perjantai 30. elokuuta 2019

Puoluekokoushartaus Tampereella

Tänään tuli vasta maanantaina ilmestyvästä syksyn ensimmäisen Perussuomalainen-lehden 295 kilon lava 4000 kpl lehtiä jaettavaksi. Lehdessä on Puoluekokouksessa Tampereella 30.6. pitämäni hartaus

Hyvät puoluesisaret ja -veljet! Usein näissä hartaushetkissä olemme tervehtineet myös sotiemme veteraaneja, mutta enää he eivät korkean ikänsä johdosta ole jaksaneet tulla paikalle.

Olemme kokoontuneet tähän perinteiseen sunnuntaiaamun hartaushetkeen aloittamaan toista puoluekokouspäiväämme eilisen antoisan puoluejohtomme valintapäivän jälkeen. Toivon mukaan olemme menossa yhä parempaan tulevaisuuteen.

Tänne Tampereelle kokoontuessamme mielessäni on soinut kansanlaulu TALIKKALAN MARKKINOILLA: Talvella Talikkalan markkinoilla ja kesällä Tampereella!  Meistä juuri kukaan ei varmaan tiedä mitään Talikkalasta.
Talikkalan talvimarkkinoita järjestettiin ennen sotia Etelä-Karjalassa sijainneessa Antrean kunnassa. Se jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle 1944. Antrealaiset sijoitettiin silloin pääasiassa Kanta-Hämeeseen Hämeenlinnaan, Vanajaan, Janakkalaan, Hausjärvelle, Lopelle ja Riihimäelle. Näin saamme muistaa ansiokkaita itsenäisyytemme säilyttäneitä raskaita uhreja vaatineita sotiamme ja kiittää itsenäisyydestämme ja siitä, että vapaan isänmaamme merkiksi saamme juhlapäivinä nostaa siniristilippumme: sinä hulmullas mielemme nostat ja kotimme korotat.

Näin jo varttuneeseen ikään ehtineenä lienee sallittua muistella näitä entisiäkin hartaushetkiämme, sillä esim. Porin puoluekokouksissa ole ollut jo tasan 50 vuotta sitten 1969 varusmiespalvelusta suorittavana ainoana sotilaspuvussa paikalla olleena. V.1979 Porin puoluekokouksessa olin uunituorre kansanedustaja ja v.1989  Satakunnan piirin puheenjohtajana sain toivottaa puolueväen tervetulleeksi ja pitää myös tämän vastaavan sunnuntaiaamun hartauden näin seuraten sen aikaisemmin pitäneen tuomiorovasti Eino Sareksen jälkiä.

Juuri eilisiltana kokouspaikkamme nonstop-kuljetuksessa sai istua vierekkäin puolueveljen kanssa, jonka vaimolle Eino Sares oli appivaari. Muistan hyvin nämä vaikuttavat hartaudet, kun kokoonnuttiin puoluekokouskaupungin torille ryhmittyen kukin oman piirinsä lipun taakse torin ympäri. Hartauden jälkeen lähetettiin seppelpartiot sankarihaudoille ja vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudalle. Lopuksi marssittiin lippulinnan perässä kokouspaikalle. Kristillisessä työryhmässämme Eino Sares aina tähdensi, että myös puoluejohdon puhetilaisuudet voi laskea työryhmän toiminnoiksi, siksi isänmaallisten ja kristillisten perusarvojen mukaiseksi koko toimintaamme voi lukea.

Eino Sares kohdisti puheensa kaikille ympäri maata eri maakunnista tulleille käyden aina läpi kaikki maakuntamme kiitollisena siitä, että kaikissa maakunnissa on puolueemme kannattajia ja siten myös ilonaiheita kuten nytkin, kun jokaisesta vaalipiiristä meillä on kansanedustajia. Kun nyt olemme täällä Pirkanmaalla, joka ei ole alkuperäisten yhdeksän maakunnan joukossa, voimme kuitenkin lähteä liikkeelle  täällä omaksi omaksutusta Topeliuksen Kesäpäivä Kangasalalla: Mä oksalla ylimmällä oon Harjulan seljänteen…
Voimme seuraavaksi maakunnaksi ottaa tänne liittyen Hämeen: On mulle Suomi suloisin, vaan Häme siitä kallihin…
Ja Satakunnan, johon Tamperekin on aikoinaan luettu: Kauas missä katse kantaa yli peltojen, missä  kaartaa taivon rantaa salo sininen…
Sitten voimme edetä alkuperäisessä maakuntien järjestyksessä  Varsinais-Suomi: Helky laulu Auran rantain, täällä Suomen synnyinmuistot…
Uusimaa suurimpana: Misssä maat on mainioimmat, vetreämmät veet, sadat saartaa niemet, lahdet rakkaampata rantaa…
Savosta on aina ollut paljon iloa vaikeimpinakin aikoina: Mun muistuu mieleheni nyt suloinen Savonmaa…
Karjalasta kajahtaa: Suloisessa Suomessamme oisko maata armaampaa, kuin on kaunis Karjalamme laulun laaja kotimaa…
Pohjanmaa puolestaan on yksin pitänyt meitä hengissä viimeisimpinä vaikeina aikoina: Maa ponteva Pohjolan äärillä on, se on entistaistojen tanner…
Kainuu: Kuulkaa korpeimme kuiskintaa, jylhien järvien loiskintaa…
Ja sydämiämme ilahduttaa aina myös Lappi: Oi tunnetko kaukaisen tunturimaan, niin jylhän, kauniin ja loistokkaan…

Saamme myös tässä yhteisessä pyhäaamun hartaushetkessä hetken levähtää ja virkistyä  meidän keskellämme näkymättöminä läsnä olevien meitä rakastavien hyvän Taivaallisen Isämme ja hänen poikansa Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen siunaavien käsien  alaisina. Voimmekin sydämiemme pohjasta tuntea psalmirunoilijan tavoin: Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä. Sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.

Voimme myös todeta Paavalin sanoin: Kiitos Jumalalle, joka on antanut meille voiton meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, koska Hän on ristinkuolemallaan ja ylösnousemisellaan taistellut (jos tällaista sanaa saa käyttää) voiton kaikista pahuuden henkivalloista tehdäkseen meidät jokaisen osalliseksi ilosanomasta ja autuuden perimisestä.

Lopuksi rukous Herran siunaus! Aluksi ja lopuksi suvivirsi 571

torstai 29. elokuuta 2019

Osaran aukeat metsittyneet sittenkin

Illan TV-uutisissa todettiin Pudasjärven-Posion alueella olevien Osaran aukeiden yli 20.000 hehtaarin alueen kasvavan nykyään hyvin ja tuottavan puuta enemmän kuin ennen 1940-50 alkaneita hakkuita. Muistan hyvin miten kauan epäiltiin, ettei niin pohjoisessa ankarissa luonnonolosuhteissa niin iso alue voi palata tuottoisaksi. Kävimme 1980-luvun alussa eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokuntana paikan päällä ja pudistelimme päätä ajatellen, ettei metsän kasvusta tule mitään. Istutuksia on kyllä jouduttu uudistamaan ja töitä on tehty. Mutta hienoa, että lopulta metsä on saatu kasvamaan kiitettävästi ja tulosta tulee!😘💖❤️😍

keskiviikko 28. elokuuta 2019

Suurmiehiämme kelpaa lainata

Silokallion Veteraanileirillä puhuin aamulla. Lainasin suurmiestemme sekä Rytin että Mannerheimin sanoja:
Talvisodan alettua marraskuun viimeisenä pvänä sen jälkeen pääministeri Risto Ryti piti itsenäisyyspäivänä radiopuheen. Maailma oli julistanut Suomen asian menetetyksi: monikymmenkertaisen ylivoiman edessä Suomen kansan täytyi alistua tai kuolla. Mutta pääministeri Ryti tiesi toisin. Hän tiesi kansansa päättäneen taistella viimeiseen asti. Siksi hän sanoi radiopuheessaan: Suomen kansa on tällä hetkellä täysin yhtenäinen, yksimielinen ja luja kuin teräkseen valettu. Se on valmis suurimpiin uhrauksiin itsenäisyytensä ja olemassaolonsa puolesta. Jos meidät siihen pakotetaan, me tulemme taistelemaan loppuun asti, vielä lopun jälkeenkin…
Ja niin jouduttiin sotimaan 105 kunnian päivää rauhan solmimiseen 13.3.1940 asti. Ylipäällikkö Mannerheim totesi silloin päiväkäskyssään: Sotilaat! Te ette tahtoneet sotaa, te rakastitte rauhaa, työtä ja kehitystä, mutta teidät pakotettiin taisteluun, ja te olette siinä suorittaneet suurtöitä, jotka vuosisatoja loistavat historian lehdillä. Meillä on se ylväs tietoisuus tehtävästämme: länsimaisen sivistyksen suojaaminen. Ja tiedämme myös, että nyt olemme maksaneet viimeistä ropoa myöten sen velan, joka meillä on länteen ollut.




Kommentit

Nuorena on vitsa väännettävä

OP-pankin Hippo-kisoissa toimitsijana pallonheitossa. Yli 200 osanottajaa, helle-sää vielä illallakin!

maanantai 26. elokuuta 2019

Pururadalla

1 km pururata 10 kertaa = 10 km juostu tänään, kantapääkin kestää pehmeällä pururadalla. Maanantaisin aina tunnin kävelylenkin yhteislähtö, mä lähden hölkkään, ei tosin nytkään tunti riittänyt, vauhti on niin hidasta. Monenlaista muuten sai kierrosten aikana nähdä, kolme pientä pyöräilijää, koko joukko aikuisten maastopyöräilijöitä, jotka lähtivät pururadalta metsäpolulle, nelihenkisen perheen, jonka pienet lapset juoksivat kanssani palan matkaa kilpaa, kaksi naiskävelijää ja lopulta naisjuoksijan, joka melkein ohittikin moneenkin kertaan, mutta onneksi aina välillä käveli!

sunnuntai 25. elokuuta 2019

Kyllä poliisit osaa

Kyllä täytyy antaa kiitosmaininta Suomen poliisille, kun Porvoon poliisiampujat otetaan kiinni heti saman vuorokauden aikana Ikaalisista!

lauantai 24. elokuuta 2019

Kansallismieliset - glopalistit

Kansallismieliset - glopalistit, kummatko ajavat Suomen ja suomalaisten etua

perjantai 23. elokuuta 2019

J. Juhani Kortesalmi kuollut

Meistä v. 1979 valitusta SMP:n seitsemän veljeksen eduskuntaryhmästä on jäljellä enää kaksi, me Pekka Vennamon kanssa. Poisnukkuneita J. Juhani Kortesalmea ennen ovat olleet ensimmäisenä Eino Poutiainen, sen jälkeen Urho Pohto, Veikko Vennamo ja Urpo Leppänen.

torstai 22. elokuuta 2019

Puhdistamon vettä

Syksyn vanhojen valokuvien katselu kahden viikon väliajoin alkoi Anu Forssin johdolla. Jätevedenpuhdistamoa näytettäessä kerroin sen vihkiäisjuhlista, että ollessamme yläkerran toimistohuoneessa ikkunasta tuli putki, jonka toisesta päästä otettiin puhdistusaltaiden alapuolista vettä, jonka sanottiin olevan täysin juomakelpoista. Kun maistoimme vettä tuntui se kumman makuiselta ja väitimme ettei vesi olekaan puhdistunut. Lopulta paljastettiin, että ikkunan takana putkeen kaadettiin koskenkorvaa.

Illemmalla näin puhdistamolla työskennelleen Kivelän Kalevin, joka muistutti mieliin viidentienristeyksen vedenottamon juhlallisen käyttöönoton. Siellä myös tuli vedenottamon putki ikkunasta ja käskettiin maistaa puhdasta lähdevettä. Kysyin silloin, että onko sama jekku kuin oli puhdistamon avauksessa. Vakuutettiin, ettei ole, ja hyvämakuista vettä todella saatiinkin maistella!!!

keskiviikko 21. elokuuta 2019

Rahaa on

Uusi hallitus jakaa rahaa, jota ei edes ole, räikeintä tämä puoluetuen 6 miljoonan korotus! Mutta lystiä riittää😞

tiistai 20. elokuuta 2019

Veteraaneja

Aina vaan veteraani asiaa, jo toisena päivänä peräkkäin Diakonialaitoksella Porissa, nyt sotaveteraanien piirihallituksessa. Ja samalla katsomassa meidän sotainvalideja, eilen vain nukkunut oli tänään ihan pirteänä hereillä! Ja Kankaanpäässäkin taas kerran katsomassa 99-vuotiasta veteraania, joka torstaina lähtee rosvopaistitapahtumaan Loimaalle!

maanantai 19. elokuuta 2019

Sotainvalidipäivän juhlaa päivää myöhässä

Porin Diakonialaitoksella vietettiin sotainvalidipäivää pienimuotoisella juhlalla. Presidentin myöntämän sotainvalidien kunniaristin saanut Aulis Laakso muisteli kiitospuheessaan lapsuusvuosiaan sota-aikana sen innoittamana, kun juhlassa esiintyi päiväkerholaisia, jotka olivat saman ikäisiä kuin Aulis sota-aikana.

sunnuntai 18. elokuuta 2019

Komioita miehenalkuja

Komioita miehenalkuja: Vasemmalla opettaja ja oppilas, oikealla kolme serkusta, keskellä 70-vuotissyntymäpäiväsankari, molemmilla puolellaan serkku-veljekset. Juhlissa haitarilla lurittelivat viimeinen Huhtasalon kuulusta veljesjoukosta elossa oleva Kosti ja veljesten pojat Heikki ja Riku. Riku myös säesti, kun kuinkas muuten kun Jari lauloi Äideistä parhaimman! Kosti soitti myös viulua mennen vielä kiperän jenkankin!💖❤️😍😘😆

lauantai 17. elokuuta 2019

Musiikki soi

Elävää musiikkia riitti taitavien soittajien esittämänä haitareilla, viululla, huuliharpulla, laululla 70-vuotispäivillä Jämijärvellä!

perjantai 16. elokuuta 2019

Vieraisilla

Tänään tuli käytyä monessa kyläilemässä tutuissa paikoissa, esim. äitini serkun ja kummitytön luona, KankU:n pitkä-aikaisen talkoomiehen kodissa jne. Liian harvoin vaan tulee nykyään vierailtua ilman kutsua, pitäisi vaan rohkeammin poikkeilla tutuissa paikoissa.😆❤️💖😍😘

Leirille jatkoa

Ehkä ei sittenkään viimeinen. Veteraanileiriläiset (14 henkeä)  ovat kääntäneet  johtajien mielet, leiriläiset olleet niin mukavia!

keskiviikko 14. elokuuta 2019

Niin monta, niin monta on ihmeellistä asiaa

Onko todella millään enää mitään väliä. Kuinka te kehtaatte ja kyllä te kehtaatte. Mutta onni onnettomuudessa: Kyllä kansa tietää!!!