman pitkälle koulutettu taloustieteilijä, mutta muuten täysin sivistymätön ihminen. Toivottavasti edes puolet kriteereistä osuu kohdalleen. P. S. Kyberisku eduskuntaan. Voiko puhua murrosta, jos etuovi on auki?

perjantai 26. maaliskuuta 2021

Rokotuksella

Eilispäivän rokotus Comirnaty-rokotteella ei onneksi ole aiheuttanut pahempia tuntemuksia. Ihmettelin vain sitä, että kovin oli rauhallista, kun menimme hyvissä ajoin pääsimme heti eikä jälkeemmekään ollut ketään jonottamassa. Taitaa yhäs roketteista olla niukkuutta!😉😟😆 Tänään sain viedä kukkia 99-vuotiaalle sotainvalidille ja Risto-Matti hiihti varmasti hopealle SM 15 km. Ja seitsemää plusastetta näytteli lämpömittari, eilen yli kymmentä astetta😘🥰😍😊

torstai 25. maaliskuuta 2021

Auringonlaskut värikylläisiä

Kyrvönkylän auringonlaskua lehdenjakokierroksella! Mistä johtunee, etteivät kuvat enää tule tänne blokiin!

tiistai 23. maaliskuuta 2021

Tuottavia työpaikkoja koko maahan

Työttömyys kasvaa, kokoomus haikailee halpatyövoimaa ja vihreät uusia ympäristöveroja – Halla-aho: Maakuntiin luotava tuottavia työpaikkoja PS ARKISTO Politiikka Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho painotti maanantaina Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) verkkoseminaarissa, että hallituspuolueiden haikailema työperäisen maahanmuuton edistäminen ei ole ratkaisu huoltosuhteen vahvistamiseen ja väestönkasvun supistumiseen. Jussi Halla-aho totesi, että väestönkasvun supistuminen itsessään ei edes ole ongelma, vaan varsinainen pulma on nettomaksajien ja nettosaajien välisen suhteen vääristyminen. – Jos tänne tuodaan ulkomailta ihmisiä, jotka efektiivisesti elävät veronmaksajien rahoilla, eli työssäolosta huolimatta suuri osa tuloista muodostuu tulonsiirroista, niin se ei suinkaan paranna Suomen taloudellista huoltosuhdetta vaan heikentää sitä, Halla-aho sanoi. Hän huomautti, että tällä hetkellä ylivoimaisesti suurin osa työperäisestä maahanmuutosta tapahtuu saatavuusharkinnan kautta eli tulijat työllistyvät matalapalkka-aloille, joilla aloilla maksettavilla palkoilla on vaikeaa tulla toimeen. – Suomeen töihin tulijat kuuluvat yleensä siihen porukkaan, joka on kaikkein vähiten koulutettua. Suomi ei houkuttele huippuosaajia Halla-aho myös sanoi, että Suomi ei ole houkutteleva kohde todellisten kansainvälisten huippuosaajien eli niiden näkökulmasta, joilla on todellisuudessa mahdollisuuksia valita, minne mennä. – Tavallaan se on ymmärrettävää. Täällä Suomessa on korkea kielimuuri, palkkataso ei ole kovin korkea, verotuksen taso on sietämätön ja ilmastokaan ei monia houkuttele. – Kaikenmaalaisia ihmisiä kiinnostavat periaatteessa samat asiat eli yhteiskunnan vakaus, turvallisuus ja hyvä kouluympäristö lapsille. Nämä ovat kaikki sellaisia asioita, joihin heikkotasoinen maahanmuutto vaikuttaa negatiivisesti. Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki ei ottanut kantaa Halla-ahon esittämiin huomautuksiin, vaan Lepomäki esitteli näkemyksiään työperäisen maahanmuuton kiihdyttämiseksi. Lepomäki on usein aiemminkin sanonut haluavansa luopua työperäisen maahanmuuton saatavuusharkinnasta ja hän toisti näkemyksensä myös EVAn verkkoseminaarissa. – Kyllä nyt täytyy poistaa kaikki tulpat, jotka liittyvät tänne töihin tulemiseen. Me esitetään työlupien saamista helpommaksi ja nopeammaksi ilman isompaa byrokratiaa, Lepomäki sanoi. Kokoomusedustajan puheet työperäisen maahanmuuton kiihdyttämisestä saattavat kuulostaa tylyiltä satojentuhansien työttömien suomalaisten mielestä. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli tammikuun lopussa yhteensä 332 800 työtöntä työnhakijaa eli jopa 81 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Liikkumisen kustannuksia ei saa nostaa Työtä vailla olevia on tällä hetkellä paljon varsinkin maakunnissa, joissa myös pitkä työmatka tai muuten liikkumisen kustannukset helposti nostavat kynnystä työn vastaanottamiselle. Halla-ahon mukaan perussuomalaiset haluaa lähteä eri tavoilla korjaamaan työvoiman ja tarjolla olevien työpaikkojen kohtaanto-ongelmaa. – Ensisijaisesti on toki pyrittävä siihen, että tuottavia työpaikkoja syntyy myös maakuntiin, tähän voidaankin vaikuttaa laajalla työkalupakilla. Toissijaisesti pitää huolehtia siitä, että liikkumisen kustannukset eivät nouse. Kysehän on työn vastaanottamisen kannustavuudesta suhteessa sosiaaliturvaan. Kun työmatkakustannukset kasvavat, omasta työstä jää käteen entistä vähemmän, siitä puhumattakaan että työmatkailuun menee aikaa. Pääkaupunkiseudulla kallista asumista Halla-aho sanoi, että koronapandemian yhtenä myönteisenä seurauksena voi tosin olla myös etätyön mahdollisuuksien kasvaminen. – Tällöin tarpeeton matkustelu ja lentely vähenisi. Siinä tapauksessa ihmisillä olisi myös paremmin mahdollisuuksia asua mieluisassa ympäristössä ja tehdä etätöitä. Samalla jo yksikin etätöitä tekevä ihminen itsessään edistää työllisyyttä omassa kunnassaan, esimerkiksi palvelusektoreilla. Etätyöllä siis voi osaltaan olla myös maaseudun elinvoimaa ylläpitävä vaikutus. Halla-aho huomautti, että vaikka pääkaupunkiseudulla on paljon työpaikkoja, samaan aikaan alueella on paljon työttömiä, heistä kasvava osa maahanmuuttajia. Kun otetaan samalla huomioon suomalainen asumistukijärjestelmä, yhdistelmä johtaa hillittömiin asumisen hintoihin. – Niillä, jotka maksavat itse oman asumisensa ei käytännössä ole varaa enää asua pääkaupunkiseudulla, sinne jäävät lähinnä enää erittäin hyvin toimeentulevat ja toisaalta ne, joiden asumisen Kela maksaa. On siis paljon erilaisia asioita, joihin on nyt puututtava, jotta työpaikat ja tekijät saadaan kohtaamaan paremmin. Kokonaisverorasitus ratkaisee EVAn verkkoseminaarissa mukana olivat Halla-ahon ja Lepomäen lisäksi myös kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri, SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari ja keskustan kansanedustaja Markus Lohi, joka tuurasi keskustan puheenjohtaja Annika Saarikkoa. Myös sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) perui saapumisensa viime hetkellä, eikä ihme, sillä verkkoseminaarin aiheena oli talous ja työllisyys. Ohisalo tunnetusti inhoaa sopeutuksista ja leikkauksista puhumista. Ohisaloa sijaisti vihreiden varapuheenjohtaja Jaakko Mustakallio. Seminaarin keskustelijoilta kysyttiinkin leikkauskohteita ja mahdollisia veronkiristyksiä. Mustakallio mainitsi ympäristölle haitallisten tukien leikkaukset. Mustakallio kertoi, että vihreät olisivat valmiita uusiin ympäristöveroihin niiden ohjausvaikutuksen vuoksi. Lohi mainitsi yleishyödyllisten yhteisöjen sijoitustuottojen verotuksen tarkastelun sekä ulkomaisten kiinteistösijoittajien tuottojen verotuksen. Lepomäki ei kiristäisi veroja mistään. Halla-aho sanoi, että olennaista eivät ole yksittäiset verot vaan kokonaisverorasitus. – Mitä enemmän ihminen maksaa suoria tai epäsuoria veroja, sitä vähemmän jää tuloista käteen ja kynnys ottaa työtä vastaan nousee. Kun palkasta jää käteen vähemmän rahaa, se luo yrityksille paineita nostaa palkkoja, ja siitä taas kärsii yritysten kilpailukyky. Tämä on kuin noidankehä, joten mielelläni en nostaisi mitään veroja. Perussuomalaiset leikkaisivat kehitysavusta Leikkauskohteista Halla-aho nosti ensinnä esille kehitysavun. – Kehitysapuun menee yli miljardi euroa vuodessa. Se on kaivoon heitettyä rahaa, johon meillä ei ole varaa, sillä sekin on lainattua rahaa. Samaan aikaan pitää kyetä tekemään poliittisia päätöksiä, ettei maahanmuutolla heikennetä enempää taloudellista huoltosuhdetta, eli on lopetettava sosiaaliturva-asiakkaiden maahantuonti, joka myös aiheuttaa miljardiluokan kulut veronmaksajille joka vuosi. Halla-ahon mukaan tulevaisuudessa on kyettävä tekemään suunnanmuutos, joka ehkäisee julkisten menojen kasvua. – Työttömyyden ylläpito ja sosiaaliturvamenot ovat keskeisin menoerä julkisessa taloudessa. Meidän on siis pyrittävä saamaan ihmisiä töihin ja samalla torjuttava sellaista väestökehitystä, joka pahentaa tilannetta entisestään. Työn sivukuluja ja verottamista alas Valtio-omisteisen Nesteen miljardiluokan jalostamohanke ei päätynyt Porvooseen, vaan jalostamo rakennetaan Hollannin Rotterdamiin. Keskustelijoilta kysyttiin, miten Suomeen saataisiin jatkossa lisää investointeja ja olisiko yhteisöveron alentamisesta hyötyä. SDP:n Skinnarin ja vihreiden Mustakallion mukaan yhteisöveron alentaminen ei ole ajankohtaista. Keskustan Lohi arvioi, että ulkomaisille yrityksille olennaisinta on vakaa toimintaympäristö, jossa ei tule äkillisiä muutoksia. Lohi olisi valmis keskustelemaan yhteisöveron tasosta sekä siitä, että yhtiöön jäävää voittoa verotettaisiin kevyemmin kuin ulos jaettavaa voittoa. Lepomäki sanoi, että yritysomistamisen verotusta olisi laskettava Suomessa, jotta omistajuutta saataisiin lisää. Halla-aho arvioi, että yhteisövero on Suomessa jo nyt kilpailukykyinen myös pohjoismaisella tasolla. Perussuomalaisten puheenjohtaja arvioikin, että yritykset pohtivat pitkälti kokonaiskustannuksia, kuten energian, kuljetusten ja työvoiman hintoja. – Palkkojen nostaminen heikentää yritysten kilpailukykyä, mutta toisaalta palkkoja ei voi leikatakaan. Joten näkisin, että on puututtava työn sivukuluihin ja työn verottamiseen. Viron yritysveromalli soveltuisi Suomeenkin Halla-ahon mukaan Suomesta on tehtävä houkutteleva ympäristö yrityksille ja investoinneille. Yritysveron osalta Halla-aho nosti esille Viron yritysveromallin soveltuvana vaihtoehtona. – Mallin mukaan yrityksen tulosta ei veroteta, jos se käytetään yrityksen sisällä investointeihin ja toiminnan laajentamiseen. Tässä puututtaisiin asiaan, jonka moni pk-yrittäjä on kokenut kasvua haittaavaksi tekijäksi. Mallilla olisi Halla-ahon mukaan myös työllistäviä vaikutuksia. – Jos erilaisilla toimilla, kuten verohelpotuksilla, saadaan ihmisiä töihin, tarvitaan vähemmän julkista rahaa työttömyyden lääkitsemiseen. Myös yritysbyrokratiaa, joka osuu useimmiten pk-yrityksiin, on kevennettävä. SUOMEN UUTISET

maanantai 22. maaliskuuta 2021

Itsenäisyydestä on kysymys

Elpymisvälineen perimmäinen tarkoitus! Kirjoitus Uudessa Suomessa Jari Koskela päivitetty 22.3.2021 Elvytystä tehdään nyt kaikkialla. Yhdysvalloissa elvytetään 1900 miljardilla dollarilla. Saksassa on luovuttu perustuslaillisesta velkajarrusta ja siellä elvytetään 350 miljardilla eurolla. Jos mukaan lasketaan epäsuora tuki eli valtion takaamat lainat, on Saksan elvytys jopa 1250 miljardia. Nämä maat elvyttävät siis kansallisesti. On arvioitu, että USA:n ja Saksan elvytys tulee näkymään myös meidän taloudessamme. Suomen viennistä melkein neljännes menee Saksaan ja Yhdysvaltoihin. Voidaankin hyvin vetää johtopäätös, että näillä tukipaketilla on suurempi vaikutus viennillemme kuin EU:n elpymisvälineellä. Keskuspankit niin USA:ssa kuin meillä Euroopassakin ostavat nyt valtioiden velkakirjoja. EKP on luvannut nostaa myös valtiolainojen ostoja yhä kiihtyvällä tahdilla PEPP-ohjelman (1850 miljardin koronaohjelma) alaisuudessa. Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että keskuspankit printtaavat rahaa niin paljon kuin tarvetta on. Lainaa saavat käytännössä kaikki maat. Saksan kaltaisille maille laina on miinuskorkoista ja velkaantuneimmillekin maille korko on hyvin maltillinen. Tätä taustaa vasten puhe elpymisvälineen välttämättömyydestä onkin hyvin erikoista. Varsinkin kun tiedämme, että vain 30 % paketista määräytyy suoraan koronasta johtuvista talousluvuista. Tämä ei ole koronatukipaketti, vaikka sellaisena siitä on puhuttu. Olemassa oleva tilanne ei vaadi minkään sortin yhteisvastuuta. Jokainen maa voi halutessaan lahjoittaa tai lainoittaa maita niin paljon kuin rahkeissa on varaa. Ja kuten yllä on kerrottu, maat saavat myös tarpeisiinsa edullista rahoitusta keskuspankeilta. Tukipaketti on kaiken lisäksi aivan liian pieni todelliseen elvyttämiseen. Pelkästään Italia tarvitsee omaan elpymiseensä 750 miljardin paketin. Onkin selvää, että elpymisväline ei jää kertaluontoiseksi. Kaikesta tästä on syytä nostaa kysymys, mihin oikeasti elpymisvälinettä tarvitaan? Miksi meidän pitää maksaa 2.7 miljardista eurosta n. 7 miljardia? Samalla 7 miljardin euromäärällä elvyttäessämme omia yrityksiämme saisimme suoran hyödyn. Summana se olisi jo sitä suuruusluokkaa, jolla olisi elvytyksen kannalta aitoa painoarvoa maallemme. Miksi tätä keskustelua tukipaketista käydään? Miksi olemme mukana kynsin ja hampain, vaikka järki ja faktat sanovat aivan muuta? Jos nyt lähdemme mukaan näillä ehdoilla elvytysvälineeseen, tarkoittaa se sitä, että emme pääse siitä enää pois. Olemme silloin mukana taakanjakounionissa. Me annamme budjettivallan pois omista käsistämme. Syntyy tilanne, jossa on ns. isännätöntä rahaa, jota jaetaan holtittomasti. Elpymisväline lisää EU:n moraalikatoa ja vähentää EU-maiden sisäistä luottamusta. Nettomaksajat eivät loputtomasti voi olla tukemassa talouttaan huonosti hoitaneita maita. Elpymisvälineen tuoma uusi tilanne johtaa siihen, että erilaisilla veroilla ja korotetuilla maksuilla tullaan kattamaan kustannuksia. Siirrämme myös askel askeleelta verotusoikeuden EU:lle. Väistämätön loppupäätelmä on, että elpymisvälineen avulla meidät huijataan mukaan yhä syvempään EU:n integraatioon eli liittovaltioon. Sitä tämä kaikki tarkoittaa, ja nyt tänä keväänä on kysymys -ei niinkään koronasta tai solidaarisuudesta- vaan Suomen itsenäisyydestä.

sunnuntai 21. maaliskuuta 2021

Marianpäivänä

Marian ilmestyspäivä Erityispyhät, jouluun liittyvät erityispyhät Hyvän Paimenen kirkon alttari Liturginen väri: Valkoinen, maanantaista lauantaihin violetti tai sininen. Kuusi alttarikynttilää Näytä virsisuositukset Päivän tunnuskuva Herran palvelijatar Tämän pyhäpäivän aiheena on enkeli Gabrielin ilmestyminen neitsyt Marialle ilmoittamaan Jeesuksen syntymisestä. Tästä tulee myös juhlan nimi eri kielissä. Marian saamassa lupauksessa näkyy Jumalan armon koko rikkaus. Monien Vanhan testamentin henkilöiden tavoin Maria asettuu kokonaan Jumalan käytettäväksi. Hän tekee sen tietoisesti ja ilmaisee oman suostumuksensa: ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.” Vanhastaan kirkko on viettänyt myös Marian käyntipäivää (2.7.). Silloin on muisteltu Marian vierailua Johannes Kastajan äidin Elisabetin luona (Luuk. 1:36–55). Tämä muistopäivä poistui kalenteristamme v. 1772. Mainittu evankeliumi on otettu Marian ilmestyspäivän 2. ja 3. vuosikerran evankeliumiteksteiksi.

lauantai 20. maaliskuuta 2021

Jotain rotia vaalihässäkkään

Suomen Uutiset maaliskuu 20 Halla-aho ja Tavio: Minis­teri Henriks­sonin on kannet­tava vastuunsa LEHTIKUVA Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson tiedotustilaisuudessa. Arkistokuvaa. Politiikka Viikon 2. luetuin Perussuomalaiset esittävät oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille (rkp.) epäluottamuslausetta. Hän on johtanut kansalaisia harhaan ja ohjeistanut kuntia rikkomaan lakia. Puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio toteavat kannanotossaan: ”Perustuslakivaliokunta jätti 19.3. mietinnön hallituksen esityksestä kuntavaalien siirtämiseksi. Mietintö puoltaa esitystä ja on yksimielinen. Perustuslakivaliokunta valvoo hallituksen esitysten lainmukaisuutta etenkin perustuslain näkökulmasta. Valiokunta pyrkii pysyttelemään politiikan yläpuolella ja tekemään yksimielisiä päätöksiä. Perussuomalaiset pitää tärkeänä, että mietintö ottaa kriittisen kannan mm. tapaan, jolla kuntavaalit siirrettiin viime hetkellä. Mietintö toteaa, että tilanne aiheuttaa epäselvyyttä ehdokasasettelussa ja ehdokkaiden asemassa, ja painottaa, että hallitus ei voi asettaa eduskuntaa tapahtuneiden tosiasioiden eteen. Kuntavaalien järjestäminen 18.4. on käynyt tosiasiallisesti mahdottomaksi, koska oikeusministeriö on laiminlyönyt velvollisuutensa ryhtyä järjestelyihin, joilla vaalit voitaisiin järjestää epidemian oloissa turvallisesti. Lisäksi voimassa olevan lain mukaisesti 9.3. jätettyjä ehdokaslistoja on jätetty lainvastaisesti vahvistamatta kunnissa, jotka ovat oikeusministeriön ohjeistamana jääneet odottamaan lain muutosta. Koska vaaleja ei voida järjestää, perussuomalaiset ei pidä tarkoituksenmukaisena niiden siirtämisen periaatteellista vastustamista. Sen sijaan esitämme täysistunnossa ehdokasasettelun jatkamisen rajaamista niihin henkilöihin, jotka tulevat vaalikelpoiseksi (eli täyttävät 18 vuotta) vanhan ja uuden listojenjättämispäivän välillä. Muilta osin ehdokasasettelun pidentäminen kahdella kuukaudella ei ole perusteltua ja luo epäilyn, että vaalien siirrolla ehdokashankinnassaan epäonnistuneet puolueet haluavat parantaa asemiaan vaaleissa. Toteamme myös, että oikeusministeriö ja ministeri Henriksson ovat johtaneet puolueita ja kansalaisia harhaan vakuuttamalla viime hetkille asti, että vaalit voidaan järjestää ja järjestetään ajallaan epidemiatilanteesta riippumatta; ohjeistaneet kuntien vaalilautakuntia rikkomaan voimassa olevaa lakia ja jättämään ehdokaslistat vahvistamatta; laiminlyöneet velvollisuutensa ryhtyä toimiin vaalien järjestämiseksi ajallaan ja terveysturvallisesti. Tästä syystä esitämme epäluottamuslausetta ministeri Henrikssonille.” SUOMEN UUTISET

perjantai 19. maaliskuuta 2021

IS:n Haapala gallup-tuloksesta terävää kritiikkiä

Timo Haapala 18.3. 8:44 Gallup-kärki on Helsingin Sanomien aamun kyselyssä tuttu. Perussuomalaiset johtaa (21,5 %), Sdp on kakkonen (20,5 %), kokoomus kaukana perässä kolmonen (16,0 %) ja vielä kauempana perässä tulee nelonen eli keskusta (11,8 %). Gallupin kaikki muutokset mahtuvat virhemarginaaliin. Ja todettakoon heti alkuun, että HS kysyy eduskuntavaalikannatusta, ei kuntavaalikannatusta. Tästä lopussa. MUTTA PIENISTÄKIN muutoksista voi vetää johtopäätöksiä, sillä persujen kannatus on kasvanut (0,4 prosenttiyksikköä), Sdp:n laskenut (0,5 prosenttiyksikköä). Miksei toisinpäin? Eli kun Sdp on laskenut kannatuksensa lähinnä suositun pääministeri-puheenjohtajansa Sanna Marinin (sd) varaan, onko se rakentanut kannatustaan liikaa yhden kortin varaan? Alkaako gallupissa pikku hiljaa näkyä myös Krista Kiurua (sd)? Perussuomalaisten puheenjohtajalla Jussi Halla-aholla on helppoa. Kaikki protestointi milloin mistäkin väärin kokemisesta kanavoituu nyt perussuomalaisille, eikä Halla-ahon tarvitse tehdä mitään. Hänelle riittäisi, että istuisi kiikkustuolissa seuraamassa tilannetta. Eli palataan Sdp:hen. PÄÄMINISTERI MARININ suosio lähti nousuun vuosi sitten jämäkän ja asiallisen koronatiedottamisen ansiosta, kun korona iski Suomeen. Lisäksi Antti Rinteen (sd) jälkeen Marin tuntui tuoreelta kasvolta. Siitä alkaen Marinin suosio on pysytellyt korkealla. Samoin Sdp:n. Nyt kun kaikki ei enää koronan suhteen ole mennyt kuin Strömsössä, alkaa poliittinen vastuu painaa sekä pääministeriä että hänen puoluettaan. Keskiviikkona Helsingin Sanomat julkisti sattumoisin myös kyselyn, miten tyytyväisiä kansalaiset ovat Mariniin. Tyytyväisiä ovat, kovastikin – ei siinä mitään. Mutta trendi kulkee siinäkin mittauksessa alaspäin. Varsinkin erittäin tyytyväisten osuus Mariniin on pienentynyt tasaisesti. Vuosi sitten Mariniin oli erittäin tyytyväisiä 39 prosenttia, nyt 21 prosenttia. Kokonaistyytyväisyys ei ole laskenut vastaavalla tavalla. Se oli Marinilla vuosi sitten 45 prosenttia, nyt 42 prosenttia. MUTTA JOSKUS kannattaa tutkia pieniä merkkejä – ja luoda samalla katsaus tulevaan: Koronakriisi ei helpota – se pahenee, vaikka muuhun maailmaan verrattuna tilanne on Suomessa yhä hyvä, ainakin siedettävä. Mutta kansalaiset ovat seuranneet viranomaisten ja hallituksen sählinkiä ns. monttu auki. Tilannetta ei ole parantanut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd), jonka puheesta harva saa mitään tolkkua, mikä nähtiin viimeksi eduskunnassa keskiviikkona. Kehysriihi odottaa. Työttömyys ei hallituksen aikana ole parantunut. Taloutta vedetään velaksi. Normaaliaikoina noista kaikista tulisi hallitukselle ja pääministeripuolueelle jatkuvaa iskua. Kuntavaalitkin jouduttiin siirtämään kesäkuulle. Samaan asiaan kiinnittää Hesarin gallupissa tutkimuksen tehneen Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela: koronan hoitaminen näkyy. POLIITTINEN LASKU lankeaa väistämättä lopulta pääministeripuolueelle. Niin on aina ollut, ja niin on aina oleva, tiivistäisi Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläisen uskollinen palvelija Kaptah. Eli Sdp:ssä kannattaa lukea merkkejä ajoissa. Politiikassa ei koskaan kannattaisi laskea kaikkea yhden kortin varaan, kuuluu vanha poliittinen viisaus. Mitäs muista puolueista? Kuten sanottu, Halla-aho voi seurata tilannetta vaikka kiikkustuolista. Kokoomuksen tilanne on yhä umpisurkea. Kaiken lisäksi kannatus on laskenut 0,4 prosenttiyksikköä. Peli Petteri Orpon (kok) seuraajasta käy jo kovana, ellei kuntavaalitulos pelasta. Kepun tilanne on niin ikään katastrofaalinen, mutta puolue voi saada lohtua siitä, että kannatus kääntyi 0,8 prosenttiyksikön nousuun. Vihreät on jäänyt alle kymmenen prosentin tason (9,8 %) – eli kaukana ovat ajat, jolloin vihreistä puhuttiin vielä mahdollisena pääministeripuolueen. MUTTA. Helsingin Sanomat kysyi siis eduskuntavaalikannatusta, ei kuntavaalikannatusta. Kuntavaalit on toinen juttu. Kuntavaalien tulokseen vaikuttaa niin moni muu tekijä, etteivät eduskuntavaalikyselyt anna niihin vastauksia: erityisesti ehdokasasettelu ratkaisee, ja se, missä ehdokkaat ovat – suurissa kaupungeissa, pienemmissä kaupungeissa vai maaseutukunnissa. Kuntavaaleissa ei päde Hesarin kyselyn tulos. Järjestyskin tulee olemaan toinen. LUE LISÄÄ KIRJOITTAJALTA Timo Haapala

torstai 18. maaliskuuta 2021

PS 21,5%

Kalliolle kukkulalle laulusakin sanotaan, Gallup-herruutta tässä Hesarin tiedustelussa on osoitettu tämä vuosi, kysytty on tosin eduskuntavaalikannatusta YLE:n kysellessä kuntavaalimenestystä, mutta ehdokasasettelummekin on kasvanut 1500 ehdokkaalla, joten kuntavaaleissakin on odotettavissa JYTKYÄ HS-gallup | Perussuomalaiset kasvatti kaulaa Sdp:hen: Puolueella on ”historiansa paras lähtökohta kuntavaaleihin”, sanoo tutkija Politiikka|HS-gallup Myös keskustan suosio hypähti 0,8 prosenttiyksikköä. Perussuomalaisia äänestäisi HS-gallupin mukaan nyt 21,5 prosenttia suomalaisista. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho luki papereita eduskunnan kuppilassa ennen kyselytuntia Helsingissä 11. maaliskuuta Minna Nalbantoglu HS 2:00 | Päivitetty 8:24 PERUSSUOMALAISET johtaa Sdp:tä suosiossa jo prosenttiyksiköllä, kertoo HS:n kysely. Perussuomalaiset on kasvattanut kaulaansa, kun Sdp:n suosio on pienentynyt ja perussuomalaisten kohentunut helmikuuhun verrattuna. Jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, perussuomalaisia äänestäisi nyt 21,5 prosenttia suomalaisista. Suosio kasvoi 0,4 prosenttiyksikköä. Kannatustaan on kasvattanut myös keskusta, jonka suosio hypähti 0,8 prosenttiyksikköä 11,8:aan. HS:n kyselyn perusteella vaikuttaa siltä, että keskustan kannattajia on siirtynyt jälleen ”en osaa sanoa” -leiristä puolueen taakse. KYSELYN tehneen Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela arvioi, että Sdp:n suosion heikkenemiseen on voinut vaikuttaa paheneva koronatilanne. ”Heille samoin kuin perussuomalaisille on tullut puheenjohtajansa [Sdp:llä pääministeri Sanna Marin] kautta yleiskannatusta. Marin on ollut takuuhenkilö koronaviruksen vastaisessa taistelussa, ja nyt kun asetelma on saattanut muuttua, se voi heijastua kannatukseen”, Nurmela sanoo. Tartuntaluvut ovat maaliskuussa kasvaneet suuriksi. Hallitus on valmistautunut yhä kovempiin rajoitustoimiin. Lisäksi kuntavaaleja päätettiin siirtää vaikeutuneen koronatilanteen takia. Oppositio on kuvannut vaalien siirtämistä myös hallituksen ja pääministerin epäonnistumiseksi. Perussuomalaiset oli puolueista ainoa, joka vastusti siirtoa. Perussuomalaiset ovat Nurmelan mukaan onnistuneet pitämään viime aikoina rivinsä hyvin suorassa: kohuja ei ole ollut. ”Voi olla, että moni ajattelee sen olevan nyt salonkikelpoisempi puolue kuin vielä vähän aikaa sitten”, Nurmela pohtii. KESÄKUUHUN siirretyistä kuntavaaleista voi tulla tämänhetkisen tilanteen perusteella tiukat. Vaikka HS:n teettämässä kyselyssä mitataan eduskuntavaalikannatusta, siitä voi tehdä joitain johtopäätöksiä myös kuntavaalien suhteen. Perussuomalaisten osalta tilanne näyttää hyvältä. Kasvavan kannatuksen lisäksi se on kerännyt kuntavaaliehdokkaita ennätysmäärän. Puolueella on nyt yli 1 500 ehdokasta enemmän kuin viime kuntavaaleissa. Kuntavaaleissa ehdokkaiden määrällä on suuri merkitys. MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA) MAINOS PÄÄTTYY Lue lisää: Sdp, keskusta ja vasemmistoliitto eniten jäljessä kuntavaalien ehdokashankinnassa – vihreät ja perussuomalaiset ylittivät aiemmat ennätyksensä ”Perussuomalaisilla on kieltämättä historiansa kaikkein paras lähtökohta kuntavaaleihin”, Nurmela sanoo. Perussuomalaisten taakkana on kuitenkin se, että puolueen kannattajat eivät välttämättä lähde vaaliuurnille yhtä uskollisesti kuin esimerkiksi kokoomuksen kannattajat. Vaikka kokoomuksen suosio on nyt HS:n kyselyn mukaan 16 prosenttia, se voisi tarkoittaa kuntavaaleissa Nurmelan mukaan jopa 19 prosentin saalista, jos kokoomuksen nykyiset kannattajat äänestävät. Sdp:n kannatus on koronaepidemian aikana kasvanut erityisesti pääministeri Marinin suuren kansansuosion vetämänä. Iso enemmistö suomalaisista on edelleen tyytyväisiä hänen toimintaansa koronakriisissä. ”Sdp:llä on kuitenkin kova homma saada suosio muutettua ääniksi, kun Sanna Marin ei voi olla kaikkialla kuntavaaliehdokkaana”, Nurmela sanoo. HELMIKUUHUN verrattuna kokoomuksen, vasemmistoliiton ja vihreiden suosio on HS:n kyselyn mukaan vähentynyt. Kokoomuksen kannatus pieneni 0,4 prosenttiyksikköä. Taustalla voivat olla maaliskuussa otsikoissa olleet yllätyskäänteet Helsingin pormestariehdokkaan ympärillä. Ehdokkaaksi valittu Kirsi Piha vetäytyi viime metreillä, mutta pian tilalle valittiin Juhana Vartiainen. Tapauksen tulkittiin paljastaneen puolueen sisäiset linjaerimielisyydet.

keskiviikko 17. maaliskuuta 2021

Kuin hölmöläisten peitonjatkoa

Käsittämätöntä tämä yksipuolinen manipulointi. Päivän Maaseudun Tulevaisuuskin uhrannut jopa pääkirjoituksen: Elvytyspaketista lisää kilpailukykyä, ja tätä on jaksettu paapoa päivätolkulla mainitsematta, mitä Suomi joutuu maksamaan. MT sentään sen kertoo 6,6 miljardia ja tämän hetken saamisnäkymä 2,9. Erinomaista kaupankäyntiä

tiistai 16. maaliskuuta 2021

Vaalilain siirto puhuttaa

Vaalilain siirtämisen lakialoite oli tänään eduskunnan lähetekeskustelussa: Näin mennään, mutta avoimia kysymyksiä on edelleen, esim. miksi ehdokaslistojen jätön 9.3. jälkeen yhä saa täydentää ehdokkaita ja todella, kuka takaa, että kesäkuussa on turvallisempaa äänestää tahi että silloin tulee suurempi äänestysprosentti, kun kesä ja sen monet askareet jopa juhannuksen ja lomien läheisyyksineen pakkaavat päällä! Iltasanoma POLITIIKKA Perussuomalaiset ovat yhä tyytymättömiä kuntavaalien siirtämiseen Henriksson myönsi, että ennakkoäänestyksen pidentämistä olisi pitänyt valmistella. Kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps.) eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 16. maaliskuuta 2021. Kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps.) eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 16. maaliskuuta 2021.­KUVA: EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA Nina Törnudd STT 18:38 Perussuomalaiset moittivat yhä päätöstä siirtää kuntavaalit kesäkuulle. Eduskunnan lähetekeskustelussa puheenjohtaja Jussi Halla-aho moitti, että esityksen perustelut ovat väljät ja epämääräiset. Lisäksi voi olla, että kun kriteerit ovat epämääräiset, löytyy aina jokin peruste siirtää vaaleja uudelleen. Halla-ahon mielestä ei ole annettu perusteluja, miksi vaalien järjestäminen huhtikuussa on mahdotonta. – Perusteluna on se, että niiden järjestäminen on todennäköisesti turvallisempaa kesäkuussa. Ehkä näin on, mutta tällainen suhteellinen perustelu avaa todellisen Pandoran lippaan – syksyllä vaalien järjestäminen olisi ehkä vielä turvallisempaa, puhumattakaan ensi vuodesta, Halla-aho purnasi. Perussuomalaisten Mika Niikko vetosi siihen, että muualla maailmassa on 12 kuukauden aikana järjestetty 105 vaalit ajallaan ja että noin kolmasosassa äänestysvilkkaus oli keskiarvoa korkeampi. Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa Jukka Kopra sanoi, että se että vaalien siirtämiseen jouduttiin, on oikeusministeriöltä ja hallitukselta valtava epäonnistuminen. Muuta vaihtoehtoa ei kuitenkaan koronatilanteen takia ollut, hän totesi. MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA) MAINOS PÄÄTTYY Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo totesi, että kysymys on siitä, pääsevätkö kaikki äänestämään ja voiko sen tehdä turvallisesti. Kun arvio oli, että tämä ei onnistu, on tilanteeseen vain yksi mahdollinen ratkaisu. – Vastuullisella puolueella ei ole muuta vaihtoehtoa kuin todeta, että näin se on ja vaaleja on siirrettävä. Perussuomalaiset jäi ainoana eduskuntapuolueena vastustamaan, kun muut puolueet päättivät lykätä vaalit huhtikuulta syyskuulle. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) myönsi, että vaalien valmistelussa oikeusministeriö teki virheen, kun ei ajoissa ryhtynyt suunnittelemaan ennakkoäänestyksen pidentämistä kahteen viikkoon. – Nyt se tehdään, hän sanoi. LUE LISÄÄ KIRJOITTAJALTA Nina Törnudd STT

maanantai 15. maaliskuuta 2021

Lumikasan päällä

Kukkulan kuningas. Lunta ennätysmäärä, niin myös lumitöitä! Julkaisin fb.ssa kuvani seisomassa ksasatun korkean lumikasan päällä, sain satamäärin tykkäyksiä. Joku kommentoi, että kuka itsensa ylentää se alennetaan, jolle vastasin, ettei huipulta ole muuta tietä kuin alspäin!

lauantai 13. maaliskuuta 2021

Talviveisuut Porista

Anssi Joutsenlahti Körttiradion vieraana lauantain Talviveisuissa Porissa. Avautuu ainakin menemällä körttiradion Talviveisuihin >> Kuuntele haastattelu tallenteena klikkaamalla tästä (soitin avautuu uuteen ikkunaan) Kankaanpäässä asuva rovasti Anssi Joutsenlahti on palvellut körttiläistä seuraliikettä seurapuhujana ja saarnaajana Satakunnassa. Hän on myös innokas lähetystyön ystävä, joka on kerännyt vuosia rahaa Heränneen kansan lähetysrahastolle myymällä kotimaisia kenkiä. Kalle Hiltunen jututti tarkemmin, mistä Anssin innostus myydä lähetyskenkiä on oikein lähtenyt liikkeelle. Anssi Joutsenlahti on tuttu näky myymässä kenkiä lähetyksen hyväksi herättäjäjuhlilla. Tämän kuvan otti Lapuan herättäjäjuhlilla 2014 Jussi Unkuri.

perjantai 12. maaliskuuta 2021

Ervasti taas vauhdissa

POL.KOM 12.03.2021 Suomen KUvalehti PEKKA ERVASTI avatar - 'Pekka Ervasti EIHÄN ketään Suomessa koe, etteikö perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) hallitsisi suvereenisti poliitikon tärkeintä työvälinettä: äidinkieltä. Ministerin lyhyet ja ytimekkäät vastaukset yhdistettynä säntilliseen oikeakielisyyteen ovat tehneet hallituksen koronainfoista tiiviisti pakattuja tietoiskuja. Älkäämme myöskään unohtako kaivonsyviä mietelmiä, sattuvia sanontoja, joita ministeri viljelee tv-keskusteluissa. Tässä on se keskeinen pihvi, jonka edessä Suomen kansa on polvillaan. ASKELMERKIT onkin nyt vedetty tartaniin ylisummaan siihen malliin, että erään turkulaisen veteraanipoliitikon vuosikymmeniä kestänyt ylivertainen dominanssi politiikan liidaavana puppusanageneraattorina on förbi. Älä ota tästä poliittista ilmarintaa, Ike! VIELÄ vähän aikaa sitten näytti, että puoluesihteerit halusivat järjestää kuntavaalit huhtikuussa vaikka kuolleen ruumiin ylitse. Mieli muuttui miltei yhdessä yössä. Yhtäkkiä puolueille tulikin pari kuukautta lisää kampanja-aikaa. Herttileijaa, kokoomushan ehtii siinä ajassa vaihtaa Helsingin pormestariehdokasta vielä parikin kertaa! JUHANA VARTIAINEN (kok) on toistaiseksi kokoomuksen ykköskanuuna Helsingissä, mutta vaalirahvas aivan oikein epäilee, onko hän koko oikealla puolella sijaitsevalla sydämellään mukana. ”Helsinki on minusta vähän liian pieni”, Vartiainen totesi kampanjansa ensimmäisessä sammakossa. Ekonomistina ja kotinudistina Vartiaisen pitäisi toki tietää, ettei volyymilla ole väliä, jos kvaliteetti on priimaa. KORONA-LOCKDOWN on aiheuttanut eduskunnassa miltei täydellisen blackoutin ellei peräti totaalista knockoutia. Asialliset hommat hoidellaan, mutta muuten ollaan kuin Kirsi Piha (kok) – hiljaa hyssytellen. Valiokunnat kokoustavat pääosin etänä. Tämä on aiheuttanut akuutin tylsistymisongelman. Ennen oli viihtyisämpää. Kerrotaan, että Toimi Kankaanniemelläkin (silloin krist.) oli valiokunnassa oikein omat stereot. Oikealla puolella kuorsasi Osmo Kurola (kok) ja vasemmalla Timo Järvilahti (kesk). P. S. Halosesta tuli Kremlin postinkantaja. Ei ole ilmaista kissaa.

torstai 11. maaliskuuta 2021

Mitä vaalilakia noudatetaan

Omana lisäyksenäni kyselytunnista: Siihen ei saatu mitään vastausta, kun perussuomalaiset kysyivät voimassa olevan vaalilain mukaan ehdokkaiden numerot on annettava ensi keskiviikkona 17.3. niin miten sitten käy, kun uuden ehdotuksen mukaan saakin kerätä ehdokkaita vielä 4.5. asti Torstai 11.3. Iltalehti UutisetPolitiikka Perussuomalaiset hiillosti Marinia kyselytunnilla: ”Skippaatte tärkeitä haastatteluja, mutta Vogueen ja viihdeohjelmiin löytyy aikaa” Perussuomalaiset tivasi eduskunnan kyselytunnilla nauttiiko oikeusministeri Henriksson edelleen pääministerin luottamusta. Pääministeri Sanna Marin (sd) ei provosoitunut torstain kyselytunnilla perussuomalaisten puheenvuoroista. Eduskunnassa on ollut poikkeuksellinen viikko, sillä maanantain ravintolasulku- ja valmiuslakipykäläistunnon lisäksi eduskunnassa ei ole ollut tavallisia täysistuntoja. Tänään torstaina kuitenkin järjestettiin normaaliin tapaan eduskunnan kyselytunti, jossa oppositiopuolue perussuomalaiset kysyi hallitukselta, miksi kuntavaalien siirtoon päädyttiin vasta nyt eikä vaalien turvallista järjestämistä saatu ajoissa varmistettua. – Hallitus ei saa rajaturvallisuutta kuntoon, mutta vaalit siirretään laskelmaharjoitukseen vedoten. THL:n johtaja (Markku) Tervahautakin totesi laskelman olleen taustamateriaalia, ei heidän arvionsa, ja oikeusministerin poimineen luvut itse. Kertokaa, miten tämä päätös tarkalleen syntyi, kun pari viikkoa aiemmin kaikki puolueet vastustivat vaalien siirtoa asiallisin perustein. Olette todennut, että äänestäminen ei ole turvallista. Miksi ette ole vuodessa tehnyt siitä kansalaisille turvallista, Vilhelm Junnila (ps) kysyi. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) muistutti, että vaalien siirtämisestä päätettiin parlamentaarisesti, eli perussuomalaisia lukuun ottamatta muut puolueet puoluesihteereiden vaalityöryhmässä kannattivat sitä. – Linjaus tehtiin siksi, että tautitilanne tässä maassa on pahentunut. Linjaus tehtiin siksi, että muuntovirus leviää. THL:n viesti puoluesihteereille oli erittäin selkeä. Viesti oli se: on todennäköisempää, että touko-kesäkuun vaihteessa epidemia on rauhallisemmassa vaiheessa kuin 18.4. Tämän totesi myös THL:n pääjohtaja lauantaina, Henriksson vastasi. – THL muutti tässä myös asentonsa viime perjantaina. Selkeästi tuli esille se, että on turvallisempaa järjestää vaalit kesäkuussa. Silloin olemme ehtineet rokottaa paljon enemmän suomalaisia. Vaalejahan pidetään sen takia, että ihmiset voivat olla vaikuttamassa, ja pitää olla turvallista mennä äänestämään. Oikeusministeriö on tehnyt paljon tämän asian eteen yhdessä THL:n kanssa, mutta oikeusministeriö ei voi vastata tämän maan tautitilanteesta. ”Ymmärrättekö?” Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho moitti, että vaaleja ei siirretty ”säädyllisellä tavalla”. – Oikeusministeri vakuuttaa loppuun asti, että tarvittavia järjestelyjä tehdään ja että vaalit pidetään ajallaan. Sitten ne siirretään kolme päivää ennen ehdokasasettelun päättymistä. Lopuksi ministerit ryömivät johonkin kivenkoloon moneksi päiväksi eivätkä kommentoi asiaa mitenkään. Arvoisa hallitus ja ennen kaikkea ministeri Henriksson, ymmärrättekö te epäonnistuneenne tehtävässänne, ja jos kyllä, mitä johtopäätöksiä te aiotte siitä tehdä? Oikeusministeri Henriksson selkeästi hermostui Halla-ahon kysymyksestä. – Ymmärrättekö, että tämä tauti leviää? Ymmärrättekö, että on suomalaisten etu, että me järjestetään äänestys silloin, kun se on terveysturvallisesti tehtävissä, Henriksson kysyi perussuomalaisilta. Hän myös kertoi tuoreina tietoina, että esimerkiksi Ranska ja Italia ovat siirtämässä keväälle suunniteltuja paikallisvaalejaan. ”Imagonkohotushaastatteluja” Perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen puolestaan moitti pääministeri Sanna Marinia (sd) vastuunpakoilusta ja kysyi tältä, epäonnistuiko oikeusministeri Henriksson vaalien siirtämisessä, – Te olette kansan keskuudessa tunnettu siitä, että te skippaatte kansakunnan näkökulmasta tärkeitä haastatteluja, mutta Vogueen, viihdeohjelmiin ja imagonkohotushaastatteluihin löytyy aikaa, Tynkkynen totesi. – Annan teille ohjeet vastata tähän kysymykseen, jottei toistuisi esimerkiksi Kymmenen Uutisten välttely, jossa ette antanut vastausta kysyttyihin kahdeksaan kysymykseen kuin vain yhden osalta. Haluan kyllä tai ei ‑vastauksen: Epäonnistuiko hallituksenne ministeri mielestänne, kun valmistelut jäivät puolitiehen turvallisten vaalien järjestämisessä, vaikka muissa maissa vaaleja on pystytty järjestämään? Marin ei Tynkkysen puheenvuorosta provosoinut, vaan kertoi rauhallisesti oikeusministerillä olevan pääministerin luottamus. – Minun mielestäni ministeri Henriksson ei ole epäonnistunut. Hän on toiminut tässä tilanteessa vastuullisesti ja hoitanut tehtävänsä mallikkaasti, Marin tuki ministeriään. TOMMI PARKKONEN tommi.parkkonen@iltalehti.fi

keskiviikko 10. maaliskuuta 2021

Sanna Ukkola kärpästikkelinä

UUTISET Iltalehti 10.2. UutisetPolitiikka Kolumni: Pääministeri ei nyt kommentoi Tänään klo 10:54 Sanna UkkolaMitä kertoo pääministerin arviointikyvystä, että hän naureskelee viihdeohjelmissa keskellä pahenevaa pandemiaa, mutta kieltäytyy monen päivän ajan kommentoimasta vaalien siirtoa? Hallituksen sekoilu kuntavaalien siirtämisen kanssa oli arvoton näytelmä ja surullinen mahalasku. Suurin ongelma on viestinnällinen: ilmoituksen myöhäinen ajankohta ja pääministeri Sanna Marinin (sd) korviahuumaava hiljaisuus asian ympärillä, joka kesti useita päiviä. Marin päätti jättää hallituksensa oikeusministerin Anna-Maja Henrikssonin (r) täysin yksin erovaatimusten ristituleen. Pääministeri Sanna Marin (sd) ei kommentoinut vaaleja viikonloppuna, jolloin niiden siirtämisestä kerrottiin. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) sai kommentoida yksin.Pääministeri Sanna Marin (sd) ei kommentoinut vaaleja viikonloppuna, jolloin niiden siirtämisestä kerrottiin. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) sai kommentoida yksin. Pääministeri Sanna Marin (sd) ei kommentoinut vaaleja viikonloppuna, jolloin niiden siirtämisestä kerrottiin. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) sai kommentoida yksin. PETTERI PAALASMAA/KL Henriksson joutui etulinjaan eikä pääministeri noussut puolustamaan ministeriään sanallakaan. Pääministerin pitäisi tällaisessa tilanteessa joko puolustaa ministeriään tai ilmoittaa, että kaikki ei mennyt putkeen. Piilotella ei voi. Marin ei kommentoinut aihetta lainkaan moneen päivään, vaan tyytyi pelkästään retviittaamaan Henrikssonia. Lopulta muun muassa Iltalehden ja Helsingin Sanomien ihmeteltyä asiaa hän kommentoi aihetta lyhyesti Maikkarille. Reilukerho koossa. Valtava epäonnistuminen hallitukselta ja Marin piiloutuu pikkiriikkisen RKP:n ministerin selän taakse. Naistenpäivän imagokarkeloissa pääministerin Twitter tietysti lauloi. Nyt Marin jätti monen päivän hiljaisuudellaan oikeusministerin vaille tukea ja antoi samalla myöten erovaatimuksille; pääministerin pitäisi astua arvovallallaan kilpenä eteen ja ottaa osa vastuusta itselleen. Vallankäyttöä ei ole pelkästään se, että kommentoidaan kivoja asioita ja esiinnytään suopeassa julkisuudessa. Kaikki voivat olla merikapteeneja hyvällä säällä. Moinen rintamakarkuruus on anteeksiantamatonta – mutta ikävä kyllä ei yllättävää pääministerille, joka näyttää pohtivan julkista imagoaan lähes yhtä paljon kuin koronajohtamista. Marin on hiljaa siksi, että hänen taktiikkansa on mennä piiloon ja toivoa, että kritiikki katoaa. Marin kommentoi aihetta lopulta, mutta hän piilottelee kunnes suurin tunnekuohu asian ympärillä on laantunut. Pääministeri ilmoitti viime viikolla koronaviestinnän keskittämisestä valtioneuvoston alle, siis omiin hyppysiinsä. Kyseessä oli selvä epäluottamus peruspalveluministeri Krista Kiurulle (sd), jota on syytetty sekavasta tiedottamisesta. Kuulostaako enemmän banaanivaltiolta vai länsimaiselta demokratialta, että kommentointi on keskitetty valtioneuvoston kansliaan – niin, juuri siihen kansliaan, joka vaikenee haudan tavoin, kun tulee vähän ikävämpi asia kommentoitavaksi? Hietaniemen hautausmaakin on aktiivisempi poliittinen kommentoija kuin Marinin kanslia ikävän imagokriisin keskellä. Iltalehti yritti kysellä Marinilta kommenttia kuntavaalien siirtämisestä tiistaina, mutta pääministeri kieltäytyi ykskantaan kommentoimasta. Marinin esikunnasta ilmoitettiin tylysti, että “valitettavasti kommentointi ei nyt onnistu”. Myös Helsingin Sanomat kertoi pyytäneensä viime päivien ajan keskeisiltä ministereiltä kommenttia sekä vaalien siirrosta että liikkumisrajoitusten suunnittelusta, mutta turhaan. Viestinnän keskittäminen ei voi merkitä viestinnän lopettamista. Hallitus teki täysin oikean päätöksen siirtäessään vaalit kesäkuulle. Vaalien järjestäminen keskellä pahenevaa pandemiaa olisi ollut yksinkertaisesti järjetöntä ja riskeerannut ihmishenkiä. Hallituksella oli tiedossa jo tammikuussa, että vaalit hyvin mahdollisesti joudutaan siirtämään. Tautihuipun arvioitiin osuvan huhtikuulle jo tammi-helmikuun vaihteessa. Älytön virhe oli jättää päätös asiasta näin myöhäiseen ajankohtaan ja ajautua tilanteeseen, jossa yksi puolue vastustaa siirtoa. Siirrosta olisi pitänyt sopia ajoissa persujen kanssa, jotta emme joudu tilanteeseen, jossa puolue syöttää julkisuuteen väitettä varastetuista vaaleista ja politisoidusta päätöksestä. Haluammeko todella samanlaiseen tilanteeseen kuin Yhdysvalloissa, missä Trump kiihotti kannattajat avoimeen taistoon demokratiaa vastaan kyseenalaistamalla vaalituloksen? Persujen ohella ulisee Ano Turtiaisen kasvava klaani, joka saa nyt rokotekriittisyyden lisäksi uuden taisteluvälineen. Persut käyttää ilolla hyväkseen tilaisuuden murentaa yhteiskuntarauhaa ja jäytää luottamusta demokratiaan. Mikäs sen mehevämpää polttoainetta eliittikaunalle kuin suomenruotsalaisittain murtava Henriksson, joka sanoo, että sorry pojat, nytpä ei äänestäminen onnistu. Onneksi kansa voi sen sijaan ihailla Marinin etukäteen kirjoitettuja vitsejä Joonas Nordman -show’ssa tai kuunnella häntä kertoilemassa tarinoita Instagramin valokuviensa takaa Efter Niossa. Vaalien siirto ei tietenkään ole poliittinen manööveri. Se ei nimittäin ole mitenkään edullinen hallitukselle, koska ennen vaaleja joudutaan pitämään puoliväliriihi. Siellä on pakko tehdä erittäin vaikeita päätöksiä esimerkiksi työllisyydestä ja ilmastosta. Jos päätöksiä ei tehdä, oppositio saa siitä oivan vaaliaseen. Jos niitä tehdään, sama juttu. Juttua korjattu 10.3.2021 kello 11.07. Ano Turtiainen ei ole perussuomalaisen puolueen jäsen. SANNA UKKOLA

tiistai 9. maaliskuuta 2021

Nakkilan kirkon vaiheilla

Nakkilan sankarihautaveistos kolme enkeliä on professori Kauko Räikkeen - enoni - tekemä. Sain pyhänä olla Nakkilan kirkossa jumalanpalveluksen jälkeisessä siioninvirsihetkessä.Varsinaisia seuroja, jossa olisi mukana myös väkeä, kun ei saa pitää. Liioin ei jumalanpalveluksissakaan saa olla kirkkovieraita!

maanantai 8. maaliskuuta 2021

Vaalien siirto pähkähullua

Mielikuvitusharjoitusten eli mallinnoksien mukaanko Suomessa toimitaan???😉😟😆 Sebastian Tynkkynen Eilen 16.26 · Nyt se sitten paljastui: vaalit saatiin siirrettyä yhtäkkiä laskuharjoituksen perusteella, jossa ei otettu huomioon Suomessa alkavaa kolmen viikon sulkua. THL laski, mikä päiväkohtainen tartuntaluku olisi, jos jatkettaisiin tästä tilanteesta eteenpäin ilman rajoitustoimien vaikutusta. Näin saatiin aikaiseksi tällainen lukema: 11 000 koronatapausta päivässä. Kun tuo lukema asetetaan graafiin, jossa näkyy viimeisen vuoden aikana päiväkohtaiset luvut, niin jokainen ymmärtää, että tällainen skenaario ei ole mahdollinen ja sen myönsi myös THL:n Mika Salminen, kun muut puolueet perussuomalaisia lukuunottamatta olivat ensin tällä verukkeella lykänneet kuntavaalit kesälle. SDP:llä, Kokoomuksella ja Keskustalla on ollut suuria vaikeuksia päästä tavoitteisiinsa ehdokaslistojen täyttämisessä, sillä ehdokasmäärillä on suuri vaikutus vaalitulokseen. Perussuomalaisten listoille sen sijaan on lähtenyt enemmän ehdokkaita, kuin mitä sillä on ollut missään kuntavaaleissa aikaisemmin. Sen lisäksi perussuomalaisten kannatus on noussut 10% viime kuntavaaleista. Jos vaalit käytäisiin huhtikuussa, valtuustoihin nousisi vähintään kaksinkertainen määrä kansallismielisiä valtuutettuja ja muut puolueet menettäisivät valtavasti paikkojaan. Mutta näin demokratian pitääkin toimia - kansa saa päättää, kenen politiikkaan ei olla tyytyväisiä ja ketä halutaan tilalle. Suomi otti nyt vakavan iskun oikeusvaltiona, kun valtaapitävät lähtivät siirtämään vaaleja, vaikka niitä on järjestetty pahemmissakin koronatilanteen maissa. Vaalien siirtäminen on edellyttänyt aikaisemmin parlamentaarisesti yksimielistä päätöstä, jolloin mikään valtaklikki ei pysty perusteetta pitkittämään valtaansa. Nyt tallottiin suurin oppositiopuolue tieltä ja yksimielisyysperiaate heitettiin roskakoriin. Tämä jättää pahan esimerkin tulevaisuuteen, johon voidaan vedota. Jakakaa tätä kuvaa eteenpäin, että kaikki suomalaiset näkevät tämän huijauksen.

sunnuntai 7. maaliskuuta 2021

Korona-ajan suurin epäonnistuminen

Oma kommenttini oheiseen artikkeliin liittyen. Vaalit olisi voitu järjestää ajallaan, onhan ajankohta ollut tiedossa ja valmisteluita on voitu tehdä tietäen koronan toisen aallon olleen tiedossa jo kuukausikaupalla. Onko todella oikeusministeri sössinyt, vain onko tämä kuten Veikko Vennamolla oli tapana sanoa PELIN POLITIIKKAA POLITIIKKA Iltasanomat 6.3. Iiro-Matti Nieminen Tutkija: Tämän takia kuntavaalien siirto avaa nyt tilaa epäilyille poliittisesta motiivista – korona-ajan toistaiseksi suurin epäonnistuminen Suomessa Puolueet eivät olleet yksimielisiä vaalien siirrosta. Johanna Vuorelman mukaan Suomi on tähän saakka pärjännyt koronakriisin hoidossa varsin hyvin vertailussa muihin Euroopan maihin.Johanna Vuorelman mukaan Suomi on tähän saakka pärjännyt koronakriisin hoidossa varsin hyvin vertailussa muihin Euroopan maihin. Puolueet eivät olleet yksimielisiä vaalien siirrosta, mikä avaa tutkijan mukaan tilaa spekulaatioille ja epäilyille siirron poliittisesta motiivista. Tampereen yliopiston tutkijatohtori Johanna Vuorelma katsoo, että ajautuminen kuntavaalien siirtoon on korona-ajan tähän asti suurin epäonnistuminen Suomessa. Hänen mukaansa Suomi on tähän saakka pärjännyt koronakriisin hoidossa varsin hyvin vertailussa muihin Euroopan maihin. – Mutta tässä asiassa Suomelle kyllä tuli iso epäonnistuminen, Vuorelma sanoo. Vuorelma nostaa esiin, että Euroopassa korona-aikana tapahtuneet vaalien siirrot painottuvat viime keväälle, mutta sen jälkeen suurin osa vaaleista on järjestetty ajallaan. ” Nyt on ollut vuosi aikaa miettiä, mitä kaikkia terveysturvallisuutta vahvistavia toimia on mahdollista tehdä ja viedä läpi tarvittavat oikeudelliset muutokset. – Viime keväänä ei ollut varautumisaikaa. Nyt on ollut vuosi aikaa miettiä, mitä kaikkia terveysturvallisuutta vahvistavia toimia on mahdollista tehdä ja viedä läpi tarvittavat oikeudelliset muutokset. Se olisi ollut tietenkin mahdollista myös Suomessa, mutta jostain syystä tähän ei ole kuitenkaan ryhdytty. Vuorelma pitää merkittävänä, että oppositiopuolue perussuomalaiset vastusti vaalien siirtoa. Hänen mielestään vaalien siirron kaltaiselle päätökselle pitäisi löytyä yksimielisyys puoluekentältä. – Nyt sitä ei löytynyt, mikä avaa aika paljon tilaa erilaisille spekulaatioille ja epäilyille poliittisesti motivoituneesta siirrosta. – Tässä on mielestäni aidosti riski olemassa, että tällainen tulkinta lähtee laajemmin leviämään ja uskotaan, että tässä ovat muut kuin terveysturvallisuuteen kytkeytyvät syyt taustalla.

lauantai 6. maaliskuuta 2021

Lukijalta Satakunnan Kansassa pe 5.3. Suomi elää metsistä Metsäteollisuus tarvitsee raaka-ainetta ja hakkuut on mahdollista mitoittaa niin, että raaka-ainetta saadaan hiilinielujen kokoa vaarantamatta. Metsäteollisuus tarvitsee raaka-ainetta ja hakkuut on mahdollista mitoittaa niin, että raaka-ainetta saadaan hiilinielujen kokoa vaarantamatta, kirjoittaa Jari Koskela.­KUVA: SAMI KERO Suomi aikoo olla edelläkävijä ilmastotavoitteissa. Tavoitteemme on olla hiilineutraali vuonna 2035. Ruotsissa tavoite on vuonna 2045, EU:ssa vuonna 2050 ja Kiinassa vuonna 2060. Voidaan kysyä, onko aikataulu realistinen ja järkevä? Tavoitteen toteutuminen vaatii muun muassa autoilun kustannusten nousua. Kireissä tavoitteissa on uhkana, että muu maailma käyttää maatamme koelaboratoriona. Näkisin, että meidän pitäisi ennemminkin keskittyä kertomaan, mitä me olemme jo nyt tehneet ja saaneet aikaan. Samalla kun ostamme ulkomaisia tuotteita vaikkapa Kiinasta, lisäämme koko maailman päästöjä. Suomalainen tuote on aina ilmastoteko. Kyse on myös eettisyydestä. TURPEEN nopeutettu alasajo on räikeä esimerkki harkitsemattomasta ilmastotoimesta. Ala ajetaan alas taitamattomien päätösten vuoksi seurauksista välittämättä. Törkeintä on, että asia tapahtuu ilmoitusluonteisesti. Ruotsissa turvetuotantoon suhtaudutaan aivan toisin. Siellä turve kelpuutetaan vihreän sähköntuotannon sertifikaattiin. PELKONA on, että turpeen lisäksi toinen meille kansantaloudellisesti merkittävä ala, metsätalous, saattaa joutua samankaltaisten ”ilmastotoimien” uhriksi. Ministerin suulla olemme kuulleet, että metsäsektori kuuluu kansallisen päätöksenteon piiriin. EU:n direktiivit kuitenkin nakertavat myös tätä alaa ja samalla poliittinen ilmapiiri on epäselvää. 80 miljoonaa hakkuukuutiota ei ole ylimitoitettua. METSÄNOMISTAJAT tekevät kaiken aikaa työtä, joka kasvattaa hiilinieluja. Ministeri Leppä on julkisuudessa ilmoittanut, että metsänomistajan pitää hyötyä tekemästään työstä. Kompensaatio olisi oikeudenmukaista. Ministeri on myös ilmaissut, että Brysselin päässä ei tiedetä, miten metsät meillä hoidetaan ja mitä ne meille merkitsevät niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ekologisestikin. Brysselissä ei tajuta, mitä kaikkea me olemme jo tehneet, ja täällä kotimaassa on samaa ongelmaa. Aina pitää tehdä lisää, vaikka olemme jo saavuttaneet paljon enemmän kuin moni muu maa. Ilmastopolitiikkaa ei käydä kestävillä argumenteilla. METSÄTEOLLISUUS tarvitsee raaka-ainetta ja hakkuut on mahdollista mitoittaa niin, että raaka-ainetta saadaan hiilinielujen kokoa vaarantamatta. Metsäteollisuuden tuotteita tarvitaan joka tapauksessa meillä ja muualla. Jos niitä ei tuoteta täällä, niitä tuotetaan enemmän jossain muualla. Jossain missä metsänhoito ei ole yhtä kestävällä tasolla. EU:ssa LULUCF-asetuksella säädellään jäsenmaiden hiilinielujen tasoa. Se lasketaan vuosien 2000–2009 hakkuumääristä. Tämä asettaa Suomen huonoon asemaan. Tuona aikana hakkuut olivat muun muassa taloudellisen taantuman vuoksi normaalia alhaisemmat. Ruotsissa hakkuumäärät olivat tuolloin suuret, joten Ruotsi hyötyy asetuksesta. METSÄSEKTORI on ollut ja on tulevaisuudessakin Suomen hyvinvoinnin kivijalka. Taitamattomalla päätöksenteolla ja ylimitoitetuilla tavoitteilla metsäteollisuudelle voi vielä käydä samalla tavalla kuin turvetuotannolle. Suomi ei voi näillä yltiöpäisillä tavoitteilla ja toimilla pelastaa maailmaa ja torjua ilmastonmuutosta. Jari Koskela kansanedustaja (ps.)

perjantai 5. maaliskuuta 2021

Ei missään tapauksessa

Iltasanomat uutisoi: Politiikka|Kuntavaalit HS:n tiedot: Oikeusministeriö esittää kuntavaalien pitämistä 13. kesäkuuta – Perussuomalaiset vastustaa tiukasti Eduskuntapuolueiden puoluesihteerit ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) olivat perjantaina koolla monta tuntia keskustelemassa vaalijärjestelyistä. Elina Kervinen HS, Teija Sutinen HS 18:48 | Päivitetty 20:09 EDUSKUNTAPUOLUEIDEN puoluesihteerit ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) olivat perjantaina koolla monta tuntia keskustelemassa vaalijärjestelyistä. Illalla oikeusministeriö lähetti puolueille virkamuistion, jossa esitetään huhtikuun kuntavaalien siirtämistä ja uudeksi vaalipäiväksi kesäkuun 13. päivää. Puolueiden päätös tästä siirtyy lauantaille. Vaalien mahdollisesta siirtämisestä uutisoi ensimmäisenä Iltalehti. Puolueet pyrkivät vaaleja koskevissa päätöksissä yksimielisyyteen. Puolueet ovat nyt kuitenkin vielä jakautuneita. Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos sanoo HS:lle, että perussuomalaiset eivät näe syytä siirrolle. HS:n tietojen mukaan kokouksessa on ollut esillä kolme vaihtoehtoa: vaalien pitäminen ajallaan, niiden siirtäminen hiukan eteenpäin tai sitten vaalien siirtäminen syksyyn. Vaalien kesäkuulle siirtoa vaikuttavat kannattavan Sdp ja Rkp, syksyyn siirtämistä vasemmistoliitto ja nyt-liike. Kokoomus, vihreät ja kristillisdemokraatit eivät ole vielä esittäneet kantaansa. Perussuomalaiset ovat selkeimmin vaalien siirtämistä vastaan. Verkkouutisten mukaan kokoomuksen puoluehallitus on kutsuttu lauantaiaamuksi kello 9 koolle, koska se päättää puolueen kannan vaalien siirtoon. Kokoomusnuoret ja kokoomusopiskelijat ehtivät jo perjantaina julkistaa kannanotot, joiden mukaan vaaleja ei tule siirtää. Vaalit on ollut tarkoitus pitää 18. huhtikuuta ja ennakkoäänestys 7.–13. huhtikuuta. Kuntavaalien ehdokashakemusten jättöpäivä on ensi viikon tiistaina 9. maaliskuuta, eli siihen mennessä puolueilla täytyy olla ehdokkaat värvättyinä. Ehdokasasettelu vahvistetaan 18. maaliskuuta. PERUSTEENA siirrolle olisi se, että koronavirustartuntojen päivittäiset määrät saattavat juuri huhtikuussa olla erittäin korkeita. Hallituksen tuoreen muistion mukaan pelkästään Husin sairaaloissa olisi 300–400 covid-19-potilasta vuodeosastoilla pääsiäisen alla eli maalis–huhtikuun vaihteessa. Ennen vaaleja voimassa on kolmen viikon ajan aina 28. maaliskuuta asti aiempaa tiukempia rajoituksia. Muun muassa ravintolat ovat kokonaan kiinni. On kuitenkin vielä epäselvää, miten hyvin tämä ehtii vaikuttaa, kun liikkeellä on aiempaa tarttuvampi virusmuunnos. Uhkakuvana on myös se, että tilanne pahenee joillakin alueilla niin paljon, että käyttöön tulee liikkumisen rajoituksia. Hallitus on kertonut valmistelevansa liikkumisrajoituksia kaiken varalta. KOTIÄÄNESTYKSET ovat olleet yksi huoli turvallisten vaalien järjestämisessä. Hallitus linjasi aiemmin tällä viikolla, että kuntavaalien kotiäänestystä toimittavat vaalitoimitsijat pyritään rokottamaan hyvissä ajoin ennen ennakkoäänestyksen alkamista. Tätä varten muutetaan valtioneuvoston asetuksella annettua rokotejärjestystä. Hallitus on myös esittänyt 1,3 miljoonan euron lisämäärärahaa kuntavaalien turvalliseen toimittamiseen koronaviruspandemian aikana. Perusteluna on ollut muun muassa se, että niin ennakkoäänestyksessä, vaalipäivän äänestyksessä kuin kotiäänestyksessäkin tarvitaan koronavirustilanteen vuoksi enemmän vaalivirkailijoita. Lisäksi tarvitaan uusia tilaratkaisuja sekä suojavälinehankintoja.

torstai 4. maaliskuuta 2021

Gallup lupaa PS:lle 10% nousua kuntavaaleissa

Ylen kuntavaalimittaus: Kisa kärjessä kiristyy – SDP:n kannatus tipahti alle 20 prosentin, vasemmistoliitto pomppasi Suurimmat puolueet ovat menettäneet suosiotaan ja SDP:n etumatka perussuomalaisiin ja kokoomukseen on kaventunut. Puolueiden Kannatus 4.3. 06:00 Helmikuun 2021 Puoluekannatusmittaus. SDP on kannatuin puolue. Ilkka Kemppinen / Yle Kuntavaaleihin on aikaa puolitoista kuukautta ja kolme suurinta puoluetta lähtee vaalitaistelun loppusuoralle jännittävistä asetelmista. Ylen toisessa kuntavaalimittauksessa kolmen suurimman puolueen kannatus on hieman pudonnut. Eniten kannatustaan on menettänyt pääministeripuolue SDP ja parhaiten asemansa on säilyttänyt oppositiopuolue perussuomalaiset. Kärkikaksikon takana toinen oppositiopuolue kokoomus kadotti vähän suosiotaan, mutta samalla ero demareihin kaventui. Näin Ylen kuntavaalimittaus tehtiin Taloustutkimus haastatteli 2 958 ihmistä. Haastattelut tehtiin 3.2–2.3.2021. Puoluekantansa kertoi 1824 haastateltua. Mittauksen virhemarginaali on 2 prosenttiyksikköä suuntaansa. Kokoomus kärkkyy kuntavaalien kärkipaikkaa Kokoomus on ollut kuntavaaleissa suurin puolue kolme kertaa peräkkäin vuosina 2008, 2012 ja 2017 eikä kärkipaikka ole uusien kannatuslukujen valossa mahdoton ajatus tulevissa huhtikuun vaaleissakaan. Kokoomuksen kuntavaalivoitot ovat perustuneet puolueen vahvaan asemaan suurissa kaupungeissa. Kokoomus on saanut suurimmissa kaupungeissa vahvat ehdokaslistat ja kokoomuksen kannattajat ovat olleet hyvin liikkeellä kuntavaaleissa, joissa äänestysinto on ollut yleisesti laiskempaa kuin eduskuntavaaleissa. Kokoomus vaikeuksissa Uudellamaalla ja Helsingissä Taloustutkimuksen Ylelle tekemän kuntavaalimittauksen viimeiset haastattelut tehtiin tämän viikon alussa, kun kokoomus oli joutunut vaikeuksiin Helsingissä. Pääkaupunki on ollut kokoomuksen kuntamahdin kruununjalokivi. Kokoomuksen Kirsi Piha valokuvattiin Kirjailijanpuistossa Töölössä helmikuun 2021 alussa. Kirsi Pihan luopuminen pormestariehdokkuuudesta nosti esille kokoomuksen sisäisen eripuran. Helmikuun alussa Piha valokuvattiin Helsingissä Kirjailijanpuistossa.Silja Viitala / Yle Kokoomus menetti ehdokasasettelun loppumetreillä Helsingissä pormestariehdokkaansa Kirsi Pihan ja Pihan luopuminen aiheutti kiivasta keskustelua kokoomuksen sisäisestä eripurasta. Pormestariehdokkaaksi tarjoutunut kansanedustaja Juhana Vartiainen yrittää nyt pelastaa Helsingin kokoomuksen kasvot. Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja kertoo, että Helsingin kokoomuksen tuore kriisi ei tässä mittauksessa vielä näy. Turjan mukaan kokoomus näyttäisi kuitenkin menettäneen kannatustaan Helsingissä ja Uudellamaalla. – Viikonlopun tapahtumat eivät tässä mittauksessa näy. Saa nähdä, näkyykö seuraavassa, mutta jossain määrin kokoomuksen kannatus on laskusuunnassa täällä ruuhka-Suomessa, Turja tulkitsee kuntavaalimittauksen tausta-aineistoa. SDP:n suosion kasvu taittumassa Kärjessä SDP:n kuntavaalikannatus tipahti nyt alle 20 prosentin. Pääministeri Sanna Marin (sd.) on onnistunut nostamaan demareiden kannatusta, mutta suurin huuma näyttää hiipuvan juuri kuntavaalien kynnyksellä. Tutkimusjohtaja Turjan mukaan sosiaalidemokraatit ovat menettäneet erityisesti naisten ja työikäisten äänestäjien kannatusta. – Pohjois- ja Itä-Suomi sekä maalaiskunnat ovat alueita, missä SDP kannatus on hieman laskenut, Turja kertoo. Vasemmistoliitto on tukkinut vuodot Hallituspuolueista vasemmistoliitto on onnistunut nostamaan kannatustaan merkittävästi. Vsemmistoliiton toimisto Porissa. Vasemmistoliitto on nostanut kannatustaan kuntavaalien kynnyksellä.Mari Kahila / Yle Tutkimusjohtaja Turja sanoo, että vasemmistoliitto on onnistunut pysäyttämään puolueen kannatusta vaivanneet vuodot muihin puolueisiin. – Vasemmistoliitto on perinteisesti menettänyt kannatustaan SDP:lle ja vihreille, mutta nyt tämä tilanne on tasaantunut. Vasemmistoliitto on aiemmin menettänyt kannatustaan myös perussuomalaisille, ja nyt vuoto perussuomalaisiin näyttäisi pysähtyneen, Turja selittää vasemmistoliiton harppausta. Perussuomalaiset haastaa keskustan tukialueita Perussuomalaiset on onnistunut säilyttämään vahvan kannatuksensa myös Ylen kuntavaalimittauksessa. – Perussuomalaiset on etenemässä kaikilla alueilla, mutta erityisesti pienissä kaupungeissa ja maalaiskunnissa, Turja toteaa. Perussuomalaisten äänisaalis jäi viime kuntavaaleissa alle yhdeksän prosentin, joten suurin oppositiopuolue on menossa kohti kuntavaalijytkyä. Keskustan kannatus näyttää juuttuneen vajaan kolmentoista prosentin lukemiin. – Vaikka keskustan kannatus junnaa nyt paikallaan, niin pienissä maalaiskunnissa keskustan kannatus näyttäisi olevan hieman nousussa, Turja kuvailee keskustan tilannetta. Pienistä hallituspuolueista RKP menetti hieman kannatustaan, opposition kristillisdemokraatit nousi keskitalven kannatuskuopastaan ja nyt-liikkeen asemat säilyivät lähes ennallaan.

keskiviikko 3. maaliskuuta 2021

Pekka Ervasti Onko kokoomuksen korkein päämäärä omien asioidensa totaalinen sotkeminen? Kolumni Maaseudun Tulevaisuudessa Koska arvelen, että asialla edelleenkin laajasti spekuloidaan, haluan ampua suoralta kädeltä alas ajatuksen, että suostuisin kokoomuksen pormestariehdokkaaksi Helsingin kuntavaaleissa. Päätökseni on peruuttamaton, enkä aio vastata luopumistani koskeviin jatkokysymyksiin! Pienen, teknisen esteen ehdokkuudelleni asettaa tosiseikka, että en ole minkään puolueen, saati kokoomuksen, jäsen. Tärkein syy on kuitenkin, että en tunne nykykokoomuksen arvomaailmaa omakseni. Minun on vaikea samaistua puolueeseen, joka näyttää asettaneen korkeimmaksi päämääräkseen omien asioiden totaalisen sotkemisen. Olen järjestyksen mies ja pidän siitä, että haarukka ja veitsi ovat samalla tasolla lautasen vastakkaisilla puolilla ja ruokajuoma kello yhdessä. Nyt kun sekä minä että Kirsi Piha olemme luopuneet, se ei tarkoita, että kokoomuksen tulevaisuushorisontti olisi toivoton. Esille voi kaikesta huolimatta nousta kohtuullisen laadukasta biomassaa maamme pääkaupungin ykköspaikalle. Varsinkin, kun näyttää, että etsintätoimet on ulotettu perikokoomusta laajemmalle. Kukkeimman nuoruutensa sosiaalidemokraattisessa viitekehyksessä viettänyt kansanedustaja ja talousasiantuntija Juhana Vartiainen täyttää passelin ehdokkaan tunnusmerkistön. Vääränvärinen kasvattajaseura ei ole este, sillä numerot ovat universaaleja, samanlaisia sekä kokoomuksessa että demareissa – varsinkin nollat. Numeroista tehtävät johtopäätökset tosin vaihtelevat, mutta nyt ei ole johtopäätösten aika. Nyt tarvitaan pormestariehdokas! Myös Vartiainen on jämäkkä järjestyksen mies ja häkellyttävän avoin. Vartiaisen myötä kokoomuksella ei enää ole luurankoja kaapissa, vaan mediatietojen perusteella keski-ikäinen, alaston ekonomisti olohuoneessa. Talouspoliittisilla järkevyyskriteereillä punniten paikalle sopisi myös kansanedustaja Elina Lepomäki. Hän on kyllä ehtinyt jo kertaalleen kieltäytyä pormestariehdokkuudesta, mutta samoin hän kieltäytyi alun perin kuntavaaleistakin. ”Elävässä elämässä on harvoin varaa sellaiseen ylellisyyteen kuin muuttumattomiin periaatteisiin”, totesi aikanaan ex-pääministeri Harri Holkeri, kokoomuslaisia hänkin. Eri asia on, miltä kokoomuksen jäsentenvälinen sähellys näyttäytyy tavalliselle helsinkiläiselle äänestäjälle. Voi käydä niinkin, että näillä näytöillä hän päättää löytää oman arvoliberaalin tai änkyräkonservatiivisen ehdokkaansa kokonaan kokoomuksen hiekkalaatikon ulkopuolelta. Kirjoittaja on politiikan toimittaja. Aiheet Pekan pystä Pekka Ervasti kokoomuksen pormestarikisassy

tiistai 2. maaliskuuta 2021

Seitsemäntenä

Eilen ei valtuustosaliin saanut mennä kuin kuusi henkeä, mutta päivällä Poris Liisankadun ravintolassa sai meitä Satakunnan sotainvalidien piirihallituksessa olla toistakymmentä henkeä kabinetissa ja ravintolasalin puolella vielä paljon enemmän. Ei tunnu nämä nykymääräykset kovin johdonmukaisilta, kuten ei muuten koko hallituksen sekoilu tässä vakavan koronaviruksen hoidossa. Sain sitten kaupunginjohtajan erityisluvalla mennä paikanpäälle Kankaanpää-saliin seitsemäntenä henkilönä ja hukata samalla kännykän. Valtuustossa nähtiin laaja Geoparkin vetäjän Terttu Hermanssonin esitys niistä monista toimista ja kehitysmahdollisuuksista, jotka tämä Geopark-status alueellemme on tuomassa, kunhan vaan osaamme kaikkea hyödyntää. Saatiinpa maanantaina peräti kolme uutta ehdokastakin kuntavaaleihin, joten ehdokkaita on nyt 42. Mukaan mahtuu vielä 11. Täysi lista olisi melkoinen näyttö nousevasta vaikutusvallastamme tällä laajentuneessa Kankoonpäässä.

maanantai 1. maaliskuuta 2021

Tietääkö enää kukaan, missä mennään

Iltasanomien Pääkirjoitus: Koronapandemia ei odota lakipykäliä – hallituksen soutaminen ja huopaaminen onnetonta touhua Suomalainen lainsäädäntö, poliittinen päätöksenteko ja virkakoneisto sopivat huonosti pandemian torjuntaan yhdessä. Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen helmasynti on vaillinainen lainvalmistelu. Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen helmasynti on vaillinainen lainvalmistelu.­KUVA: ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA KORONAVIRUSTILANNE pahenee päivä päivältä. Hallituksen mukaan nyt tarvitaan kovempia rajoituksia: pääministeri Sanna Marin (sd) on väläyttänyt jopa ulkonaliikkumiskieltoa. Kovia puheita kansalaisten korvissa. Hallitus päätti uuden tartuntalain perusteella sulkea kuntosalit määräajaksi pääkaupunkiseudulla. Päätöksen toimeenpano sysättiin alueille, kunnille ja aluehallintovirastoille (avi). Päätös koskee useampia kuntia, silloin määräyksen antaja ja valvoja on aluehallintovirasto. Aveilla oli asiasta toisenlainen näkemys: laki ei anna mahdollisuutta täyssulkemiseen, mutta väkimäärän rajoittamiseen kymmeneen henkilöön kyllä. Kyse on elinkeinovapauden rajoittamisesta, ja silloin avi joutuu punnitsemaan päätöksen oikeasuhteisuutta. Moni kuntosali ehti perjantaina kertoa asiakkailleen toiminnan sulkemisesta, viikonloppuna tuli uusi viesti, että toiminta jatkuukin – väkimäärää kontrolloiden. STM:N ja aluehallintoviranomaisten kanssa käytiin läpi viikonlopun kipakkaa keskustelua tartuntalain tulkinnasta. Lopputuloksena pääministeri Marin pyysi sotkua anteeksi. Nyt ministeriö ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto etsivät yhteistä laintulkintaa. Joku voisi esittää perustellun kysymyksen, miksi yhteistä tulkintaa etsitään vasta nyt. Olisihan tässä ollut vuosi aikaa hioa toimivaltasuhteita ja yhteistä näkemystä. Politiikka menee eri raiteella nopeammin kuin lakipykälät antavat myöten. Tästä seuraa hätäistä lainvalmistelua, vaillinaisia ohjeita ja jälkikäteistä korjailua. Päätetään ja peruutellaan. Soutamista ja huopaamista. Maanantai oli tästä oiva esimerkki. Valmiuslakipykälien valmistelusta otettiin aikalisä oikeusoppineiden kritiikin takia. Eikö oikeudellinen selvitys olisi pitänyt tehdä ensin? Lue lisää: Hallitus peruutti kiistellyistä valmiuslain pykälistä – Marin: ”Selvitetään oikeudellisesti vielä kertaalleen” Tästä kaikesta kärsii koronapandemian keskellä elävä kansa, joita enemmän tai vähemmän sekavat ohjeet loppujen lopuksi koskevat. PANDEMIAN hoidossa on tärkeää oikea-aikaisuus, päätösten selkeys sekä niiden mitoitus. Mikään näistä ei juuri nyt toimi. Monesta Euroopan maasta poiketen Suomi elää pahenevaa koronakriisiä. Oliko vatulointi tartuntalain kanssa asia, joka päästi viruksen karkuun. Kateellisena täytyy katsoa vaikkapa Ruotsia, joka vaatii negatiivisen koronatestituloksen maahan saapuvilta. Päätös tehtiin muutamassa päivässä, kun meillä ajauduttiin loputtomaan väittelyyn siitä, kenelle homma kuuluu. Pandemian torjunta vaatii suoraviivaisuutta, selkeyttä, eikä pykälien liiallista viilailua liian myöhään ja – tyhjää puhetta. AIHEESEEN LIITTYVÄÄ Hallitus totesi Suomeen poikkeus­olot – Marin: Jos tilanne pahenee, myös ulkona­liikkumis­kielto mahdollinen